Salaisuuksia

katso metsää
jykevien runkojen rivistöä
kuin tumma sotilaallinen komppania

huurteessa
näkymättömät kaiverretut sydämet
suudelmien sinetit
vaimenneina kämmenten hapuilevat äänet

pensaiden sihisevä pyöreys
kuin naisen rintojen kaari
hiutaleiden hyväily
kuuraisille kasvoille sulava pehmeä peite

Luojan luomaa neitseellisyyttä
kohduissa kuhina
keväällä puhkeaa ja syntyy
silmujen pulputuksessa

aamukasteen syleilyssä
rakkaus
ja rakkauden oras

28

540

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • runo64-1

      ... se elää
      vaikka kasvojaan ei paljasta
      hivelevinä käsinä
      tanssivina sormina iholla
      se elää vain sydämessä
      näyttääntyy kirkkaana katseena
      hymyilevänä kutsuvana suuna
      jalkojen aukaisussa
      rakkaudelle
      rakkaalle ...

      voi hitsi mikä hienon kaunis runo
      todellinen lukuelämys
      täynnä hyviä elementtejä
      ja muutakin sanoinkuvaamatonta ylimaallista ...

      huippu hyvin hyvä upea runoilijatar linda !!!

      • lukuelämyksen tuottava teksti/runosi tässä,
        olit saanut siihen paljon enemmän ihmisen
        repaleisuutta, kuin mitä omassani oli. Minä
        uppouduin jotenkin eilen aamulla ikkunasta
        katsomaani maisemaan, sen valkoiseen keveyteen
        ja puhtauteen. Aiemminhan olen käyttänyt paljon
        enemmän luonnon elementtejä runoissani, kuin
        nykyään käytän. Omasta mielestäni kokonaisuus
        olisi kaivannut hiomista, vaikka kyllä se noinkin
        toki toimii.

        Ja höpöhöpö, ylimaallista nyt ole koskaan saanut
        aikaiseksi. Kehusi malja läikkyy kyllä nyt hiukan yli
        sillai lempeästi todeten - sorry.

        Kaikesta muusta kiitän Jouni Sinua ja muistutan, että
        olet itse maisemakuvausten A-luokkaa.

        Kiitos.


    • mies-v57

      Olet minulle värejä taivaankannen pilvissä,
      kun ne punaa, rusoa hehkuvat, olet kuvia
      auringonlaskun, jotka mieleen tarttuu kuvaksi,
      muistoissa hellittäväksi, Olet kuin heräävä Rakkaus..

      Olet kaunis, johon ei halua vielä koskea, vain
      herättää Sinussa rakkaus, ajatuksin Sinua hyväillä,
      sanoin käydä lävitse Sinua, kosketella ajattelusi ääriviivoja,
      tunnustella omassa sisällääni, mikä Sinussa kaunista..

      Olet vasta herkkä ääni elämääni, heräävät
      tunteeni hermoratojani pitkin nautintoon, kuin
      vehreä, salaperäinen kuru kohti tuntematonta laaksoa,
      kostean sivelemät kasvustot, joissa tuoreus tuntuu..

      Olet minulle niin paljon jo, vaikka on ole Sinuun
      vielä tarttunut, olet tunnustellut minua sisältäni, kajoamatta
      minuun sormellasi, se kaikki on vasta edessä, kutsuvana,
      minä Sinun salaisuuksiesi luona, vuotana nautintoihisi..

      ..vaikka Rakkautemme on vasta maasta kosteuteen
      pyrkivää, siinä on minussa jo juuristot..

      http://www.youtube.com/watch?v=tyT3oRZddQk&feature=related

      Kiitos Runostasi.

      Kun katson Sinua Nainen, katson
      luontoa, joka sielunsa kauneudeksi
      asettaa..

      Rikkumattomiksi muodoiksi, persoonaksi,
      yksilöksi, joita on vain laatuaan yksi
      ja ainut..

      Voiko missään kuin Sinussa asua luonnon nerous,
      luovuus niin, nauttia jo, kun saa katsoa ja
      siitä tuntea..

      Ja maistaa sitä, mikä joka kevät Sinussa
      tuoksuvana vuotaa..ja siihen uudelleen
      Rakastua.

      Tuore, erilainen ja suuren
      persoonan omaava Rakkaustunosi..

      Lukija tahtoo aina päästä pois entisestä,
      samanlaisesta, haluaa kohdata uutta Runoa, erilaista,
      tämä tekstisi on jotain epätyypillistä..

      Rikkaat ja kauniit säkeet, hieno
      tarina ja sen kuljettaminen sanoin, loppuun
      saakka hienosti ja eheästi..

      Tämä oli kovasti hyvä Runo lukea
      ja kiinnittää muistiin.

      Nautinnon, rennon olon
      ja hymyn talvista päivää Sinulle
      tänään.

      • ja musiikki, kuin unessa leijailua.

        Puna, hehkuva ruso - auringonlaskun kuva.
        Kaunista, jotain käsinkosketeltavaa, uniikkia
        tunnen olevani käsissäsi. Hermoratojen syke
        ja salaperäisyys - kaikki tiivistyy minussa kohdaten
        Sinut. Olen salaisuuksineni avoin
        juurineni valmis kietoutumaan Sinuun.

        Yhdessä olemme vahvat.

        Sorry, että upean runosi taikavoimasta intoonnuin
        itsekin hieman vaikken pystykään tavoittamaan samoja
        kielikuvia kuin Sinä. Kiitos tekstistäsi, siinä oli jälleen
        ihan omanlaisensa rytmiikka ja tunteiden kavalkadi.

        Kuten tuossa Jounille sanoin, ennen muinoin käytin
        hyvinkin paljon luontoa rakkausrunoissani ja nyt
        sen synnytti kaunis, lumenvalkoinen eilinen aamu.

        Kiitos nöyrä runostasi ja sen aikaansaamista tunnoista
        minussa sekä ainutkertaisesta analysoinnista omaan tuotokseeni.
        Valkoista, ilon täyteistä päivää Sinulle.


    • valkoinen huntu laskeutuneena
      suutelevien oksistojen riviin,
      jotka hyväilevät toisiaan
      kuin ikuista rakkautta vannonut pari.

      Kuinka luonto tuokaan rakkauden
      lähelle ihmistä,
      näyttäen sen sanomattoman keveyden
      jolla rakkautta ruokitaan.

      Voi melkeinpä kuulla
      äänettömän huudon,
      sanomattoman kosketuksen
      ihollaan, kostean suudelman
      huulillaan, ja suuren määrän
      rakkautta.

      Jospa me ihmiset osaisimme
      näyttää tunteemme,
      rakastaa toisiamme kuin
      keväinen oras,kosteata maata.

      Loistavaa,loistavaa linda!
      Tästä ei voi olla pitämättä.

      Lumisin terveisin J.

      • todella hienoa ja silmiä hyväileviä säkeitä on
        Sinunkin runosi. Ihan pikkuisen tunnen tyyty-
        väisyyttä siitä, että niin Sinä kuin viisseiskakin
        löysitte runostani noin paljon inspiroivia ai-
        neksia kirjoittaa vastarunoa, vaikka se olikin
        pitkästä aikaa melko poikkeava ns. vakioreper-
        tuaaristani.

        Nöyryydellä Sinua kiitän J. ajatuksistasi/runostasi
        ja kannustavasta palautteestasi muutenkin.


    • *saaga*

      Ihanan kuinka sanoisin
      sensuellisuus
      oli runoosi kätkeytynyt

      Komeasti olit luonnon
      asuun
      uuteen kasvuun
      yhdistänyt
      ihmisen ja naisen
      koko olemuksen

      Erittäin vahva ja
      uusiutumista
      sinussa.......

      kiitän sinua nautinnollisesta runoelämyksestä..

      • koska runoystävyytemme on vielä melkeinpä
        orasvaiheessa, että olen kirjoittanut aikoinaan
        hyvinkin paljon luontoaiheisia runoja joihin
        olen sidosaineeksi oikeastaan sisällyttänyt
        rakkauden. Siis siinä mielessä ei ollut uusi
        aluevaltaus, paremminkin paluuta entiseen.

        Sensuellisuus oli miellyttävä sana, jolla kuvasit
        lukukokemustasi. Siitä ja kaikesta kirjoittamastasi
        lämmin kiitos.


    • pehmeästi etenevä
      kuin ilveksen askeleet
      puhtaassa lumessa



      kiitos linda raikkaasta makupalasta

      • olipa ihanaisesti kuvattu palaute Sinulta,
        erilainen ja hyvin mieluisa.

        Höyhenenkevyt, silti suuri kiitos
        viehättävyydestäsi. Ihanaa löytää pitkästä
        aikaa Sinutkin täältä.


    • syysyöllä

      Muistan kuinka ne sydämet
      kaiverrettin näkyviin puun runkoon
      ja ne rintojen pyöreydet
      ovat vieläkin mielessä
      vaikka vuosia on kulunut jo paljon.

      Kevät nostaa tunteet pintaan
      vaikka kyllä niitä on muulloinkin.

      Kiitos Lindalinda runostasi.

      • niin sitä tehtiin ja vieläkin voisin mennä
        ja etsiä sen puun - yrittää löytää kaiverretun
        sydämen ja nimikirjaimet sen sisällä. Ainakin
        vielä pari vuotta sitten se oli paikallaan,
        nyt saattaa tietenkin jo olla kaadettu sekin.

        Kevät on rakkauden aikaa, joten annetaan unelmillemme
        siivet.

        Kiitos kun poikkesit ja lausuit aatoksesi.


    • rytmitaju

      pimeä metsä on pelottava
      ainakin pienenä oli
      monet kerran juostua
      kiireesti kotiin
      olin paras koulussa 100 metrillä

      puut tosiaan näyttävät sotilailta
      kippurakanto joltain mystiseltä olennolta
      sait mahtavan maiseman noilla harkituilla sanoilla
      joita en olisi osannut käyttää


      sitä vielä...?
      kävi mielessä ..
      tästä saisi mahtavan sinfonian
      viulu kuvaisi tuulen vinkumista
      helistin lumen helinää hangella

      • ja eiköhän se pimeys ole suurimmalle osalle
        lapsosia pelottava. Sinäpä olet sitten ollutkin
        oikein ykköskorokkeella loistaja, hienoa.

        Mahdottoman paljon kiitoksia rikkaasta
        viestistäsi, toit kyllä hyvää mieltä minulle.


    • Tapiontytteli

      Miten osaisinkaan sanojani oikein asetella
      Ja luoda luettavaksi nämä ajatukset ja
      tunteiden virrat mitkä runosi aikaansai

      Runosi kielikuvat ovat vertaansa vailla
      Mykistyttävän hieno runo
      Miten osaavaa, soljuvaa runokieltä
      Aistikas, kielen pinnalla tuntuva
      Rikasta lyriikkaa

      terveisin Haltioitunut tytteli

      • olisipa se ihanaa, jos joku joskus lausuisikin runoni ääneen.
        Tai no, on kyllä yksi naisystikseni joka toisinaan niin tekeekin
        ja hän on oikea lausujatar - upeasti tekee vaatimattomista
        runoistani melkeinpä taidetta.

        Mutta hieno, täyteläinen palaute Sinulta.
        Kiitos paljon * niiaa *


    • Olipas mukava runo tuiskun keskelle, tässähän oottaa jo kevättä innolla. t.sakke

      • kiitti, kiva kun olet viivähtänyt runoni äärellä
        ja vielä kommentoinutkin. Kevättähän tässä jo
        oikeastaan odotellaankin auringon myötä kovasti
        ja lumien sulamista.

        Iloa ja hyvää mieltä Sinulle sinne jonnekin.


    • Niin korkea taivas"

      Kaunista runoutta sinulta jälleen

      • hyvillä mielin luin palautteesi.

        Paranemista pikaista edelleen Sinulle tässä toivotan
        ja valkean päivän jatkoa.


    • yksmies.

      huomasin että kun vähän mielikuvitusta käyttää katsoessaan ikkunasta ulos,
      voi nähdä kuvailusi maisemaa... maaseudulla kaikki on mahdollista. :)

      • ja näet mitä luultavammin ikkunastasi vain betonibunkkereita,
        tiilitaloja ja autojen vilinää. Olen paljon onnekkaammassa
        asemassa, jokaisesta ikkunastani näen puita, puita ja vielä
        kerran puita, lumen peittämiä ja koristamia. Niissä oli
        kylliksi kirjoittamaan tämä runoni, vaikka ei se ihan niitä
        tyypillisimpiä rakkausrunojani toki olekaan.

        Mutta oikein hienoa, jos mielikuvituksesi avuin sait
        edes jonkinlaisen kuvan maisemistani.

        Siitä kiitos !


