Televisiofobiaa

No, ihan kokemuksesta voi sanoa, että meillä välillä on olluttv, välillä ei.
Nykyisin on tv, mutta ei yhteyttä valtakunnan verkkoon, eli lainaamme kirjastosta tai ostamme
sellaisia filmejä, jotka ovat rakentavia ja
hyviä. Viimeksi lapset taisivat katsella
Myrskyluodon Maijaa.

Tässä pari joulua sitten mietin, että voisimme vaikka alkaa rajoitetusti katsomaan tavallisia
tv-ohjelmia. Mies kuitenkin tuumasi, että hänen mielenmaailmansa pysyy hiljaisempana ja rauhallisempana, kun hän ei muiden kiireidensä lisäksi ala siinä tv:n ääressä kärkkymään.
Oli joulu tulossa ja juniori suunnitteli antavansa meille Cd-kokoelman lahjaksi, kyseli millaista musiikkia haluamme.
No, meni muutama yö, sitten Jumala vain kommentoi: "Miehesi ratkaisee tv-asian, sinä
levyvalinnat." Eli Jumala kunnioitti
miehen varovaisuutta, oman heikkoutensa tunnistamista. Hän kun epäili, että hänen aikansa kuluisi ainakin osittain siinä tv:n ääressä notkuessa.
Eli tilanne tilanteelta siinä varmaan mennään,
ei siinä mistään fobiasta tarvitse kyse olla.