usseempi ja hittaampi

uuYYaa

Ns kaksoiskonsonantti esiintyy lähinnä itämurteissa. Esim: mennee, tullee, ossuu, usseempi, hittaampi, jne. Kummajaisena kuitenkin Kokemäki-Huittinen akselilla esiintyy samaa kaksoiskonsonanttia. Vaikka joka suunnassa Pori, Turku, Tampere, edm sanoissa esiintyy vain yksi konsonantti. Turkulainen on "turuust", Porilainen on "porist" ja Tamperelainen on ekä joskus käynyt "turuus ja poris". Tämän kolmion keskelle jäävä ns kokemäen murteen alue puhuu kuitenkin eri lailla. Huittislainen menee "porriin" ja on käynyt joskus "turruusa". Kokemäkeläinen puolestaan "mennee ja tullee, sekä ossuu usseesti". Mielenkiintoinen välimurre siis kyseessä, ainakin näin ulkopuolisen korvissa. Mistähän saanut tämän ns savolaisvaikutteen murteeseen?

8

3250

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sdfgkjhgf

      Noin puhutaan ihan keskellä suomea. Tiiän kokemuksesta. Varmaan on virallisesti itäistä murretta, mutta sillehän minä en voi mitään. Kaipa savolaiset on sinne kiilanneet työn perässä. Samasta syystä Stadi on nykyään Hesa.

    • Supi S.

      Yleisgeminaatio (mennee, tullee, valehtellee) on vahvaa esim. Huittisten, Sastamalan, Kiikoisten ja Kokemäen alueella. Myös Porin seudulla sanotaan: "Kos tuut Porrii, sun pannaa vanhaa pärekorrii ja veretää pitki Pori torrii."

      Se ei ole mitään savolaisvaikutusta, vaan yleinen ilmiö eri puolilla Suomea. Syyt ovat kielihistorialliset. Otetaan esimerkkisanaksi vene, jonka alkuperäinen muoto on h-loppuinen veneh. Tätä todistavat mm. sanan pohjalainen muoto venes, Veneh- ja Venes- alkuiset paikannimet sekä runollisena muotona tunnetuksi tullut venhe (h vaihtanut paikkaa lopusta e:n edelle).

      Lauseessa "meidän pappa rakensi veneen" viimeinen sana voi murteesta riippuen olla:

      venehen
      venhen
      venheen
      venneen
      veneen

      Joka tapauksessa se alkuperäinen loppu-h "kummittelee" siellä taustalla, vaikka on enimmäkseen jo kadonnut.

    • Jalmari Vanikka-Aho

      Kyllä se mennee Pohjois-Pohojanmaalle. Ainakin minun edesmenneet isovanhenpapi puhuivat noin.

    • kolomikielinen

      Samaa vanhaa ääntämistä on myös viron kielessä.
      Konsonantit sanotaan usein puolitoistakertaisina.

      Aivokuvantamisessakin huomattiin savon ja viron foneemien yhtäläisyys.
      Suomen pää, viroksi pea, savoksi piä tai pea.
      (Neiin mina oun koullunna huastettavan.)
      Eli kielillä voi olla vanhempi yhteys, jota suomen kirjakieli tuli sotkemaan.

      Miksi Hesa? Stadi-nimestä olisi jätettävä alusta toinen konsonantti pois.
      Savolainen sanoisi: Myöpä männäänniin Tattiin.
      D-kirjain korvataan T:llä tai reellä (Etelä-Pohojalaasittain). Hesa on selevä.

      • Lähretähän Tarriin

        Olisko sitten Tarriin aivan kauhean kuulonen?


      • ....,,,,

        Eikös savolaiset käytä t:n sijaan hienompaa d:tä. Ainakin minun savolainen isäni sanoi duoda, duoda.


      • kolomikielinen
        ....,,,, kirjoitti:

        Eikös savolaiset käytä t:n sijaan hienompaa d:tä. Ainakin minun savolainen isäni sanoi duoda, duoda.

        Duoda, van duoda - ystävällisen kuuloista kieltä.
        On sanottu hampaattomuuden tuoneen pehmeämmän puhetavan.
        Sen ukki opettaa tuvassa lapsenlapsilleen.
        Samoin kirjain V lausutaan lähes kuin U, iliman hamppaeda, huulilla.
        Hampaattomuus kuulostaa vaikuttaneen muidenkin kielien syrjä-alueilla.

        Vierasperäinen D on hankala sijoittaa, vaikka sen osaisi piirtää tai sanoa.
        Kirjallisena todisteena oli Sonkajärven huoltoaseman automaatin dietode:
        " Otodamme täydennusta. "
        Joskus on hauskaa kuunnella paikallisradiota. On T:t ja D:t sekaisin.
        (Kielioppikysymys: Kirjotettanko ratijjo yhellä vanko kahela J:llä?
        Kajaani sanotaan kolomella J:llä ja väli I:llä: Kaijjjaanj.
        Suomessahan pitää kirjoittaa niinkuin lausutaan.
        "Junan tuomana" herkkäkorvaisena kaipaisin kirjasavon opetusta.)

        Van duota, ite´asijassa enisttäänniin Van-sanasta:
        Vanajan linna -nimi tuli Van-kansan nimityksestä. Sen nimistä kansaa asui.
        Muinaisessa kielessä lienee toisteltu van-sanaa, siitäkö kansan nimi.
        Puheen omaleimaisuus antaa nimen. Nääsvillessä asuu nääs tamperelaisia.
        Che Cuevara sai etuliitteensä usein toistamastaan murteen sanasta.
        Che ja van; merkitys ei ole ulkopuoliselle selvä, mutta sana antaa leiman.


    • Kuhan jappasen

      Pohojos-Pohojammaalla kyllä noin puhutaan ainakin, muista paikoista en tiijä. Mää sillälailla ainaki puhun ja oon P-Pohojammaalta ja aivan Suomen länsi rajalta. Kaksoiskonsonantit ja ylimääräset vokkaalit sannoisa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa

      En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod
      Ikävä
      33
      6244
    2. Huomenta ihana

      Kauniskasvoinen ihanuus 😘 saan sut vielä
      Ikävä
      34
      5743
    3. Hei rakas...

      Miten on työpäivä sujunut? Rakastan sinua 💗
      Ikävä
      29
      3234
    4. Ei tämä etene ikinä

      Kun kumpikaan ei enää ota yhteyttä. Mä en ainakaan uskalla.
      Ikävä
      45
      2600
    5. Edelleen sitä on vaikea uskoa

      Että olisit oikeasti rakastunut muhun
      Ikävä
      34
      2564
    6. Vitsi mihin menit. Heti takasin.

      Mä näin sut tuu takasin! Oli kiire, niin en ehtiny sin perään!
      Ikävä
      15
      2218
    7. Toiveikas vai toivoton

      torstai? Ajatuksia?
      Ikävä
      37
      2148
    8. Mukavaa päivää

      Mun rakkauden kohteelle ❤️ toivottavasti olet onnellinen
      Ikävä
      16
      1856
    9. Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...

      Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons
      Suomalaiset julkkikset
      40
      1759
    10. En ole koskaan kokenut

      Ennen mitään tällaista rakastumista. Tiedän että kaipaan sinua varmaan loppu elämän. Toivottavasti ei tarvitsisi vain ka
      Ikävä
      19
      1727
    Aihe