Pikagalluppi

Kohta alkaa

Elikkä millaiset oli odotukset ennen inttiin menoa ja miten hyvin ne vastasivat todellisuuteen? Jäikö hyvä mieli eli kannatti mennä vai totaalista ajanhukkaa? Kysyn ihan uteliaisuuttani kun kesällä alkaa palvelus. Luulen, että monia muitakin kiinnostaisi kuulla intistä ennen palvelukseen menoa.

9

698

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mielikuvia

      Tuli käytyä (kyllä siellä vitutti) Myöhemmin elämässä olen huomannut, että kannatti käydä...(vähän opin teknisiä asioita johtuen aselajista) KATSO SIVARIPALSTALTA kuinka itkevät, kun töihin ei oteta, jos otetaan eivät pysy siellä, koska joutuvat selittelemään ratkaisuaan...)

    • 2/99

      Intti oli paska reissu (palvelin 6kk) mutta tulipahan tehtyä. Intissä tutustuu moniin mielenkiintoisiin tyyppeihin ja se puolestaan avartaa maailmankatsomusta, siinä mielessä on ihan ok paikka.

    • Asdertson

      Tuli käytyä, jo 1989-90. Silloin hommaa saattoi perustella Neuvostoliiton olemassaololla ja talvisodan kokemuksilla ja sillä "kun muutkin menevät". Tänä päivänä merkitys yhtä tyhjän kanssa. Paska reissu, pysyy paskana reissuna. Ei tuonut lisäarvoa jatkoelämään. Keskeytti opintoni vuodeksi tai vaihtoehtoisesti aiheutti vuoden ansionmenetykset. Ei tullut papukaijamerkkejä 11 kk palveluksesta huolimatta. Koskaan ei kukaan ole kysellyt onko armeijaa käynyt. Koskaan ei ole bonuksia tuosta ilosta maksettu. Totaalista ajanhukkaa. Totaalista. Ajattele mitä voisit saada aikaan vuodessa elämässäsi. Minun asepalveluksellani tuskin oli hyötyä Suomelle tai itselleni.

    • ...

      Eipä siitä mitään erikoisia odotuksia ollut. Tiesin aika hyvin millainen laitos se on. Pirun kivaa oli kyllä... siis P-kausi. Auk ja jälki ruk oli ihan perseestä. Ei ne varmaan täyttä ajanhukkaa olleet mutta siis ihan täyttä paskaa ja kyllä vitutti... jatkuvasti... kauheeta gonahtelua myös. Vielä tässä odotellaan että aika kullittaa niitä muistoja sen verran että ei enää vituta kun lukee kirjaimet er uu koo.

      • e­­­

        Astuin palvelukseen I/09 (siis tämän vuoden tammikuussa, 12.07) ja en kyllä voi sanoa että todellisuus vastasi odotuksia. Minut määrättiin melko fyysisesti rankkaan jääkärikoulutukseen (6kk) (kotiutus lähes tasan 2 kuukauden päästä) ja kyllä on joukko-osastojenkin kesken todettu sotilaskodissa että puutteita on.. 1. Kalusto on pääosittain surkeaa, aikansa elänyttä ja tehotonta. Poikkeuksena panssarijääkärien modernit tarkkuuskiväärit esim. amerikasta hankitut barret kiväärit 2. Leirit tarjoavat suurimmalta osin äärimmäisen huonolaatuista koulutusta, pahimmillaan nukutaan jopa yli puolet esim. 5 päivän leiristä. Tuntuu huijauksen makua, kun kantahenkilökunta käy vain nukkumassa näillä leireillä ja käärii 100e/vrk sotakorvausharjoitukset, tuntuu että heitä varten näitä leirejä on ja perusjampat palelevat samaan aikaan 3. Taistelukoulutus ei vastaa nykysodankäynnin haasteisiin. Esimerkiksi emme ole saaneet yhtäkään minuuttia koulutusta siihen miten tulee toimia jos joukko venäläinen taisteluhelikoptereita hyökkää komppanian kimppuun, tai minne evakuoidumme mahdollisen ydinasehyökkäyksen sattuessa, kuinka selviytyä hengissä vihollisten erikoisjoukkojen tulituksesta, jne. Taistelukoulutus on jumiutunut naurettavaan "laukaus, laukaus" huutojen toisteluun, poteroiden kaivamiseen metsässä, ym. talvisodan aikaiseen toimintaan. Kaupunkikoulutusta emme ole saaneet myöskään minuuttiakaan, vaikka vihollinen äärimmäisen todennäköisesti ensin valloittaisi strategisesti tärkeitä alueita kuten tehtaita, korkeita rakennuksia, radiotorneja, jne., tällaista koulutusta saa vain hyvin rajattu määrä kaupunkijääkäreitä Hyvinä puolina voin mainita että pakostakin ystävystyt lukuisten ihmisten kanssa jollet pelkää sosiaalisia tilanteita. Laadullisesti koulutus on kuitenkin melko kehnoa, ja tuntuu että toistaiseksi 4kk on mennyt elämästä hukkaan, kuten tulevat menemään loputkin kaksi kuukautta.


      • ­­­­­
        e­­­ kirjoitti:

        Astuin palvelukseen I/09 (siis tämän vuoden tammikuussa, 12.07) ja en kyllä voi sanoa että todellisuus vastasi odotuksia. Minut määrättiin melko fyysisesti rankkaan jääkärikoulutukseen (6kk) (kotiutus lähes tasan 2 kuukauden päästä) ja kyllä on joukko-osastojenkin kesken todettu sotilaskodissa että puutteita on.. 1. Kalusto on pääosittain surkeaa, aikansa elänyttä ja tehotonta. Poikkeuksena panssarijääkärien modernit tarkkuuskiväärit esim. amerikasta hankitut barret kiväärit 2. Leirit tarjoavat suurimmalta osin äärimmäisen huonolaatuista koulutusta, pahimmillaan nukutaan jopa yli puolet esim. 5 päivän leiristä. Tuntuu huijauksen makua, kun kantahenkilökunta käy vain nukkumassa näillä leireillä ja käärii 100e/vrk sotakorvausharjoitukset, tuntuu että heitä varten näitä leirejä on ja perusjampat palelevat samaan aikaan 3. Taistelukoulutus ei vastaa nykysodankäynnin haasteisiin. Esimerkiksi emme ole saaneet yhtäkään minuuttia koulutusta siihen miten tulee toimia jos joukko venäläinen taisteluhelikoptereita hyökkää komppanian kimppuun, tai minne evakuoidumme mahdollisen ydinasehyökkäyksen sattuessa, kuinka selviytyä hengissä vihollisten erikoisjoukkojen tulituksesta, jne. Taistelukoulutus on jumiutunut naurettavaan "laukaus, laukaus" huutojen toisteluun, poteroiden kaivamiseen metsässä, ym. talvisodan aikaiseen toimintaan. Kaupunkikoulutusta emme ole saaneet myöskään minuuttiakaan, vaikka vihollinen äärimmäisen todennäköisesti ensin valloittaisi strategisesti tärkeitä alueita kuten tehtaita, korkeita rakennuksia, radiotorneja, jne., tällaista koulutusta saa vain hyvin rajattu määrä kaupunkijääkäreitä Hyvinä puolina voin mainita että pakostakin ystävystyt lukuisten ihmisten kanssa jollet pelkää sosiaalisia tilanteita. Laadullisesti koulutus on kuitenkin melko kehnoa, ja tuntuu että toistaiseksi 4kk on mennyt elämästä hukkaan, kuten tulevat menemään loputkin kaksi kuukautta.

        ­­­­­­­­


    • juuri nyt; 362

      kohta napsahtaa alikersantin natsaa jo kaulukseen, mutta kyllä tästä touhusta selviää melkein kuka tahansa, jos nainenkin voi selvitä santahaminan kovimmasta koulutuksesta. SIVARI ei ole vaihtoehto, mene enemmin vankilaan. Ainakin itse olen jo ruvennut miettimään takana olevia leirejä ym. huumorimielellä. Kyllä tämä reissu kannattaa tehdä, ja kun sen tekee niin se pitää tehdä kunnolla; eli ei kuljuun tai tykistöön, vaan menet jääkäriksi nyt vähintäänkin.

