Kaiherrusta

mikä maisemakuvien kavalkadi ja musiikin harmonia - ah !

Runosi puhuu sen puolesta, että Luoja on paras mahdollinen
taiteilija. Yksikään siveltimen ammattimainen tai harrasteellinen
käyttäjä ei pysty luomaan samaa. Sitä hehkua, salaperäisyyttä
eikä siirtämään kankaalle niitä sulavia liikkeitä, jotka nainen
tekee rakkaansa vieressä. Tuoksuakaan ei voi taiteilija
taltioida ikuistettavaan kuvaan, vain mies voi aistia ja nauttia
siitä.

Äännähtelyt tyytyväisyydestä, ei niitäkään.

Kukapa nainen ei haluaisi olla tämän runosi kohde, tuntea olevansa
ainutkertainen ja kaunis ( ulkoisesta olemuksestaan huolimatta )
Ainakin itse soisin se olevani, vaikka ulkokuoreni ei antaisikaan
oikeutta säkeillesi.

Se, kuinka omaa runoani tulkitset antaa jälleen kerran minulle
kummallista mielihyvää sen melko arkisistakin aineista huolimatta.
Adjektiiveillasi sen suhteen on valtaisa vaikutus, usko pois.

Saanen laittaa liitteen, joka eittämättä tulee mieleen Sinun runostasi;

http://www.youtube.com/watch?v=lUxycEg_cdk

Kultareunainen kiitos Sinulle Mestari !

juu, niinhän se ihan ommaa käsialaani on. Mutta tiedätkös tyttöseni mitä,
aihe on todellakin kulunut. Mutta tämä muijakin on näihin kymmeniin jo
niin hiivatin kulunut, että runoni tahtoo lynkyttää käsipuolessani juuri
sen vuoksi. Kauneus on katsojan silmässä sanotaan ja jos nyt todellakin
löysit runostani sitä, olen ainakin osin onnistunut kuluneisuudestani
huolimatta ( hymynaamahymiöitä )

Hei. Et Sie ole mitään pahhaa tehny, tää nyt vaan on NIIN syvältä. Itsekin
sain aamusella tuotua rekattuna runo64:n opastuksella oman runoni rekat-
tuna kehiin ( löytyy tuosta jostain ihmettely/kyselyaloituksen sisältä )
Rekattuna pääsee kyllä antamaan kommentit, mutta aloitukset onkin sitten
toinen juttu. Ja se tuntuu olevan myös kiinni siitä, mikä selain kullakin on
käytettävissä. Linux ainakin, ehkä myös Firefoks toimii moitteettomasti
uuden keskustelun aloituksien suhteen.

Kolhiintunut kiittää Mantaa.

ja sen itse asiassa unohdin Mantallekin mainita,
että ikäväkin on melkoisen loppuunkulunut aihe
rakkausrunoissa. Mutta minen pääse vaan eroon näistä
iänikuisista aiheistani, jotka ovat sydäntäni lähellä jostakin
kumman syystä.

Ja vaikka rakastankin syksyn kauneutta, rapisevuutta ja sen
väriloistoa, synnyttää se aina ja aina vaan melankolisuutta.
Toinen asia joka on lähellä sydäntäni, on kynttilöiden tuoma
tunnelma ja lämpö - samoin takkatuli, tuli elementtinä noin
yleensäkin. Onneksi kumpaankin on mahdollisuudet ihan käden
ulottuvilla =)

Olen varmaan viime aikoina liiaksi unohtunut vanhoihin ja liiankin
perinteisiin aiheisiin, kenties alan olla muutoksille liiankin arka
tai sitten yksinkertaisesti taitamaton. Mutta kirjoittamista en aio
missään nimessä lopettaa, se on yksi intohimoistani. Aika ja muut
häiritsevät tekijät vain eivät aina anna mahdollisuutta sen toteutta-
miseen, vaikka aivot tekeekin sen eteen koko ajan työtä.

Olen onnellinen Sinunkin lämminhenkisestä palautteestasi - kiitos !

jos minulla olisi oikeus ja mahdollisuus, niin Sinun palautteesi
eritoten tässä runossani ansaitsisi ruusukkeen ( koiranäyttelyjen hiano merkki )
vaikken nyt juur muistakaan, minkä värinen se korkeimmalle paikalle päässyt
onkaan.

Oikeesti ( millään muotoa alentamatta, vaikka vertasinkin koiranäyttelyn ansioihin )
rehellisyyden nimissä, en olis odottanut juuri Sinulta tämänkaltaista, mahtavaa
palautetta. Jaa miksikö ? Siksi, että Sinä olet runoaatelisten parhaimmistoa, etkä
mielestäni noin ylleensä ole mieltynyt tämän oloisiin lurituksiin.
Mutta tuo lause jonka nostit ylitse muun, en ymmärtänyt mitä tein :O

Ihana olet ite - kiittäen !

juolahtanut mieleesi, miksi näillä kymmenillä oleva
ihminen/nainen rakastaa syksyä - tuskin. Syy on
siinä, että oma elämäkin alkaa olla ehtoopuolella,
niin kuin kesä kääntää poskensa esiinpyrkivälle syksylle.

Elonkorjuuta tosiaan, elämän lyhteen kokoamista ja
muistojen kirjoa se tässä vaiheessa on.

Uskomatonta tuskin, mutta totisinta totta kyllä.

Runopoikaa kiittää ja pokkaa hän !

nimittäin tuo alkuosiohan on suoraa ainesta runoon.
Joten poimippa siitä ne olennaisimmat osat ja sen
kaiken perusteella sitten vaan töihin =)

Totta, olemme kukin ainutkertaisia omalla tavallamme
tässä Telluksen päällä elettävässä eämässä.

Uudistukset ovat kyllä mielestäni menneet alaspäin,
eikä oikein vaikuta siltä, että olisivat kuunnelleet
kuitenkaan lukijoiden/kirjoittajien toiveita tehdessään
niitä. Mutta pakkohan tähän on vaan sopeutua, jos
aikoo saitilla pysytellä.

Paljon kiitoksia Sinulle pitkästä aikaa palautteesta,
joka oli hyvin kattava ja kannustavaksikin sen koin.

Pirteää syyspäivää Näsin rannoille ja laitamille täältä melkein naapurista.

kiitos itsellesi,
Sinullehan se kuitenkin ehdottomasti kuuluu !

olet niin oikeassa sen suhteen,
imitä syksy meissä synnyttää. Siitäkin
huolimaatta, että niin moni kokee
sen masentavana saapuvan pimeyden
vuoksi.

' kaikessa väriloistokuudessaan
kirpeydessään
matalalla paistavassa
auringossa ' toden totta - elämä jatkuu.

Kiittää linda ihanasta palautteestasi.