    • yksi jos toinenkin

      Tummaa ja valkeaa, harmaita varjoja
      lumipukuisia puita vasten taivaanrantaa
      Jääpuikkoja, täynnä kohmeisia taivaan kyyneleitä
      odottamassa auringon lämpimiä säteitä
      kuin sadun prinssiä, joka suutelee
      uinuvaan elämän.

      Kinokset kuin kaareutuvat povet
      lumikyynelten hyväileminä
      Maa pidättää hengitystään lumen ihon alla
      aika on odotusta ensimmäisen huokauksen
      kun auringon katse rakkauden lämmöllään
      saa sen levollisen kehon vavahtamaan.

      Jäätyneen kyyneleen pudotessa
      sen kristallinkirkkaasta peilistä voit nähdä
      rakkauden ihmeen.
      Neitsyeen valkoisen hunnun alta paljastuu
      hedelmällisyyden jumalattaren kiihkeä keho
      valmiina rakkauteen.

      • joka on voinut kirjoittaa nämä täyteläiset,
        syvällisen kauniit säkeet. Tuntisin ne varmasti
        ihan missä tahansa, mutta olen kovasti onnellinen,
        että ne on runoni sisällä.

        Tunnelmallista, jotenkin mystistä kerrontaa jota
        ihaillen luen ja ahmin.

        Ystäväni, olet avannut jälleen kerran minulle uusia
        ulottuvuuksia runoilussa. Kunpa joskus kasvaisin ja
        taitaisin samanlaisen kirjoittamisen taidon.

        Kiitos, talteen menee jälleen ja tulee luettua vielä
        monen monta kertaa.


    • 06

      Kanssasi katselen,
      huurteisia puita runkojen,
      rivissä kuin sotilaat,
      lumisissa puvuissaan,
      kuin untuvikot,
      elämää kokemattomat.

      Sydämet meidän,
      joihin nimet kaiverrettiin,
      nuo näkymättömät,
      jotka suudelmin sinetöitiin,
      hiljaa hävisivät,
      haihtuen,
      irti käsistä, kämmenistä,
      ei ääntä..

      lumi kinoksia muovaten,
      pensaita,
      kuin naisen rintoja,
      hiutaleet,
      lumen nuo muodon koristaen,
      kasvot rakkauden,
      luojan luomaa,
      neitseellistä tuo maisema,
      kevään tuloon,
      syntyyn..

      kevät syntyy,
      silmujen hehkeään avautumiseen,
      kuin ihmisen sielu,
      uudelle rakkaudelle,
      aamukaste,
      sitä rakkautta raviten.

      • se olisi kyllä ansainnut ihan oman aloituksen,
        suoranaista tuhlausta, että piilotit sen oman runoni
        sisään. Sinussa piilee Suuri Runoilija, joka kätket
        taitosi vakkaan - ihan suotta.

        KIITOS !


    • Tässä runossa oli todella minua puhutteleva sanamaailma. Luonnon elementit ja ihanan lämminhenkinen tunnelma :)

      • oikein mukava kuulla.
        Luonto oli aiemmin paljon enemmän runoissani,
        kuin tänä päivänä. Tämä syntyi omasta ikkunastani
        katsottuna ja maisemasta joka silmiin avautuu niin
        upeana tänä lumirikkaana talvena.

        Kiitos paljon, että viivähdit ja kommentoit.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen

      Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.
      Maailman menoa
      656
      5660
    2. Harmi että

      Pidät niin vastenmielisenä. Olen minäkin välissä ollut ihan kamala sinulle ja ihmetellyt miten voit minusta tykätä. Se o
      Ikävä
      22
      2477
    3. Trump näytti slipoveri-ukolle kaapin paikan!

      Slipoveri-ukko Ukrainan presidentti Volodimir Selenskyi meni tapaamaan valkoiseen taloon Trumppia ilman kunnon tuliaisia
      Kajaani
      269
      1822
    4. Ajattele miten

      Paljon ottajia sinulla olisi
      Ikävä
      114
      1717
    5. Tekisitkö jotain toisin

      Kaivattusi kanssa alusta alkaen? 😍
      Ikävä
      94
      1556
    6. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      25
      1484
    7. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      12
      1301
    8. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      336
      1270
    9. Kun Zele jenkeissä kävi

      Enää ei Zele saanutkaan miljardeja ilmaista rahaa niin helposti. Läksyttivät oikein kunnolla pientä miestä ja joutui poi
      Maailman menoa
      344
      1261
    10. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      37
      1255
    Aihe