      • Aloittaja

        Näillä näkymin viestimieheksi olisin menossa. Moottoripyörätehtävät kiinnostaisi, mutta puuttuu A-kortti :S


    • Siitä on kohta 2 vuotta, kun itse astuin palvelukseen hyvin jännittyneenä ja epätietoisena siitä mitä tuleman pitää. Vituttiko intissä? No kyllä ja paljon ja kolmen ensimmäisen viikon jälkeen oli sivari aivan liipaisimella, mutta päätin kestää ja kestinkin. Ensimmäinen ajatukseni oli, että onko intti fyysisesti niin rasittava kuin kerrotaan. Tämä riippuu toki aselajista, mutta omalla kohdallani ei ollut. En ole mikään atleetti, mutta eipä minulla silti mikään paikka rikki mennyt eikä mikään suorite ollut liian ylivoimainen, vaikka lopen uupunut saattoi homman jälkeen olla.

      Toinen on se kuuluisa ensimmäinen yö ja aamu. Minua on siunattu erittäin hyvillä unenlahjoilla, joten uni tuli helposti silmään. Aamulla sitten soi maailman tehokkain herätyskello: "KOMPPANIASSA HERÄTYS!! VALOT PÄÄLLE JA OVET AUKI!!" Oli siinä monella nakit silmillä ja ylösnousu yhtä tuskaa, mutta itselläni ei ollut niin suuria vaikeuksia. Olin nimittäin ennen inttiä raksahommissa ja olin siis tottunut heräämään jo ennen kuutta. Minuuttiaikataulu tuotti tottakai aluksi ongelmia, mutta kyllä sitä aikaa myöten oppi toimimaan tarpeeksi ripeästi.

      Kolmas mikä meikäläistä mietitytti, oli kaverukset Esa ja Pekka, yhdessä Esa-Pekka. Esa siis tarkoittaa esitutkintaa ja kaverinsa Pekka poistumiskieltoa. Eli siis mietin, että kuinka herkästi tulee pekkaa. Olin nimittäin lukenut, että ajamattomasta parrastakin voi saada pekkaa, mutta ei kukaan kyllä tämän takia pekkaan joutunut.

      Kokonaisuudessaan paska reissu, mutta tulipahan tehtyä. Pääasiassa siis paskaa, mutta kyllä siellä hyviäkin asioita tuli esiin. Lepoa ja nukkumista oppi arvostamaan aivan eri tavalla kuin ennen inttiä. Leirillä opin, että minkälaisia ylellisyyksiä oikeastaan onkaan sähkö, juokseva sekä puhdas vesi ja hyvä hygienia sekä katto pään päällä. Niin ja elopainokin putosi vajaa 10 kiloa intin aikana. Näin jälkikäteen on tullut todettua, että mielummin 180vrk intissä kuin yli vuosi sivarissa. Intti on kuitenkin se pienimmän riesan tie.

      Tsemppiä koitokseesi, kyllä sinä siitä selviät :)

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa

      En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod
      Ikävä
      31
      6119
    2. Huomenta ihana

      Kauniskasvoinen ihanuus 😘 saan sut vielä
      Ikävä
      34
      5633
    3. Hei rakas...

      Miten on työpäivä sujunut? Rakastan sinua 💗
      Ikävä
      29
      3154
    4. Edelleen sitä on vaikea uskoa

      Että olisit oikeasti rakastunut muhun
      Ikävä
      34
      2514
    5. Ei tämä etene ikinä

      Kun kumpikaan ei enää ota yhteyttä. Mä en ainakaan uskalla.
      Ikävä
      44
      2457
    6. Vitsi mihin menit. Heti takasin.

      Mä näin sut tuu takasin! Oli kiire, niin en ehtiny sin perään!
      Ikävä
      15
      2198
    7. Toiveikas vai toivoton

      torstai? Ajatuksia?
      Ikävä
      37
      2148
    8. Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...

      Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons
      Suomalaiset julkkikset
      40
      1739
    9. Mukavaa päivää

      Mun rakkauden kohteelle ❤️ toivottavasti olet onnellinen
      Ikävä
      12
      1721
    10. En ole koskaan kokenut

      Ennen mitään tällaista rakastumista. Tiedän että kaipaan sinua varmaan loppu elämän. Toivottavasti ei tarvitsisi vain ka
      Ikävä
      19
      1707
    Aihe