jorma.jaakkola

Vapaa kuvaus

Kuulun ns. Satakunnan miehiin, jotka ovat tutkineet suomalaista julkisen hallinnon päätöksentekoa, jota harjoitettiin presidentti Koiviston aikana.

Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Kotisivuni on https://www.jormajaakkola.fi/

Hyvät lukijat!

Valtiopetos käsitellään valtakunnanoikeudessa, jonka käynnistämiseksi tarvitaan 10 kansaedustajaa.
Sen vuoksi on luotava painetta eli olkaa hyvät ja viekää tieto kotisivustani kahvipöytäkeskusteluihin, jotta media saadaan puimaan huijausta.

Aloituksia

30

Kommenttia

454

  1. '

    Olen jostakin lukenut, että direktiivejä suoltavasta Brysselistä puuttuu jätevedenpuhdistamo.

    Atlantiin mahtuu tavaraa.
  2. '

    Taustalla on EY:n direktiivi, jota suomi noudattaa mallioppilaalle soveltuvalla tavalla;


    Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

    Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta

    Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä

    säädetään 4 päivänä helmikuuta 2000 annetun ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 § nojalla:

    1 §
    Direktiivin täytäntöönpano

    Tällä asetuksella pannaan täytäntöön vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta 12 päivänä joulukuuta 1991 annettu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi (91/676/ ETY). Mitä jäljempänä tässä asetuksessa säädetään muodostaa nitraattidirektiivissä tarkoitetun toimenpideohjelman.

    2 §
    Soveltamisala...

    --

    Lisää:
    http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=109601&lan=fi
  3. '

    Kyllä on edullista.
    Toisissa kaupoissa olen nyt nähnyt myytävänä saman 400g pakkauksen hintaan 1,05 €.

    Toisten leipien (esim. Oululaisen jälkiuunileipä) hinnat näyttävät olevan lähes 3,76 €/kg.

    Ruuan kalleus ja maataloustuet eivät ole viljelijän vika.
  4. '

    Eikös siirrytä EU-byrogratiasta kansalliseen viljelyyn ilman tukia.

    Se on mahdollista.

    Esa Härmälän ja Mauno Koiviston päät hopeavadille!
  5. '

    Sovitaan niin, että teet laskutehtäväni ensin. Olen sitä kauan odottanut.

    Kirjoitit, fruikkari:
    >>En näe testissäsi mitään tämän keskustelun kannalta oleellista tekijää, joten saisit perustella sen paremmin.
  6. '

    Fruikkari, et tiedä tukien taustoista, kun kirjoitat, että MTK on syyllinen.

    Ainoa järkevä kohta fruikkarin kirjoituksessa oli:

    >>MTK vaatii täysimääräistä korvausta EU-tukien menetyksistä.
  7. '
    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980262

    6 §
    Metyylibromidi

    Metyylibromidin käyttö ja sitä sisältävien tuotteiden markkinoille luovuttaminen on kielletty 1 päivästä tammikuuta 1999.
  8. '

    Appeni kysyi minulta v. 1989, siis ennen EU-aikaa:

    Sanohan,miten leivän hinnan käy, jos mylly saa raaka-aineen ilmaiseksi?

    Päättelin vastauksen seuraavasti:

    Ruiskilon hinta on n. 1,80 mk, viljan kosteus-% on n. 12 ja leipä painaa 300 grammaa. Leipuri lisää leivän painoa laittamalla taikinaan vettä...
  9. ,

    Fruikkari ei pysty vastaamaan kysymyksiin.
  10. '

    Suosittelen lukemaan alustuksen tekstin. Kannattaa tallentaa.

    Alustus on kirjoitus, jonka olen kirjoittanut Veröpörssi-lehteen. Kirjoituksen otsikko oli "Elintarvikkeiden verotus ei kevene".

    Kirjoituksellani osoitan, että ATV:llä alennettin elintarvikkeiden hintoja kaupassa.
    Suurlakko ratkaistiin maaliskuussa 1956, kun työväen ja viljelijän vaatimukset olivat ristiriidassa.

    Toiseksi osoitan, että elintarvikkeiden Alvin osuus on suurempi kuin viljelijän osuus ruuan hinnasta.


    Historiaa:

    Suurlakosta tuli maaliskuun alussa kuluneeksi 50 vuotta. Uutisoinnissa ATV on kokonaan unohdettu riidan ratkaisuna.
    ATV maksetiin maa-ja metsätalousministeriön menoista.

    Siitä tuli myöhemmin duunarin mielikuva viljelijän saamasta maataloustukipotista.
  11. '

    7 miljardissa ei ole kaikki.


    Lukekaapa, mitä kertoi salainen raportti joulukuussa 1991.

    Sitaatti:

    >>Rajojen avautuminen ja tavaroiden vapaa liikkuvuus kaikkien jäsenmaiden kesken merkitsisi tulli- ja valmisteverotuottojen tuntuvaa vähentymistä. Valtion tulot laskisivat noin kymmeneksellä eli 17-20 miljardia markkaa vuodessa. Tämä aiheuttaisi suuria paineita niin valtion kuin kuntataloudenkin supistamiselle. Esille nousisi myös sosiaaliturvan rahoittaminen omavastuuperiaatteella.
  12. Suomen Kansa
    ei ole valmis 9.3.2006 klo 09.55:

    >>5. Ylihallinnointi lopetettava.
    -Kuntia pakkoliitettävä, sopiva määrä Suomessa 100...120 kpl.
  13. '

    Kommentit Fruikkarin kirjoitukseen: " Viljelijän erityisoikeus, josta ei saa valittaa":

    Kohta I:
    >> Vielä muistutukseksi ennen EU:ta maanviljelijän tuloista vielä suurempi osa tuli tukena.

    - Kova väite.
    Todista väitteesi. Etsi dokumnetit ja esitä ne.


    Kohta II:

    >>Tukematonta hintaa ei kyllä tuosta vaan voida laskea. Eli tuki vaan siirrettiin hinnasta pinta-alaan jne.>>

    - Mitä tarkoitat tukemattomalla hinnalla?

    - Etsi dokumentit ja kerro, miten tuki vaan siirrettiin hinnasta pinta-alaan.
  14. '

    Suomi maksaa jäsenmaksua myös valtion ulkopuolelta, jolloin mm. menetetyt valtion tullitulot eivät tule näkyviin.

    Ks kirjoitus toisaalla.
  15. '

    Keskeinen EY/EU-neuvottelija Antti Kuosmanen kertoo jäsenyyden eduista tuhotussa kirjassaan 'Suomen tie EU:n jäseneksi':

    "Delorsin aloite sopi erittäin hyvin Suomen tuon hetkisiin tavoitteisiin. EY-jäsenyyttä ei pidetty mahdollisena sovittaa yhteen puolueettomuuspolitiikan kanssa, joten yhdentymisen poliittiset ulottuvuudet koettiin pikemminkin rasitteeksi kuin eduksi.

    Vähemmän tunnettua ehkä on, että taloudelliseltakaan kannalta EY-jäsenyyttä ei tuossa vaiheessa pidetty minään kovin edullisena vaihtoehtona. Tosiasia näet oli, että EY:n kanssa tehdyt vapaakauppasopimukset olivat olleet maataloutta lukuun ottamatta markkinaintegraation kannalta miltei samanarvoiset kuin EY:n omat yhteismarkkinat.

    Näissä olosuhteissa jäi jäljelle kaksi peruskysymystä harkittaessa tulevia vaihtoehtoja. Toinen oli: olisivatko jäsenyyden aineelliset edut suuremmat kuin haitat?
    Toinen oli: mikä olisi sijaintimme Euroopan poliittisella kartalla? Paljon riippui siitä, mitä muut EFTA-maat tekisivät.

    Jos arvioitiin vain lyhyen ja keskivälin tähtäimen näkymiä, vastaus ensimmäiseen kysymykseen ei välttämättä ollut yksiselitteisen myönteinen. Päätösvalta EY:ssä ei periaatteellisesta tärkeydestään huolimatta ei ollut kovin "aineellinen" etu. Se, mitä ETAn neuvotteluissa opimme EY:n päätöksentekoprosesseista välillä suorastaan puistatti.

    ETA-sopimus näytti puutteistaan huolimatta suurin piirtein takaavan pääsyn EY:n sisämarkkinoille. Talous- ja rahaliiton realistisuudesta oli neuvotelluista sopimusmääräyksistä huolimatta epäilyksiä ja se syntyisi joka tapauksessa vasta vuosien kuluttua. Maatalouden integrointi EY:n maatalouspolitiikkaan olisi poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti raskas operaatio.”


    Lehdistöneuvos Reijo Kemppinen kertoo kirjassaan ”Suomi Euroopan unionissa”, Oy Edita Ab:

    ”Jokainen päätöksen tekemiseen ja sitä edeltäneeseen keskusteluun osallistunut ministeri, kansanedustaja ja virkamies tiesi, millaista päätöstä oltiin tekemässä.”

    Tiesivätkö kansanedustajat, kuten Kemppinen kertoo, millaista päätöstä oltiin tekemässä?

    Tiesivätkö vai eivät?!
  16. ,

    MT:n linkki meni poikki.
    Tässä uusinta:
    http://epaper.maaseuduntulevaisuus.fi/Products/MT-2006-03-06/Articles/article_16_2.htm
  17. Fruikkari kiertää tehtäväni kaukaa.
  18. >>Et ole kiinnostunut
    viljelijän veroista? 10.3.2006 klo 19.13
       Nimittäin kepu lupasi ennen viime vaaleja pienentää veroprosenttia 29:stä ,mutta mitään ei ole tapahtunut.Pienituoisimmat...
  19. '

    Odotan Fruikkarin vastauksia.
  20. Nimimerkki Herännyt kirjoitti:

    >>Vuonna -75 Suomen ja muun maailman vehnän hinnat olivat vielä varsin lähellä toisiaan. Sitten alkoi takavuosien järjetön maatalouspolitiikka Suomessa purra: Muualla hintataso säilyi hyvin lähellä silloista ja nykyistä tasoa, eli reilua kymmentä senttiä kilo. Suomessa sen sijaan rajasuojan takana maksettiin jopa lähes 40 senttiä kilosta vehnää 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa! Aivan uskomattoman sairasta toimintaa.
    21. 4 / 23
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt