Piste/pilkku

"Yksi nykytrendi on välilyönnin (tai kiinteän välin) jättäminen pois lukuarvon ja sitä seuraavan yksikön symbolin (tai vaikka prosentin merkin %) välistä. Tämä paha tapa on englanninkielisessä tekstissä yleisempi kuin meillä, vaikka se on virhe sielläkin."

Luulen ilmiön liittyvän sikäläisiin pituusmittoihin ja niiden merkintään. Siellä ihminen voi esimerkiksi olla pituudeltaan 5 jalkaa ja 10 tuumaa eli sikäläisittäin 5′10″.

Jäärä kirjoitti:

"Yksi nykytrendi on välilyönnin (tai kiinteän välin) jättäminen pois lukuarvon ja sitä seuraavan yksikön symbolin (tai vaikka prosentin merkin %) välistä. Tämä paha tapa on englanninkielisessä tekstissä yleisempi kuin meillä, vaikka se on virhe sielläkin."

Luulen ilmiön liittyvän sikäläisiin pituusmittoihin ja niiden merkintään. Siellä ihminen voi esimerkiksi olla pituudeltaan 5 jalkaa ja 10 tuumaa eli sikäläisittäin 5′10″.

Lue lisää

Paitsi että olen kaksijalkainen ja -lahkeinen, on minulla mittaa 5 jalkaa ja 9 tuumaa (5'9").

Enkä ihan jaksa uskoa tuohon teoriaasi, että jalan ja tuuman symbolien merkitsemiskäytäntö vaikuttaisi muihinkin yksiköihin. Tuntuu vähän kaukaa haetulta.

Onhan meillä myös asteen merkki (°), joka kulma-asteita tarkoitettaessa kirjoitetaan kiinni lukuarvoon:

suora kulma = 90°

mutta lämpöasteita tarkoitettaessa lukuarvosta erilleen:

–3 °C

Näin meidän ainakin pitäisi osata tehdä.

Välittäjä  kirjoitti:

Paitsi että olen kaksijalkainen ja -lahkeinen, on minulla mittaa 5 jalkaa ja 9 tuumaa (5'9").

Enkä ihan jaksa uskoa tuohon teoriaasi, että jalan ja tuuman symbolien merkitsemiskäytäntö vaikuttaisi muihinkin yksiköihin. Tuntuu vähän kaukaa haetulta.

Onhan meillä myös asteen merkki (°), joka kulma-asteita tarkoitettaessa kirjoitetaan kiinni lukuarvoon:

suora kulma = 90°

mutta lämpöasteita tarkoitettaessa lukuarvosta erilleen:

–3 °C

Näin meidän ainakin pitäisi osata tehdä.

Lue lisää

Pysyn edelleenkin kannallani, sillä myös rahayksiköiden lyhenteet kirjoitetaan yhteen lukuarvojen kanssa, esim. $100, 5¢. Miten sikäläiset edes ymmärtävät, että käytäntö muiden lyhenteiden kanssa voisi olla tästä poikkeavaa?

Lisäksi olisin eri mieltä %-merkin käytöstä: Amerikan englannissa näyttää aivan virallisissa yhteyksissä olevan tyyli merkitä esimerkiksi 50%. Ilmeisesti oikeasta kirjoitustavasta ei ole vieläkään yksimielisyyttä. Suomessa väli lukuarvon ja %-merkin välissä on kuitenkin ehdoton.

Jäärä kirjoitti:

Pysyn edelleenkin kannallani, sillä myös rahayksiköiden lyhenteet kirjoitetaan yhteen lukuarvojen kanssa, esim. $100, 5¢. Miten sikäläiset edes ymmärtävät, että käytäntö muiden lyhenteiden kanssa voisi olla tästä poikkeavaa?

Lisäksi olisin eri mieltä %-merkin käytöstä: Amerikan englannissa näyttää aivan virallisissa yhteyksissä olevan tyyli merkitä esimerkiksi 50%. Ilmeisesti oikeasta kirjoitustavasta ei ole vieläkään yksimielisyyttä. Suomessa väli lukuarvon ja %-merkin välissä on kuitenkin ehdoton.

Lue lisää

Kirjoitat: >esim. $100, 5c<
Lännellä se merkitään $100.05. Olen joskus yrittänyt maksaa laskuja pilkkua käyttäen. Ei onnistunut.

Kokemusperäinen kirjoitti:

Kirjoitat: >esim. $100, 5c<
Lännellä se merkitään $100.05. Olen joskus yrittänyt maksaa laskuja pilkkua käyttäen. Ei onnistunut.

Mitä tarkoittaa "lännellä"?

Kokemusperäinen kirjoitti:

Kirjoitat: >esim. $100, 5c<
Lännellä se merkitään $100.05. Olen joskus yrittänyt maksaa laskuja pilkkua käyttäen. Ei onnistunut.

Minulla on ”lännellä” jokunen vakiasiakas (2 × UK, 1 × Belgia), joilta kinuan vähäiset käännöseuroni englanniksi. Käytän noissa englanninkielisissä laskuissani desimaalierottimena pistettä enkä pilkkua kuten näillä leveys- ja pituusasteilla.

En kuitenkaan ole oppinut panemaan euron symbolia lukuarvon eteen ja lukuarvoon kiinni, vaan laskutan härkäpäisesti esim. 100.05 €. Ovathan nuo saatavat aina noinkin merkiten kotiutuneet.

Välittäjä  kirjoitti:

Minulla on ”lännellä” jokunen vakiasiakas (2 × UK, 1 × Belgia), joilta kinuan vähäiset käännöseuroni englanniksi. Käytän noissa englanninkielisissä laskuissani desimaalierottimena pistettä enkä pilkkua kuten näillä leveys- ja pituusasteilla.

En kuitenkaan ole oppinut panemaan euron symbolia lukuarvon eteen ja lukuarvoon kiinni, vaan laskutan härkäpäisesti esim. 100.05 €. Ovathan nuo saatavat aina noinkin merkiten kotiutuneet.

Lue lisää

Näköjään pitäisi käyttää kahden esimerkkitapauksen välillä erottimen jotakin muuta kuin pilkkua. En aikonutkaan väittää, että jossakin summa tai hinta ilmoitettaisiin muodossa $100, 5¢, vaan esimerkiksi $100 tai 5¢. Hintana luku olisi luonnollisesti $100.05.

Välittäjä  kirjoitti:

Minulla on ”lännellä” jokunen vakiasiakas (2 × UK, 1 × Belgia), joilta kinuan vähäiset käännöseuroni englanniksi. Käytän noissa englanninkielisissä laskuissani desimaalierottimena pistettä enkä pilkkua kuten näillä leveys- ja pituusasteilla.

En kuitenkaan ole oppinut panemaan euron symbolia lukuarvon eteen ja lukuarvoon kiinni, vaan laskutan härkäpäisesti esim. 100.05 €. Ovathan nuo saatavat aina noinkin merkiten kotiutuneet.

Lue lisää

"lännellä"? Nyt voisin toki jo heittää arvauksen, mutta mistä tuollainen omituinen ilmaisu on peräisin?

tarkoittaa kirjoitti:

"lännellä"? Nyt voisin toki jo heittää arvauksen, mutta mistä tuollainen omituinen ilmaisu on peräisin?

En minä tiedä. Joku sitä tuossa edellä käytti, ja siksi käytin piruuttani minäkin. Huomaa, että käytin lainausmerkkejä!

Olisikohan ”lännellä” oltaessa itäinen pituuslukema vähäisempi kuin täällä? (Hetkellisen olinpaikkani longitudi lienee luokkaa 24°50'29"E)

Pritannia ja Pelkia ovat käsittääkseni meitä lännempänä.

Välittäjä  kirjoitti:

En minä tiedä. Joku sitä tuossa edellä käytti, ja siksi käytin piruuttani minäkin. Huomaa, että käytin lainausmerkkejä!

Olisikohan ”lännellä” oltaessa itäinen pituuslukema vähäisempi kuin täällä? (Hetkellisen olinpaikkani longitudi lienee luokkaa 24°50'29"E)

Pritannia ja Pelkia ovat käsittääkseni meitä lännempänä.

Lue lisää

että olit eri "lännellä"-käyttäjä kuin alkuperäinen...
:-)

Kyllä minäkin sitten pikku hiljaa aloin arvata, mitä suurin piirtein tarkoitettiin, mutta nousi samalla uteliaisuus, missäpäin tuollaista ilmaisua viljellään.

Mitä? kirjoitti:

Mitä tarkoittaa "lännellä"?

Katso jostain dictionarysta

Jäärä kirjoitti:

Näköjään pitäisi käyttää kahden esimerkkitapauksen välillä erottimen jotakin muuta kuin pilkkua. En aikonutkaan väittää, että jossakin summa tai hinta ilmoitettaisiin muodossa $100, 5¢, vaan esimerkiksi $100 tai 5¢. Hintana luku olisi luonnollisesti $100.05.

Lue lisää

Anteeksi väärinkäsitykseni

tarkoittaa kirjoitti:

"lännellä"? Nyt voisin toki jo heittää arvauksen, mutta mistä tuollainen omituinen ilmaisu on peräisin?

Omituisia ilmaisuja on paljon, esim. ottaa suihin. Niiden alkuperä on yleensä tuntematon.
Ilmaisun lännellä keksivät luultavasti Amerikan länsirannikon "lokarit." Sitten sana vakiintui fingelskaan ja jossain määrin myös suomen kieleen.
Tarkoittaa oloa Amerikan länsirannikolla.

Kokemusperäinen kirjoitti:

Omituisia ilmaisuja on paljon, esim. ottaa suihin. Niiden alkuperä on yleensä tuntematon.
Ilmaisun lännellä keksivät luultavasti Amerikan länsirannikon "lokarit." Sitten sana vakiintui fingelskaan ja jossain määrin myös suomen kieleen.
Tarkoittaa oloa Amerikan länsirannikolla.

Lue lisää

Myös "mennä puihin" on aika omituinen ilmaisu, samoin "mennä luihin ja ytimiin" sekä "panna parastaan".

Omituinen ihminen kirjoitti:

Myös "mennä puihin" on aika omituinen ilmaisu, samoin "mennä luihin ja ytimiin" sekä "panna parastaan".

"Mennä puihin", "mennä pieleen" ovat hyvin havainnollisia ilmauksia, sillä jos ei osu kulkiessaan oven tai aidan portin kohdalle, niin on puissa tai pielessä.

Jos jokin, esimerkiksi kylmä, tunkeutuu äkkiä syvälle, niin se on pian luissa ja ytimissä.

Tuon "panna parastaan" voisi selittää lyhentyneeksi muodoksi ilmauksesta "panna esille parasta osaamistaan" eli esittää taitojaan parhaansa mukaan.

Jos nyt halutaan etsiä omituisia ilmauksia, niin "olla huulilla" ja "mennä reisille" ovat ainakin minun mielikuvituksellani melkoisen, hmm, kansanomaisia.

hyvin havainnollista kirjoitti:

"Mennä puihin", "mennä pieleen" ovat hyvin havainnollisia ilmauksia, sillä jos ei osu kulkiessaan oven tai aidan portin kohdalle, niin on puissa tai pielessä.

Jos jokin, esimerkiksi kylmä, tunkeutuu äkkiä syvälle, niin se on pian luissa ja ytimissä.

Tuon "panna parastaan" voisi selittää lyhentyneeksi muodoksi ilmauksesta "panna esille parasta osaamistaan" eli esittää taitojaan parhaansa mukaan.

Jos nyt halutaan etsiä omituisia ilmauksia, niin "olla huulilla" ja "mennä reisille" ovat ainakin minun mielikuvituksellani melkoisen, hmm, kansanomaisia.

Lue lisää

ei pane parastaan luihin ja ytimiin, jos kerran on jo huulille saakka päässyt.

hän joka kirjoitti:

ei pane parastaan luihin ja ytimiin, jos kerran on jo huulille saakka päässyt.

Voi siinä siltikin eksyä keittiön ovelle, ja vaarana tietysti on, että koko homma menee reisille.

voi sattua kirjoitti:

Voi siinä siltikin eksyä keittiön ovelle, ja vaarana tietysti on, että koko homma menee reisille.

Voi veljet ja margariinisiskot. Tämä on hauska haara pitkässä ketjussa :DDD

Menee ihan rinnuksille, kun ja niin edelleen.

Jotenkin vielä ymmärtäisi niistä tapauksista, joissa tekstiin on kirjoitettu "5.8", että sanotaan kuten kirjoitetaan. Mutta vaikka lukee "5,6", sanotaan silti "piste".

Ja taatusti monille näistä "pisteihmisistä" on huomautettu, että kuuluu sanoa "pilkku". Miksi he eivät tottele?

Olenko ymmärtänyt oikein, että tämä huono tapa on yleisintä insinöörien ja muiden teknisen koulutuksen saaneiden keskuudessa? No, ehkä se on seurausta siitä, että ovat valinneet numeroiden kanssa työskentelemisen sanojen sijasta.

Mutta miksi ihmeessä tämä tekstiviestityyli on siirtynyt jopa yliopistojen opinnäytteisiin, vaikka niitä ei - vielä - ole saatu lyhennetyksi tuohon 160 merkkiin?

Vastaan ensimmäisenä omaan kysymykseeni: Asioita ei opeteta eikä opita koulussa, eikä moni edes ymmärrä tekevänsä väärin kirjoittaessaan 5Kw, 12% tai jopa 15€. Ja onhan se edelleenkin v***n coolia olla välittämättä kaikista v***n säännöistä, vaikka täysi-ikäisyyden rajan rikkoontumista ei enää tahdo jaksaa muistaakaan.

on tällaista aikuisten setien keskustelua nyt eikä teinien "tekstailua".

Eipä näitä juttuja ole ollut tapana gallupien voimalla ratkaista! Kieli on yhteinen sopimus, sen kirjoitus- ja merkintätavat samoin. Kaikesta tästä on olemassa selkeät säännöt. Kirjoitustaito on kansalaistaito, jolla on yhä arvoa – oppiarvosta ja ammatista riippumattakin.

On mahdollista kirjoittaa joko oikein tai väärin. Väärin kirjoittava paljastaa oppimattomuutensa ja tahallaan väärin kirjoittava vielä tyhmyytensäkin.

Tekstiviesteissä tahalliset ”oikaisut” jopa ymmärtää, mutta surkealla tolalla ovat asiat sillä, joka luulee samojen säännöttömyyksien kelpaavan paikassa kuin paikassa.

Asian havainnut kirjoitti:

Mutta miksi ihmeessä tämä tekstiviestityyli on siirtynyt jopa yliopistojen opinnäytteisiin, vaikka niitä ei - vielä - ole saatu lyhennetyksi tuohon 160 merkkiin?

Vastaan ensimmäisenä omaan kysymykseeni: Asioita ei opeteta eikä opita koulussa, eikä moni edes ymmärrä tekevänsä väärin kirjoittaessaan 5Kw, 12% tai jopa 15€. Ja onhan se edelleenkin v***n coolia olla välittämättä kaikista v***n säännöistä, vaikka täysi-ikäisyyden rajan rikkoontumista ei enää tahdo jaksaa muistaakaan.

Lue lisää

Sen lisäksi, että oikeita merkintätapoja ei opeteta, opetetaan vääriä. Koulujen oppikirjoissakin ja jopa kielenoppaissa on sekä vääriä käytäntöjä (joista ihmiset oppivat enemmän kuin erillisistä ohjeista) että vääriä ohjeita.

Toisaalta tämä merkitsee, että on helppoa näyttää fiksulta vaikka ei olisi kovin fiksu. Kirjoittaa vain suunnilleen sen tasoisesti kuin ennen oppikoulussa opittiin kirjoittamaan. Silloin jo erottuu kehnosta massasta. :-)

Välittäjä  kirjoitti:

Eipä näitä juttuja ole ollut tapana gallupien voimalla ratkaista! Kieli on yhteinen sopimus, sen kirjoitus- ja merkintätavat samoin. Kaikesta tästä on olemassa selkeät säännöt. Kirjoitustaito on kansalaistaito, jolla on yhä arvoa – oppiarvosta ja ammatista riippumattakin.

On mahdollista kirjoittaa joko oikein tai väärin. Väärin kirjoittava paljastaa oppimattomuutensa ja tahallaan väärin kirjoittava vielä tyhmyytensäkin.

Tekstiviesteissä tahalliset ”oikaisut” jopa ymmärtää, mutta surkealla tolalla ovat asiat sillä, joka luulee samojen säännöttömyyksien kelpaavan paikassa kuin paikassa.

Lue lisää

Ketä sanoo mikä on oikeaa kieltä? Tuossa piste pilkku asiassa on ihan selvästi ja tarkasti tullut ilmi mitä tarkoittaa kun sanotaan esimerkiksi kymmenen piste viisi. Viesti on mennyt perille samalla tavalla kuin jos olisi sanonut kymmenen pilkku viisi.

Tärkeintä on viestin perille meno eikä mikään pilkku.

kun tämä kirjoitti:

on tällaista aikuisten setien keskustelua nyt eikä teinien "tekstailua".

ja käynyt lukion ja nyt olen töissä kiinteistövälittäjänä ja omistan muutaman sijoitusasunnon joten ihan hyvin elämässä pärjää vaikka myykin asuntoja 1.200.000,95€:lla eikä 1,200,000.95 €:lla vai kuuluko tohon ees noita pilkkuja. Ja pilkunviilaajille tiedoksi, että en siis oikeesti ole myynyt mitään yli miljoonan taloa vielä :( Toivottavasti joku teistä fiksuista laittaa sellaisen myyntiin. Mielelläni tuun välittäjäksenne.

Oppikoulun käynyt kirjoitti:

Ketä sanoo mikä on oikeaa kieltä? Tuossa piste pilkku asiassa on ihan selvästi ja tarkasti tullut ilmi mitä tarkoittaa kun sanotaan esimerkiksi kymmenen piste viisi. Viesti on mennyt perille samalla tavalla kuin jos olisi sanonut kymmenen pilkku viisi.

Tärkeintä on viestin perille meno eikä mikään pilkku.

Lue lisää

Tärkeää ei ole vain se, että viesti menee auttavasti perille, vaan että viesti on oikein ilmaistu. Se on ihan itsetarkoitus.

Tosin joillekin ihmisille kelpaa muissakin asioissa "juuri ja juuri". Syövät pakastepitsaa, vaikka olisi mahdollista syödä oikeatakin ja ennen kaikkea herkullistakin ruokaa, siivoavat kotona kerran vuodessa (kun normaali-ihminen siivoaa vähintään kerran viikossa), rikkovat liikennesääntöjä ja mitä tahansa muitakin sääntöjä ja lakeja niin kauan kuin eivät jää kiinni, jne.

Onhan meitä toki moneksi.

35v. kirjoitti:

ja käynyt lukion ja nyt olen töissä kiinteistövälittäjänä ja omistan muutaman sijoitusasunnon joten ihan hyvin elämässä pärjää vaikka myykin asuntoja 1.200.000,95€:lla eikä 1,200,000.95 €:lla vai kuuluko tohon ees noita pilkkuja. Ja pilkunviilaajille tiedoksi, että en siis oikeesti ole myynyt mitään yli miljoonan taloa vielä :( Toivottavasti joku teistä fiksuista laittaa sellaisen myyntiin. Mielelläni tuun välittäjäksenne.

Lue lisää

emme mittaa ihmisten fiksuutta hänen vuosiansioilla.

kun me kirjoitti:

emme mittaa ihmisten fiksuutta hänen vuosiansioilla.

kun kyllähän aika moni suorastaan idioottikin tienaa enemmän kuin te fiksut ihmiset mutta joidenkin fiksujen ihmisten tarkoitus on ollut opiskella koulussa hyviks jotta he tienaisivat paljon rahaa ja kun me tyhmät tienataan enemmän kuin he niin silloin he ovat epäonnistuneet elämässään. Minä silti kunnioitan heitäkin. Mutta te jotka opiskelette fiksuiksi vaan koska sitä haluatte niin se on tietenkin hyvä sekin.

Välittäjä  kirjoitti:

Eipä näitä juttuja ole ollut tapana gallupien voimalla ratkaista! Kieli on yhteinen sopimus, sen kirjoitus- ja merkintätavat samoin. Kaikesta tästä on olemassa selkeät säännöt. Kirjoitustaito on kansalaistaito, jolla on yhä arvoa – oppiarvosta ja ammatista riippumattakin.

On mahdollista kirjoittaa joko oikein tai väärin. Väärin kirjoittava paljastaa oppimattomuutensa ja tahallaan väärin kirjoittava vielä tyhmyytensäkin.

Tekstiviesteissä tahalliset ”oikaisut” jopa ymmärtää, mutta surkealla tolalla ovat asiat sillä, joka luulee samojen säännöttömyyksien kelpaavan paikassa kuin paikassa.

Lue lisää

Miten rentouttavaa onkaan lukea tuollaista "kasvatuksellista" tekstiä. Tuntuu hyvältä. Meillä aikuisillakin pitää olla
aina vähintään yksi aikuinen verkossamme, jotta voisimme oppia ;)

Oppikoulun käynyt kirjoitti:

Ketä sanoo mikä on oikeaa kieltä? Tuossa piste pilkku asiassa on ihan selvästi ja tarkasti tullut ilmi mitä tarkoittaa kun sanotaan esimerkiksi kymmenen piste viisi. Viesti on mennyt perille samalla tavalla kuin jos olisi sanonut kymmenen pilkku viisi.

Tärkeintä on viestin perille meno eikä mikään pilkku.

Lue lisää

Voithan sinä sanoa vaikka "kymmenen täppä viisi" ja silti tulla ymmärretyksi. Ehkä. Samalla tulet silloinkin antaneeksi myös oheisviestin siitä, että olet huolimaton tai osaamaton tai halveksit kuulijaa.

Jonakin päivänä sitten ehkä sanot yksi piste nolla nolla viisi ja jotkut olettavat, että tarkoittamasi luku on 1 005 (joka ennen kirjoitettiin ja joskus vieläkin kirjoitetaan 1.005).

Oppikoulun käynyt kirjoitti:

Ketä sanoo mikä on oikeaa kieltä? Tuossa piste pilkku asiassa on ihan selvästi ja tarkasti tullut ilmi mitä tarkoittaa kun sanotaan esimerkiksi kymmenen piste viisi. Viesti on mennyt perille samalla tavalla kuin jos olisi sanonut kymmenen pilkku viisi.

Tärkeintä on viestin perille meno eikä mikään pilkku.

Lue lisää

Asia menee perille, vaikka eräät käyttävätkin pisteitä pilkun paikalla. Onhan niistä olemassa selvät ja yksiselitteiset säännöt, mutta puhekielessä on muitakin omituisuuksia. Tämä on vain yksi niistä, yritetään selvitä....