jorma.jaakkola

Vapaa kuvaus

Kuulun ns. Satakunnan miehiin, jotka ovat tutkineet suomalaista julkisen hallinnon päätöksentekoa, jota harjoitettiin presidentti Koiviston aikana.

Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Kotisivuni on https://www.jormajaakkola.fi/

Hyvät lukijat!

Valtiopetos käsitellään valtakunnanoikeudessa, jonka käynnistämiseksi tarvitaan 10 kansaedustajaa.
Sen vuoksi on luotava painetta eli olkaa hyvät ja viekää tieto kotisivustani kahvipöytäkeskusteluihin, jotta media saadaan puimaan huijausta.

Aloituksia

30

Kommenttia

454

  1. .
    Tarkastellaanpa seuraavia salassapitopäätöksen kohtia:

    Ensiksi:

    "Presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä päätän ja määrään..."

    - Mistä syystä kansalainen Koivisto voi pyytämää Halosta salaamaan oman aikansa asiakirjoja?


    Toiseksi:

    "... presidentintoimen hoitamisen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojaamiseksi..."

    Mauno Koivisto ei ole 1.3.1994 jälkeen ollut Tasavallan Presidenttinä, joka tarvitsisi "presidentintoimen hoitamisen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojaamista..."


    Kolmanneksi:

    "Tästä päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla"

    Tämä muutoksenhaun epääminen sotii Halosen markkinoimaa avoimuutta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa vastaan!


    Avoimuus- ja totuusterveisin

    Jorma Jaakkola
    jorma.jaakkola@pp6.inet.fi
  2. Presidenttien määräys johti tällaiseen päätökseen:



    Tasavallan Presidentin Kansliapäätös Dnro 3/2002 30.7.2002:

    Presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä päätän ja määrään presidentintoimen hoitamisen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojaamiseksi, että asiamies, tutkija Kalevi Kannuksen pyyntöön saada jäljennökset presidentti Mauno Koiviston Linnassa 6.5.1992 järjestämään oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen liittyvistä asiakirjoista ei suostuta.

    Tästä päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla

    Tarja Halonen

    Martti Manninen
  3. .
    Joko arvoisa nimimerkki Mielipidepankki luki linkittämäni SataSeutu-lehden Stasi-lista-uutisoinnin?
  4. .

    Ks. antamani linkki II.

    Tuo Tasavallan Presidentti Halosen päätös
    herättää monenmoisia mietteitä.

    Nimittäin presidentin kanslia vastasi ensiksi asiakirjapyyntöön näin:

    ----- Alkuperäinen viesti -----
    Lähettäjä:
    Vastaanottaja: "Kalevi Kannus"
    Kopio:
    Lähetetty: 25. kesäkuuta 2002 13:42

    Hyvä Kalevi Kannus

    Oikeuspoliittisesta keskustelutilaisuudesta 6.5.1992 ei ole olemassa viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1.12.1999 annetussa laissa tarkoitettuja julkisia viranomaisasiakirjoja.

    Parhain terveisin
    Sirkka Peisa
  5. .

    Stasi-listalla ei ole ollut Suomessa yhteiskunnallista merkitystä.

    Näillä Profiili-sivultani löytyvillä asioilla sensijaan on:

    Linkki I
    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=236
       
    Linkin Sataseutu-lehden uutinen:

    >>Presidentti Tarja Halonen salaa oikeuspoliittisia asiakirjoja @ 11.9.2002

    Oikeusjärjestelmän riippumattomuus huolestuttaa:

    Kansa on oppinut pitämään oikeuslaitostamme riippumattomana, mutta nyt herää syvä epäilys, ettei asia olekaan näin. Tasavallan presidentti Tarja Halonen on tämän vuoden elokuussa eläkkeellä olevan presidentin Mauno Koiviston pyynnöstä päättänyt määrätä salaisiksi 6.5.1992 presidentti Koiviston järjestämän oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden asiakirjat.

    Mitä salattavaa on oikeusoppineiden ja presidentin välisessä keskustelutilaisuudessa? SataSeutu julkaisee presidentti Tarja Halosen päätöksestä kopion.

    Mitä salattavaa on nykyisellä presidentillämme?
    Hallitaanko maatamme tällaisten salaisten tapaamisten kautta?

    Presidentti Mauno Koivisto järjesti presidentin linnassa 6.5.1992 oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden, jonka teemoina tiedotteen mukaan olivat: tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus sekä tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu.

    Tilaisuuteen oli kutsuttu presidentin, presidentin rouvan ja presidentin kanslian johdon lisäksi tuomioistuinten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajia, kaikkiaan kolmisenkymmentä arvovaltaista henkilöä.
  6. .
    Niinistön kannanoton ymmärtää.
    Hän haluaa olla fiksu.
  7. .

    Sauli Niinistö tuskin puolustaa demareita, joille Stasi-lista on arka paikka.

    Tässä suomalaista Sataseutu-lehden Stasi-lista -uutisointia 24.9.2003:

    Keskustelu Stasi-listoista ei ota laantuakseen
    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=297
  8. Presidentti Halonen tietää myös Ulko- ja turvallisuuspoliittisen (utp) selonteon taustalla olevan salaisen (virkamiesryhmän) muistion sisällön.

    Kansanedustaja Heidi Hautala pyysi ko. muistiota nähtäväkseen. Niinpä muistio päätettiin salata.

    Salaamisesta on Korkeimman hallinto-oikeuden vahvistus.


    Sellaista puolustuspoliitista avoimuutta on presidentti Halosen toiminta.


    Terveisin
    Jorma Jaakkola
    jorma.jaakkola2pp6.inet.fi
  9. Teija Tiilikainen selittää EU-perustuslain TURVATAKUU-kohdan seuraavasti:


    ”Turvatakuiden muotoilu vastaa lähes sanatarkasti vanhan länsieurooppalaisen sotilasliiton, Länsi-Euroopan Unionin (WEU), peruskirjaan sisältyvän turvatakuulausekkeen sanamuotoa.

    Vaikka muotoilu on varsin vahva ja velvoittaa unionin jäsenmaat puolustamaan toisiaan jonkin jäsenmaan joutuessa sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, lausekkeen merkitystä voi pitää poliittisena pikemmin kuin sotilaallisena siitä syystä, ettei unionilla toistaiseksi ole sellaisia yhteisiä sotilaallisia järjestelmiä, jotka mahdollistaisivat lausekkeen täytäntöönpanon unionin voimin.

    Turvatakuiden yhteyteen sisältyvät viittaukset yhtä hyvin Naton merkitykseen kuin tiettyjen maiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseenkin (liittoutumattomuus) viestittävät juuri ennen muuta siitä, ettei unionin sotilaallinen järjestelmä toistaiseksi ole sillä tasolla, jota turvatakuulausekkeelle annettu sotilaallinen merkitys edellyttäisi.

    Turvatakuut kuitenkin selkeyttävät integraation turvallisuuspoliittista merkitystä siltä osin, että ne kirjaavat sopimuksiin velvoitteen muotoon asiaintilan, jonka jo muutenkin on katsottu olevan olemassa integraation keskinäisriippuvuuden ansiosta.

    Yksikään EU:n jäsenmaa ei käytännössä voi olla riippumaton muihin jäsenmaihin kohdistuvan sotilaallisen uhkan tai aggression tilanteessa.

    Turvatakuut viestittävät myös unionin kehittyvän yhteisen puolustuspolitiikan kunnianhimoisista päämääristä.”
  10. EHDOKAS HALOSEN NATO-KANNANOTTO


    Eli tämänkään mukaan Halonen ei ole mikään Rauhan Kyyhky vaan on todellinen Nato-haukka.


    Kyyhky-Haukka vertailupohjaksi löytyy presidentti Halosen puhe Nato-tilaisuudessa Prahassa 22.11.2002.

    Erityisesti nämä kolme virkettä kiinnittää huomiota:

    "Finland hopes that the EU and NATO can agree on their mutual co-operation without delay. While emphasising the independent roles of the EU and NATO it will be necessary to avoid constructing double military structures in Europe."

    "Finland values Partnership for Peace cooperation with NATO. The experience gained so far is a good basis to build on. Finland welcomes today’s decisions on the future of the Partnership."

    "Finland will contribute to further developing partnership activities and ..."


    Koko puhe löytyy täältä:
    http://www.nato.int/docu/speech/2002/s021122ae.htm


    Jorma Jaakkola
    jorma.jaakkola@pp6.inet.fi
  11. Tarja Halonen on kaikkea muuta kuin oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden puolustaja.

    Lue salassapitopäätös.

    http://www.promerit.net/halonen_manninen.phtml


    Raakaa toimintaa TALOUSMIES (presidentti Mauno Koivistolta eli,

    Koiviston ajan Musta aukko liittyy edelliseen linkkiin

    http://www.promerit.net/musta_aukko.phtml
  12. Tässä on se lupaamani teksti.


    Tiilikainen selittää EU-perustuslain kyseisen kohdan seuraavasti:


    ” Turvatakuiden muotoilu vastaa lähes sanatarkasti vanhan länsieurooppalaisen sotilasliiton, Länsi-Euroopan Unionin (WEU), peruskirjaan sisältyvän turvatakuulausekkeen sanamuotoa. Vaikka muotoilu on varsin vahva ja velvoittaa unionin jäsenmaat puolustamaan toisiaan jonkin jäsenmaan joutuessa sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, lausekkeen merkitystä voi pitää poliittisena pikemmin kuin sotilaallisena siitä syystä, ettei unionilla toistaiseksi ole sellaisia yhteisiä sotilaallisia järjestelmiä, jotka mahdollistaisivat lausekkeen täytäntöönpanon unionin voimin.

    Turvatakuiden yhteyteen sisältyvät viittaukset yhtä hyvin Naton merkitykseen kuin tiettyjen maiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseenkin (liittoutumattomuus) viestittävät juuri ennen muuta siitä, ettei unionin sotilaallinen järjestelmä toistaiseksi ole sillä tasolla, jota turvatakuulausekkeelle annettu sotilaallinen merkitys edellyttäisi. Turvatakuut kuitenkin selkeyttävät integraation turvallisuuspoliittista merkitystä siltä osin, että ne kirjaavat sopimuksiin velvoitteen muotoon asiaintilan, jonka jo muutenkin on katsottu olevan olemassa integraation keskinäisriippuvuuden ansiosta. Yksikään EU:n jäsenmaa ei käytännössä voi olla riippumaton muihin jäsenmaihin kohdistuvan sotilaallisen uhkan tai aggression tilanteessa. Turvatakuut viestittävät myös unionin kehittyvän yhteisen puolustuspolitiikan kunnianhimoisista päämääristä.”
  13. Ensin:

    Kiitokset kommenteista.


    Lisään vain kaksi viestiä. Tallentakaa.


    TEIJA TIILIKAINEN:
    Perustuslaki EU:lle
    UM / Eurooppa-tietoa 183/2004, sivu 56:


    Kuvio 12:

    EU:N TURVATAKUULAUSEKE (art.1-41,7)

    Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.

    Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.”

    --

    Tiilikainen tarkoittaa "jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteella" liittoutumattomuutta.

    Saadakseen turvatakuut Suomen pitää olla täysillä mukana Natossa.
  14. Kansalaisten pitää saada tietää totuus Halosesta.

    Tässä on demareille kiusallista presidentinvaalikampanjaa kerrakseen.


    Demareille kiusallisten asioiden paljastuminen Halosesta ja Koivistosta on kova paikka.
  15. Uusin alustuksen.

    linkki:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000013312214
  16. .

    Viekää viestiä eteenpäin.

    Toivon runsaasti lyhyitä kommentteja, jotta tulisi paljon lukijoita.


    Demarit ovat tulleet Kokoomuksen keskusteluun vierittämään alustuksia "vanhoiksi".

    Jotta kukaan ei voi syyttää massapostituksesta, sovitaanko näin:

    1. Älkää siirtäkö viestiä muualle. Linkityksiä toki saa tehdä.

    2. Kun tämä ketju siirtyy seuraavalle sivulle, poistan sen ja teen uuden alustuksen.

    Tällöin ketjuun tehdyt kommentit valitettavasti samalla katoavat.
  17. Todellinen demarien hätä ja syy Halosen äksyilyyn löytyy ns. Koiviston konklaavin (6.5.1992) asiakirjojen salaamisesta (30.7.2002).

    Ks alustukseni:
    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000013306353
  18. Onko sulla tuo mietintö?

    Pyydän, että ottaisit allekirjoittaneeseen yhteyttä...


    Muuten. Haaviston Heikki kertoi mulle, että Brysseliin oli oikein palkattu (nimeltä mainittu) mies ajamaan asiaa, ettei Suomi tarvitse maataloustukia...

    Se oli törkeätä kuopan kaivamista!


    Terveisin
    Jorma Jaakkola
    jorma.jaakkola@pp6.inet.fi
  19. Tässä on lisää Mauno Koiviston mainostamista:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000012979681


    Vielä:

    Keskustelun

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000012954655

    alustuksessa näytti siltä, että...,
    Mauno Koiviston järjestämän Presidentin Linnan konklaavin asiakirjoja (6.5.1992) salaamaan (30.7.2002) ryhtynyt Tarja Halonen olisi äärikepulainen?


    Katsopa Ilkan kirjoitusta aikaisempi kirjoitus Satakunnan Kansassa jo 16.10.2005 www.promerit.net 'istä:
    http://www.promerit.net/musta_aukko.phtml

    ja Halosen omakätinen salaamispäätös 30.7.2002:
    http://www.promerit.net/halonen_manninen.phtml

    Ks myös avoin kirje Mauno Koivistolle sivulta:
    http://www.promerit.net/nettikirja.rahanpelurit.html

    Klikkaamalla ko. sivun vasemmasta laidasta kohta

    "ALKULAUSE"
    löytyy tosi "umpikepu"laista teksiä.


    Todettakkoon, että myös alustajan viittaama "äärikepulainen" Ilkan kirjoitus löytyy promerit.net 'in linkittämänä osoitteesta:

    http://www3.ilkka.fi/servlet/page?_pageid=5402&_dad=por tal30&_schema=PORTAL30&depa=32&id=3495929


    EOK:sta:
    Ovatkohan Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto (EOK) ry:nkin sivut samaa "äärikepulaista" propagandaa jo 29. toukokuuta 2005?


    Terveisin

    Jorma Jaakkola
    jorma.jaakkola@pp6.inet.fi
  20. Täydennän.

    1956 suurlakon jälkeen tuli liikevaihtoverojärjestelmään liittyvä alkutuotevähennysjärjestelmä, jolla kuluttajahintoja laskettiin kaupassa.


    Elintarviketeollisuus sai valtiolta viljelijöiden jalostusasteen verran ATV:tä eli "liikevaihtoveropalautusta", joka meijereillä ja teurastamoilla oli suuremmalla kertoimella kuin 1.
    Myllyn kerroin oli yksi, koska viljan jalostusaste (työmäärä) on alhaisempi kuin maitoa ja lihaa tuototettaessa.

    Tietoni perustuvat pääosin Suomen ainoan EY-maatalousneuvottelija Esa Härmälän muistioon 8.4.1994.



    Vielä:
    Nykyisin maataloustuet eivät ole kuluttajan ruoan hinnan alennusta, vaan menetelmä, jolla kasvottomien voimien (lue pörssiyhtiöt) hallussa oleva elintarviketeollisuus saa tuotteen pilkkahinnalla.


    Vielä vuonna 1994 ATV budjetoitiin valtion maatalousmenoiksi. Siksi sitä oli kova poru...
    Jakaja olisi saanut olla Sosiaali- ja terveysministeriö, koska kyse oli köyhien ja monilapsisten perheiden ravitsemisesta.

    EU ei hyväksynyt Suomessa harjoitettavaa (EU:n markkinoita vääristävää) EY-säädösten vastaista kuluttajahintojen subventoitia.

    Tätä on EU:n "vapaa" kauppa!
    21. 8 / 23
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt