Kymenlaaksolaiset perinneruuat

suomalaisille outoja

Olen muuttanut Kouvolaan ja ihmetyttää, kun kysyin paikalliselta, mitä paikallisia erikoisuuksia täällä on vieraille tarjolla, niin tämä vastasi: "Ei mitään!" Jo on pessimistinen suhtautuminen oman alueen asioihin. Ja joku mulle lakonisesti totesi, että alue on konkurssipaikkakunta. Hyvät ihmiset! Onko kymenlaaksolaisille täysin vieraita nykyisin paikalliset perinneruuat. Muuten, saako näitä perinneruokia ostaa esim. kauppahallistanne ja ovatko ne edullisia? Onko täällä olemassa perinneruokaravintolaa?

Kuulemma säynekala on paikallinen perinneherkku. Mistä kalaa voi ostaa tuoreena ja miten se valmistetaan? Onko se suolakalaa, kapakalaa, savusäynettä, paistettuna hyvää vai keitettynä? Ainakin oman paikkakuntani säyneet ovat aina maistuneet mudalle. Miten mudan maun saa säyneestä pois? Marinoimalla säyne ensin öljy-kalamauste-sitruuna-tilli-muna-korppujauhomarinadissa ja sitten paistamalla ruodoista vapautetut fileet teflonpannulla? Vai oisko säyne parasta purkitettuna, esim. ihan pehmeäksi keitettynä ja maustettuna, kuten purkitettu sardiini? Mikä säyneessä teidän perinneruokana on erikoista? Ainakin se on vähärasvainen ja siitä saa valkuaisen lisäksi kalsiumia ja varmaan hyviä sydänystävällisiä rasvahappoja...

http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/sayne/

http://helilaya.kotka.fi/~koulu/historia/ruuat/reseptit.htm

13

7983

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Aprillia..

      ...taitaa olla Säyneperinne. En ole ikinä kuullutkaan, että täällä yleisesti syötäisiin Säynettä ja pidettäisiin sitä jopa perinneruokana.

      • sit kiskolla silimään

        Tulee mieleen yks telkusta tullu legendaarinen Kymenlaakso ohjelema... Ainoo asia mit siin Kouvolast esitettiin oli ett joku Martta teki Kouvolalaist perinneruokaa! Ja se muona oli jotain HYYTELÖÄ :=0

      • Rahkaa ja.....
        sit kiskolla silimään kirjoitti:

        Tulee mieleen yks telkusta tullu legendaarinen Kymenlaakso ohjelema... Ainoo asia mit siin Kouvolast esitettiin oli ett joku Martta teki Kouvolalaist perinneruokaa! Ja se muona oli jotain HYYTELÖÄ :=0

        Outo perinneruoka: rahkaa, mansikoita, kermavaahtoa ja talkkunajauhoja sekaan, jos oikein muistan. Kaikki täällä asuvat ovat kai junan tuomia, joten jokaisella on omat perinneruoat.

    • on vedätetty

      eihän täällä edes ole säynettä...

      ainaskin pohjois-kymenlaaksossa voidaan pitää aika pitkälti karjalaisia ruokia paikallisina perinneruokina, siis karjalanpaistii, tirripaistii ja erilaisii laatikkoi ja leivonnaisist kukkosii, rönttösii ja röpörieskaa

      • paikallisissa sanomissa
      • Anonyymi

        Hämäläinen ruokaperinne on aika voimakas. Kymijokea pitkin se levittäytyi Pyhtäälle ja Kotkaan saakka.
        Savolainen ja Karjalalainen ruokaperinne tuli Kymenlaaksoon teollistumisen aikana, kun tehtailla tarvittiin runsaasti työvoimaa. Myöhemmin Karjalan siirtolaiset toivat mukanaan ruokaperinnettä, mikä vaikuttaa edelleen Kymenlaaksossa.

    • ---------------------------...

      Kouvolalainen perinneruoka on talkkunahyve.

      • Anonyymi

        Talkkuna hyveineen on hämäläis, savolais, kainuulais, karjalaiseen ruokaperinteeseen kuuluva ruoka. Lounaissuomessa vastaava ruoka oli "piapo" nimistä tai eellä.
        Kymenlaakson talkkuna on lähinnä hämäläistä perinnettä ja se valmistettiin usein rukiista tai kaurasta tai niiden seoksesta ja siihen lisättiin herneitä ja mahdollisesti papuja. Savon, kainuun ja karjalan talkkuna hyveineen on pääosin ohraa.

    • Perinneruokaa

      Kouvolan perinneruoka on Nipan Grillin Makkaraperunat.Niitä on syöty jo usean sukupolven ajan,ja ovat tosi hyviä.Poikkea Tornionmäessä Nipalla sieltä tämä herkullinen paikallisruoka tarjotaan kohtuullista korvausta vastaan.Voit syödä joko sisällä tai ulkona.

    • Anonyymi

      Imelletty perunalaatikko on aika vahvasti kymenlaaksolaiseen perinteeseen kuuluva ruoka - aikin kymenlaaksilaisia nimityksiä sille taitaa olla toista kymmentä. Onkin todennäköistä että imelletty perunalaatikko on uinut päijänteen rannoilta Kymijokea seuraten Kymenlaaksoon. Aikoinaan oli varsin tavallista että Kymenlaaksossa imelletty perunalaatikko oli lähes viikoittain valmistettu ruoka.

      Erilaisia nimityksiä imelletylle perunalaatikolle oli niin runsaasti, että imelletty perunalaatikko oli niin vieras nimi että sitä ei edes tunnettu yleisesti Kymenlaaksossa.

      Yleisimpiä imelletyn perunalaatikon nimiä oli "tuuvinki", "tuunikas", "tuunikka",.... tunnettiin myös sellaisia nimityksiä kuin "hentta", "hussakka". Yksi varsin yleinen nimitys oli "tuutsa". "Tuutsa" nimitystä käytetään muutamilla paikkakunnilla edelleenkin aika yleisesti. Myös "tuutsa ohjeitakin" näkee joskus julkaistavan.

      • Anonyymi

        TUUTSA.

        Aito kymenlaaksolainen tuutsa ohje.

        Aitoon kymenlaaksolaiseen tuutsaan ei lisätä siirappia eikä mitään muutakaan makeutusta, maku saadaan aidosti imeltämällä ja "ripauksella" suolaa. Aito kymenlaaksolainen tuutsa ei muuta maustamista kaipaa. Aitoa kymenlaaksolaista tuutsaa on valmistettu perinteisesti vanhanajan tapaan ympäri vuoden. Samalla kun valittiin keväällä siemenperunat, valittiin parhaat perunat kesäajan tuutsaperunoiksi.

        Tuutsan ainekset:

        Keittovettä, arvoi keittoveden määrä, perunat voi kuoria raakoina, keitetään niukassa vesimäärässä ja soseutetaan suoraan keittoveteen. Tämä on suositeltava menetelmä jauhoisille, keitossa helposti hajoaville perunoille. Näin vältetään suurimmat kuorimis- ja keittotappiot.
        2½ kg hyvin soseutuvia perunoita
        4-5 ruokalusikallista vehnäjauhoja tai ruisjauhoja ...
        n. 1 litra maitoa, määrä vaihtelee, tuutsa valmistetaan yleensä kiinteämmäksi "haarukkaruoaksi"
        60-80 g voita
        2-2½ teelusikallista suolaa

        Valmistetaan kattilassa perunasose kuorituista täysin kypsistä ja kuumista perunoista. Soseeseen lisätään keittovettä niin että saadaan sakea puuromainen sose. Sose jäähdytetään huolellisesti 70-75 asteiseksi. Jauhot lisätään huolellisesti jäähdytettyyn soseeseen. Lisätään tarvittaessa 70-75 asteista vettä. Sekoitetaan.
        Sosekattila laitetaan 65-70 asteiseen uuniin. Annetaan imeltyä noin 3 tuntia. Sekoita muutama kerta ja maista imeltymisen aikana 2-4 kertaa.
        Lisätään imeltyneeseen soseeseen voi ohuina siivuina ja annetaan sulaa. Lisätään maitoa niin että sose notkistuu notkeaksi puuromaiseksi soseeksi. Sekoitetaan ja lisätään suola.
        Sose laitetaan tuuvingin arvoa kunnioittavaan voideltuun uunivuokaan. Pinnalle lisätään muutamia voinokareita. Paistetaan niin että sose alkaa kuplimaan ja pinta saa väriä. Kun sose alkaa kuplimaan alennetaan uunin lämpötila 140 asteeseen tai hiukan alle, niin kupliminen tasaantuu ja voidaan paistaa täydempiä vuokia.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TUUTSA.

        Aito kymenlaaksolainen tuutsa ohje.

        Aitoon kymenlaaksolaiseen tuutsaan ei lisätä siirappia eikä mitään muutakaan makeutusta, maku saadaan aidosti imeltämällä ja "ripauksella" suolaa. Aito kymenlaaksolainen tuutsa ei muuta maustamista kaipaa. Aitoa kymenlaaksolaista tuutsaa on valmistettu perinteisesti vanhanajan tapaan ympäri vuoden. Samalla kun valittiin keväällä siemenperunat, valittiin parhaat perunat kesäajan tuutsaperunoiksi.

        Tuutsan ainekset:

        Keittovettä, arvoi keittoveden määrä, perunat voi kuoria raakoina, keitetään niukassa vesimäärässä ja soseutetaan suoraan keittoveteen. Tämä on suositeltava menetelmä jauhoisille, keitossa helposti hajoaville perunoille. Näin vältetään suurimmat kuorimis- ja keittotappiot.
        2½ kg hyvin soseutuvia perunoita
        4-5 ruokalusikallista vehnäjauhoja tai ruisjauhoja ...
        n. 1 litra maitoa, määrä vaihtelee, tuutsa valmistetaan yleensä kiinteämmäksi "haarukkaruoaksi"
        60-80 g voita
        2-2½ teelusikallista suolaa

        Valmistetaan kattilassa perunasose kuorituista täysin kypsistä ja kuumista perunoista. Soseeseen lisätään keittovettä niin että saadaan sakea puuromainen sose. Sose jäähdytetään huolellisesti 70-75 asteiseksi. Jauhot lisätään huolellisesti jäähdytettyyn soseeseen. Lisätään tarvittaessa 70-75 asteista vettä. Sekoitetaan.
        Sosekattila laitetaan 65-70 asteiseen uuniin. Annetaan imeltyä noin 3 tuntia. Sekoita muutama kerta ja maista imeltymisen aikana 2-4 kertaa.
        Lisätään imeltyneeseen soseeseen voi ohuina siivuina ja annetaan sulaa. Lisätään maitoa niin että sose notkistuu notkeaksi puuromaiseksi soseeksi. Sekoitetaan ja lisätään suola.
        Sose laitetaan tuuvingin arvoa kunnioittavaan voideltuun uunivuokaan. Pinnalle lisätään muutamia voinokareita. Paistetaan niin että sose alkaa kuplimaan ja pinta saa väriä. Kun sose alkaa kuplimaan alennetaan uunin lämpötila 140 asteeseen tai hiukan alle, niin kupliminen tasaantuu ja voidaan paistaa täydempiä vuokia.

        ...paistoaika noin 3 tuntia.

    • Anonyymi

      Hapanvellit ja kiisselit, hapanlohko, hapankaali, .........

      Hapatetut ruuat ovat kymenlaaksolaista ruokaperinnetää - siitäkin huolimatta vaikka hapatettujen ruokien painopistealue on hiukan enemmän kaakon ja idän suunnalla.

      Erilaisia hapatettuja ruokia on lukematon määrä. Hapatettuja ruokia valmistettaan erilaisista jauhoista ja ryyneistä, herneestä, perunoista ja yleensä juureksista. Yhdistelemällä erilaisa raaka-aineita, saadaan lukematon määrä erilaisia versioita hapatettuja ruokia. Jopa jälkiruokiakin voi valmistaa hapattamalla tai hapatetuista raaka-aineista, esimerkiksi hunajainen hapankaali.

      Kun leivotaan ruisleipää, niin taikinasta otetaan sopivassa vaiheessa perusaines hapankiisselin raaka-aineeksi - näin saatiin muuten varsin pitkä hapankiisselin valmistusaikaa hyödynnettyä useilla tunneilla.

      Myös hapankaali on yleinen Kymenlaaksossa. Hapankaaliakin voi pitää kymenlaaksolaisena perinneruokana. Hapankaali on yllättävän monipuolinen sellaisenaan syötäväksi ja erilaisten ruokien raaka-aineeksi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Epäily: Oppilas puukotti kolmea Pirkkalan koululla

      Tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin kolme oppilasta on loukkaantunut puukotuksessa Pirkkalan Vähäjärven koululla. Myös e
      Pirkanmaa
      203
      5958

    2. Jos olisit täällä

      Tosin en tiiä miks oisit. (Ja hävettää muutenkin kun ei muka muulla tavoin osaa kertoa tätäkään) Jos jollain pienellä
      Ihastuminen
      49
      2695

    3. Tämän hetken

      Terveiset kaivatullesi ⬇️
      Ikävä
      156
      2252

    4. Jos yhdistät nimikirjaimet

      Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne
      Ikävä
      41
      1972

    5. Kesän odotuksia hyrynsalmella

      Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla
      Hyrynsalmi
      16
      1769

    6. Vieläkö sä toivot

      Meidän välille jotain?
      Ikävä
      82
      1404

    7. Pirkkalan koulussa puukotus, oppilas puukotti kolmea

      Ilmeisesti tyttöjä ollut kohteena.
      Maailman menoa
      162
      1387

    8. Voi Rakas siellä

      Olet ollut mun ajatuksissa taas koko päivän. Olet ihmeellinen kertakaikkiaan ja arvostan sinua niin paljon❤️Minulla ei o
      Tunteet
      24
      1311

    9. Ohhoh! KAJ laukoi suorat sanat somessa - V-sana mainittu!

      Ohhoh! Mitäs mieltä olet tästä huumoriryhmä KAJ:sta? Bara bada bastu on kyllä aikamoinen korvamato... Lue lisää: https
      Euroviisut
      34
      1262

    10. Erika selvisi hienosti ennakkosuosikin paineista

      Hienostihan se meni. Erika jätettiin yksin, eikä häntä tuettu, oli euroviisukiusattu, silti suoriutui ensiluokkaisesti.
      Maailman menoa
      109
      997
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt