laura.piekkari

Vapaa kuvaus

Aloituksia

4

Kommenttia

503

  1. on käsi, jolla Jumala repii kaiken esteenä olevan pois. Jos olemme sitä rukoilleet ja pyytäneet, niin hän tekee sen.
    Kärsimys on käsi, jolla hän vetää meidät itseänsä lähelle ja tahtoo painaa rintaansa vasten.


    'Kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota teidät, niinkuin kana kokoaa poikasensa siipiensä suojaan, mutta te ette ole tahtoneet'.

    Hyvinä päivinä emme tahdo.

    Itsekin jo sen totesit, että ilman olisit muitten asioitten parissa nytkin.


    Itselläni on ollut se rukous ja avunhuuto Jumalalle, että hän tekisi koko työnsä minussa loppuun asti ja pohjia myöten, vaikka vasten minun tahtoanikin.

    Se on tiennyt myös ihmeellisiä vaiheita ja kärsimystä, välillä niin, että 'nyt Jumala hylkäsi lopullisesti'.

    Mutta hän ei omaansa hylkää - tekee vain työnsä, kuten olemme sitä pyytäneetkin.
  2. sanoin voisin kuvailla oman uskoontuloni.

    Se tunne ja riemu, kun kaiken saastaisuuden jälkeen huomaa olevansa puhdas ja nostettu liejusta kovalle kalliolle, eikä itsellä ole siihen muuta osaa tai arpaa kuin täydellisesti epätoivoisen hätähuuto. Se oli valtava. Eikä siihen ihmisiä tarvittu - Jeesus itse tuli.
  3. hyvin surullista!
    Mutta se on varmasti suuri ilo taivaassa, kun meidän silmämme aukeavat tätä todellisuutta näkemään, mikä kaikilta tahtoo olla niin peitossa! Jumalan Totuus on sitämyöten peitossa. Vaikka ei toiset aluksi ymmärtäisikään, mutta Jumala on voimallinen heidänkin silmiänsä repimään auki.
  4. vain siitä, kun Sofia=Viisaus ja toivoisin omistavani sitä Taivaallista viisautta.

    Sitten loppuosa viittaa siihen, että meistä Jumalan omista jokainen - näin ajattelen - lahjoineen ja henkisine ominaisuuksineen ja Jumalalta saadun tehtävänsä suhteen, kuuluu johonkin Israelin kahdestatoista sukukunnasta.

    Mehän olemme uuden syntymisen kautta niitä oikeita israelilaisia.

    Itse eräitten erityisten tapahtumien kautta luulen kuuluvani Daanin sukukuntaan.
  5. läpi meno on mielestäni jotakin niin kokonaisvaltaista ja täydellistä ja vertaamatonta, että siihen ei voi sotkea mitään.


    Niin, tiedän, Jeesus sanoi niin.

    'Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi, niinkuin itseäsi'.


    Mutta eikö juuri siksi, että käsittäisimme, että emme voi.


    Eikö juuri nämäkin ehdottoman vaativat sanat aja meitä vain ahtaalle portille siksi, kunnes olemme siitä läpi tulleet ja saaneet todella uuden sydämen.


    Kuka lähtee omin voimin tätä yrittämäänkään:'yli kaiken...' Lähimmäinen kuin sinä itse?



    Jeesus Kristus minussa - vain Hän itse - sen tekee. Teot eivät enää ole minun, ne ovat hänen.
    Ne teot - juuri ne kaikki - täytyy tulla tehdyksi, mutta ei minun tekeminäni, se kaikki palaa, vaan hänen tekeminään.


    Se, mitä hän itse saa ja pääsee meissä asuessaan tekemään, se loistaa kirkkaana vielä taivaassakin! Se on ikuista - se ei katoa koskaan. Se kumpuaa Elävästä lähteestä nimeltä Rakkaus.


    Juuri näin eksytetään. Sanotaan: mene ja rakasta. Jeesus käskee! Sitten toinen menee ja rakastaa - ja kaikki on hyvin! Minä tein, niinkuin käskettiin!


    Kuitenkaan ilman uutta syntymistä ei ainutkaan pääse Taivaan kirkkauteen. Vaikka kuinka rakastettaisiin.
  6. paikkansa, mutta on hyvä myös muistaa, mistä nuo valkopukuiset olivat tulossa: 'nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, he ovat pesseet vaatteensa Karitsan veressä'.

    Juuri tämän ahdistuksen takia Herra sanoo, että löytäneekö hän uskoa kun tulee tänne. Moni tavoittelee hyvää oloa uskossa eikä ole valmis menemään ahdistuksen kautta.
  7. varmasti moneen kuukauteen missään muulla palstalla kuin Raamattu-palstalla, mutta nyt - kuinka ollakkaan - tupsahdin tänne.

    Sitä piti sanoa, että ei se uskonvarmuus koskaan kauan kestä. Ei sen tarvitsekkaan kestää, koska saamme Herrata jokaiselle päivälle uudet eväät ja voiman. Vanhat eväät pahentuvat, kuten Israelilaisilla erämaassa.

    Heidänhän käskettiin kerätä vain sen päivän annos, ei yhtään enempää, muutoin se pahentuu. Tämä on esikuvallista. Me elämme päivänmatkan kerrallaan ja joudumme näin jatkuvasti riippumaan elävässä Vapahtajassa kiinni. Jatkuvasti anomaan ja huokaamaan hänelle tarpeitamme. Ja hän antaa. Mutta ei kuin sen hetken tarpeen. Jotta näin pysyisimme aina kiinni hänessä.

    'Vanhurskaan polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan, aina sydänpäivään
    saakka'.
  8. todella ymmärtämisen lahjasi.

    Kaksi kertaa sanon sinulle selvääkin selvemmin, että Jeesukselle, jolta nämä inhimilliset heikkoudet, joita meillä ihmisinä (toivon että vielä kuitenkin pidät Sunia ihmisenä) - joita meillä kaikilla siis ihmisinä on, niin hänelle, Jeesukselle kävi niin. Etkö ollenkaan ihmettele, miten se oli mahdollista? Missä syy?
  9. yksi Elävä Herra Jeesus Kristus, mutta koska on niin paljon lahkoja, jotka antavat oman eksymyksensä mukaista opetusta Herrasta, sen takia harvat löytävät henkilökohtaisesti perille elävän Herran yhteyteen.

    'kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?'

    Vastaatko: voi! Paljonkin!
  10. että emme saa antaa hengellisesti kuolleitten sitoa itseämme, vaan tulee olla alamainen Herralle Jeesukselle.
    Hän johtaa kaiken siten, että se tulee käymään parhaaksi iankaikkisuusnäkökulmasta katsottuna.
    Hän ohjaa Rakkauteen, mutta sellaiseen joka on Pyhästä Hengestä syntynyttä, voimallista sielun pelastumisen kannalta.
  11. ymmärryksesi sitten, vaikka tuolla jossain toisin väitit.
    Minähän juuri kysyinkin sinulta, että etkö yhtään ihmettele, että itselleen Herralle Jeesukselle Kristukselle kävi näin samalla lailla, vaikka häneltä nämä meidän inhimilliset heikkoutemme täysin puuttuivat. Etkö ihmettele? Mikä hänessä saattoi olla vikana? Täydellinen Rakkaus?
  12. sitä, että myös Jeesuksella tuli? Hänellä, jonka käytöksessä ei ollut näin räikeitä virheitä. Hänellä oli täydellinen Rakkaus, täydellinen Kärsivällisyys???
  13. puhuttu paljon muutakin, kuin vain toistettu Jeesuksen nimeä. Jos se mikään ei olisi tarpeellista, niin olisihan Taivaan Isä voinut antaa kirjoittaa vain, että Jeesus kuoli ristillä meidän edestämme piste
  14. predestinaatiosta niin, että Jumala antaa mahdollisuuden kaikille, mutta hän kaikkivaltiudessaan ei ole sidottu meidän aikajanaamme, vaan näkee aivan kaiken - historiankin tapahtuneena kaiken jo loppuun asti.


    Näin hän jo tietää ketkä pelastuvat ja hän on heidän nimensä jo aikojen alusta kirjoittanut kirjaansa.


    Hän tietää ennalta, kuka meistä kilvoittelee ja voittaa synnin vallan, niin että se ei saa voittaa häntä. Hän näkee, kuka huutaa apua ja saa sen.


    Kaikki tapahtuu meidän kohdallamme päivä kerrallaan, mutta hänellä se kaikki on jo tiedossa.
  15. jotakin muuta! Jeesuksessa! Tietenkin!
  16. kuitenkin vielä armon aika ja sentähden näistä on ihan aiheellista keskustella, jotta näkisimme, jos emme todella olekaan Taivaaseen menossa.

    Eihän siis tule olla kyse toistemme härnäämisestä ja piikittelystä, vaikka kirjoitustaitomme siihen riittäisikin, vaan iankaikkisesta Taivaastahan nyt pitää olla kyse. Ja tienviitoista sinne.
  17. !!!
  18. Jumalan omia on olemassa, kuin Jeesuksen veren puhtaaksi pesemiä?
    Jumalan omia yhdistää Jumalan Pyhä Henki.
  19. ajoittain ihan tyhmä on se nelivuotiaskin. Anna mennä vaan. Tuskin tuota vielä ihmiseksi voi arvata.
  20. kokonaan oma valinta senjälkeen kun Jumala ensin päätti sinua vetää puoleensa.

    Mutta tuo valinta on juuri tämä: päästänkö Jeesuksen Kristuksen hallitsijaksi sydämeeni. Jos päästän, sen jälkeen siellä todella hallitsee hän.
    21. 1 / 26
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt