jorma.jaakkola

Vapaa kuvaus

Kuulun ns. Satakunnan miehiin, jotka ovat tutkineet suomalaista julkisen hallinnon päätöksentekoa, jota harjoitettiin presidentti Koiviston aikana.

Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Kotisivuni on https://www.jormajaakkola.fi/

Hyvät lukijat!

Valtiopetos käsitellään valtakunnanoikeudessa, jonka käynnistämiseksi tarvitaan 10 kansaedustajaa.
Sen vuoksi on luotava painetta eli olkaa hyvät ja viekää tieto kotisivustani kahvipöytäkeskusteluihin, jotta media saadaan puimaan huijausta.

Aloituksia

30

Kommenttia

454

  1. '

    Ensin määritelmä:

    Yhteinen maatalouspolitiikka (CAP (engl.) suomeksi YMP)

    Tästä EU: CAPin protektionismista on Suomen viljelijän ilo kaukana.



    Tallenna osoite:
    http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l04000.htm


    Kaksi lainausta:

    >> OIKEUSPERUSTA

    Koko yhteisön maatalouspolitiikan oikeusperusta on määritelty EY:n perustamissopimuksen II osaston 32-38 artiklassa. Amsterdamin sopimuksella poistettiin vanhentuneet artiklat 44, 45 ja 47.

    MÄÄRITELMÄ JA TOIMINTAVÄLINEET

    Yhteinen maatalouspolitiikka YMP koostuu säännöistä ja mekanismeista, joilla säännellään maataloustuotteiden tuotantoa, kauppaa ja jalostamista Euroopan unionissa (EU). Huomiota kiinnitetään yhä enemmän maaseudun kehittämiseen.
    YMP:tä pidetään yhtenä Euroopan unionin tärkeimmistä politiikoista. Se on tärkeä, koska sillä on huomattava osa EU:n talousarviosta (lähes 50 prosenttia, joka tosin on vuosien mittaan laskenut) ja koska se vaikuttaa suoraan suureen määrään ihmisiä ja laajoihin alueisiin. Tämän lisäksi sillä on myös symbolista merkitystä, ja siihen liittyy laajalti suvereniteetin siirtymistä jäsenvaltioista Euroopan unionille. YMP:n merkitystä nykyään kuvaa myös se, että se liittyy suoraan yhtenäismarkkinoihin ja talous- ja rahaliittoon, jotka ovat Euroopan yhdentymisen toteutumisen kannalta kaksi keskeistä alaa.
    EY:n perustamissopimuksen 33 artiklassa esitetyt YMP:n tavoitteet ovat seuraavat:...> Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi EY:n perustamissopimuksen 34 artiklassa määrätään yhteisen maatalouden markkinajärjestelyn toteuttamisesta. Tuotteen mukaan järjestelynä on jokin seuraavista:

    · yhteiset kilpailusäännöt

    · erilaisten kansallisten markkinajärjestelyjen pakollinen yhteensovittaminen

    · Euroopan markkinajärjestely.

    Maatalouden yhteiset markkinajärjestelyt otettiin käyttöön asteittain, ja nykyään tällainen järjestely on käytössä useimmille EU:n maataloustuotteille. Ne ovat yhteisen maatalouspolitiikan perusvälineitä, koska niillä poistetaan esteet unionin sisäisestä maataloustuotteiden kaupasta ja pidetään yllä yhteistä tullimuuria unionin ulkopuolisiin maihin nähden.
  2. "Fruikkari:
    >>Maataloustuki alkoi 1930-luvulla Yhdysvalloista.> Suomen taloutta oli vaivannut sodan jälkeen hintojen ja palkkojen välinen kova kilpajuoksu. Hallitukset olivat yrittäneet hillitä sitä säännöstelemällä hintoja ja tuotantomääriä kiintiöillä ja tuotantorajoituksilla. Säännöstely oli päätetty lopettaa vuonna 1955, jolloin eduskunta hylkäsi niin sanotun valtalain.>Maataloustuottajat nostivat elintarvikkeiden hintoja vuoden 1956 alussa. SAK:laisia työntekijöitä ärsytti erityisesti maidon hinnan nousu. SAK vaati kevennyksiä maidon hintaan ja korotuksia palkkoihin. Pattitilanne johti yleis- ja luovutuslakkojen alkamiseen maaliskuun ensimmäisenä 1956.

    Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n ja Suomen työnantajien keskusjärjestö STK:n neuvottelijat kokoontuivat helmikuun viimeisenä päivänä 1956 puhemies K.A. Fagerholmin huoneeseen. Vielä kerran he yrittivät purkaa pattitilannetta, joka jatkuessaan johtaisi seuraavana aamuna yleislakon alkamiseen.
  3. '

    Tosikko ja veitikka ehdottaa tositietoa Hesarin taloussivulta 14.11.2005.

    Taulukoissa on katseltavaa

    Uutisen otsikko:
    >>Välikädet vievät valtaosan ruuan hinnasta>Elintarvikkeiden kuluttajahintojen muodostuminenViljatilojen isännät saivat Kallion koriin poimituista tuotteista kaikkein pienimmät osuudet. Ruisleivästä suomalainen viljelijä saa vain neljä prosenttia.
  4. '

    Jäi äsken kertomatta, että olen vain kuluttaja.

    Vaikka en ole keskustalainen enkä viljelijä, en syytä heitä.

    Tässä on tosikon ja veitikan totuus koko EU-alueen maataloustuille:

    Jäsenmaat ovat tehneet sopimuksen:
    Euroopan neuvoston asetuksen EY 1782/2003 artikla, johon Suomen valtion budjetti 2006 osaltaan perustuu:

    >>Talousarvioesitys 2006
       
    41. EU-tulotuki (arviomääräraha)

    >>Momentille myönnetään 543 486 000 euroa.

    Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin kokonaan rahoittamien suorien tukien ja niihin verrattavien muiden Euroopan unionin kokonaan rahoittamien menojen maksamiseen.

    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
    Selvitysosa: EU-tulotukien avulla pyritään korvaamaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusten yhteydessä toteutetuista tuottajahintojen laskuista aiheutuvia tulonmenetyksiä.
  5. '

    Fruikkari:
    >> Ihan järjetöntä

    Outoa logiikkaa. Maksammehan kaikki miljardien tuet maanviljelijälle vuosittain. Vastineeksi saamme aiempaa kalliimpaa leipää.
  6. '

    En ole viljelijä.
    Enkä keskustalainen.

    Tosikon ja veitikan totuus:

    Viljan osuus leivän hinnasta on erittäin pieni.
    Paljon pienempi kuin valtiolle tilitettävän ALV:n (17%) osuus.

    Mieti, minne/kenelle rahasi menevät ostaessasi leipää.
  7. '

    Jos rukiin tuottajahintaa nostettaisiin 21 centtiä/kg, viljelijä voisi tuottaa ruista ilman tukia.

    Yhdestä kilosta ruisjauhoja saa leivottua kuusi 200-grammaista leipää, koska vesi lisää painoa (viljan varastokosteusprosentti on 12-13).


    Tehtävä Fruikkarille:

    >>Rukiin hinta on pysynyt yli 140 eurossa tonnilta, minne se nousi helmikuun alussa, kun myllyt alkoivat kilpailla loppusadosta.
  8. Fruikkari 5.3.2006 klo 22.00: >>Lisää kilpailua
       
    Leivän hinta saadaan laskemaan vain lisäämällä kilpailua. Espanjasta saa tuoreen leivän 0,35 sentin hinnalla ja Suomessa saman tasoisesta leivästä maksetaan noin 1,60-3,00 euroa.
  9. '

    Fruikkari:

    >>Maataloutta on tuettu eri keinoin jo 1930-luvulta asti.> Moni väittää, että ennen EU:ta ei tukia ollut, mutta tukia on ollut siitä lähtien kun maatalous on saanut erityiskohtelua. >Tukemiseen riittää pelkkä alvietu tai suojatulli.
  10. '
    Appiukon oma vastaus kysymykseensä:

    >>Sanohan, paljonko leivän hinnan käy, jos mylly saa raaka-aineen ilmaiseksi?
  11. '
    Isänmaallistakin järjenjuoksua!


    Nimittäin erään lehden pääkirjoituksessa luki viime kuussa:

    Portugalaisen tomaatin ostaminen Suomessa on isänmaallista.
    Perusteluna oli, että tuetaan yhteistä EU-kasvua.

    Kyllä ihmettelin/ihmettelen tällaista järjen juoksua.

    Miten ihmeessä Portugalin kansantalouden kasvattaminen suomalaisten kuluttajien rahoilla kasvattaa Suomen hyvinvointia?

    Lisäksi pitää muistaa, että

    1. Portugalin tomaatin kasvatusta tuetaan suomalisen veronmaksajan rahoilla

    2. Kuljetukseen menee rahaa ja ympäristö saastuu samalla.
  12. >>Onko mielestäsi parempi että mitä huonompi tuotto pellolla on, sitä enemmän tukea saa? >Silloinhan meidän viljelijät olisivat ryhtyneet viljelemään soita ja Espanjan viljelijät kastelematonta autiomaata. >Jos taas tuotantomäärä olisi irroitettu tuen määrästä täysin, niin olisi kanssa käynyt huonosti.
  13. '

    Erään lehden pääkirjoituksessa luki viime kuussa:

    Portugalaisen tomaatin ostaminen on isänmaallista.

    Kyllä ihmettelin/ihmettelen tällaista järjen juoksua.

    Miten ihmeessä Portugalin kansantalouden kasvattaminen suomalaisten kuluttajien rahoilla kasvattaa Suomen hyvinvointia?

    Lisäksi pitää muistaa, että

    1. Portugalin tomaatin kasvatusta tuetaan suomalisen veronmaksajan rahoilla

    2. Kuljetukseen menee rahaa ja ympäristö saastuu samalla.
  14. '

    En suinkaan uhkaile. Totesin, ja perustelen:
    Älä käytä musta-tuntuu-tietoa.
    Käytä faktatietoa. Etsi tietoa.

    Kiitos kuitenkin kirjoituksistasi. Ne herättävät keskustelua.

    Kirjoitan, kuten olet huomannut, asioita, jotka ikävällä tavalla kohdistuvat Suomen korkeimman vallan käyttäjiin.
    Olen samalla yleistä median luomaa "toisenlaista totuutta vastaan".

    Kirjoitan omalla nimelläni nimenomaan siksi, että olen sanojeni takana.
    Asiakirjadokumentteihin perustuvan totuuden kertominen ei ole populismia.
  15. '

    Otsikko:

    Kotimaista luomuruista!

    Muutama vuosi sitten tapahtui kummia. Yksi viljelijä nimittäin kertoi tämän.

    Hän ja kaksi muta viljelijää viljelivät luomuruista. Vuodenvaihteen jälkeen viljelijät sopivat, että pyydetäänpä kaupalta tarjouksia ja myydään sitten samaan kauppaan.

    Tarjoukset olivat heikkoja.
    Kului vähän aikaa, kun eräästä kaupasta soitettiin. Nyt hinta tämä. Ongelma vaan on sinä, että vilja pitää olla toimitettuna Rauman sattamaan ylihuomiseksi, kun se lastataan laivaan.

    Kului muutama päivä. Maaseudun Tulevaisuudessa oli uutinen, joka kertoi, että Vaasan mylly alkaa jauhaa saksalaista luomuruista.

    Näiden viljelijöiden ruis meni saksalaisen rukiin joukkoon.
    Erilaisia tukia kulki samalla. Lähes kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä.

    Minä kuluttajana en ollut tyytyväinen.
    Kysymys:
    Oliko tyytymättömyyteni syy siinä, ettei tuosta rukiista leivotun leivän pakkauksessa ollut joutsenlippumerkkiä?
  16. '

    Appeni kysyi minulta v. 1989, siis ennen EU-aikaa:

    Sanohan, paljonko leivän hinnan käy, jos mylly saa raaka-aineen ilmaiseksi?

    Päättelin vastauksen seuraavasti:
    Ruiskilon hinta on n. 1,80 mk, viljan kosteus-% on n. 12 ja leipä painaa 300 grammaa. Leipuri lisää leivän painoa laittamalla taikinaan vettä...

    Vastasin: leivän hinta laskee kaupassa 60 penniä.

    Arvatkaapa, mitä ikänsä kolmivuorotyötä tehnyt ja lehdistä (Aamulehdestä ja Hesarista, molemmista) sivistystä saanut appeni vastasi ehdotukseeni?
  17. '

    Vertaa Fruikkari täältä hintoja.

    Tilastokeskus:
    http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_03_06_hinnat.html
  18. Fruikkari:
       >>Tarkoitin, että olisi järkevää olla ajattelematta maailmaa eri linnakkeina, joissa Suomi on yksi muiden joukossa taistelemassa osastaan. Selvittäisit mielessäsi mitä on suhteellinen etu ja absoluuttinen etu ulkomaankaupassa ja mitä hyötyjä ulkomaankauppa tuo tullessaan.
  19. '

    Ranskassa ja muualla K-Euroopassa viitesadot ovat Suomea suuremmat.


    Fruikkari:

    >>Mutta yhteiskunnan kannalta on järkevintä, että tuet jaettiin aikoinaan tuottavuuden mukaan.
  20. '
    Nimierkin varjosta voi kirjoitella kaikenlaista.

    Omalla nimelläsi kirjoittaessasi munaisit itsesi täydellisesti näissä asioissa.

    Kannattaisi selvittää itselleen asioita ennenkuin kirjoittelee maataloustukikaunaisia kirjoituksia pelkäksi huvikseen.
    21. 5 / 23
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt