Milloin televisiossa tai lehdissä on juttua siitä kuinka suomalaiset naiset kuluttavat vaatteisiin kaiken kaikkiaan todella vähän vuodessa ja kuinka muun maalaiset käyttävät moninkertaisen määrän rahaa vuosittain. Joka kerta kun näen tai kuulen tuon otsakkeen tekisi mieli huutaa kiukusta, ainakin itselläni tilanne on se, että en juurikaan osta kotimaasta vaatteita, koska tuntuu, että mikään ei miellytä. Vaihtoehtoja on niin vähän, että tuntuu kuin itselle tyrkytettäisiin ja pakotettaisiin pukeutumaan johonkin muottiin joka ei vain sovi minulle ja ei näytä minulta.
Onko teillä hyvät naiset tilanne se, että käytätte niin paljon rahaa kuin haluatte tai pystytte? Olisiko teillä vielä ostoreserviä, jos vain olisi valikoimia enemmän isommissa kokonumeroissa? Rajoittaako tarjonta teidän ostamistanne? Miten on mahdollista, että kauppiaat (lukuunottamatta harvoja) eivät tajua, että meitä isompi kokoisia on paljon?
Joskus vain ihmettelen, että miksi meille suunnatut vaatteet löytyvät usein jostain pienestä nurkasta omalta rajatulta alueeltaan ja vielä on monia liikkeitä joissa ei edes ole myynnissä 44 koko isompia tai sitten täytyy turvautua xl-vaatteisiin pelkästään suunnattuihin liikkeisiin. Kaupan päälle joku vielä kehtaa jauhaa p*skaa korvaani: liikkeissä väitetään, että kokoja ei ole saatavilla tai että ne ovat niin kalliita, tai sitten ei ole kysyntää. Miten voisi olla kysyntää, jos ei ole valikoimia? Se, että myynnissä on noin 10 erilaista isompaa kokoa olevaa puseroa ja sama määrä housuja, ei paljon lohduta, kun samaan aikaan "normaalikokoisia" vaatteita on moninkertainen määrä.
Tuntuu isolle summalle laittaa vaikkapa 50 euroa housuihin joista ei edes pidä. Turhauttavaa etsiä koko kesä hametta joka miellyttäisi silmää löytämättä sitä. Silti ostan ne housut ja myös jonkun hameen, kun ei voi alastikkaan kulkea. Maksaisin kaksinkertaisen hinnan, jos saisin valita sellaiset mistä oikeasti pidän. En tiedä mistä te vähän isommat löydätte vaatteenne, itsellä tuntuu, että jo koossa 48/50 joutuu tekemään jatkuvia kompromissejä, ostamaan noitä siedettäviä vaatteita. Minulla on varmaan vaihtoehtoina enemmän liikkeitä kuin on jo paria kokoa isommilla.
Varovasti arvioiden, jos olisi valikoimia, käyttäisin vuodessa miettimättä ainakin kaksinkertaisen määrän rahaa, luultavasti kolminkertaisen. Olenko ainoa joka haluaisi ostaa enemmän, mutta ei löydä ostettavaa?
Raivon purkaus ja kysymys
33
9135
Vastaukset
- _maria__-
Itse olen huomannut sen, että kun katselee esim. näin kesällä kaupungilla ympärilleen ja näkee isokokoisia naisia, niin ei kaikki todellakaan ole laittanut rahaa vuosiin vatteisiinsa! (tämä ei onneksi koske meitä palstalaisia, jotka olemme kiinnostuneet pukeutumisesta) Mistä se sitten voi johtua? Ensimmäiseksi tulee mieleen, että vaatteita ei ole saatavilla. Mutta kyllähän niitä on! Pitää ehkä vain etsiä vähän enemmän, mutta kyllä kauniita vaatteita löytyy isoillekin. Toinen syy voi ehkä olla, että iso ihminen ei ole sinut kokonsa kanssa, ts. ei halua nyt ostaa vaatteita, kun on aikomus laihtua. Se on vain itsensä huijaamista! Tottakai joskun voi laihtua/laihduttaa, jos niin haluaa, mutta miksi pitää kulkea kuukaudesta ja vuodesta toiseen niissä jo kertaalleen paikatuissa pyöräilyhousuissa ja miesten osastolta hankitussa kauhtuneessa ja venähtäneessä t-paidassa. Samaan aikaan voisi kulkea ehjissä ja tyylikkäissä housuissa, hameessa tai sortseissa ja kauniisti istuvassa paidassa. Voipi olla, että ne ovat kalliita, ainakin verrattuna halpahallin(vaikka niistäkin joskus tekee löytöjä)hintoihin.
Minusta 100€ housuista on vielä ihna kohtuullinen hinta. Paidasta samoin. T-paita voi maksaa 30-50€ ja se on vielä ihan OK. Ja nyt siis todellakin tarkoitan LAADUKKAITA vaatteita, materiaalin on oltava hyvää samoin ompelujäljen ja saumojen. Jos ottaa esimerkiksi Leviksen farkut, ne maksoivat 20 vuotta sitten hieman yli 500mk, joka oli silloin enemmän rahaa kuin tänä päivänä 100€. Minä laitan rahaa vaatteisiin kertaostoksena varmasti keskivertoa enemmä, mutta ostan vain laadukkaita vaatteita, jotka kestävät. On päivän selvää että 9,90€ t-paita ei ole yhtä laadukas kuin 59,90€ t-paita. No, aina voi jostain jokin supertarjous poikkeus löytyä, mutta noi pääpiirteittäin näin kyllä on.
Tälläkin palstalla maristaan jatkuvasti, ettei isoille ole vaatteita. Ja aina kun joku kyselee, niin vastaus on, että katsokaa Catalog ja Klingel ja H&H jne. Minä neuvon, että kiertäkää ne kotipaikkakuntanne pikkuliikkeet ja putiikit ja KYSYKÄÄ onko kokoja ja voiko tilata, jos jokin koko puuttuu! Itse olen löytänyt kivoja ja persoonnallisia vaatteita juuri näin. Ja kyllä niissä Lorelloissa ym on myös nuorekkaita vaatteita. Ei pidä mennä kauppaan asenteella, että ei täällä ole mulle mitään. Varmasti on kun katselee ja pyytää apua.
Ketjun aloittajalle, mistä kaupungista olet? Kerro, niin voin vinkata sinulle mukavia kauppoja, jos satun tuntemaan kaupungin valikoiman. - tarjolla
Tarjonnan puutteen vuoksi isommat ihmiset näkyvät usein pukeutuvan joko liian pieniin tai muuten vain kamaliin vaatteisiin - jostakin syystä isot vaatteet ovat pääasiassa oudon värisiä ja kirjavia polyesterisekoituksia ja lepsusta intianpuuvillasta ommeltuja empirelinjaisia mammahtavia kolttuja. Harvalla on kanttia käydä kysymässä kokoa 34 olevalta myyjältä, onko tästä ja tästä ja tästä kokoa 54 tarjolla = ei siis ole kysyntää.
Olen melkein 180-senttinen eli pitkäraajainen ja -torsoinen uhkeanpuoleinen lyyli. Olen mainio ompelija, joten vaatetusongelmia ei sinänsä ole, mutta käynhän minä kaupassa etsimässä vaatteita, joita on joko hankalaa tai liian hidasta tehdä aina itse.
Olisin valmis maksamaan isonkin tukun euroja esimerkiksi ohuesta villatakista tai valkoisesta, herrainkauluksellisesta, pitkähihaisesta, hyvälaatuisesta silkkipaidasta, mutta kokoja ei ole tarjolla. XXL on yleensä suurin koko, mutta tällaisissa vaatteissa se vastaa suunnilleen kokoa 42.
Isokokoisista ihmisistä lyhyet ja pulleat ovat onnekkaimpia, koska vaatteen koon kasvaessa kasvaa lähinnä sen ympärysmitta (ja lyhentäminen on aina helpompaa kuin pidentäminen). Pitkillä sekä pitkillä ja pulleilla ympärysmitaltaan sopiva vaate on yleensä muuten koomisen näköinen: normaali pusero on yhtäkkiä napapaita, vyötärö nousee rintojen alle, hihoihin varattu liikkumatila ei riitä ja hihat ovat senttikaupalla liian lyhyet. Minun murheenkryynini ovat hartiat, joita ei harteikkaimmallakaan naisella odoteta olevan yhtään; jos ostaisin noita mainitsemiani ohuita neuleita tai herkemmästä kankaasta tehtyjä vaatteita, saisin niihin oitis raskausarpia lapojen väliin. Äkkiseltään luulisi, että kannattaa hakea paitansa miestenosastolta, mutta siellä lyhimmätkin hihat roikkuvat sormenpäistä, ja rintamuksesta on pari nappia pidettävä pysyvästi auki.
Housut ovat sitten ihan oma juttunsa. Jos takapuolesta sopii, lahkeet ovat liian lyhyet ja vyötäröä on parikymmentä senttiä liikaa. En ollenkaan muuten ymmärrä mainostajien lempilausetta "hyvin istuvat housut" - mielestäni olisi kohteliasta mainita myös se, kenelle niitä on soviteltu ja siten hyviksi havaittu.
Urputan nyt kengistäkin vähän. Minkä ihmeen vuoksi jo vuosikausien ajan kenkäkaupoissa on ollut vain huippukorkeilla ja -kapeilla koroilla varustettuja suippokärkisiä kenkiä ja saappaita? Viime vuonna löysin pitkän jahdin jälkeen peräti yhden parin saapikkaita, joissa oli minulle sopiva 6 sentin korko ja melko pyöreät kärjet, ja väljän varsimallin vuoksi nilkatkin mahtuivat kyytiin. Maksoin niistä 149 euroa - tänä vuonna niitä ei enää myydäkään, joten orpona ollaan. En halua hoippua lumikinoksessa kymmenen sentin koroilla koristetuissa Leningrad Cowboys -saappaissa, mutta neljäykkösille ei ole muita myytävänä, jos sitten tuotakaan.
Vastaus kysymykseesi: kyllä. Käyttäisin enemmän rahaa vaatteisiin, jos olisi, mitä ostaa.- Kysynpähän vaan
H&M, Lindex, KappAhl, Anttila, Klingel, Catalog, Ellos, Lorella (Helsinki 3kpl, Lahti, Tampere, Espoo)Mode Xl (Monissa kaupungeissa), Lizzeth(vääksy netti), Cocoja(netti), Boutique 52(Hki), Ra-Ke (Turku), Sokos, Stockmann, Marina Rinaldi,JP-vaate, Ameerika (netti), Marimekko ja lukuisat yksityiset pikkukaupat ympäri Suomea. Listaa saa jatkaa!
- Kysynpähän vaan
Tein pientä vertailua, ja olet oikeassa, monet lahkeet on siinä 80cm pintaan. Cocojassa oli ainakin kaksia housuja, joissa aika huikea lahjepituus,88cm ja 96cm! (vähän vähemmän kuin oma pituuteni;) ) Olen kateellinen jos sinulla on noin pitkät jalat. Itse saan aina lyhentää housuja. Elloksellakin oli muuten joitakin uusia juttuja.
- on monta nikkiä
Kysynpähän vaan kirjoitti:
H&M, Lindex, KappAhl, Anttila, Klingel, Catalog, Ellos, Lorella (Helsinki 3kpl, Lahti, Tampere, Espoo)Mode Xl (Monissa kaupungeissa), Lizzeth(vääksy netti), Cocoja(netti), Boutique 52(Hki), Ra-Ke (Turku), Sokos, Stockmann, Marina Rinaldi,JP-vaate, Ameerika (netti), Marimekko ja lukuisat yksityiset pikkukaupat ympäri Suomea. Listaa saa jatkaa!
Ostaisin, jos olisi mitä ostaa. Allekirjoitan täysin ketjun aloittajan mielipiteet.
Kysynpähän vaan:
H&M: valikoima suppea ja vaatteet huonolaatuisia
Lindex: viime (vai oliko se toissa-) talvena etsin talvitakkia. Ei ollut valikoimissa, kun ei ole kysyntää. Siis yhtään talvitakkia!
