jorma.jaakkola

Vapaa kuvaus

Kuulun ns. Satakunnan miehiin, jotka ovat tutkineet suomalaista julkisen hallinnon päätöksentekoa, jota harjoitettiin presidentti Koiviston aikana.

Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Kotisivuni on https://www.jormajaakkola.fi/

Hyvät lukijat!

Valtiopetos käsitellään valtakunnanoikeudessa, jonka käynnistämiseksi tarvitaan 10 kansaedustajaa.
Sen vuoksi on luotava painetta eli olkaa hyvät ja viekää tieto kotisivustani kahvipöytäkeskusteluihin, jotta media saadaan puimaan huijausta.

Aloituksia

30

Kommenttia

454

  1. Vastaukset Mielipidepankin kysymyksiin

    > Miksi Suomen ja EU:n maatalouspolitiikka suosii tällaista jatkuvaa ylituotantoa?
    > Kenen etuja se palvelee?

    löytyvät eu:n omalta kotisivulta osoitteesta:

    http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l04000.htm


    Lukekaapa tosiasiat...



    Suomen EU-tukien taustaa em. sivulta


    Erottelen tärkeät sanat eri riveille
    EU:n kotisivulla olevasta maataloustukihistoriasta otsikolla:


    YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN (YMP) UUDISTAMINEN


    "Komissio teki vuonna 1991 Ray MacSharryn ollessa maatalouskomissaarina kaksi mietintöä YMP:n kehityksestä ja tulevaisuudesta. Nämä mietinnöt muodostivat perustan YMP:n uudistamista koskevalle poliittiselle sopimukselle, jonka neuvosto hyväksyi 21. toukokuuta 1992. Vuoden 1992 uudistus merkitsi merkittäviä muutoksia YMP:hen, ja sen pääosatekijät olivat seuraavat:

    maataloushintojen
    laskeminen

    tuotteiden tekemiseksi kilpailukykyisemmiksi sisä- ja maailmanmarkkinoilla,

    ansionmenetyksen
    korvaaminen

    maatalousyrittäjille ja muut markkinamekanismeihin liittyvät toimenpiteet sekä ympäristönsuojelu."


    --


    Nykyinen YMP/CAP-tukijärjestelmä astui voimaan 1.1.1993 (kaksi vuotta ennen Suomen ns. EU-jäsenyyttä).

    Suomen Keskustalla ei ole mitään tekemistä kyseisten tukien ja EY:n ylituotannon kanssa.
    Kansa on nuo ennenkin EY:ssä maksanut.


    Toivon, että tämän jälkeen nettikeskustelujen maatalouskaunaiset kirjoitukset loppuvat.


    Hyvät lukijat, suunnatkaa mielenkiintoanne nettikirjaani eli 141-tukineuvottelujen hämärään taustaan:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000004963973


    Terveisin

    Jorma Jaakkola, Kokemäki
    jorma.jaakkola@pp6.inet.fi
  2. "Jooo joooo
    Kirjoittanut: Liittyy 13.12.2004 klo 14.13

    > aivan yhtä paljon kuin sataseudun mainokset."


    Mainoksissahan kyse kaupallisuudesta.

    Tietonjakelu liittyen SataSeutu-lehden artikkeleihin ja kotisivuun ei ole mainosta.

    SataSeudun artikkelit ja nettikirjat ovat netissä vapaasti luettavissa.
  3. Eikä viljelijäkään pidä siitä, että EU-harjoittaa
    posketonta yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP).


    Sitaatti EU:n maataloustukihistoriasta:

    "Ensimmäinen uudistusyritys tehtiin, kun YMP:n luomisesta oli kulunut vasta kymmenen vuotta. Komissio julkaisi vuonna 1968 YMP:n uudistamista koskevan muistion, joka tunnetaan yleisesti Mansholtin suunnitelmana komission varapuheenjohtajan ja tuolloin YMP:stä vastanneen Sicco Mansholtin mukaan.

    Suunnitelmalla pyrittiin

    vähentämään

    maataloudessa työskentelevien ihmisten lukumäärää

    ja edistämään

    suurempien ja tehokkaampien

    maatalouden tuotantoyksiköiden luomista."

    --

    Otin oikeudekseni järjestää tekstin tärkeät ja samalla törkeät sanat omille riveilleen, jotta

    Manu

    löytäisi ydinasiat EU:n kotivun tekstistä osoitteesta:

    http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l04000.htm



    Lukemisiin

    Jorma Jaakkola
  4. Miten tuo "Joopa joo kos"-kirjoitus liittyy alkuperäiseen otsikkoon, maataloustukiin?!
  5. Erottelen tärkeät sanat eri riveille
    EU:n kotisivulla olevasta maataloustukihistoriasta otsikolla:

    YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN (YMP) UUDISTAMINEN


    "Komissio teki vuonna 1991 Ray MacSharryn ollessa maatalouskomissaarina kaksi mietintöä YMP:n kehityksestä ja tulevaisuudesta. Nämä mietinnöt muodostivat perustan YMP:n uudistamista koskevalle poliittiselle sopimukselle, jonka neuvosto hyväksyi 21. toukokuuta 1992. Vuoden 1992 uudistus merkitsi merkittäviä muutoksia YMP:hen, ja sen pääosatekijät olivat seuraavat:

    maataloushintojen
    laskeminen

    tuotteiden tekemiseksi kilpailukykyisemmiksi sisä- ja maailmanmarkkinoilla,

    ansionmenetyksen
    korvaaminen

    maatalousyrittäjille ja muut markkinamekanismeihin liittyvät toimenpiteet sekä ympäristönsuojelu."


    --


    Lisää EU:n omaa YMP-teksiä osoitteesta:
    http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l04000.htm

    Lukekaapa tosiasiat.

    Nykyinen CAP-tukijärjestelmä astui voimaan 1.1.1993 (kaksi vuotta ennen Suomen ns. EU-jäenyyttä).


    Toivon, että tämän jälkeen nettikeskustelujen maatalouskaunaiset kirjoitukset loppuvat.


    Hyvät lukijat, suunnatkaa mielenkiintoanne nettikirjaani eli 141-tukineuvottelujen hämärään taustaan!


    Terveisin
    Jorma Jaakkola, Kokemäki
    jorma.jaakkola@pp6.inet.fi
  6. Kiitos Manulle kommentoinneista!

    Jatkan kommentoimalla Manun kirjoitusta
    "Ajatus katkeaa"


    > Totuus kuitenkin on suraava: Maataloustuki on saatava loppumaan. Kansakunnalla ei ole varaa syytää rahaa tähän pelleilyyn.

    ** Olen täsmälleen samaa mieltä!

    > Tulkoon viljelijät sillä toimeen minkä rehellisesti ansaitsevat ilman tukia.

    ** Olen täsmälleen samaa mieltä! EU-maataloustukijärjestelmä (CAP) on aivan järjetön järjestelmä. Mutta pitää muistaa, että suomalaiset eivät ole olleet sitä luomassa.

    * En ole viljelijä, mutta minulla on sellainen käsitys, että viljelijätkin haluaisivat tulonsa ilman poskettomia EU-tukijärjestelmiä.


    > Mikään muu tuotanto tässä maassa ei saa tätä Kekkosen luomaa riistoa veronmaksajilta.

    ** En allekirjoita tekstiä.

    * Manu ei tiedä, mitä tuli kirjoittaneeksi. Taitaapa olla takaraivoon pinttynyt muisto parinkymmenen vuoden takaisista vappupuheista.

    ** Kekkonen valittiin 1956 presidentiksi.
    * Vuosi 1956 on merkittävä vuosi alkutuoteväennysjärjestelmän (ATV) syntymisen osalta, mutta ATV ei ollutkaan maataloustukea, vaikka niin yleisesti luullaan.

    Vasemmiston vappupuheissa elintarviketeollisuuden saama alkutuotevähennys miellettiin maataloustueksi...

    Kekkosen yhteyksistä ATV:n syntymiseen en ota kantaa, koska minulla ei ole siitä dokumentteja.
  7. Pyyntö Manun kirjoitukseen:

    Ajatus katkeaa

    > Tuntuu siltä, että J.Jaakkola on kadottanut todellisuudentajunsa.

    ** Lue Manu kirjoitukseni uudelleen ja tarkenna,


    1. missä ajatukseni on katkennut ja

    2. missä kohtaa olen kadottanut todellisuudentajuni.
  8. Testaa Klasu sisälukutaitosi ja virkistä muistiasi!


    Tästä osoitteesta löytyy Ylen/STT:n uutinen:

    http://ww2.yle.fi/cgi-mod/search.pl?action=page&id=205149&s=MARTA ANDREASEN
  9. Lue alla oleva sitaatti Mauno Koiviston kirjasta Linjan vetoa:

    "Valuuttakurssien muutos eli devalvaatio on selvästi poissa laskuista: niissä ei ole »perustavaa laatua olevaa epäsuhdetta». Markka on jonkin verran yliarvostettu, mutta sen aiheuttamat haitat on hoidettava pois muin keinoin.
    Näyttää siltä, että EFTA on kohta tehnyt tehtävänsä ja että se saa jo pian mennä. Sopimustamme EFTAn kanssa ei näin ollen liene syytä ottaa tähänastisen juhlallisesti.
    Valtion taloudelle ei nopeasti voida tehdä mitään, mutta käänne parempaan päin on saatava aikaan. Tulojen kasvu on saatava menojen kasvua nopeammaksi.
    Tulotasoa ei voida alentaa eikä työllisyyttä jättää hoitamatta.
    Rahamarkkinain enempi kiristyminen olisi estettävä ja korkopolitiikka aktivoitava.

    Tätä taustaa vastaan katsottuna on ulkomaankaupan osalta nähtävissä kaksi vaihtoehtoista linjaa eli

    »avoimemman talouden linja» ja
    »suljetumman talouden linja»

    »Avoimemman talouden linja» merkitsisi seuraavaa:
    - tuonti jatkuisi vapaana ja sen kasvua hillitsisi vain kotimaisen kysynnän heikentyminen,
    mikä aiheutuisi rahamarkkinain kiristymisestä, kasvun heikkenemisestä, heikkenevästä
    työllisyydestä
    - kotimaisessa teollisuudessa tapahtuisi rakennerationalisaatiota, elin- ja kilpailukykyiset yritykset menestyisivät"


    Tekstiltään tuo kirjoitus olisi voinut sopia 1980-luvun talouspolittikkaan.

    Mutta:
    Ko. tekstissä on kysymyksessä Mauno Koiviston
    "Muistio sos.dem. puoluetoimikunnalle 19.3.1966"!

    Tuon muistion kirjoittamisen jälkeen Mauno Koivisto pyydettiin eduskunnan ulkopuolelta VALTIOVARAINMINISTERIKSI, ja sitä rataa Koivisto oli keskeisesti pitelemässä valtiontalouden nyörejä 1.3.1994 saakka!

    Koivisto ei koskaan ollut kansanedustajana!


    Mauno Koiviston kirjan Linjan vetoa tekstit ovat jollakin tavalla järkytys siinä, ettei Koivisto vuoden 1967 suuresta devalvaatiosta - erehdyksestä - ottanut opikseen!!
  10. Henkilö, joka kirjoittaa tällaista:

    > Mutta maanviljelijällä onkin ihan ikioma
    > maatalousbudjetti, mitä kautta me
    > veronmaksajat saamme maksaa heidän
    > sossutukensa. Miksi näin? Eikö pitäisi olla
    > yhdenvertaisuus demokratiassa? Jos työllään ei
    > elä, niin sitten sossuun?

    ei tiedä, mitä "EU-maataloustuet" ovat.


    Taustaa:
    1.1.1993 alkoi EY:ssä aika, jolloin jäsenvaltioiden väliset tullit lopullisesti poistettiin. Silloin viljelijöille maksettavat tuottajahinnat alennettiin lopullisesti määrätylle tasolle.

    Menetettyjä tuottajahintoja korvaamaan alettiin maksaa hinnanalennuksesta johtuvia kompensaatioita, ns. maataloustukia.

    Tuottajahinnat alennettiin Euroopan yhteisön laajentumista ajatellen. Miten muuten voitaisiin yhdistämään kansantaloudeltaan; tuotantokustannuksilta ja palkkakustannuksilta täysin erilaiset jäsenvaltiot samaan talousalueeseen.
  11. Olen jonkin aikaa puolustanut viljelijöitä nettikirjassani:

    "141-neuvottelujen hämärät taustat"


    Teen ensiksi selväksi sen, ettei tarkoitukseni ole nettikirjallani asettaa 141- ja 142 -tukialueiden viljelijöitä vastakkain.


    Parin viime viikon aikana on ilmennyt uusia asioita, joilla saan nettikirjani kärkeä vielä terävämmäksi.

    Kirjalle voisi samalla tehdä lyhyemmän nimenkin:

    "EU-tuet - munaus vai petos"


    Toinen ns. Satakunnan miesten nettikirja on ollut helmikuusta 2004 alkaen kotisivulla
    www.satanen.com.

    Kotisivun oikeassa reunassa on erivärisiä painikkeita. Yksi niistä on

    "Kun maa ei ole enää oma".
    Suora osoite on
    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=maaeioleoma

    Kyseisessä nettikirjassa kerrotaan, miten Suomen EU-liittyminen tapahtui. Lisäksi kirjoittajat Seppo Sivonen ja Pertti Peltola puolustavat maataloutta kertomalla, mitä virallisissa asiakirjoissa on kirjoitettuna.


    Me nettikirjojen kirjoittajat haluaisimme, että joku kyseenalaistaisi vastaamilla dokumenteilla sen, mitä haluamme kertoa.


    Satanen.com on ministeri Juha Korkeaojan kotipaikkakunnalla Kokemäellä ilmestyvän SataSeutu-lehden kotisivu.

    SataSeutu-lehti "kolahtaa" postilaatikkoon 13 kunnassa, mm. Kiukaisissa Timo Kallin laatikkoon.

    Sataseutu on toistaiseksi ainoa lehti, joka on toimituksellisina kirjoituksina kirjoittanut 141-artiklan taustalla olevan suomalaiskansallisen huijauksen.


    Hyvät ystävät!

    Kertokaa viestiä nettikirjoista eteenpäin!

    Jorma Jaakkola, Kokemäki
    jorma.jaakkola@pp6.inet.fi
  12. Nimimerkki "turha osio"!

    Ymmärrän tunteesi.

    ON TOTTA, ETTÄ MAATALOUSTUISTA MITÄÄN TIETÄMÄTTÖMÄT KIRJOITTAVAT MELKEIN TYÖKSEEN MAATALOUSKAUNAISIA KIRJOITUKSIA.


    MUTTA:

    Tämä nettikeskustelumahdollisuus on tiedonlevityksen kannalta paras keskintö sitten Gutenbergin keksimän kirjapainotaidon.

    Muutama ns. Satakunnan mies on tutkinut Suomen lähimenneisyyttä mm. EY/EU-maatalousneuvotteluista ilmenneiden hämäryyksien osalta.


    Merkittävää on että vain yksi tutkijoista on viljelijä. Siksi maatalouskaunaisetkin joutuvat ajattelemaan asioiden todellisuutta.


    MERKITTÄVÄÄ ON MYÖS, ETTÄ KUKAAN EI OLE ASETTANUT NETTIKIRJANI TEKSTEJÄ KYSEENALAISIKSI!


    Laitan uudeksi keskusteluketjuksi otsikon

    "Maatalousnettikirjat".

    Niin, että ei muuta kuin levittämään tietoa kahvipöytiin.
  13. En minä salaliitosta ole mitään kirjoittanut.


    Mauno Koivisto itse kertoo kirjassaan (vuoden 1966) muistion tekstin, jota siteerasin, ja josta sitten pyysin arvuutella vuosilukua.

    Koiviston kirjoitus vuodelta 1966 osoittaa sen, kuka talouspoliittisella toiminnallaan järjesti delvaatioita.


    Markkaa on devalvaatioista turha syyttää.
  14. Ensiksi:
    Sensuuriako?

    ”Erityisen ongelmalliseksi on katsottu EU:n ministerineuvoston julkisuuskäytäntö, joka vaikeuttaa kansalaisten sekä tiedotusvälineiden tiedonsaantia ja siten hallinnon julkista valvontaa.
    Komission valmistelutoiminta on julkista vain lopullisten päätösten osalta. EU:ssa asiakirjat, lukuun ottamatta varsinaisia päätöksiä, ovat pääsääntöisesti salaisia” (UaVM 9/94, sivu 39).


    Jotakin pääsee joskus lipsahtamaan:

    Nykypäivä 1.11.1991, sivu 4:

    VALTIOSÄÄNTÖ

    ”Salolaisen mukaan Suomen valtiosääntö on museotavaraa. Suomi on Euroopan valtiosääntömuseo, Salolainen laukoi. Hän painotti, että Suomessa on saatettava eurokuntoon talouden ohella myös parlamentarismi, valtiojärjestelmä ja työmarkkinajärjestelmä”.


    ”Lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan luovuttaminen eräin osin EY:n toimielimille ottaen huomioon myös EY:n tuomioistuimen kehittämät oikeusperiaatteet välittömästä oikeusvaikutuksesta ja ensisijaisuudesta rajoittavat Suomen täysivaltaisuutta. Toisaalta tällainen luovutus on ristiriidassa myös kunkin valtiollisen perustehtävän luovuttamista koskevien sääntöjen ja käytännön kanssa”.
    (Ora Meres-Wuori: Integraatioratkaisut ja Suomen ulkopoliittinen päätöksentekojärjestelmä, Ulkoasiainministeriö 1994 Helsinki).



    Vuoteen 2000 mennessä valtiosäännön eurooppalaistamista kuvannee lehtimiehen artikkelin ote:

    ”EU-asioissa laillisuutta hakevien kohtalona on tulla leimatuiksi hihhuleiksi tai pilkun viilaajiksi. Ehkä he ovat oikealla asialla, mutta se ei riitä, kun kansa ja poliitikot asiasta viis veisaavat”. (Jokilaakso 14.12.2000/ Timo Simula).


    Tätä tukeva esimerkki kansanedustajan lehtilausunnosta vuodelta 2000:

    ”Maastrichtin sopimus ei ole perustuslaki, vaikka siinä sovittiin monista valtioiden suvereenisuuden ytimeen vaikuttavista asioista, kuten yhteisestä valuutasta.” (SataSeutu-lehti 13.12.2000/Kansanedustaja Juha Korkeaoja, Kokemäki).


    Juha Korkeaojaa (kesk) olisi kiva haastatella 18.3.1992 tapahtuneista kahdesta äänestyksestä.

    Tiedonanto EY-jäsenyyshakemuksesta nimittäin käsiteltiin 18.3.1992. Samaan eduskunnan päätökseen viittaa myös saatu vastaus.

    Ennen tiedonantoäänestystä Suomen Kuvalehti kirjoitti:
    ”Moni kansanedustaja ei vielä tiedä, mistä hän oikein äänestää, kun hallituksen EY-tiedonanto tuodaan runsaan viikon päästä eduskuntaan”.(6.3.1992/Suomen Kuvalehti n:o 10)


    Todellisia vaihtoehtoja kyseisessä äänestyksessä ei ollut. Sen kertoo myös Antti Kuosmanen tuhotussa EU-kirjassaan.

    32 kansanedustajaa äänesti tyhjää...

    Äänestikö Juha Korkeaoja silloin tyhjää?

    Media on kertonut tuon päivän äänestyksistä kahdenlaisia äänestystuloksia kertoessaan, että eduskunta päätti hakea EY:n jäsenyttä.
  15. ictus electricus kirjoitti:
    Mutta mutta (8.12.2004 klo 17.06):

    "eihän Suomi ollut vielä 1992 EU:n jäsen."


    Hyvä kysymys. - Ei ollutkaan.

    Mutta ..., eduskunta tuli (tietämättäänkö?) jo 18.3. 1992 oikeudellisestikin etukäteen hyväksymään kaiken, mitä jäsenyys koskee.




    Eduskunnan päätösvallan menetys on kirjoitettuna eduskunnan virallisissa asiakirjoissa.

    Seuraava asiaa selventävä teksti on Pertti Pesosen ja Sepon Seppo Sivosen kirjoituksesta, Veropörssi-lehdestä vuoden 2002 marraskuusta.


    Tässä:


    "Eduskunnan toimivallan menetys


    Tähän toimivallan eväämiseen on olemassa mustaa valkoisella valtioneuvoston EY-jäsenyyttä koskeneesta selonteossa vuodelta 1992 (VNS 9.1.1992, sivu 24):
    "Eduskunnan osallistuminen
    neuvottelutavoitteiden syntyyn sisältää sen, että eduskunta sitoutuu ennakolta ratkaisuun".
    ja
    "Ennakkohyväksyminen sitoisi eduskuntaa oikeudellisestikin".

    Yhteiseen puolustukseen/Nato-jäsenyyteen liittyvät asiat ratkaistaan eduskunnassa uuden perustuslain 96 §:n edellyttämällä tavalla ilman lakia, aivan samalla tavalla kuin markastakin luovuttiin.

    Edellä mainitusta selonteosta (VNS 9.1.1992) eduskunnan ulkoasiainvaliokunta antoi mietinnön(UaVM 6/1992), joka on kirjattu valmistuneeksi 4.6.1992.
    Mietinnön sivulla 13 todetaan muun muassa:
    "Suomelle EY-jäsenyys merkitsisi osallistumista sekä nykymuotoiseen EMS-järjestelmään, että aikanaan myös EMUn toimintaan".
    "Uudet jäsenmaat joutuvat jo jäsenyysneuvotteluissa tekemään sitoumuksia, jotka merkitsevät niiden kansallisen talous- ja rahapolitiikan sopeuttamista EMUn vaatimuksiin".

    Perustuslakivaliokunta nimittäin totesi lausunnossaan 18/1997 (ministeri Itälä), ettei eduskunta käsitellessään EU-liittymislakiesitystä 18.11.1994 voinut asettaa ehtoja yhteisen rahan käyttöönoton suhteen eikä eduskunta voinut edellyttää itselleen päätösvaltaa sen suhteen, vaihdetaanko Suomen markka euroon vaiko eikö.

    Näin ollen eduskunnan päätösvalta markan suhteen oli evätty jo Korfun allekirjoituksilla."


    Peltola ja Sivonen pääsivät tutkimuksissaan vieläkin pidemmälle. Sitaatti samasta kirjoituksesta:

    "Selvitettyämme kadonneen markan arvoituksen, satuimme kysymään oikeassa sanamuodossa oikealta taholta palapelin viimeistä yksityiskohtaa:
    - Millä päätöksellä eduskunta päätti vaihtaa markan euroon ja mihin hallituksen esitykseen eduskunnan päätös perustuu?

    Saimme viranomaisvastauksen, että eduskunta päätti luopua markasta käsitellessään 18.3.1992 hallituksen antamaa tiedonantoa EY-jäsenyydestä.

    Varsinaisia lakimuutoksia ei koskaan eduskunnassa käsitelty."



    --

    Sama päiväys 18.3.1992 koskee muitakin eduskunnan EU-"päätöksiä".


    Edellä oleva teksti ei perustu Peltolan ja Sivosen omiin mielipiteisiin, vaan Suomen eduskunnan virallisiin asiakirjoihin.
  16. Mikä TÄMÄN alustuksen kirjoituksista on provosointia?
  17. Sinulle osoitettu kysymys on keskustelussa, johon Sinä Klasu, jostakin syystä lakkasit osallistumasta:

    "Arvaa . .
    Kirjoittanut: jorma.jaakkola 7.12.2004 klo 17.32

    Arvaa Sinäkin Klasu!"


    löytyy:
    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000005676254

    Vuosiluku on jo arvattu ja päiväys tarkemminkin kerrottu.

    Käy kommentoimassa.
  18. Viekää viestiä eteenpäin.

    Lisäsin äsken Maataloustuki -foorumin keskustelun
    alustukseen
    "Tosiasioita maataloustuista"
    SataSeutu-lehden linkkejä.

    Lukemisiin
    Jorma Jaakkola
    jorma.jaakkola@pp6.inet.fi
  19. Kaiken ydin:

    Miksi Esa Härmälä ei ole informoinut komission tylystä lakitekstistä (16.3.2004) eli siitä, mikä on 141-artiklan kohtalo vuoden 2007 jälkeen?!

    Siksi, että Esa Härmälä oli Suomen johtava EY/EU-maatalousneuvottelija.
    Hän itse suunnitteli ja sopi maatalouden alasajon vuosina 1992-1994.


    Kokemäellä ilmestyvä SataSeutu-lehti on penkonut 141-artiklan taustalla olevia hämäryyksiä.


    Lupaamiani SataSeutu-lehden linkkejä:


    1. Johdannoksi toimituksellinen kirjoitus:

    MTK:n uskottavuus koetuksella:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=352



    2. Artikkeli:
    Maataloustuottajakentässä kuohuu:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=365


    3. Artikkelin vieressä (lehdessä) ollut pääkirjoitus
    http://satanen.com/sataseutu/paa/paa_112_2004.html

    Tässä pääkirjoituksessa on komissaari Fishlerin vastaus 28.10.2004, josta käy selkeästi ilmi, komission tylyyn ja Suomessa vaiettuun lakitekstiin liittyvä sisältö.
    Jokainen lukija vetäköön oman johtopäätöksen 141:n jatkosta - siis vuoden 2007 jälkeen!


    4. Edellinen pääkirjoitus
    Pyrhoksen voitto:
    http://satanen.com/sataseutu/paa/paa_1711_2004.html

    Tämä pääkirjoitus kertoo siitä, että viljelijöiden pitäisi saada tietää, mitä todella on sovittu.


    5. Komission tyly ja Suomessa vaiettu lakiteksti:

    Suomessa ei mikään muu tiedotusväline ole kertonut komission lakitekstiä kuin SataSeutu.

    SataSeudun kotisivu on samalla Suomessa ainoa paikka, jossa teksti (lehden johdantoineen) on luettavissa:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=331


    6. Mitä komission lakitekstin takana on?

    a) Huijaussopimus, jolla suomalaisneuvottelijat saivat tulkita 141-artiklan tekstin oma tavallaan.

    b) Komission Suomessa vaiettu julistus 1.3.1994, joka vesitti suomalaistulkinnan.
    Julistus on liitetty liittymisasiakirjaan ja se menee 141-artiklan yli.


    a-kohdan huijauksen yksityiskohdat SataSeutu kertoi uutisena:
    Tuhotun EU-kirjan tiedot julki
    SataSeutu julkaisee 141-maatalousneuvottelujen taustat

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=291


    Terveisin
    Jorma Jaakkola, Kokemäki
    jorma.jaakkola@pp6.inet.fi
  20. Koiviston konklaavi oli tarkoitettu vastaukseksi Maila Kumpulaisen kysymykseen.


    En voi olla laittamatta luetavaksi erästä sitaattia Antti Kuosmasen tuhotusta EU-kirjasta.

    Lukekaapa:

    "Ministeritasoa myöten kuulin esitettävän käsityksiä, että EU:n jäsenyyden myötä EU-asiat muuttuivat sisäpoliittisiksi. Tästä vedettiin johtopäätös, että kukin viranomainen hoitaisi ne Brysselissä oman toimivaltansa mukaisesti parhaaksi katsomallaan tavalla.

    Tällainen asioiden hoitotapa onkin sinänsä mahdollinen, mutta on eri asia, onko se jäsenmaan kannalta viisas. Siinä näet ei otettu huomioon, että vaikka EY:n säännökset ovat jäsenmaita sitovia ja kattavat sellaista yhteiskuntaelämän aloja, jotka eittämättä ovat "sisäpoliittisia", EU:n päätökset syntyvät sen neuvostossa jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa. Kaikki muut jäsenmaat ajavat neuvostossa kansallisia etujaan ja jäsenmaa, joka laiminlyö niin tehdä, tuntee sen nahoissaan etujensa vastaisten päätösten lisääntymisenä.

    Siksi kaikilla jäsenmailla on kansallinen järjestelmä kantojensa koordinoimiseksi, toimi se sitten paremmin tai huonommin.

    Pohjimmaltaan juuri tästä syystä on väärin luonnehtia EU-asioita sisäpoliittisiksi. Pikemminkin kuin ulkopoliittisten asioiden muuttumisesta sisäpoliittisiksi on kyse sisäpoliittisten asioiden muuttumisesta ulkopoliittisiksi - tai oikeammin kokonaan uudenlaisiksi, EU-poliittisiksi asioiksi, joita ei voi oikein sijoittaa kumpaankaan kategoriaan.

    EU-politiikasta ei tule sisäpolitiikkaa, vaan sisäpolitiikasta tulee EU-politiikkaa, kuten Jaakko Iloniemi on sattuvasti sanonut."



    Lukekaapa uuden perustuslain Ulkopolitiikkaa koskevat pykälät (96 ja 97), niin huomaatte, miten Suomen eduskunta "saa koordinoida" ja "päättää" EU:ssa valmisteltavia säädöksiä.


    Näiden EU-säädösten päätöksissä Eduskunnan suuri sali on uudessa perustuslaissa täysin unohdettu paikka.
    21. 19 / 23
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt