Valikko
Aloita keskustelu
Hae sivustolta
Kirjaudu sisään
Keskustelu
Viihde
Alennuskoodit
Black Friday 2024
Lainaa
Treffit
Säännöt
Chat
Keskustelu24
profiilit
pernaail
profiilit
pernaail
pernaail
Vapaa kuvaus
Aloituksia
90
Kommenttia
332
Uusimmat aloitukset
Suosituimmat aloitukset
Uusimmat kommentit
Juuri tämänkaltainen lannan jalostus olisi hyödyllinen sekä maataloudelle että ympäristölle. Mutta arvatkaapas kelpaako se Sanna-tytölle ?
http://www.nykypaiva.fi/default.asp?sa=89427
Energia pitää tuottaa keskitetysti ja tietysti suurteollisuudella, jotta voitot saadaan ohjattua oikeisiin kukkaroihin.
17.04.2009 07:49
Ei varmasti missään muussa maassa ole vastaavaa. Asiassa täytyy olla mukana suomalaisten geeniperimä, joka on tullut mukaan sieltä Volgan lähteiltä. Siellä esi-isämme väijyivät jurtan raoista josko näkyisi muita ihmisiä. Jos näkyi , ne piti heti mennä tappamaan tai ainakin ryöstämään.
Sieltä on jäänyt tällainen hirveä geenimutaatio,kaunageeni. Siinä olisi oiva sosiologinen tutkimuskohde. Kunpa esi-isämme olisivat älynneet kääntyä kansanvaelluksellaan Volgan latvoilta Etelä-Eurooppaan pohjoismaiden sijaan. Mutta eipä tietekään kun sinne meni muitakin, ja olisi pitänyt sietää niitä.
16.04.2009 09:41
vuosisadalla elät ?
Suomessako ainoastaan vientituet ?
http://www.kepa.fi/uutiset/6904/
15.04.2009 23:28
jokainen sana. Tämän vahvistavat tilastot ja tutkimukset. Maatalaouskaunaatikot tässä ketjussa väittävät valehtelijaksi, mutta mitään faktaa ei tule tueksi. Eipä tietenkään , koska sitä ei ole olemassa. Tyhjästä on paha nyhjästä.
15.04.2009 09:48
Et perustellut maailmanmarkkinahintaa, mikä se on ,miten se muodostuu ?
Suomessa toimitaan Euroopan Unionin sisämarkkinahinnoilla kuluttajien kohdalla. Paitsi siinä, että Suomessa elintarviketeollisuuden ja kaupan katteet ovat muuta EU:ia suuremmat. Sen kompensoimiseksi taas tuottajahinnat ovat EU:n pienimmät, siis teollistuneiden maiden.
Seuraavassa linkissä tutkija Timo Kuosmasen posteri elintarviketeollisuuden ja kaupan osuudesta maataloustukiin:
http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Posterit/ps095.pdf
Hakisitko sitä maailmanmarkkinahintaista ruokaa ehkä näiden toimijoiden kautta ?
http://www.sask.fi/kaikki_uutiset/?x115663=145998
Lue seuraavasta linkistä dia 31 ja perustele miksi muut EU-maat saavat suuremman CAP-tuen kuin kuluttajat Suomessa .
http://www.mm.helsinki.fi/mmtal/mae/opiskelu/docs/MPOL1_2008_CAP-Suomi_kalvopohjat.pdf
Tietojeni mukaan Ruotsissa on suuri terminaali, johon tuodaan liha pakastettuna Argentiinasta, Brasiliasta ja USA:sta. Sieltä liha myydään pohjoismaisiin ravintoloihin ja suurkeittiöihin tuoretavarana. Liha on halpaa ja hyvää ,koska se on tuotettu mahdollisimman halvoin, siis laadukkain , menetelmin, vai ?
14.04.2009 23:18
Ota selvää ruoan maailmanmarkkinahinnasta. Se on nimenomaan monenlaisilla tuilla aikaansaatu hinta. Myös ylijäämäerät kuuluvat tähän.
Joten maksa ruoasta oikea hinta, niin tukia ei tarvita. Kolmanneksi kaupunkiasutus saastuttaa luonoa enemmän kuin maatalous. Jos halua vielä ekologisempaa tuotantoa , niin maksa siitä. Nykyinen ympäristötuki ei ole lähellekään riittävällä tasolla.
Neljänneksi esittämäni laskelmat eivät ole omiani vaan MTT:n ja Helsingin Yliopiston tutkijoiden esittämiä.
Kun halua maailmanmarkkinahintaista ruokaa, niin samalla et voi vaatia ympäristöä saastuttamatonta tuotantoa. Ne ovat toistensa vastapareja, koita ny tajuta. Enempäää ei voi rautalangasta vääntää.
14.04.2009 13:11
Nuo menot on laskettu sen jälkeen kun verot on käytetty loppuun. Ei nyt kokonaan, mutta verot eivät riitä lähellekään haittojen maksuun.
14.04.2009 13:03
Oopperasta helmiä sioille tai orfeus kanalassa , tässä seuraava linkki:
http://www.mm.helsinki.fi/mmtal/mae/opiskelu/docs/MPOL1_2008_CAP-Suomi_kalvopohjat.pdf
Lue tarkkaan dia kuusi. Siitä selviää mm. se , että ennen EU:ia vuonna 1994 Suomen maataloudessa kustannukset olivat 2,9 miljoonaa euroa ja myyntitulot 3,6 miljoonaa euroa.
Nyt 2003 kustannukset ovat vain 2,8 milj. euroa ja myyntitulot 2,2 miljoonaa euroa. Ts. te kuluttajat ette pysty maksamaan edes tuota vuoden -94 kustannuksia ettekä tämän päivän kustannuksia. Siksi valtion on tultava hätiin verovaroin ja EU:n tukien muodossa.
Siis antakiee rahhoooo, minä kuluttaja haluan ruoan ilmaiseksi, että jää rahhooo viihtymiseen. Toteutat hyvin slogania: " Ota kaksi maksa yksi".
14.04.2009 07:45
köyhille. Emme halua lisää rahaa Unionin viidelle suurelle.
12.04.2009 21:59
Kun Misi on tuollainen puolueeton ja tasapuolinen tarkkailija, niin miten selittyy Ruotsin nykyinen menestys omalla rahalla? Onko Ruotsissa nyt 18 prosentin korot ?
Suomi joutuu maksamaan omasta pussistaan kehitysrahoja, joita muualla maksaa EU. Nämä kaunaekonomistit haluaisivat vielä lopettaa kaikki EU-tuet Suomelta.
Maaseudulle tuleva raha on punainen vaate, mutta Suomen suurimpien kaupunkien saamat maakuntien rahat kuuluvat heidän mielestään terveeseen talouspolitiikkaan.
12.04.2009 21:57
Esimerkiksi tämä:
http://www.cald.org/site/podcast.php?id=14
Member of the European Parliament (since 1996); posts held at the European Parliament: member, Committee on Budgets (since 1996); member, Temporary Committee on Policy Challenges and Budgetary Means of the Enlarged Union 2007-2013 (since 2004); member, Delegation for Relations with the Mashreq countries (1996-1999); member, Delegation for Relations with Estonia (1999-2001); member, Delegation for Relations with Romania (2001-2004).
http://www.virrankoski.net//budjetti.php
janiinedelleen
12.04.2009 21:50
Nimenomaan puuttui hyvä ja määräysten mukainen viljelykäytäntö. Sen päälle vielä vesisade täydensi tuhon.
Väärään toimintaan voi olla monia syitä. Ensimmäisenä tulee mieleen piittaamattomuus, mutta voi syynä olla myöskin töiden ruuhkautuminen kylvöaikaan.
Mitä suuremmat pinta-alat ovat tilalla sitä enemmän tulee edellä kuvaamiani tilanteita eteen. Tämäkin puoltaa esittämääni perheviljelmä- ja lähituotantomallia. Suuruuden ihannointi ei toimi maataloustuotannossa jos halutaan eettistä ja kestävän kehityksen ruokatuotantoa.
Lietteen levittäminen vaatii tietysti asianmukaiset koneet, joihin kaikilla ei ole varaa. Silloin on turvauduttava urakointiin, eikä sekään ole ilmaista. Ts. jos halutaan ympäristöystävällisyyttä , on myös haluttava maksaa ruoasta.
http://www.k-maatalous.fi/tuotteet/koneet/tyokoneet/lannankasittely/Documents/Esite_Livakka_Pumput.pdf
10.04.2009 19:25
Liete ei voi valua normaaliolosuhteissa keväällä kylvöaikaan eikä kesällä kasvuaikaan pintavaluntana. Liete mullataan heti levittämisen jälkeen muokkauskerrokseen kasvua varten.
Paljon riippuu myös siitä mitä lohkolle kylvetään levittämisen jälkeen.
http://www.mvtt.fi/Vesitalous/arkisto/2004/032004/jaanuusi.pdf
10.04.2009 16:04
On ymmärrettävä suojakaistojen vaikutustapa. Ne ovat tarkoitettu keräämään pintavalunnasta tulevat ravinteet. Pintavaluntaahan tapahtuu lähinnä syksyisin ja keväisin. Kun keväällä maa on roudassa niin myös suojakaista on roudassa. Silloin sekään ei pysty keräämään pintavaluntaa vaan kaikki menee suoraan vesistöön. Tällä taustalla lähes koko suojakaistaviritys on hukkaan heitettyä viljelypinta-alaa. Mutta parempi sekin kuin ei mitään, ympäristön kannalta.
Naapurisi viljely yläjuoksulla ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön eivät täytä tieteellisen koeasetelman kriteereitä. Jotta voisit vetää varmat johtopäätökset sinun pitäisi sulkea pois kaikki ympäristössä vaikuttavat muut tekijät.
Pintavaluntaa ei tapahdu merkittävästi kylvökaudesta alkaen kesäisenä aikana. Käytännössä kaikki tällä jaksolla valuvat ravinteet tulevat salaojista ja avo-ojien suotovesistä. Nämäkin suotautuneet vedet sisältävät aina jonkin verran ravinteita, ja sitä enemmän mitä huonommin maanpäällinen kasvusto on kyennyt käyttämään lisätyt ja maassa olevat reserviravinteet.
Tähän hyvään ravinteiden käyttöpotentiaaliin vaikuttavat mm. maan rakenne- ja kemialliset tekijät. Samoin hyvä ja voimakas kasvusto sitoo ravinteita tehokkaimmin. Ts. pellot pitää olla hyvin hoidettuja ja satojen tulee olla runsaat.
Tämä kehitys on kuitenkin laiminlyöty jo useita vuosia sen vuoksi, että maatalouden kannattavuus on ajettu alas. Tässä tilanteessa ei ole rahaa eikä mielekkyyttä panostaa suuriin satoihin.
Haja-asutus alueiden jätevesistä ole täysin samaa mieltä. Vanha sakokaivomenetelmä lietteen tyhjäyksineen on täysin riittävä. On myös estettävä jäteyhtiöiden välirahastus lietteen poiston yhteydessä.
10.04.2009 11:20
Tässä tulee vähän tietoa , koska oletan kysyjän olevan ns. maallikko:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Monimuotoisuus/Seminaari/haaranen.pdf
Tässä tietoa kaistojen tehokkuudesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=13252&lan=fi
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Ajankohtaista/Tiedotteet1/1998/Hoidettu%20suojakaista%20imaisee%20leijonanosan%20pellon%20p%E4%E4st%F6ist%E4
Nyt on myös huolestuneille kuluttajille mahdollisuus osallistua ympäristötalkoisiin. Yhdistykset voivat anoa lupaa suojakaistojen perustamiseen ja saada siihen EU-rahoitusta.
09.04.2009 18:56
Tietysti asia on näin, Suomessa rajat ja rajoitteet ovat paljon tiukemmat kuin muualla. Taitaa olla vielä niin, että lannan ravinnelaskentaa vielä tiukennettiin viimeisimmässä ympäristötukitarkistuksessa. Oliko tämäkin vai Suomessa tapahtunut tiukennus ?
Mitä me suomalaiset voitamme tällä pyhäkouluoppilastyylillä ? Ei mitään, päinvastoin viedään liittymäsopimuksessa myönnettyjä kansallisia tukia. Saammeko suomalaisten kuluttajien sympatiat kotimaisen puhtaan ja muita maita ympäristöystävällisemmän tuotannon ansiosta. Emme , ainakaan jos on uskominen tämän saitin kirjoittajia.
Valitettavasti se pitää paikkansa laajemminkin. Suomalainen kuluttaja katsoo aivan liian usein pelkästään tuotteen hintaa. Muutama sentti jo kallistaa ostopäätöksen kauppaketjujen oman merkin ylijäämätuotteisiin. Eivät takuuvarmasti ole tuotettu ympäristöä säästävällä tavalla.
Vielä noista suomalaisista muuta Unionia tiukemmista säännöistä. Ulkomailla kulkiessani en ole yrityksistä huolimatta saanut selvää vesistöjen varsilla olevista suojakaistoista. Kyllä siellä viljellään pelloista jokainen neliösentti.
09.04.2009 18:35
Olen huomannut monista karjatilojen omistajista , että kuljetaan äärirajoilla kannattavuuden ja jaksamisen kohdalla. Ei työnteon pitäisi olla tällaista, kohtuus kaikessa.
Uudet navettainvestointivaatimukset eivät ole missään suhteessa alan tulevaisuuden tuottoennusteisiin. Lisäksi EU:n maatalouspolitiikka muuttuu vuosittain , liian lyhyellä aikavälillä.
USA:ssa ja muissa tehotuotantomaissa on menty siihen, että lehmien maidontuottoa ja poikimisia ohjataan hormonien avulla. Kaikki valjastetaan tehokkuuden ja tuottavuuden kasvattamiseksi, ei voida enää puhua eettisestä tuotannosta.
Tästä eivät hyödy tuottajat eivätkä kuluttajat. Ainoastaan välikäsien voitot kasvavat.
09.04.2009 14:31
Ihmettelen monasti sitä miten ulkomailla tuo lannalevitysala riittää ? Kuinka muka voidaan tuottaa kaupunkien lähellä, Keski-Euroopassa , ruoka miljoonille ihmisille lannanlevitysalat huomioiden ? Eihän se ole mitenkään mahdollista.
Esim. Espanja on pinta-alaltaan n. 500 000 km2 ja Suomi 330 000 km2 . Suomessa on 5,3 miljoonaa , Espanjassa 46 miljoonaa asukasta.Lisäksi maa on vuoristoinen ja monesta kohtaa viljelykelvoton. Saako minkään laskuopin mukaan lannalevitysalat riittämään ?
141- ja 142 -tukien rukkaaminenhan lähti siitä liikkeelle, että tanskalainen maatalousministeri lähti varmistamaan tanskalaisen maataloustuotannon kilpailukykyä. Suomalaiset saivat heidän mielestään kansallisista tuista liian suuren kilpailuedun tanskalaisiin nähden. Se ei merkinnyt mitää, että tuet olivat liittymissopimuksen alkuperäisinä ehtoina. Ne oli tarkoitettu tasoittamaan Suomen pohjoisen sijainnin aiheuttamaa haittaa.
Fisher-Boel liäksi omistaa ökytilan Tanskassa , vaikkakin se on tietysti aviomiehen nimissä. Jo tuonkin vuoksi nykyinen maatalouskomissaari on jäävi tukia koskevissa neuvotteluissa. Mutta näin härskiä se valtapolitiikka on, me suomalaiset olemme aivan liian hissukoita ja sinisilmäisiä.
09.04.2009 11:27
Tietysti EU:n keskusvaltiot haluavat kaapata itselleen mahdollisimman suuren osan maataloustuotannosta ja tuista kuten on nähty. Sen jälkeen on helppo nostaa hintoja koska muita myyjiä ei ole.
Näin kävi Kemiran lannoiteteollisuuden, leipäviljan ja sokerituotannon kohdalla.
Se on vaan ihme ja kumma kun ruoka ei halpene vaikka on siirrytty 1000 eläimen yksikköihin, satojen hehtaarien tiloihin , massiivisiin koneihin jne. Kuluttajalle se maksaa suhteessa aina yhtä paljon kun peilataan lähivuosien rakennekehitystä.
Ulkomaiden tilojen suuret pinta-alakeskiarvot ovat harhaa, koska Englannissa, Ranskassa, Saksassa , Ruotsissa on suuri määrä suuromistajien ja aatelisten ja vanhojen sukujen omistamia tiloja. Ne on hankittu siirtomaavallan ja suurten sotien aikana. Sellainen raha on aina puuttunut Suomelta.
Miinusmerkkisyydestä (et liittänyt tilastoja mukaan) sen verran, että kyllä Ranskassa jne. saldot näyttävät hyviltä kun EU tukee siellä maataloutta 80 prosenttisesti.
08.04.2009 15:46
Miksi EU maksaa muiden maiden tuesta 80 prosenttia , mutta Suomen kohdalla vain 40 prosenttia?
http://www.mm.helsinki.fi/mmtal/mae/opiskelu/docs/MPOL1_2008_CAP-Suomi_kalvopohjat.pdf
07.04.2009 16:58
4 / 17