En ole onnellinen...

Mulla on jo pidemmän ajan ollut hirmu kurja olo, olen ehkä lievästi masentunut. Ensinnäkin mikään ei jaksa innostaa, ei koulu varsinkaan eikä siellä olevat ihmiset. Toiseksi kärsin lievästä bulimiasta, sitä on kestänyt nyt jo noin puolitoista vuotta. Kolmanneksi en saa erästä jätkää mielestäni. Tutustuin häneen yli vuosi sitten, meillä oli vähän juttua, mutta ei olla sen jälkeen nähty. No nyt kuitenkin sain kuulla luotettavalta taholta, että tämä jätkä on viime aikoina ajatellut minua ja harmitellut, että "päästä minut käsistään". Niinpä viimeiset viikot olen vain unelmoinut hänestä. Säälittävää!! En oikein tiedä voinko tehdä tai kannattako minun edes tehdä tilanteelle mitään. Mut sen tiedän kokemuksesta, että tarvitsisin vain luotettavan ja rakastavan miehen rinnalleni, niin varmasti elämä taas hymyilisi, no mistäköhän sellaisen sitten löytäisi..