Anttila: ei ole isojen mallistoa (tai nettiin on tullut mutta netistä en halua ostaa)
Klingel: rumia ja kalliita
Catalog: ostin alusvaatteita, menivät pilalle ekassa pesussa. Samoin kävi paidan kanssa.
Ellos: Tilasin juuri toppahousut ja palautin saman tien. Kummallisen malliset. Paidat olivat luonnossa hirmu rumia.
Lorella: juu, ostan sieltä nuoriso-osastolta aina kun voin
Mode XL: ei ole mun tyylisiä vaatteita
Lizzeth: ei nettikauppoja, kiitos
Cocoja: ei nettikauppoja, kiitos
Boutique 52: en ole löytänuyt sieltä omaan makuuni sopivia
Sokos: isoille ei tarjontaa
Stocka: isoille ei tarjontaa
Marimekko: ostaisin vaikka mitä jos olis kokoja! - Kysynpähän vaan
on monta nikkiä kirjoitti:
Ostaisin, jos olisi mitä ostaa. Allekirjoitan täysin ketjun aloittajan mielipiteet.
Kysynpähän vaan:
H&M: valikoima suppea ja vaatteet huonolaatuisia
Lindex: viime (vai oliko se toissa-) talvena etsin talvitakkia. Ei ollut valikoimissa, kun ei ole kysyntää. Siis yhtään talvitakkia!
Anttila: ei ole isojen mallistoa (tai nettiin on tullut mutta netistä en halua ostaa)
Klingel: rumia ja kalliita
Catalog: ostin alusvaatteita, menivät pilalle ekassa pesussa. Samoin kävi paidan kanssa.
Ellos: Tilasin juuri toppahousut ja palautin saman tien. Kummallisen malliset. Paidat olivat luonnossa hirmu rumia.
Lorella: juu, ostan sieltä nuoriso-osastolta aina kun voin
Mode XL: ei ole mun tyylisiä vaatteita
Lizzeth: ei nettikauppoja, kiitos
Cocoja: ei nettikauppoja, kiitos
Boutique 52: en ole löytänuyt sieltä omaan makuuni sopivia
Sokos: isoille ei tarjontaa
Stocka: isoille ei tarjontaa
Marimekko: ostaisin vaikka mitä jos olis kokoja!Lindexin hylkäsit, kun et viime/toissa talvena saanut sieltä talvitakkia? Heppoisetpa on perusteesi.
Catalogin vaatteista voinet vetää johtopäätöksen että halvalla ei välttämättä saa hyvää.
Ellokselta ostit, mutta muuten et osta postimyynnistä? Miksi?
Lizethillä on kai yhä kauppa Vääksyssä?
Stockmann myy esim. Marina Rinaldia, Sokos myy myös isoja kokoja, kannattaa kysyä myyjiltä!
Minulla on Marimekon vaate, koko 56. Kyllä Marimekossakin on isojakin kokoja.
Minä todella alan pikku hiljaa uskoa ystävätärtäni, joka on vaatekaupassa töissä. Hän sanoo että isokokoiset asiakkaat ovat kaikista hankalimpia. Mikään ei kelpaa! En tarkoita, että pitäisi tyytyä siihen mitä on, mutta voisi katsoa tangot ja vaikka ne nettikaupatkin huolella läpi eikä vaan vilkaista ja aloittaa sitä iänikuista nitinää siitä kun vaatteita ei löydy.
Terästäytykää siskot! - liian paksu
Kysynpähän vaan kirjoitti:
Lindexin hylkäsit, kun et viime/toissa talvena saanut sieltä talvitakkia? Heppoisetpa on perusteesi.
Catalogin vaatteista voinet vetää johtopäätöksen että halvalla ei välttämättä saa hyvää.
Ellokselta ostit, mutta muuten et osta postimyynnistä? Miksi?
Lizethillä on kai yhä kauppa Vääksyssä?
Stockmann myy esim. Marina Rinaldia, Sokos myy myös isoja kokoja, kannattaa kysyä myyjiltä!
Minulla on Marimekon vaate, koko 56. Kyllä Marimekossakin on isojakin kokoja.
Minä todella alan pikku hiljaa uskoa ystävätärtäni, joka on vaatekaupassa töissä. Hän sanoo että isokokoiset asiakkaat ovat kaikista hankalimpia. Mikään ei kelpaa! En tarkoita, että pitäisi tyytyä siihen mitä on, mutta voisi katsoa tangot ja vaikka ne nettikaupatkin huolella läpi eikä vaan vilkaista ja aloittaa sitä iänikuista nitinää siitä kun vaatteita ei löydy.
Terästäytykää siskot!Täytyypä minunkin ottaa tähän kantaa:
- H&M: Käyn tasaisin väliajoin tarkistamassa, olisiko mitään kelvollista ilmaantunut, ja viime aikoina ainoa löytämäni vaate on ollut musta perus-t-paita, jonka ostin, kun oli pakko jostain löytää t-paita, joka mahtui päälle.
On aina yhtä hämmästyttävää todeta, miten täydellisen erilainen linjaus hm:llä on normaalivaatteiden ja isojen vaatteiden välillä. Normaalivaatteissa on hauskoja ideoita, kauniita värejä, leikkauksia ym., mutta isot koot ovat säännöstään synkkiä ja vailla minkäänlaista tyyliä tai istuvuutta.
Lindex: Joskus täältä löytää jotain, mutta yleensä ei.
KappAhl: Olen kävelevä Kappahlin mainos, koska tämä on oikeastaan ainoa lähiseudun kauppa, josta löytää edes jotain kohtuullista päällepantavaa. Valitettavasti vaatteet ovat yleensä mustia tai harmaita, mutta ainakin näissä on yritystä.
Anttila: Joitakin alusvaatteita olen onnistunut ostamaan, muissa vaatteissa isoja kokoja ei yksinkertaisesti ole.
Klingel: Eipä löydy täältäpäin.
Catalog: Jotain perusjuttuja täältä joskus löytää, jos on valmis pukeutumaan vaaleansiniseen, -keltaiseen tai -punaiseen (ai niin, ja khakinvihreään), eikä hirveästi välitä vaatteen istuvuudesta tai laadusta.
Ellos: Kuvastossa on kaikkea kivaa, mutta valitettasti hinnat ovat vuosi vuodelta kohonneet - siis isojen vaatteiden, muut ovat tainneet vastaavasti muuttua edullisemmiksi. Näillä hinnoilla yleensä varaa ostaa jotain pientä korkeintaan pari kertaa vuodessa.
Lorella: Ei löydy tyylisiäni vaatteita, ja hintaluokka on sellainen, ettei ole toivoakaan näitä ostaa. Sisareni osti kaupasta periaatteessa tavallisen kangaspaidan, joka maksoi yli 80 euroa. Että silleen...
Mode Xl: Eivät istu minun tyyliini.
Lizzeth: Nettikauppa on aika olematon, ja Vääksy on jumalan selän takana.
Cocoja: Tarkkailen liikkeen kehittymistä, toivottavasti valikoima kasvaa. Näissä vaatteissa on ainakin jotain ideaa, mutta valitettavasti ainakaan vielä eivät ihan ole minun tyyliäni.
Boutique 52, Ra-Ke: En asu Helsingissä enkä Turussa.
Sokos: Ei kokoja sen enempää alus- kuin päällysvaatteissakaan.
Stockmann: Ei kokoja (tai jos on, ne on hyvin piilotettu)
Marina Rinaldi, JP-vaate, Ameerika: Ihan outoja, Marimekko: Ei tyyliäni, en periaatteessa halua pukeutua samaan kankaaseen, jota muilla on käsilaukussaan.
Ja mitä sitten haen? Yleensä perusvaatteita, mutta sellaisia, joita muutkin nuoret naiset käyttävät. Liikuntavaatteita, joilla kehtaa liikkua ihmisten ilmoilla. Alusvaatteita, jotka eivät hierrä ihoa rikki. Edes joskus myös jotain vähän yksilöllisempää kuin musta t-paita ja siniset farkut. Värejä, muitakin kuin musta ja harmaa.
Olen n. kokoa 54.
Itseäni tympii, että isokokoisia asiakkaita pidetään hankalina. Olen kolunnut lähiseudun vaatekaupat aika tarkkaan, ja tiedän kyllä mitä niissä myydään. Toivorikkaana aina välillä käyn myös niissä liikkeissä, joissa olen aikaisemmin pettynyt, mutta yleensä turhaan. Harvoin olen törmännyt liikkeissä myyjiin - saan ihan rauhassa tuskastella vaikka tunnin rekkien välissä ja sovituskopissa ilman, että kukaan tulee sanomaan, että kuule, meillä on täällä sinun kokoasi. Jos niitä isoja kokoja on, minne ne on piilotettu, ja miksei myyjä, joka näkee varmasti vaatekokoni, ei niitä minulle ehdota? - kysynpähän vaan
liian paksu kirjoitti:
Täytyypä minunkin ottaa tähän kantaa:
- H&M: Käyn tasaisin väliajoin tarkistamassa, olisiko mitään kelvollista ilmaantunut, ja viime aikoina ainoa löytämäni vaate on ollut musta perus-t-paita, jonka ostin, kun oli pakko jostain löytää t-paita, joka mahtui päälle.
On aina yhtä hämmästyttävää todeta, miten täydellisen erilainen linjaus hm:llä on normaalivaatteiden ja isojen vaatteiden välillä. Normaalivaatteissa on hauskoja ideoita, kauniita värejä, leikkauksia ym., mutta isot koot ovat säännöstään synkkiä ja vailla minkäänlaista tyyliä tai istuvuutta.
Lindex: Joskus täältä löytää jotain, mutta yleensä ei.
KappAhl: Olen kävelevä Kappahlin mainos, koska tämä on oikeastaan ainoa lähiseudun kauppa, josta löytää edes jotain kohtuullista päällepantavaa. Valitettavasti vaatteet ovat yleensä mustia tai harmaita, mutta ainakin näissä on yritystä.
Anttila: Joitakin alusvaatteita olen onnistunut ostamaan, muissa vaatteissa isoja kokoja ei yksinkertaisesti ole.
Klingel: Eipä löydy täältäpäin.
Catalog: Jotain perusjuttuja täältä joskus löytää, jos on valmis pukeutumaan vaaleansiniseen, -keltaiseen tai -punaiseen (ai niin, ja khakinvihreään), eikä hirveästi välitä vaatteen istuvuudesta tai laadusta.
Ellos: Kuvastossa on kaikkea kivaa, mutta valitettasti hinnat ovat vuosi vuodelta kohonneet - siis isojen vaatteiden, muut ovat tainneet vastaavasti muuttua edullisemmiksi. Näillä hinnoilla yleensä varaa ostaa jotain pientä korkeintaan pari kertaa vuodessa.
Lorella: Ei löydy tyylisiäni vaatteita, ja hintaluokka on sellainen, ettei ole toivoakaan näitä ostaa. Sisareni osti kaupasta periaatteessa tavallisen kangaspaidan, joka maksoi yli 80 euroa. Että silleen...
Mode Xl: Eivät istu minun tyyliini.
Lizzeth: Nettikauppa on aika olematon, ja Vääksy on jumalan selän takana.
Cocoja: Tarkkailen liikkeen kehittymistä, toivottavasti valikoima kasvaa. Näissä vaatteissa on ainakin jotain ideaa, mutta valitettavasti ainakaan vielä eivät ihan ole minun tyyliäni.
Boutique 52, Ra-Ke: En asu Helsingissä enkä Turussa.
Sokos: Ei kokoja sen enempää alus- kuin päällysvaatteissakaan.
Stockmann: Ei kokoja (tai jos on, ne on hyvin piilotettu)
Marina Rinaldi, JP-vaate, Ameerika: Ihan outoja, Marimekko: Ei tyyliäni, en periaatteessa halua pukeutua samaan kankaaseen, jota muilla on käsilaukussaan.
Ja mitä sitten haen? Yleensä perusvaatteita, mutta sellaisia, joita muutkin nuoret naiset käyttävät. Liikuntavaatteita, joilla kehtaa liikkua ihmisten ilmoilla. Alusvaatteita, jotka eivät hierrä ihoa rikki. Edes joskus myös jotain vähän yksilöllisempää kuin musta t-paita ja siniset farkut. Värejä, muitakin kuin musta ja harmaa.
Olen n. kokoa 54.
Itseäni tympii, että isokokoisia asiakkaita pidetään hankalina. Olen kolunnut lähiseudun vaatekaupat aika tarkkaan, ja tiedän kyllä mitä niissä myydään. Toivorikkaana aina välillä käyn myös niissä liikkeissä, joissa olen aikaisemmin pettynyt, mutta yleensä turhaan. Harvoin olen törmännyt liikkeissä myyjiin - saan ihan rauhassa tuskastella vaikka tunnin rekkien välissä ja sovituskopissa ilman, että kukaan tulee sanomaan, että kuule, meillä on täällä sinun kokoasi. Jos niitä isoja kokoja on, minne ne on piilotettu, ja miksei myyjä, joka näkee varmasti vaatekokoni, ei niitä minulle ehdota?Tuossa olet kyllä oikeassa, että voi jäädä ilman palvelua; myyjä ei ehkä uskalla tulla sanomaan että "täällä olisi sinun kokoa". Joku saattaisi loukkaantua, vaikka suurin osa meistä varmasti olisi ihan hyvillään vaan.
Johonkihan tuon on kuitenkin perustuttava, että isojen vaatteet ovat "tylsiä". Kai siinä on takana sitäkin, että isoja on kaiken ikäisiä ja kaikki haluaa pukeutua iällleen/tyylilleen sopivalla tavalla. Vaateikoissa 34-44 on varmasti helpompi kohdentaa tietyn tyyliset vaatteet tietylle kohderyhmälle. Esim. Blendin vaatteet pieniä- suunnattu teineille. Marina Rinaldi aikuisille- isommat koot. No, nykyäänhän aikuinenkin voi pukeutua kuin teini ja aikuinen voi pitää itsensä kuivana ja laihana, teinin kokoisena.
Vaikeaa on:)
liian paksu: Mikä on tyylisi? Sinulla oli ihan hyviä ja fikusuja huomioita.
Itse pukeudun aika tylsästi kai kun löydän vaatteita:) - iso minäkin
Kysynpähän vaan kirjoitti:
Tein pientä vertailua, ja olet oikeassa, monet lahkeet on siinä 80cm pintaan. Cocojassa oli ainakin kaksia housuja, joissa aika huikea lahjepituus,88cm ja 96cm! (vähän vähemmän kuin oma pituuteni;) ) Olen kateellinen jos sinulla on noin pitkät jalat. Itse saan aina lyhentää housuja. Elloksellakin oli muuten joitakin uusia juttuja.
H&M: Huonolaatuisia, yleensä kauheita rytkyjä.
Lindex: No tämä on jo parempi, varsinkin paidat sopivat vartalonmallilleni aika hyvin. Mutta juhlavampaa on turha etsiä.
KappAhl, Yhden paidan olen löytänyt, mutta housut eivät istu sitten millään.
Anttila: En ole löytänyt kokoja etsinnästä huolimatta
Klingel, Catalog, Ellos: en tilaa postimyynnistä
Lorella (Helsinki 3kpl, Lahti, Tampere, Espoo) Olen käynyt usein, yleensä tarjottu lähinnä linjaa: pukeudu säkkiin ja ripottele tuhkaa päälle. Ei kiinnosta. Tahdon istuvia vaatteita.
Mode Xl (Monissa kaupungeissa) Sama juttu kuin Lorella
Lizzeth(vääksy netti) Kävin putiikissa, ja palvelu oli todella töykeää ja ylimielistä, kun en oikein innostunut vaatemalleista. En tahdo näyttää odottavalta äidiltä, vaikka olenkin iso.
Cocoja(netti), en tilaa postimyynnistä
Boutique 52(Hki), Ra-Ke (Turku), Enpä ole tutustunut. Missäs se Hgin like olisi?
Sokos, Stockmann: Todella harvoin löytyy kokoja. Sokkarilla on kyllä se zhenzin mallisto, joka on parhaasta päästä isojen vaatteita.
Marina Rinaldi,JP-vaate, Ameerika (netti. No nämä eivät kerro mitään. Yhteystietoja? Osoitetietoja?
Marimekko ja lukuisat yksityiset pikkukaupat ympäri Suomea. Listaa saa jatkaa! Marimekkoa en päälleni laita. Karmeita rättejä ja sikakalliita.
Lindexin hylkäsit, kun et viime/toissa talvena saanut sieltä talvitakkia? Heppoisetpa on perusteesi. En tuosta tiedä, mutta talvitakkia on todella vaikea löytää, jos tahtoo jonkun muun kuin mustan/harmaan säkin.
Catalogin vaatteista voinet vetää johtopäätöksen että halvalla ei välttämättä saa hyvää. Samaa mieltä. Tilasin kerran, mutta välttelen nykyään.
Lizethillä on kai yhä kauppa Vääksyssä? Eipä oo. Lopettanut.
Stockmann myy esim. Marina Rinaldia, Sokos myy myös isoja kokoja, kannattaa kysyä myyjiltä! Kysytty on. Yleensä tarjotaan juuri sitä säkkimallia, tai sitten vain kylmästi todetaan ettei oo kokoja.
Minulla on Marimekon vaate, koko 56. Kyllä Marimekossakin on isojakin kokoja. Joo on, mutta minä en niitä osta.
Minä todella alan pikku hiljaa uskoa ystävätärtäni, joka on vaatekaupassa töissä. Hän sanoo että isokokoiset asiakkaat ovat kaikista hankalimpia. Mikään ei kelpaa! En tarkoita, että pitäisi tyytyä siihen mitä on, mutta voisi katsoa tangot ja vaikka ne nettikaupatkin huolella läpi eikä vaan vilkaista ja aloittaa sitä iänikuista nitinää siitä kun vaatteita ei löydy.
Jaa ettei mikään kelpaa. Onko liikaa vaadittu, jos me isot saisimme samat vaatteet kuin ne laiheliinitkin; siis yhtä kauniita ja värikkäitä ja naisellisia vaatteita? Olemmeko hankalia vaatiessamme tasa- arvoa? Ja tangot katson aina huolella läpi. Mutta kyllä se niin on, että usein ulkomailta ostan sellaisen kasan vaatteita, ettei tarvitse mennä masentumaan suomalaiseen vaatekauppaan.
Terästäytykää siskot! Terästäydyn heti, kun joku tarjoaa kauniita vaatteita koosta riippumatta. Niitäkin onneksi on, mutta aivan liian vähän. - kommentoi:
Kysynpähän vaan kirjoitti:
H&M, Lindex, KappAhl, Anttila, Klingel, Catalog, Ellos, Lorella (Helsinki 3kpl, Lahti, Tampere, Espoo)Mode Xl (Monissa kaupungeissa), Lizzeth(vääksy netti), Cocoja(netti), Boutique 52(Hki), Ra-Ke (Turku), Sokos, Stockmann, Marina Rinaldi,JP-vaate, Ameerika (netti), Marimekko ja lukuisat yksityiset pikkukaupat ympäri Suomea. Listaa saa jatkaa!
Kirjoitin siis tuonne ylemmäs tuon "Taustakuoroa tarjolla" -jutun.
Et tainnut lukea kirjoitustani. Minun ongelmani ei sinänsä ole se, että olen isokokoinen, vaan se, että raajoja ja hartioita on vielä enemmän. En siis ole pallon muotoinen, en edes soikio, vaan jotakin suuren tiimalasin ja suorakaiteen väliltä. Tällaiselle vartalolle ei todellakaan ole tarjolla edes suurin piirtein istuvia valmisvaatteita - mutta kuten sanoin, onneksi olen mainio ompelija ja saan alusvaatteita ja sukkia lukuunottamatta kaiken tehdyksi itse; joskus olisi kyllä kiva ostaakin.
Kävin taannoin hakemassa Lindexiltä pari pellavatunikaa mökkivaatteiksi. En tietenkään sovittanut resuvaatteiksi alun alkaenkin tarkoitettuja tunikoita, vaan etsin rekistä ne, joissa oli eniten äksiä siinä ällän edellä - niitä olikin pitkä rivi. Tunikat ovat erimallisia, mutta kummassakin on ihan sama vika: minua niihin mahtuisi ainakin kaksi ja puoli kappaletta vaivatta, mutta hihat ovat noin 5 senttiä liian lyhyet ja olkapäiden pitää olla sotilaallisesti tanassa koko ajan, jotta hartiat eivät revi kangasta rikki. Eikä tämä ole ensimmäinen kerta.
Ompelua harrastavat tietävät, mikä ero on käsityölehtien normaaleilla ja plus-kaavoilla: normaalit ovat normaaleja ja ne muut kummallisia kinnaavia pikkujakkuja ja äitiysmallien halatteja; sama vika on kauppojen vaatteissa. Minulla on vino pino Burdia ja Käsityölehtiä edeltäjineen vuodelta 1994 lähtien, ja vain yhdessä on oikeasti tyylikkäitä nimenomaan pitkien naisten vaatteita. Muutama. Ja niitäkin minun kyllä pitää pidentää himppunen. - kiitos tiedoista!
Kysynpähän vaan kirjoitti:
Lindexin hylkäsit, kun et viime/toissa talvena saanut sieltä talvitakkia? Heppoisetpa on perusteesi.
Catalogin vaatteista voinet vetää johtopäätöksen että halvalla ei välttämättä saa hyvää.
Ellokselta ostit, mutta muuten et osta postimyynnistä? Miksi?
Lizethillä on kai yhä kauppa Vääksyssä?
Stockmann myy esim. Marina Rinaldia, Sokos myy myös isoja kokoja, kannattaa kysyä myyjiltä!
Minulla on Marimekon vaate, koko 56. Kyllä Marimekossakin on isojakin kokoja.
Minä todella alan pikku hiljaa uskoa ystävätärtäni, joka on vaatekaupassa töissä. Hän sanoo että isokokoiset asiakkaat ovat kaikista hankalimpia. Mikään ei kelpaa! En tarkoita, että pitäisi tyytyä siihen mitä on, mutta voisi katsoa tangot ja vaikka ne nettikaupatkin huolella läpi eikä vaan vilkaista ja aloittaa sitä iänikuista nitinää siitä kun vaatteita ei löydy.
Terästäytykää siskot!Senkin uhalla, että muutamat ovat tuominneet Marimekon vaatteet ylikalliiksi räteiksi, uskalla kertoa pitäväni Marimekon vaatteista ja niitä haluavani.
En vain ole onnistunut löytämään sieltä niitä suurempia kokoja. Olen käynyt säännöllisesti useissa Marimekon liikkeissä ja suurin tänä kesänä löytämäni vaate oli kokoa 50 (jonka ostin riemusta kiljuen, kun väljän mallinsa ansiosta yllättäen mahtuikin päälleni).
Marimekon syksyn mallistossa suurin koko on 48 (sekä xxl, joka aikalailla vastannee tuota kokoa 48).
Mistä olet onnistunut löytämään kokoa 56? Sinä onnekas! Ja koska? Olen parin vuoden ajan seurannut tiiviisti Marimekon sivuilta aina sesongin uutuudet ja muutkin, mitä ovat esitelleet. Suuria kokoja ei käsittääkseni viime vuosina ole tehty mistään mallistosta.
Liikkeissä kysyessäni ovat kyllä esitelleet perusraitapaitoja, jotka ovat (hieman kiristävinä) jotenkin menneet päälleni, siis ne suurimmat koot. Samoin ovat aina tarkistaneet mieleisestäni mallista, tehdäänkö sitä ylipäätään isoja kokoja (joka kerta olemme myyjän kanssa joutuneet toteamaan, että koko 48 on suurin, lukuunottamatta tätä tänä kesänä tehtyä löytöä, joka on vaate, jota Marimekko on valmistanut ja myynyt jo "Kylli-tädin ajoista" alkaen, ainakin).
Myyjät ovat kyllä ystävällisesti yrittäneet löytää minullekin päällepantavaa, siksi ehkä mielelläni käynkin Marimekon liikkeissä, vaikka yleensä vain huivit ovat minulle sopivaa kokoa :)
nimimerkki: yhtä leveä kuin pitkäkin - ap palaa asiaan
Kysynpähän vaan kirjoitti:
H&M, Lindex, KappAhl, Anttila, Klingel, Catalog, Ellos, Lorella (Helsinki 3kpl, Lahti, Tampere, Espoo)Mode Xl (Monissa kaupungeissa), Lizzeth(vääksy netti), Cocoja(netti), Boutique 52(Hki), Ra-Ke (Turku), Sokos, Stockmann, Marina Rinaldi,JP-vaate, Ameerika (netti), Marimekko ja lukuisat yksityiset pikkukaupat ympäri Suomea. Listaa saa jatkaa!
Nimimerkille Kysynpähän vaan, toki nuo firmat myyvät vaatteita, mutta ei sellaisia kovinkaan usein, jotka miellyttäisivät. Omasta maustahan se on kyse ja ei sille mitään voi, jos kyseisten liikkeiden vaatteet eivät miellytä.
Minulla on vaatteita lähinnä seuraavista paikoista:
H&M, Lindex, Seppälä, Anttila, Ellos, Catalog, KappAhl, varmaan unohdin jonkun liikkeen, mutta en saa nyt mieleeni kaikkia.
Jotain yksittäisiä vaatekappaleita olen ostanut Haloselta, Stockmannilta, Sokokselta, Vapaa Valinnasta, Citymarketista, Prismasta, Josefsonsilta, Halpahallista, Nansolta, tästäkin listasta varmaan jotain unohtui.
Aika suppea valikoima mistä ostan, mutta tuo ei kerro totuutta. Löydän kyllä päälleni sopivia vaatteita, mutta en sellaisia joista voisin sanoa pitäväni. Olen oppinut tilaamaan netin kautta ulkomailta joten iso osa vaatteistani tulee Suomen rajojen ulkopuolelta.
"Isojen tyttöjen" liikkeet olen kiertänyt kaukaa, jo näyteikkunoissa näkyvät kukkakoltut ja pikkunätit vaatteet saavat karvani nousemaan pystyyn kauhusta. Olen kyllä käynyt tutustumassa Lorellaan ja muistaakseni ModeXL:ssäkin olen kerran vieraillut, mutta silloin en kyllä nähnyt mitään mitä olisin edes halunnut sovittaa. EN VOI SIETÄÄ mustia suoria housuja joissa on kuminauha vyötäröllä tai sitten suoria ja väljiä tunikoita, jotka hävittävät kaikki muodot ja ihminen päätyy näyttämään entistä muodottomammalta. Nykyinen tunikamuoti hirveää siksi, että se saa ainakin minut näyttämään paljon lihavammalta/raskaana olevalta. Kaipaan vaatteita, joissa on muotoleikkauksia, värejä, kauniita materiaaleja ja jokin idea. Materiaalin täytyy olla mukavan tuntuista, ei mitään kutittavaa tekokuitua ja vaatteet on kestettävä vesipesua koneessa.
Olenko liian kriittinen? Kenties, mutta olisipa mielenkiintoista tietää miten moni oikeasti, vilpittömästi ajattelee, että tarjonta vastaa kysyntää.
Miksei niitä kauniita vaatteita joita näkee muualla tuoda Suomeen? Esimerkit ovat englannista lähinnä, josta itsellä on eniten kokemusta.
http://www.monsoon.co.uk/icat/women
http://www.evans.co.uk/webapp/wcs/stores/servlet/TopCategoriesDisplay?storeId=12553&catalogId=20554
http://www.longtallsally.com/
http://next.co.uk/
http://www.george.com/
Näitä liikkeitä riittää pilvin pimein euroopassa, osa on "halpaletjuja" ja osa kalliimpia. Toki isossa osassa kokoja ei ole kuin 22 mikä vastaa kokoa 50 suomessa vain, itselleni se riittää, mutta kyllä niitä liikkeitä on joissa kokoja on yli 30 ainakin (suomessa 60). En nyt vain muista kaikkia mihin olen törmännyt. Vaikka toisaalta, turhauttavaahan tuo on selailla vaatteita netissä, kun tietää, ettei pääse niitä sovittamaan tai ostamaan. - on monta nikkiä
Kysynpähän vaan kirjoitti:
Lindexin hylkäsit, kun et viime/toissa talvena saanut sieltä talvitakkia? Heppoisetpa on perusteesi.
Catalogin vaatteista voinet vetää johtopäätöksen että halvalla ei välttämättä saa hyvää.
Ellokselta ostit, mutta muuten et osta postimyynnistä? Miksi?
Lizethillä on kai yhä kauppa Vääksyssä?
Stockmann myy esim. Marina Rinaldia, Sokos myy myös isoja kokoja, kannattaa kysyä myyjiltä!
Minulla on Marimekon vaate, koko 56. Kyllä Marimekossakin on isojakin kokoja.
Minä todella alan pikku hiljaa uskoa ystävätärtäni, joka on vaatekaupassa töissä. Hän sanoo että isokokoiset asiakkaat ovat kaikista hankalimpia. Mikään ei kelpaa! En tarkoita, että pitäisi tyytyä siihen mitä on, mutta voisi katsoa tangot ja vaikka ne nettikaupatkin huolella läpi eikä vaan vilkaista ja aloittaa sitä iänikuista nitinää siitä kun vaatteita ei löydy.
Terästäytykää siskot!Taisin kiihdyksissäni kirjoittaa turhan epäselvästi, joten vastaan vielä:
Se Lindexin takki-juttu oli vaan viimeinen pisara. Ei kai kukaan nyt niin tyhmä ole, että yhden kokemuksen perusteella luovuttaa?
Catalog/ Ellos: aivan. Siksi en sieltä enää ostakaan. Kuten en myöskään Ellokselta tai Klingeliltä. Olin jo aikaa sitten ethnyt päätöksen etten enää sorru tilaamaan em. huonolaatuisia vaatteita, mutta innostuin niin niistä toppahousuista, että pyörsin päätökseni. Vain todetakseni ettei se kannattanut. (urheilu-/ ulkoilu vaatteita vuosia metsästäneet tietävät, miltä tuntuu kun vihdoin luulee löytäneensä jotain ja oikein alkaa odottaa talvisia liikuntapäiviä...)
Marina Rinaldi on minulle tuntematon, täytyypä käydä tutustumassa.
Helsingin sokoksessa Zhenzin (joka on lempparimerkkini) osasto on hävyttömän suppea. Pitääpä tiedustella, missä kaupungeissa niitä Zhenzin vaatteita olis ja käydä katsastamassa. Toistaiseksi olen ostanut Zhenziä Lorellasta.
Kunpa SUomeen tulisi Zhenzi-kauppa!
Haluaisin Marimekolta tasaraita ja jokapoika- paitoja. Aiemmin ei niitä ainakaan tuolla tehtaanmyymälässä ole ollut. Taidanpa mennä kysymään, valmistaako he niitä. koko 56 ois just hyvä.
Niinpä. Ja sehän ei "ammattilaisesta" näy ulospäin, mitä mieltä hän on asiakkaista.
Kun on muutenkin arka paikka mennä kysymään, että voisko selvittää onko sitä ja sitä vaatetta isossa koossa jossain myymälässä ja myyjä pitkin hampain kiireidensä keskellä EHKÄ saattaa auttaa koska olen hankala asiakas ja erehdyn viemään hänen aikaansa.... Ja sitä ennen on tietysti itse tutkinut huolella kaikki tangot sillä kukaan ei tule apua tarjoamaan ainakaan noissa isoissa ketjuissa. Kysynpähän vaan kirjoitti:
Tein pientä vertailua, ja olet oikeassa, monet lahkeet on siinä 80cm pintaan. Cocojassa oli ainakin kaksia housuja, joissa aika huikea lahjepituus,88cm ja 96cm! (vähän vähemmän kuin oma pituuteni;) ) Olen kateellinen jos sinulla on noin pitkät jalat. Itse saan aina lyhentää housuja. Elloksellakin oli muuten joitakin uusia juttuja.
Itse löysin Klingelin kuvastosta parit farkut ja suorat housut töihin. Toki niiden monissa farkuissa on kirjailuja, ja hintaakin on, mutta vastaavasti monissa on normaalit koot, lyhyet koot ja erittäin lyhyet koot,joista työkaverini löysi omansa. Halensin kevätkuvastossa oli farkkuja 2 tai 3 lahjepituutta ja myös oli pilli-,suora-,lievästi levenevä ja bootcut mallit.
- Kysynpähän vaan
iso minäkin kirjoitti:
H&M: Huonolaatuisia, yleensä kauheita rytkyjä.
Lindex: No tämä on jo parempi, varsinkin paidat sopivat vartalonmallilleni aika hyvin. Mutta juhlavampaa on turha etsiä.
KappAhl, Yhden paidan olen löytänyt, mutta housut eivät istu sitten millään.
Anttila: En ole löytänyt kokoja etsinnästä huolimatta
Klingel, Catalog, Ellos: en tilaa postimyynnistä
Lorella (Helsinki 3kpl, Lahti, Tampere, Espoo) Olen käynyt usein, yleensä tarjottu lähinnä linjaa: pukeudu säkkiin ja ripottele tuhkaa päälle. Ei kiinnosta. Tahdon istuvia vaatteita.
Mode Xl (Monissa kaupungeissa) Sama juttu kuin Lorella
Lizzeth(vääksy netti) Kävin putiikissa, ja palvelu oli todella töykeää ja ylimielistä, kun en oikein innostunut vaatemalleista. En tahdo näyttää odottavalta äidiltä, vaikka olenkin iso.
Cocoja(netti), en tilaa postimyynnistä
Boutique 52(Hki), Ra-Ke (Turku), Enpä ole tutustunut. Missäs se Hgin like olisi?
Sokos, Stockmann: Todella harvoin löytyy kokoja. Sokkarilla on kyllä se zhenzin mallisto, joka on parhaasta päästä isojen vaatteita.
Marina Rinaldi,JP-vaate, Ameerika (netti. No nämä eivät kerro mitään. Yhteystietoja? Osoitetietoja?
Marimekko ja lukuisat yksityiset pikkukaupat ympäri Suomea. Listaa saa jatkaa! Marimekkoa en päälleni laita. Karmeita rättejä ja sikakalliita.
Lindexin hylkäsit, kun et viime/toissa talvena saanut sieltä talvitakkia? Heppoisetpa on perusteesi. En tuosta tiedä, mutta talvitakkia on todella vaikea löytää, jos tahtoo jonkun muun kuin mustan/harmaan säkin.
Catalogin vaatteista voinet vetää johtopäätöksen että halvalla ei välttämättä saa hyvää. Samaa mieltä. Tilasin kerran, mutta välttelen nykyään.
Lizethillä on kai yhä kauppa Vääksyssä? Eipä oo. Lopettanut.
Stockmann myy esim. Marina Rinaldia, Sokos myy myös isoja kokoja, kannattaa kysyä myyjiltä! Kysytty on. Yleensä tarjotaan juuri sitä säkkimallia, tai sitten vain kylmästi todetaan ettei oo kokoja.
Minulla on Marimekon vaate, koko 56. Kyllä Marimekossakin on isojakin kokoja. Joo on, mutta minä en niitä osta.
Minä todella alan pikku hiljaa uskoa ystävätärtäni, joka on vaatekaupassa töissä. Hän sanoo että isokokoiset asiakkaat ovat kaikista hankalimpia. Mikään ei kelpaa! En tarkoita, että pitäisi tyytyä siihen mitä on, mutta voisi katsoa tangot ja vaikka ne nettikaupatkin huolella läpi eikä vaan vilkaista ja aloittaa sitä iänikuista nitinää siitä kun vaatteita ei löydy.
Jaa ettei mikään kelpaa. Onko liikaa vaadittu, jos me isot saisimme samat vaatteet kuin ne laiheliinitkin; siis yhtä kauniita ja värikkäitä ja naisellisia vaatteita? Olemmeko hankalia vaatiessamme tasa- arvoa? Ja tangot katson aina huolella läpi. Mutta kyllä se niin on, että usein ulkomailta ostan sellaisen kasan vaatteita, ettei tarvitse mennä masentumaan suomalaiseen vaatekauppaan.
Terästäytykää siskot! Terästäydyn heti, kun joku tarjoaa kauniita vaatteita koosta riippumatta. Niitäkin onneksi on, mutta aivan liian vähän.Onko muuten tietoo millon Lizzeth on lopettanut myymälänsä? Myykö vielä netin kautta? En kyllä yhtään ihmettele, ettei myymälää enää ole, jos asiakkaat ovat kovin nirsoja. Ja en tarkoita et ois ostettava sitä mitä tarjotaan, vaan aattelen et ei oo yrittäjällä helppoa jos on hankalaa asiakaskuntaa. Valitettavasti osasta näistä viesteistä paistaa läpi tää asenne et ei täällä oo mulle mitään.
Vaikka olis kokoa 38, niin luuletteko te että sellaset kävelee kauppaan sisään ja tykkää kaikesta? Ei varmasti, mutta 38 kokonen ei ajattele et nyt mua syrjitään kun olen kokoa 38 ja mulle ei löytyny täältä mitään.
Tossa yhdessä viestissä oli noita esimerkkejä maailmalta noista kaupoista. Samanlaisia vaatteita saa Suomesta! On vaan ehkä ihanampaa ostaa jotakin ulkomailta tai päästä vaan sanomaan et kun täällä Suomessa, muodin peräkylässä ei ole mitään saatavana. Tosiasiassa Suomessa on kaiken kaikkiaan aika hyvät vaatevalikoimat, ainakin kokoon 44 saakka ja vielä sinne kokoon 52kin asti.
Harmi, ettei Lizzeth ole enää ainakaan myymälänä. Tuskinpa näitä yrittäjiä kovasti tuolle alalle tuleekaan, kun vaatteet vaan edelleen ostetaan halpahalleista ja halpavaateketjujen postimyynneistä.
Mielenkiintoinen artikkeli, ehkä vähän asian vierestä, mutta kuitenkin!
http://www.taloussanomat.fi/kauppa-ja-kulutustavarat/2007/07/17/Naisten vaatekoot kasvoivat/200717261/382 - Lizzethistä ja vähän muustakin
Kysynpähän vaan kirjoitti:
Onko muuten tietoo millon Lizzeth on lopettanut myymälänsä? Myykö vielä netin kautta? En kyllä yhtään ihmettele, ettei myymälää enää ole, jos asiakkaat ovat kovin nirsoja. Ja en tarkoita et ois ostettava sitä mitä tarjotaan, vaan aattelen et ei oo yrittäjällä helppoa jos on hankalaa asiakaskuntaa. Valitettavasti osasta näistä viesteistä paistaa läpi tää asenne et ei täällä oo mulle mitään.
Vaikka olis kokoa 38, niin luuletteko te että sellaset kävelee kauppaan sisään ja tykkää kaikesta? Ei varmasti, mutta 38 kokonen ei ajattele et nyt mua syrjitään kun olen kokoa 38 ja mulle ei löytyny täältä mitään.
Tossa yhdessä viestissä oli noita esimerkkejä maailmalta noista kaupoista. Samanlaisia vaatteita saa Suomesta! On vaan ehkä ihanampaa ostaa jotakin ulkomailta tai päästä vaan sanomaan et kun täällä Suomessa, muodin peräkylässä ei ole mitään saatavana. Tosiasiassa Suomessa on kaiken kaikkiaan aika hyvät vaatevalikoimat, ainakin kokoon 44 saakka ja vielä sinne kokoon 52kin asti.
Harmi, ettei Lizzeth ole enää ainakaan myymälänä. Tuskinpa näitä yrittäjiä kovasti tuolle alalle tuleekaan, kun vaatteet vaan edelleen ostetaan halpahalleista ja halpavaateketjujen postimyynneistä.
Mielenkiintoinen artikkeli, ehkä vähän asian vierestä, mutta kuitenkin!
http://www.taloussanomat.fi/kauppa-ja-kulutustavarat/2007/07/17/Naisten vaatekoot kasvoivat/200717261/382En tiedä tarkkaa syytä, miksi Lizzeth lopetti, mutta myyjän puheista päätellen kauppa ei vaan yksinkertaisesti kannattanut. Nettikaupasta ei ole mitään tietoa.
Se kyllä ihmetyttää, miksi kuvitellaan meidän asiakkaiden olevan nirsoja, jos vaatteet eivät kelpaa. Monta kertaa kun ne isot vaatteet ovat sitä, että pukeudu säkkiin ja ripottele tuhkaa päälle. Olenko nirso, joa tahdon istuvia, värikkäitä ja kauniita vaatteita, niin kuin hoikemmatkin kanssasiskoni? Ne säkit kun eivät liikakilojani ainakaan piilota, päinvastoin.
Ja yhä edelleen käyn kaikki vaatekaupat läpi, ennakkoluulottomasti ja kärsivällisesti. Pidän shoppailusta, ja vain sen ansiosta olen edes jollakin tavalla säällisesti vaatetettu. Mutta kyllä se ottaa päähän, että monen kauniin vaatteen koko loppuu siihen 44. Siitä isompien kokojen valikoima on todella paljon pienempi, eikä se ole mitään nirsoutta tai kuvitelmaa vaan fakta.
Ja tiedoksesi: En osta halpahalleista, enkä postimyynneistä. Ja Lizzethin kohtalosta en osaa sanoa muuta, kuin että minulla on tietty aavistus miksi niillä vaatteilla ei ollut menekkiä. Ne olivat kyllä kauniita, ja hinnaltaankin vielä mahdollisuuksien rajoissa. Mutta valitettavasti vaan yrittäjä ei ymmärtänyt sitä, että meitä isojakin on hyvin eri mallisia. Minulle tyrkytettiin puoliväkisin sellaisia malleja joista näin heti, etteivät ne istu. Kohteliaisuudesta, ja miksei uteliaisuudestakin sovitin, mutta ensivaikutelma paljastui oikeaksi. Kohteliaasti sanoin, että kauniita ovat, mutta eivät sovi minun vartalolleni. Vastaus oli todella töykeä, jota en nyt toista tässä.
Kyllä se suomalaisellakin yrittäjällä pitää olla jokin haju siitä, mitä asiakaspalvelu on. Itse en rupea riitelemään, vaan äänestän mieluummin jaloillani. - khr
Kysynpähän vaan kirjoitti:
H&M, Lindex, KappAhl, Anttila, Klingel, Catalog, Ellos, Lorella (Helsinki 3kpl, Lahti, Tampere, Espoo)Mode Xl (Monissa kaupungeissa), Lizzeth(vääksy netti), Cocoja(netti), Boutique 52(Hki), Ra-Ke (Turku), Sokos, Stockmann, Marina Rinaldi,JP-vaate, Ameerika (netti), Marimekko ja lukuisat yksityiset pikkukaupat ympäri Suomea. Listaa saa jatkaa!
Tampereella ainakaan Sokos ja Stockmann eivät kumpikaan myönnä myyvänsä kuin yöpaitoja ja kuminauhavyötäröisiä "suoria" housuja koossa 50. Lorellan ja ModeXL:n rytkyt ovat aivan kaameita, niitä tuskin tekee kenenkään alle nelikymppisen mieli laittaa päällensä... Listasta tosin puuttuu Seppälä joka neljän ensimmäisen ja postimyyntien lisäksi on ainoita nuoren naisen shoppailupaikkoja.
- Isokokoinen vai vaan läski?
Olen 170cm pitkä ja painan 88kg. Minulla on pienet rinnat ja normaalikokoinen pylly ja reidet. En siis varsinaisesti ole tällainen "iso nainen" sillä isojen naisten vaatteet ei vaan kertakaikkiaan istu päälläni. Housuissa reidet on aina liian löystä, paidoissa kaulukset on liian isoja tai ne roikkuvat muuten päälläni.
Hermot menee kun ei löydä mitään päällepantavaa. Tämänkin kesän olen kulkenut urheiluvaatteissa kun naisellisia vaatteita ei vaan löydy.
Käyn paljon ulkomailla, mutta homma on ihan sama siellä, joskus pahempikin.
Mistä ihmeestä mä löydän näyttäviä asuja? Cocoja olisi muuten hyvä mutta hinnat on niin hirveet,että en pysty köyhänä opiskelijana sieltä mitään tilaamaan. Ehkä jos säästäisi muutaman kuukauden, mutta tarvetta vaatteille olisi nyt... Huutonettiä yritin selata, mutta eihän sieltä tuhansien vaatteiden viidakosta löydä yhtään mitään edes hakutoiminnolla... *aaarrgghhh* menee hermot- samaan muottiin tehty
Samoissa lukemissa paino ja pituus, yläosasta myöskin pienempi. Mutta iso takamus/leveä lantio ja paksut reidet.
Housuissa ei tahdo löytyä riittävästi reisiväljyyttä tai vyötäröltä ovat liian väljät.
Sopivan lantiopituisen tai pidemmän takin löytäminen on kiven alla - liikaa väljyyttä yläosassa/hartialinjassa jos mahtuu alaosasta. Puseroita on helpompi (ehkä?) löytää, vaikkakaan isojen tyttöjen puserot eivät yleensä istu meikäläisen päällä.
Paksupohkeisena en ole voinut haaveillakaan pitkävartisista saappaista vuosikymmeniin.
- ilkeä tantta
Eikä jo tietous "kokoa 48/50 on hankala löytää" kannusta tiputtamaan painoa terveellisiin lukemiin? Itse laihdutin 20 kiloa (3-4 vaatekokoa) ja valikoima on hullaannuttavan suuri kun löytyy ihan mistä vaan vaatteita.
Miten te pulskat selitätte itsellenne tämän reippaan ja vaateostoksia rajoittavan ylipainonne? Geenit? Itsekurin puute? Hah. Ylipaino on terveysriski ja jos koko on 50 niin painoa on liikaa vaikka olisitte 2 metriä pitkiä.- liian paksu
No niin, koska kysyit, minä vastaan. On vain kohtuullista, että luet vastauksen sen pituudesta huolimatta - kysyjänä sinulla on mielestäni siihen velvollisuus.
En usko, että nykymaailmassa kukaan voi olla ylipainoinen tietämättä, etteikö ylipaino vaikuttaisi terveyteen haitallisesti. Kyllä asiasta on hyvin tiedotettu niin täällä nettipalstoilla kuin virallisemmissakin yhteyksissä. Mutta kiitos silti, kun kerroit :).
Itse olen ollut ylipainoinen alle kouluikäisestä - minulle on pienestä pitäen tarjottu ruokaa lohdutuskeinona ja tapana juhlistaa iloisia hetkiä. Olen kasvanut perheessä, jossa jokainen minua vanhempi nainen, isoäitini, äitini ja sisareni ovat ylipainoisia, ja seurannut heidän dieettejään, elämäntapamuutoksiaan, laihtumisiaan ja lihomisiaan koko ikäni. Itse laihdutin määrätietoisesti ensimmäisen kerran 11-vuotiaana, ja jopa onnistuinkin. Olin suht normaalipainoinen monta vuotta, ja mahduin vaatteisiin, jotka olivat kokoa 40-42.
Hassu juttu on, että vaikka olen ilmeisesti useamman vuoden ajan ollut kaikkien sääntöjen mukaan normaalikokoinen ja -painoinen, olen aina tuntenut itseni ylipainoiseksi - sitä se teettää, että saa kuulla huomautuksia ylipainostaan alle kouluikäisenä, aikana, jolloin ei oikeasti pysty mitenkään vaikuttamaan omaan ulkonäköönsä, mutta jolloin on hyvin altis vaikutteille. Teini-ikäisenä olin ylpeä itsestäni, kun mahduin niihin koon 40 farkkuihin, mutta silti tunsin syyllisyyttä jokaisesta ruokapalasta, jonka suuhuni pistin.
Selvisin normaalipainoisena yli parikymppiseksi, mutta siinä vaiheessa aloin pikkuhiljaa huomata rakentaneeni elämäni väärälle alustalle. Ulkoisesti näytin terveeltä, mutta sisältä olin rikki ja onneton. En pystynyt syömään muiden seurassa, koska häpesin itseäni. Välillä sorruin ahmimaan, ja toisena päivänä paastosin. Lopulta masennuin vakavasti, enkä yksinkertaisesti enää jaksanut välittää. Jokainen kertynyt kilo sai minut häpeämään itseäni enemmän, mutta silti lohdutin rikkinäistä itseäni ruoalla ja lihoin. Sain ainakin hetkellistä mielihyvää ruoasta, ja toisaalta tuntui kierolla tavalla yhdentekevältä, että lihoin, kun olin joka tapauksessa ruma ja vastenmielinen.
Olen käynyt läpi pitkän toipumisprosessin, jonka aikana olen koonnut itseni henkisesti, ja tällä hetkellä koen itseni, ylipainosta huolimatta, terveemmäksi kuin koko elämäni aikana, koska henkisesti olen vakaammalla pohjalla. Tiedän olevani lihava, mutta tässä elämänvaiheessa ensisijaisena tavoitteenani on pystyä elämään itseni kanssa ulkonäöstäni riippumatta. Ylipainosta huolimatta tunnen itseni kauniimmaksi kuin koskaan aikaisemmin.
Aion toki laihduttaa, ja pikkuhiljaa alan tuntea, että olen siihen valmis henkisesti. Olen tässä viime vuosien aikana oppinut, että laihuus ei ole pääasia elämässä, eikä se tee ketään onnelliseksi. Olen varsin tietoinen, että ylipainosta aiheutuu minulle terveydellisiä riskejä, mutta on maailmassa monia muitakin terveydelle haitallisia asioita, jotka ovat olemassa vaikka kaikki tietävät niiden haitallisuuden.
Vastauksena kysymykseesi, miten selitän ylipainoni:
- geenit: Näihin olisi helppo vedota, koska todellakin geenit vaikuttavat siihen, kenellä on taipumus lihoa ja kenellä ei. Voi olla, että näillä on jotain tekemistä asian kanssa, mutta faktahan on, että olen mitä ilmeisimmin syönyt enemmän kuin kuluttanut, ja siksi olen lihonut.
- itsekurin puute: Ei. Olen käynyt kolme vuotta psykoterapiassa oppiakseni olemaan yrittämättä kontrolloida kaikkea. Minulla on itsekuria vaikka muille jakaa, ja se toisaalta ajoi minut masennukseen, mutta toisaalta varmaankin on osaltaan auttanut minua pysymään hengissä. Teen joka päivä töitä pitääkseni itsekurini kurissa :).
Olen lihava, koska olen syönyt liikaa. Olen syönyt liikaa, koska minulle on opetettu, että ruoka tuo mielihyvää. Olen syönyt liikaa, koska minulle on opetettu, että syöminen on pahasta. Olen syönyt liikaa, koska pidän hyvästä ruoasta. Ei se tee minusta kelvotonta, ja koostani huolimatta minulla on oikeus pitää päälläni vaatteita - itse asiassa, eikö olisi koko maailman kannalta parempi, että lihaville tehtäisiin sopivia vaatteita, koska lihavuus on inhottavaa, ja se pitää peittää?
Meitä on moneen lähtöön - on alipainoisia, ylipainoisia, lyhyitä ja pitkiä - mutta silti me kaikki tarvitsemme vaatteita. Minun laihtumistani ei mitenkään kannusta se, että en löydä kaupasta itselleni sopivia vaatteita - mitä karmeampi vaatekaappini sisältö on, sitä helpompi minun on perustella itselleni, etten voi lähteä ulos harrastusten pariin tai liikkumaan, ja sitä helpompi minun on syödä suruuni ja ajankuluksi. Joten tietous siitä, että en löydä kaupasta omaa vaatekokoani ei kannusta minua laihduttamaan, vaan päinvastoin, se todennäköisimmin lihottaa minua vielä enemmän. - Itsekin iso ihminen
liian paksu kirjoitti:
No niin, koska kysyit, minä vastaan. On vain kohtuullista, että luet vastauksen sen pituudesta huolimatta - kysyjänä sinulla on mielestäni siihen velvollisuus.
En usko, että nykymaailmassa kukaan voi olla ylipainoinen tietämättä, etteikö ylipaino vaikuttaisi terveyteen haitallisesti. Kyllä asiasta on hyvin tiedotettu niin täällä nettipalstoilla kuin virallisemmissakin yhteyksissä. Mutta kiitos silti, kun kerroit :).
Itse olen ollut ylipainoinen alle kouluikäisestä - minulle on pienestä pitäen tarjottu ruokaa lohdutuskeinona ja tapana juhlistaa iloisia hetkiä. Olen kasvanut perheessä, jossa jokainen minua vanhempi nainen, isoäitini, äitini ja sisareni ovat ylipainoisia, ja seurannut heidän dieettejään, elämäntapamuutoksiaan, laihtumisiaan ja lihomisiaan koko ikäni. Itse laihdutin määrätietoisesti ensimmäisen kerran 11-vuotiaana, ja jopa onnistuinkin. Olin suht normaalipainoinen monta vuotta, ja mahduin vaatteisiin, jotka olivat kokoa 40-42.
Hassu juttu on, että vaikka olen ilmeisesti useamman vuoden ajan ollut kaikkien sääntöjen mukaan normaalikokoinen ja -painoinen, olen aina tuntenut itseni ylipainoiseksi - sitä se teettää, että saa kuulla huomautuksia ylipainostaan alle kouluikäisenä, aikana, jolloin ei oikeasti pysty mitenkään vaikuttamaan omaan ulkonäköönsä, mutta jolloin on hyvin altis vaikutteille. Teini-ikäisenä olin ylpeä itsestäni, kun mahduin niihin koon 40 farkkuihin, mutta silti tunsin syyllisyyttä jokaisesta ruokapalasta, jonka suuhuni pistin.
Selvisin normaalipainoisena yli parikymppiseksi, mutta siinä vaiheessa aloin pikkuhiljaa huomata rakentaneeni elämäni väärälle alustalle. Ulkoisesti näytin terveeltä, mutta sisältä olin rikki ja onneton. En pystynyt syömään muiden seurassa, koska häpesin itseäni. Välillä sorruin ahmimaan, ja toisena päivänä paastosin. Lopulta masennuin vakavasti, enkä yksinkertaisesti enää jaksanut välittää. Jokainen kertynyt kilo sai minut häpeämään itseäni enemmän, mutta silti lohdutin rikkinäistä itseäni ruoalla ja lihoin. Sain ainakin hetkellistä mielihyvää ruoasta, ja toisaalta tuntui kierolla tavalla yhdentekevältä, että lihoin, kun olin joka tapauksessa ruma ja vastenmielinen.
Olen käynyt läpi pitkän toipumisprosessin, jonka aikana olen koonnut itseni henkisesti, ja tällä hetkellä koen itseni, ylipainosta huolimatta, terveemmäksi kuin koko elämäni aikana, koska henkisesti olen vakaammalla pohjalla. Tiedän olevani lihava, mutta tässä elämänvaiheessa ensisijaisena tavoitteenani on pystyä elämään itseni kanssa ulkonäöstäni riippumatta. Ylipainosta huolimatta tunnen itseni kauniimmaksi kuin koskaan aikaisemmin.
Aion toki laihduttaa, ja pikkuhiljaa alan tuntea, että olen siihen valmis henkisesti. Olen tässä viime vuosien aikana oppinut, että laihuus ei ole pääasia elämässä, eikä se tee ketään onnelliseksi. Olen varsin tietoinen, että ylipainosta aiheutuu minulle terveydellisiä riskejä, mutta on maailmassa monia muitakin terveydelle haitallisia asioita, jotka ovat olemassa vaikka kaikki tietävät niiden haitallisuuden.
Vastauksena kysymykseesi, miten selitän ylipainoni:
- geenit: Näihin olisi helppo vedota, koska todellakin geenit vaikuttavat siihen, kenellä on taipumus lihoa ja kenellä ei. Voi olla, että näillä on jotain tekemistä asian kanssa, mutta faktahan on, että olen mitä ilmeisimmin syönyt enemmän kuin kuluttanut, ja siksi olen lihonut.
- itsekurin puute: Ei. Olen käynyt kolme vuotta psykoterapiassa oppiakseni olemaan yrittämättä kontrolloida kaikkea. Minulla on itsekuria vaikka muille jakaa, ja se toisaalta ajoi minut masennukseen, mutta toisaalta varmaankin on osaltaan auttanut minua pysymään hengissä. Teen joka päivä töitä pitääkseni itsekurini kurissa :).
Olen lihava, koska olen syönyt liikaa. Olen syönyt liikaa, koska minulle on opetettu, että ruoka tuo mielihyvää. Olen syönyt liikaa, koska minulle on opetettu, että syöminen on pahasta. Olen syönyt liikaa, koska pidän hyvästä ruoasta. Ei se tee minusta kelvotonta, ja koostani huolimatta minulla on oikeus pitää päälläni vaatteita - itse asiassa, eikö olisi koko maailman kannalta parempi, että lihaville tehtäisiin sopivia vaatteita, koska lihavuus on inhottavaa, ja se pitää peittää?
Meitä on moneen lähtöön - on alipainoisia, ylipainoisia, lyhyitä ja pitkiä - mutta silti me kaikki tarvitsemme vaatteita. Minun laihtumistani ei mitenkään kannusta se, että en löydä kaupasta itselleni sopivia vaatteita - mitä karmeampi vaatekaappini sisältö on, sitä helpompi minun on perustella itselleni, etten voi lähteä ulos harrastusten pariin tai liikkumaan, ja sitä helpompi minun on syödä suruuni ja ajankuluksi. Joten tietous siitä, että en löydä kaupasta omaa vaatekokoani ei kannusta minua laihduttamaan, vaan päinvastoin, se todennäköisimmin lihottaa minua vielä enemmän.Tuos kirjoituksesi oli kuin suoraan päiväkirjastani. Minutkin on "opetettu" syömään vähän kaikkeen - iloon ja suruun. Syön liikaa. Syön kun olen masentunut ja syön kun olen iloinen. Ainoastaan silloin en syö liikaa kun olen todella kiireinen. Sitäkään ei kuitenkaan jaksa koko ajan.
Se, että sopivia vaatteita ei tosiaan löydy aiheuttaa vaan lisää masennusta ja taas syödään. Se ei , ainakaan minua, saa ajattelemaan että pitäisi laihtua kun ei löydy vaatteita. Tarvitsenhan kuitenkin vaatteita ennen kuin laihtuisin - onko kukaan ajatellut sitä.
Haluisin nättejä treenivaatteita, että kehtaisin lähteä ulos lenkille. Haluaisin nättejä arkivaatteita, että tulisi enemmän lähdettyä ulos kämpästä. Haluaisin hienoja juhlavaatteita, koska silloin liihottelisin juhlissa paikasta toiseen ,enkä vain kasaisi lautaselleni mahdollisimman paljon ruokaa ja istuisi jossain nurkassa itseäni häpeillen.
Ei se ole niin helppoa. Varsinkin kun aina on ollut lihava. - ilkeä tantta
liian paksu kirjoitti:
No niin, koska kysyit, minä vastaan. On vain kohtuullista, että luet vastauksen sen pituudesta huolimatta - kysyjänä sinulla on mielestäni siihen velvollisuus.
En usko, että nykymaailmassa kukaan voi olla ylipainoinen tietämättä, etteikö ylipaino vaikuttaisi terveyteen haitallisesti. Kyllä asiasta on hyvin tiedotettu niin täällä nettipalstoilla kuin virallisemmissakin yhteyksissä. Mutta kiitos silti, kun kerroit :).
Itse olen ollut ylipainoinen alle kouluikäisestä - minulle on pienestä pitäen tarjottu ruokaa lohdutuskeinona ja tapana juhlistaa iloisia hetkiä. Olen kasvanut perheessä, jossa jokainen minua vanhempi nainen, isoäitini, äitini ja sisareni ovat ylipainoisia, ja seurannut heidän dieettejään, elämäntapamuutoksiaan, laihtumisiaan ja lihomisiaan koko ikäni. Itse laihdutin määrätietoisesti ensimmäisen kerran 11-vuotiaana, ja jopa onnistuinkin. Olin suht normaalipainoinen monta vuotta, ja mahduin vaatteisiin, jotka olivat kokoa 40-42.
Hassu juttu on, että vaikka olen ilmeisesti useamman vuoden ajan ollut kaikkien sääntöjen mukaan normaalikokoinen ja -painoinen, olen aina tuntenut itseni ylipainoiseksi - sitä se teettää, että saa kuulla huomautuksia ylipainostaan alle kouluikäisenä, aikana, jolloin ei oikeasti pysty mitenkään vaikuttamaan omaan ulkonäköönsä, mutta jolloin on hyvin altis vaikutteille. Teini-ikäisenä olin ylpeä itsestäni, kun mahduin niihin koon 40 farkkuihin, mutta silti tunsin syyllisyyttä jokaisesta ruokapalasta, jonka suuhuni pistin.
Selvisin normaalipainoisena yli parikymppiseksi, mutta siinä vaiheessa aloin pikkuhiljaa huomata rakentaneeni elämäni väärälle alustalle. Ulkoisesti näytin terveeltä, mutta sisältä olin rikki ja onneton. En pystynyt syömään muiden seurassa, koska häpesin itseäni. Välillä sorruin ahmimaan, ja toisena päivänä paastosin. Lopulta masennuin vakavasti, enkä yksinkertaisesti enää jaksanut välittää. Jokainen kertynyt kilo sai minut häpeämään itseäni enemmän, mutta silti lohdutin rikkinäistä itseäni ruoalla ja lihoin. Sain ainakin hetkellistä mielihyvää ruoasta, ja toisaalta tuntui kierolla tavalla yhdentekevältä, että lihoin, kun olin joka tapauksessa ruma ja vastenmielinen.
Olen käynyt läpi pitkän toipumisprosessin, jonka aikana olen koonnut itseni henkisesti, ja tällä hetkellä koen itseni, ylipainosta huolimatta, terveemmäksi kuin koko elämäni aikana, koska henkisesti olen vakaammalla pohjalla. Tiedän olevani lihava, mutta tässä elämänvaiheessa ensisijaisena tavoitteenani on pystyä elämään itseni kanssa ulkonäöstäni riippumatta. Ylipainosta huolimatta tunnen itseni kauniimmaksi kuin koskaan aikaisemmin.
Aion toki laihduttaa, ja pikkuhiljaa alan tuntea, että olen siihen valmis henkisesti. Olen tässä viime vuosien aikana oppinut, että laihuus ei ole pääasia elämässä, eikä se tee ketään onnelliseksi. Olen varsin tietoinen, että ylipainosta aiheutuu minulle terveydellisiä riskejä, mutta on maailmassa monia muitakin terveydelle haitallisia asioita, jotka ovat olemassa vaikka kaikki tietävät niiden haitallisuuden.
Vastauksena kysymykseesi, miten selitän ylipainoni:
- geenit: Näihin olisi helppo vedota, koska todellakin geenit vaikuttavat siihen, kenellä on taipumus lihoa ja kenellä ei. Voi olla, että näillä on jotain tekemistä asian kanssa, mutta faktahan on, että olen mitä ilmeisimmin syönyt enemmän kuin kuluttanut, ja siksi olen lihonut.
- itsekurin puute: Ei. Olen käynyt kolme vuotta psykoterapiassa oppiakseni olemaan yrittämättä kontrolloida kaikkea. Minulla on itsekuria vaikka muille jakaa, ja se toisaalta ajoi minut masennukseen, mutta toisaalta varmaankin on osaltaan auttanut minua pysymään hengissä. Teen joka päivä töitä pitääkseni itsekurini kurissa :).
Olen lihava, koska olen syönyt liikaa. Olen syönyt liikaa, koska minulle on opetettu, että ruoka tuo mielihyvää. Olen syönyt liikaa, koska minulle on opetettu, että syöminen on pahasta. Olen syönyt liikaa, koska pidän hyvästä ruoasta. Ei se tee minusta kelvotonta, ja koostani huolimatta minulla on oikeus pitää päälläni vaatteita - itse asiassa, eikö olisi koko maailman kannalta parempi, että lihaville tehtäisiin sopivia vaatteita, koska lihavuus on inhottavaa, ja se pitää peittää?
Meitä on moneen lähtöön - on alipainoisia, ylipainoisia, lyhyitä ja pitkiä - mutta silti me kaikki tarvitsemme vaatteita. Minun laihtumistani ei mitenkään kannusta se, että en löydä kaupasta itselleni sopivia vaatteita - mitä karmeampi vaatekaappini sisältö on, sitä helpompi minun on perustella itselleni, etten voi lähteä ulos harrastusten pariin tai liikkumaan, ja sitä helpompi minun on syödä suruuni ja ajankuluksi. Joten tietous siitä, että en löydä kaupasta omaa vaatekokoani ei kannusta minua laihduttamaan, vaan päinvastoin, se todennäköisimmin lihottaa minua vielä enemmän.Tsemppiä kovasti, olet huomannut että syömisesi ei ole hallinnassa ja olet siihen osannut apua hakea ja otat sen vastaan. Puoli sotaa on jo sodittu!
Harvalla normaalipainoisellakaan on terve suhde syömiseen, kyllä minäkin tunnen välillä häpeää liiasta mässäilystä. Minä olen valjastanut raivoni itsestäni huolehtimiseen ja liikkumiseen, tämän olen opetellut vuosien myötä ja tämä auttoi minua polullani normipainoon.
Laihdutus on pitkä prosessi. Minä halveksin pikakuureja jotka lupaavat "10 kiloa kahdessa viikossa" koska niissä ei ole mitään järkeä ja ne vaikeuttavat pysyvää painonhallintaa sekoittamalla aineenvaihduntaa entisestään. Yllättävän pienillä muutoksilla painokäyrää saa laskevaan suuntaan. Ajatusmallin muuttaminen on se isoin urakka, paino kyllä tippuu sen jälkeen vaivattomasti ikäänkuin kaupan päälle.
Mutta (ilkeä tantta taas) ihmettelen onko kaikilla itsensä 50-kokoisiksi turvottaneilla oikeasti taustalla masennusta / muuta sairautta vai onko kysymyksessä vain opittu ajatusmalli josta ei laiskuuksissaan tai mukavuudenhalusta viitsi opetella pois? Itse löin jarrut pohjaan ollessani kokoa 44, ja siihen painoon lihominen oli ihan omaa typeryyttä ja laput silmillä kulkemista. - palstalla.
ilkeä tantta kirjoitti:
Tsemppiä kovasti, olet huomannut että syömisesi ei ole hallinnassa ja olet siihen osannut apua hakea ja otat sen vastaan. Puoli sotaa on jo sodittu!
Harvalla normaalipainoisellakaan on terve suhde syömiseen, kyllä minäkin tunnen välillä häpeää liiasta mässäilystä. Minä olen valjastanut raivoni itsestäni huolehtimiseen ja liikkumiseen, tämän olen opetellut vuosien myötä ja tämä auttoi minua polullani normipainoon.
Laihdutus on pitkä prosessi. Minä halveksin pikakuureja jotka lupaavat "10 kiloa kahdessa viikossa" koska niissä ei ole mitään järkeä ja ne vaikeuttavat pysyvää painonhallintaa sekoittamalla aineenvaihduntaa entisestään. Yllättävän pienillä muutoksilla painokäyrää saa laskevaan suuntaan. Ajatusmallin muuttaminen on se isoin urakka, paino kyllä tippuu sen jälkeen vaivattomasti ikäänkuin kaupan päälle.
Mutta (ilkeä tantta taas) ihmettelen onko kaikilla itsensä 50-kokoisiksi turvottaneilla oikeasti taustalla masennusta / muuta sairautta vai onko kysymyksessä vain opittu ajatusmalli josta ei laiskuuksissaan tai mukavuudenhalusta viitsi opetella pois? Itse löin jarrut pohjaan ollessani kokoa 44, ja siihen painoon lihominen oli ihan omaa typeryyttä ja laput silmillä kulkemista.Tämä on pukeutumispalsta. Tarinasi, utelusi ja syyttelysi lienevät paikallaan vaikka tuolla terveysosastolla, jossa näkyy olevan lihavuudelle oma osastonsa.
Ketjun alkupäässä on hyviä kirjoituksia pukeutumisongelmista. Oli tietysti odotettavissa, että joku eksyy taas jeesustelemaan ja olemaan ns. hyvä esimerkki, mutta harkintaa voisi kuitenkin käyttää.
Et liene "ilkeä tantta", vähän tyhmä vain, mutta nyt sinulle on huomautettu asiasta. Oppia ikä kaikki. - noppiskalle
palstalla. kirjoitti:
Tämä on pukeutumispalsta. Tarinasi, utelusi ja syyttelysi lienevät paikallaan vaikka tuolla terveysosastolla, jossa näkyy olevan lihavuudelle oma osastonsa.
Ketjun alkupäässä on hyviä kirjoituksia pukeutumisongelmista. Oli tietysti odotettavissa, että joku eksyy taas jeesustelemaan ja olemaan ns. hyvä esimerkki, mutta harkintaa voisi kuitenkin käyttää.
Et liene "ilkeä tantta", vähän tyhmä vain, mutta nyt sinulle on huomautettu asiasta. Oppia ikä kaikki.ja on mukava näpäytellä "epäonnistuneita" pullukoita. Tuottaahan se itselle mielihyvää kun ei ole samassa kastissa.
Fiksu paljon painoa pudottanut ihminen sanoi, että hän on sama ihminen kuin ennenkin eikä laihtuminen ole häntä saanut jatkuvan onnellisuuden tilaan ja ennen kaikkea:hän ei entiselle kaverille tee samaa,mitä hänelle tehtiin:Entinen sutjakka kaveri huomautteli että oletpas lihonut. Ja nyt kun tämä ei ole sutjakka, niin Fiksu ei tahallaan viitsi loukata.Tiedän että hänellä on ja oli aiemminkin muutakin elämää kuin peili, vaatteet ja vaaka. Laihtumista jos se ei ole nopeaa vähätellään ja jos se on nopeaa, niin surkutellaan onko henkilö sairas kuin on kuihtunut. Lähes kaikki ovat tietoisia ylipainon terveysriskeistä, mutta ilkeät tantat eivät useimmiten ole lääkäreitä eivätkä halua ymmärtää,että ylipainoon vaikuttaa moniakin syitä, jopa sairauksia.Joten antakaa kaikkien kukkien kukkia. - khr
ilkeä tantta kirjoitti:
Tsemppiä kovasti, olet huomannut että syömisesi ei ole hallinnassa ja olet siihen osannut apua hakea ja otat sen vastaan. Puoli sotaa on jo sodittu!
Harvalla normaalipainoisellakaan on terve suhde syömiseen, kyllä minäkin tunnen välillä häpeää liiasta mässäilystä. Minä olen valjastanut raivoni itsestäni huolehtimiseen ja liikkumiseen, tämän olen opetellut vuosien myötä ja tämä auttoi minua polullani normipainoon.
Laihdutus on pitkä prosessi. Minä halveksin pikakuureja jotka lupaavat "10 kiloa kahdessa viikossa" koska niissä ei ole mitään järkeä ja ne vaikeuttavat pysyvää painonhallintaa sekoittamalla aineenvaihduntaa entisestään. Yllättävän pienillä muutoksilla painokäyrää saa laskevaan suuntaan. Ajatusmallin muuttaminen on se isoin urakka, paino kyllä tippuu sen jälkeen vaivattomasti ikäänkuin kaupan päälle.
Mutta (ilkeä tantta taas) ihmettelen onko kaikilla itsensä 50-kokoisiksi turvottaneilla oikeasti taustalla masennusta / muuta sairautta vai onko kysymyksessä vain opittu ajatusmalli josta ei laiskuuksissaan tai mukavuudenhalusta viitsi opetella pois? Itse löin jarrut pohjaan ollessani kokoa 44, ja siihen painoon lihominen oli ihan omaa typeryyttä ja laput silmillä kulkemista.Minulla, kokoa 50 ei ole masennusta. Muu sairaus kyllä (diagnoitu aineenvaihduntahäiriö), mutta sekin olisi hallittavissa jos näkisi riittävästi vaivaa ja jaksaisi keskittyä.
Oletko koskaan kuitenkaan tullut ajatelleeksi, että lihavuuskin voisi olla jollekin mieluisaa? Vaikka kuinka tietää sen olevan epäterveellistä (ah niin moni muukin miellyttävä asia on).
Siinä tapauksessa ei tietenkään ole oikeutettu uikuttamaan kaltoinkohtelusta vaatekaupoissa, mutta kun ihminen on luonnostaan tyytymätön eikä osaa pitää tyytymättömyyttään sisältä niin nekin ihmiset jotka nauttivat pehmeydestä, sortuvat välillä älähtämään.
- *****
mitä kirjoitit valikoimista. Minusta nykyiset vaatekoot ovat selvästi pienempiä kuin ennen, eikä joku 44 vastaa läheskään entistä kokoa 44, joten isompia on katseltava ja lisäksi eri vaatemerkkien välillä on suuria heittoja koon suhteen. Täällä maaseudun pikkukaupungeissa ei taida olla juuri minkäänlaisia vaateliikkeitä, ei saa kuin marketista t-paitoja.
Itse haluaisn suht laadukkaita ja istuvia vaatteita, mutta jo pelkkien liivien hankkimnen on yhtä tuskaa, kun valikoimia ei ole. Ei sitä voi aina lähteä yli 350 km:n päähän pääkaupunkiin vain vaateostoksille. Ja Marimekolla on kyllä t-paitoja, mutta muita ei löydykkään isommassa koossa. Ja itse en ole edes sieltä isommasta päästä, mutta sen mallinen, ettei minulle sovi kovin lyhyet paidat ja polvipituiset hameet eivät yllä polveen asti. Minusta esim Rils´in vaatteet ovat kauniita, mutta niistäkään ei vaan löydy mitään minulle. Ja urheiluliikkeiden vaatevalikoimat ovat olemattomia, hirveän niukat koot.
Pienempien kaupunkien Lindexit ja HM:t eivät tunnu ottavan valikoimiinsa isompia kokoja ja valitettavasti niiden ryppyiset vaatteet tangoilla näyttävät minusta lähinnä lumpuilta.
Olipa ihminen minkä kokoinen hyvänsä, niin pitäisi löytää sentään ihan perusvaatteita päälleen. Liian pienissä vaatteissa näyttääkin isommalta mitä todellisuudessa on. Ja kyllä minäkin sen voin myöntää, että nykyisin näkee paljon isoja ja aika lihavia ihmisiä, niin nuoria kuin vanhempiakin, mutta ei se välttämättä sitä tarkoita, että ylenmääräinen lihavuus olisi jokin pysyvä olotila, josta ei koskaan pääse eroon. Mutta jos on vähän isompi, niin tarvitseehan se isompikin niitä vaatteita, laihduttaminen voi olla pitkällinen prosessi. Ystäväni kertoi, että hän sai hormonilääkitystä ja lihoi siitä ainakin 15 kg, ja sitten kun lääke vaihdettiin, niin hän laihtui itsestään ilman mitään kuureja takasin normaalimittoihinsa.- löytänyt
kivoja vaatteita niin alus-, päällys kuin takkejakin. Olen alaosasta kokoa 44-46 ja yläosasta 48-50. Pituutta 171 ja painoa satakunta. Aina olen ollut tyylikkäästi puettu. Farkut löydän helposti ja ilman kuminauhavyötäröä. Ja en ole masentunut tai mitään vastaavaa koostani. Olen löytänyt vaatteita kaikista edellä luetelluista paikoista. Tietysti pitää nähdä vaivaa kun etsii mutta aivan varmasti myös normaalipainoiset kanssasisaremme. Vai luuletteko että rätti kuin rätti näyttää hyvältä heidän päällään?
Ja mikäs kumma siinä on ettei netistä voi tilata? - lisäyksenä
löytänyt kirjoitti:
kivoja vaatteita niin alus-, päällys kuin takkejakin. Olen alaosasta kokoa 44-46 ja yläosasta 48-50. Pituutta 171 ja painoa satakunta. Aina olen ollut tyylikkäästi puettu. Farkut löydän helposti ja ilman kuminauhavyötäröä. Ja en ole masentunut tai mitään vastaavaa koostani. Olen löytänyt vaatteita kaikista edellä luetelluista paikoista. Tietysti pitää nähdä vaivaa kun etsii mutta aivan varmasti myös normaalipainoiset kanssasisaremme. Vai luuletteko että rätti kuin rätti näyttää hyvältä heidän päällään?
Ja mikäs kumma siinä on ettei netistä voi tilata?että myyjät kyllä auttavat ja etsivät sopivaa kunhan nätisti kysyt.Kyllä asiakkailla on jo asennevamma, jos pitää myyjille olla v..mäinen. Eipä se juuri tilannetta auta. Ystävällisyydellä ja hymyllä saa palvelua ja rättejä päälle. Ja epäkohteliainkin myyjä muuttuu mukavasti kun osaa käsitellä ja olla itse herttainen. Eikä ne valokoimat ole myyjien vika.
- ex-myyjä
lisäyksenä kirjoitti:
että myyjät kyllä auttavat ja etsivät sopivaa kunhan nätisti kysyt.Kyllä asiakkailla on jo asennevamma, jos pitää myyjille olla v..mäinen. Eipä se juuri tilannetta auta. Ystävällisyydellä ja hymyllä saa palvelua ja rättejä päälle. Ja epäkohteliainkin myyjä muuttuu mukavasti kun osaa käsitellä ja olla itse herttainen. Eikä ne valokoimat ole myyjien vika.
Kyllä se niin on, että sen myyjän on osattava olla avuksi ja tarjottava apuaan etenkin niille ihmisille, jotka eivät kehtaa tulla kysymään.
Kehtaaminen ei välttämättä ole myyjästä kiinni, sitä ei siinä kassojen luona josta myyjä yleensä löytää, ole kiva muiden asiakkaiden tuijotellessa alkaa selittämään kuinka joskus mulle koko 52 ja joskus ei edes 56 kun koot ovat niin erilaisia eri valmistajilla. Vaatii tosin ihmistuntemusta ja ammattitaitoa.
Ja työlleen omistautunut myyjä vie asiakkaiden pyynnöt eteenpäin eikä vain tyydy ilmaisemaan "eiooemmätiiä"
- Lemonadetar
Marina Rinaldilta (Kämp-galleria) saa TODELLA laadukkaita ja hyvin istuvia vaatteita. Hintahaitari on kalliista päästä, esim. t-paita maksaa yli 100 € ja housujen hinta lähtee 250 € ylöspäin. Kannattaa investoida, sillä vaate pysyy hyvin pidettynä (ja paljon käytettynä) laadukkaana ja edustava vuodesta toiseen.
En kestä halpakauppojen polyesterviritelmiä kuminauhoineen ja roikkopaitoineen, Marina Rinaldilla vaatteet on leikattu niin, että isompikin ihminen näyttää sutjakkaammalta. Olen kokoa 48 ja löydän Rinaldilta miltei poikkeuksetta aina sopivia vaatteita.
Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa, niinhän sitä sanotaan. Tässä kohtaa ainakin sananparsi sopii kohdalleen! - 63 ja pian eläkkeellä
Olen todella ihmetellyt sitä, että kotimaiset valmistajat eivät tee isoja kokoja - tai sitten kaupan sisäänostajat eivät hanki niitä. Laihduin 3 vuotta sitten (työstressin seuraus - ei kokemuksena suositeltavin laihdutuskuuri) koosta 50 kokoon 46 ja vaatemaailma aukesi kauppojen, mallien ja materiaalien suhteen uskomattomasti. Oli ihana kokemus sovittaa vaatetta (Lorella, Almia, Marina Rinaldi) ja todeta, että tämä on iso. Silti vielä liian usein värit ja laadut loppuvat kokoon 44. Kauniiden vaatteiden isojen kokojen valmistaminen ja myyntiin tuominen takuulla kannattaisivat. Haluaisin myös edellisen kirjoittajan tavoin saada kaikki koot samoihin tiloihin eli irti ikä- ja ulkonäkörasismista, jossa isot koot ovat pimeässä hallin takanurkassa!
- helpottaa etsimistä
olen samaa mieltä siitä, että laadukkaita ja hyvännäköisiä vaatteita ei ole kauheasti tarjolla koossa 50 ja siitä ylöspäin. se on sääli koska on varmasti monia työssäkäyviä ihmisiä, jotka olisivat valmiita maksamaan juurikin näistä laadukkaista ja istuvista vaatteista.
olen kiinnittänyt huomiota vaatemalleissa siihen, että mitä useampi x koossa on sitä suuremmaksi "mahakappale" venyy. suurin osa suomalaisista naisista on kuitenkin "päärynän" mallisia eli takamus ja reidet leveät ja rintamus taasen pienempi. en siis ole löytänyt tälle ylimääräiselle "mahakappaleelle" käyttöä.
viesteissä tuli esille tyytymättömyyttä kauppojen erillisiin "isojen" osastoihin. itse koen ne helpottavina. eipä tarvitse haaskata aikaansa etsien niiden pikkukokojen joukosta itselle mahdollisesti mahtuvia malleja. ehkä olen vain mukavuudenhaluinen. valikoimaa olisi kiva saada lisää ja varmasti ostaisin paljon enemmän vaatteita jos omaan tyyliini sopivia löytäisin. ja kerrottakoon tässä etten paljoa vaadi. en ole mikään muoti-ihminen. pidän simppeleistä ja mukavista vaatteista. en kuitenkaan haluaisi aina pukeutua mustaan tai harmaaseen (pikkukuvioisia tanttamekkoja en edes harkitse).
toivoisin että kauppojen sisäänostajat muistaisivat meitä isompiakin ihmisiä hankkiessaan vaatteita kauppojen hyllyille. koskaan ei voi kaikkia miellyttää, mutta tuntuu omituiselta ettei esim suomalaiset vaatefirmat tekisi isompia kokoja kun suuri ryhmä naisia kuitenkin on kooltaan about 50.
onko se liikaa pyydetty?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Epäily: Oppilas puukotti kolmea Pirkkalan koululla
Tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin kolme oppilasta on loukkaantunut puukotuksessa Pirkkalan Vähäjärven koululla. Myös e2967251Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne695254Jos olisit täällä
Tosin en tiiä miks oisit. (Ja hävettää muutenkin kun ei muka muulla tavoin osaa kertoa tätäkään) Jos jollain pienellä1463367Kylillä nainen puhutaan
Että olet heilutellut peittoa yhden, toisen ja kolmannen kanssa. Pitääkö paikkansa?1092607- 1622469
Kesän odotuksia hyrynsalmella
Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla181920Pirkkalan koulussa puukotus, oppilas puukotti kolmea
Ilmeisesti tyttöjä ollut kohteena.1831726Voi Rakas siellä
Olet ollut mun ajatuksissa taas koko päivän. Olet ihmeellinen kertakaikkiaan ja arvostan sinua niin paljon❤️Minulla ei o311578- 821554
Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee311480