KAUHUNOVELLI ! Apua ?

anon.

Meillä on koulussa tehtävänä kirjoittaa kauhutarina. En millään keksi mitään ja opettajalla on melko kovat odotukset suhteeni.
Ongelmani on, että kun muut kysyvät minulta apua heidän juonensa jatkamiseksi, niin voisin melkeinpä kirjoittaa heidän tarinansa loppuun saakka.
Mutta siis en millään keksi omaa juonta !
Teidän ei tarvitse alkaa tarinaa kirjoittamaan, mutta jos voisitte auttaa juonen kehittelyssä ja aiheessa.

Kiitos kovasti jo avusta !

9

7510

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Suosittelen sinulle Stephen Kingin kirjaa Kirjoittamisesta. Kyseinen kirjahan on Kingin opas aloitteleville kirjailijoille. Hän kirjoittaa ammatistaan hauskasti, kaunistelematta ja kauhistelematta. Samalla se on mainio omaelämänkerta. Teos löytyy aika varmasti kirjastosta. Väittäisin, että kyseinen kirja on Stephen Kingin kirjoista yksi parhaista, ellei jopa se ykkönen.

      King kehottaa kirjoittamaan sellaisista asioista, joista tietää jotain. Voisit siis vaikka kirjoittaa itsesikaltaisesta opiskelijasta, joka joutuu yhtäkkiä pelottavaan tilanteeseen vaikkapa ollessaan matkalla bileisiin/kotiin/kouluun/treffeille/minne tahansa... Tavallinen ihminen epätavallisessa tilanteessa on hyvä lähtökohta. Sellaisiahan useimmat kauhutarinatkin ovat...

      • Goodwin

        ..on paitsi naseva nimimerkki (Leonard?), myöskin rautainen vihje.
        Jos King on kirjoittanut oppaan, sellaisen kannattaa ilman muuta vilkaista läpi - oli kuka tahansa.
        Lisätä tähän voisi vielä oman kantani: Jollei juoni millään ala hahmottua päässäsi, kuuntele tarkasti kavereitasi, saamiasi vihjeitä - ja kirjoita kamaa sumeilematta näistä vinkeistä omaan muottiisi.


      • Goodwin kirjoitti:

        ..on paitsi naseva nimimerkki (Leonard?), myöskin rautainen vihje.
        Jos King on kirjoittanut oppaan, sellaisen kannattaa ilman muuta vilkaista läpi - oli kuka tahansa.
        Lisätä tähän voisi vielä oman kantani: Jollei juoni millään ala hahmottua päässäsi, kuuntele tarkasti kavereitasi, saamiasi vihjeitä - ja kirjoita kamaa sumeilematta näistä vinkeistä omaan muottiisi.

        Nimimerkkini on varastettu James Ellroylta.

        Ja tuo Kingin kirja kannattaa todella lukea vaikkei itse kirjoittamista harrastaisikaan. Se on mainio elämänkerta, jossa King kertoo varsin rehellisesti myös omista päihdeongelmistaan ja onnettomuudesta, jossa hän oli menettää hekensä. (Tuon omakohtaisen oneetomuuskokemuksensa hän on muuten kirjoittanut tv-sarjaansa Kingdom hospital...)

        Mutta taitaa se pöytälaatikko- ja kovalevykirjailijoille silti antaa hiukan enemmän.


      • Goodwin
        j.ellroy kirjoitti:

        Nimimerkkini on varastettu James Ellroylta.

        Ja tuo Kingin kirja kannattaa todella lukea vaikkei itse kirjoittamista harrastaisikaan. Se on mainio elämänkerta, jossa King kertoo varsin rehellisesti myös omista päihdeongelmistaan ja onnettomuudesta, jossa hän oli menettää hekensä. (Tuon omakohtaisen oneetomuuskokemuksensa hän on muuten kirjoittanut tv-sarjaansa Kingdom hospital...)

        Mutta taitaa se pöytälaatikko- ja kovalevykirjailijoille silti antaa hiukan enemmän.

        Sorry vaan kun vanha dekkarifriikki ei hoksannut tuota J:tä sen Ellmoren edessä.

        Kyllä tämä Kingin juttu lensi heti koneen muistioon, ja opus on pakko lukea koska sen verran kovasta tekijästä on kyse.

        Vaikkei tässä oikein pöytälaatikko- tai levykekirjallisuutta enää harrasteta, olisi kiva tietää enemmän kaverin mielestäni kovimmasta visuaallisesta esityksestä "Shine".
        Löytyisikö tästä produktiosta enemmän tietoa kansissa: Esim. käsiksenä...tai missä tahansa muodossa?
        DVD-tralerit kun eivät tahdo antaa tyhjentäviä vastauksia kaikkiin mielessä pyöriviin kysymyksiin.


    • Skeba

      Annan luvan lainata tästä kyhäelmästä, jos huvittaa. Tämä on oma luomukseni, mutta saa käyttää.



      Polio

      Tytön jalat olivat halvaantuneet. Luulisi että niin surkean kohtalon kokenut 6-vuotias saisi mitä suurinta sääliä ja maailman täyttävää rakkautta osakseen. Hänen isältään ei kuitenkaan sellaisia tunteita liiennyt. Tyttöhän esti hänen elämäänsä eikä ollut juurikaan ylpeydenaihe. 1950-luku oli muutenkin sodanjälkeistä kovaa aikaa -että tuollainen kremppa vielä tuohon piti...

         Isä ei halua raajarikkoa ihmisille turhaan näytellä. Niinpä tuo enkelimäinen, suloinen tyttö leikkii aina yksin. Raahautuu käsivoimillaan pitkin omaa pientä huonettaan muutaman vaatimattoman lelunsa ja nukkensa kanssa. Ja juttelee. On aivan outo, liekö polio pureutunut aivoon asti? Kovasti puhuu muka jonkun kanssa. - Mitä siinä höpötät, ei täällä ketään ole, isä tiuskii viha äänessään. Tyttö ei uskalla vastata, isä kuulostaa niin häijyltä. Ei hän ymmärrä hellyyttäkään kaivata, kun ei sellaisesta mitään tiedä. Äitiäänkään ei ole koskaan nähnyt. Joskus, kun isä vaikuttaa leppoisammalta, tyttö uskaltaa lähestyä:
      - Serafiina parantaa minun jalat. Serafiina on aina kiltti minulle. Serafiina on minun ystävä.
      - Sinä ja sun Serafiinas, huokaili isä, ihmetellen samalla miten tyttö oli keksinyt saman nimen kuin tämän talon ensimmäisellä asukkaalla. Jonka aviomies sitten tappoi lähes pelkkää häijyyttään.
      Eräänä tavallisena pimeänä syysiltana tytön huoneesta kuuluva höpötys taas kerran suututti isän joka hyökkäsi huoneen ovelle - ole nyt vähän aikaa hiljaa... Sanat jähmettyivät miehen huulille kun tyttö rojahti lattialle. Mitä ihmettä, seisoiko tyttö äsken?
      - Sinä pelästytit Serafiinan, kirkui tyttö. Serafiina pelkää sinun huutoasi. Jos Serafiina ei tule takaisin, minun jalat ei parane. Minä vihaan sinua. Tyttö painoi kasvonsa käsien päälle lattialla maaten, lähes hysteerisenä itkien.
      Isä poistui kummissaan jatkamaan lehden lukemista. - Miten se saattoi näyttää siltä kuin tuo kampura olisi seissyt?
      Muutama päivä tuossa tynkäperheessä kului rauhallisissa, vaikkakin rakkaudettomissa merkeissä. Senkin takia, että tyttö ei juurikaan höpissyt. Ei myöskään isälleen vaikka katsoi toisinaan tätä katkerana alta kulmien kuin olisi ollut paljonkin sanottavaa.
         Syyssade kasteli isän selkää, kun hän iltahämärässä oli tuomassa polttopuita liiteristä tupaan. Tie ohitti tytön ikkunan. Huoneessa oli valo. Kylmät väreet ympäröivät isän ihon: tyttö seisoo. Puut putoavat sylistä maahan. Lähes shokissa isä ryntää sisään ja tytön huoneeseen. Tyttö rojahtaa taas lattialle.
      - Sinä pystyt seisomaan, huutaa isä. Minä näin ikkunasta. Nouse! Nouse heti! Jos et nyt nouse, tulee tästä - isän käsi nousee läimäytysasentoon.
      - Ei! Määrätietoinen tytön tai naisen ääni kajahtaa huoneessa. Kuitenkaan tytön suu ei näytä liikkuvan.
      Isän jalat alkavat horjua, pettävät, käyvät voimattomiksi, kauhu kasvaa... Samalla tyttö kömpii pystyyn. Yhä tukevammin ja tukevammin seisten hän hymyilee isälleen - Serafiina sanoi, että hän niin mielellään siirtäisi minun halvauksen jollekin tuhmalle. Nyt minä pystyn kävelemään niin kuin muutkin lapset.

      • ehkä...

        ...ei kuitenkaan kannata toiselta tekstiä lainata!
        Itse kirjoittamiseen en osaa apua antaa, mutta jos idea puuttuu niin muistelepa vaikka näkemiäsi painajaisia. Luulis tulevan ihan hyvää materiaalia.. toisaalta sitä voi sitten muokata vähän vähemmän absurdiin suuntaan..


    • auttasko

      Tai tee kauhukertomus jostain josta tulee ensimmäisenä mieleen jotain hyvää. Esim. tonttu tai joulupukki ;)

      • katsoaika

        Ehkä sun neuvosi tulee noin 10 vuotta liian myöhään... Ainakin aloittajalle.


    • Anonyymi

      Voisit kirjoittaa jostain klovnista, mielestäni ne ovat hirveämpiä! Esim: Kello oli paljon, kuulin koirani vinkuvan eteisessä, kävelin eteiseen, ja järkytyin; näin ison klovni nuken istumassa ulko-oven edessä, tiesin varsin hyvin että meillä ei ollut sellaista. Heitin klovni nuken ulos, koska se pelotti minua. Olin makuuhuoneessani käymässä nukkumaan, kunnes kuulin ikkunan särkyvän, minua pelotti hirveästi, enkä uskaltanut mennä katsomaan. Käperryin peiton alle ja hiljaa aloin huutaa koirani nimeä, koirani käveli makuuhuoneeseeni hiipien, ikään kuin se tietäisi että pitää olla hiljaa. Kun koirani ja minä olimme molemmat makuuhuoneessa hiivin lukkimaan oven. Olimme olleet makuuhuoneessani ovi lukossa ehkä vartin, kunnes kuulin askelia, olin niin onnellinen että lukitsin oven. Yhtäkkiä joku alkoi koputella makuuhuoneen oveen ja rämpyttää oven kahvaa, kuulin makuuhuoneen oven takaa kuiskauksen: ”tiedän että olet siellä! Sinulla ei ole pako tietä.” Sitten vasta tajusin kuinka tyhmä olin ollut, koska en ollut soittanut poliiseja, otin puhelimeni yöpöydältäni ja soitin poliisit. Mutta poliisit sanoivat että oven takana oli ollut vain klovni nukke! Kun katsoin sitä klovni nukkea tajusin että se oli sama nukke jonka olin heittänyt ulos

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa

      En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod
      Ikävä
      33
      6864
    2. Huomenta ihana

      Kauniskasvoinen ihanuus 😘 saan sut vielä
      Ikävä
      38
      6324
    3. Hei rakas...

      Miten on työpäivä sujunut? Rakastan sinua 💗
      Ikävä
      29
      3474
    4. Ei tämä etene ikinä

      Kun kumpikaan ei enää ota yhteyttä. Mä en ainakaan uskalla.
      Ikävä
      45
      2950
    5. Edelleen sitä on vaikea uskoa

      Että olisit oikeasti rakastunut muhun
      Ikävä
      34
      2684
    6. Vitsi mihin menit. Heti takasin.

      Mä näin sut tuu takasin! Oli kiire, niin en ehtiny sin perään!
      Ikävä
      15
      2368
    7. Toiveikas vai toivoton

      torstai? Ajatuksia?
      Ikävä
      37
      2188
    8. Mukavaa päivää

      Mun rakkauden kohteelle ❤️ toivottavasti olet onnellinen
      Ikävä
      16
      2056
    9. Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...

      Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons
      Suomalaiset julkkikset
      48
      1917
    10. En ole koskaan kokenut

      Ennen mitään tällaista rakastumista. Tiedän että kaipaan sinua varmaan loppu elämän. Toivottavasti ei tarvitsisi vain ka
      Ikävä
      19
      1787
    Aihe