Vapaa kuvaus

uusi vuosi ja uudet kujeet

Aloituksia

58

Kommenttia

2332

  1. Hah, hah,haa ten points,
    tästä kommentista tykkään, puss, puss

    katsos, maissiii ei olekaan kynä vaan sivellin.
    Mutta en kerro mikä sivellin,
    ettei sulle tule paha mieli.
  2. Hyllystäni löytyy yksi Jenni Haukio,
    2003 ilmestynyt Sinne minne kuuluisi vihreää ja maata.
    JH on kirjoittanut sen 26 vuotiaana ja se on hänen toinen kirjansa.
    Runot vaativat itseltäni useamman lukemisen,
    ennenkuin ne avautuivat.
    Hän on tarkkasilmäinen herkän luonnon kuvaaja ja
    oma kotiseutu, saaristo, meri tulevat usein esille.
    Jenni Haukio osaa yhdistää realismin ja luonnon
    ja on luonnonsuojelija sielultaan runojen perusteella.

    "Minun on suojeltava eläimiä
    kätkettävä niiden lapset vällyjeni alle

    sillä eräänä yönä havahduin eläinten ääniin

    ne olivat kadottaneet poikasensa mustiin säkkeihin
    kylmät pihdit tunkeutuneet pesään
    vieneet emon kupeella turvassa nukkuneet poikaset

    ja vaikka silmäni heräsivät yhtä nopeasti kuin emon silmät

    oli silti liian myöhäistä

    monissa karsinoissa, häkeissä, ja aitauksissa liian vapaudetonta

    kylmää metallia siellä minne kuuluisi vihreää ja maata."

    Tässää lainauksessa, joka on kirjan nimiruno
    näkee rytmin tässä kirjassa,
    harvaa, pilkutonta riimitystä.
    Saattaa olla sivun mittaisia runoja ja sitten piste.
    Koen nuo välit melkein kuin hetkiksi ajatella runoiljan sanomaa.
    Pitääkin tarttua m,uihinkin Jenni Haukion kirjoihin.