pernaail

Vapaa kuvaus

Aloituksia

90

Kommenttia

332

  1. Mikä unohtui ? Kivihiili, joka on muka hiilidioksidineutraalimpi kuin turve. Paitsi jos sitä löytyisi Suomesta niin se varmasti vaadittaisiin suojeltavaksi, samoin öljy.
  2. Kuluttajien kirjo on paljon suurempi kuin pelkästään ulkomaille matkustelevat suomalaiset. Ei kaikilla ole varaa kalliisiin ulkomaan matkoihin eikä työhön kuulu ulkomaan komennukset.

    Kyllä ruokaa pitää mainostaa ja antaa tietoa sen ominaisuuksista jatkuvasti. Lisäksi ruoka muuttuu ja kehittyy nopeasti. Esim. terveysvaikutteisista elintarvikkeista ei ihmisillä ole vielä tietoa riittävästi.

    http://www.mm.helsinki.fi/MMKEM/Funktionaaliset/index.htm

    Juuri äskettäin tuli Suomenkin TV:stä tietoa siitä, miten hormoneilla ruokitut eläimet vaikuttavat ihmisten terveyteen USA:ssa. Suomessa eläimille ei syötetä hormoneja kasvun nopeuttamiseksi.

    http://www.kulma.net/mkevat/hormooni.html

    http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/8.lokakuu/horm4099.htm

    Kuluttajilla on oikeus tietää , mitä heidän ostamansa ruoka sisältää. Syötkö ilman ennakkoluuloja jauhelihaa, joka sisältää apinan aivoja ?

    http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/21.tammikuu/geen0300.htm
  3. Emme me mitään tukia halua , ainoastaan oikean hinnan tuotteistamme. Suomessa ruoka on EU:n kolmanneksi korkein, mutta teollisuusmaiden alhaisimmat tuottajahinnat . Minne se väliraha katoaa?

    LUE:

    http://www.mtk.fi/maatalous/tuotanto_ja_markkinat/fi_FI/maatalousmarkkinat/
  4. Seuraavassa lainaus määräyksestä:"Viljelijöiden ja elintarvikeyritysten itsensä maksamat pakkausmerkinnät saavat sen sijaan jäädä käyttöön. Kuluttajille tuttu sirkkalehtimerkki ja Hyvää Suomesta -joutsenlippu pysyvät vihannespakkausten kyljessä."

    Tehdään siis niin, että valtion maksama tuki nimetään yritykselle ja viljelijöille esim. suhdannevaihtelukorvaukseksi, amerikkalaiseen tapaan, jolloin tukea ei makseta viennin varsinaiseksi tueksi. Tällöin ei myöskään makseta kilpailua vääristävää tukea.

    Näin liput ja laput saavat jäädä ennalleen.
  5. Itälä esittää poliittista suhmurointia pahimmillaan. Tottakai komissio alentaa muita tukia vastaavalle tasolle 141 :n kanssa. Tuosta "tasa-arvo"-jargonista se saa hyvän perusteen leikkaukselle.

    Kaikki maajussit haluavat tuettomuuteen, tuottamisesta asiallinen korvaus on tavoite.
  6. Ydinsähköhän on puhdasta ja päästötöntä. Ranska ehätti jo ehdottamaan, että sen ydinsähkö luettaisiin uusiutuvien polttoaineiden kiintiöön. Ranska tuotta sähköstään n. 70 prosenttia ydinvoimalla. Näin se voisi uhrautua myymään kiintiöitä muille maille, koska uusiutuvien tavoite Ranskalla on n. 20 prosenttia kokonaisenergiasta.

    http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=87381&nodeid=15620&contentlan=1&culture=fi-FI

    Suomella on vielä pitkä matka , jotta olisimme yhtä puhdas ja päästötön maa kuin Ranska.

    Ja muistakaamme myös se, että kuluttamalla sähköä mahdollisimman paljon pelastamme maapallon. Sen takaavat sähköyhtiöiden kehitysmaihin istuttamat puut .
  7. Hiilitieto RY:n propagandaa: "Suurimmissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Turussa ja Vaasassa merkittävä osa kaupungin lämmityksestä tuotetaan kivihiilellä tehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Uusiutuvan energian, käytännössä bioenergian, saatavuus on näissä rannikkokaupungeissa riittämätön. Bioenergia on paikallinen polttoaine, joten pitkät kuljetusmatkat eivät ole taloudellisesti perusteltuja. Bioenergia tulee joka tapauksessa tehokkaasti hyödynnettyä sadoissa, enimmäkseen sisämaassa sijaitsevissa voima- ja lämpölaitoksissa."

    Siis ,bioenergia on paikallinen polttoaine, joten pitkät kuljetusmatkat eivät ole taloudellisesti perusteltuja , haloo ? Onko Poikolaisen mielestä maapallon toiselta puolelta tuotu kivihiili lähempänä kuin Suomessa oleva biopolttoaine?

    Ao. linkin mukaan Ruotsi on luopumassa kivihiilen käytöstä:
    http://yle.fi/uutiset/arkisto/2003/12/suomen_hiilidioksidipaastot_kasvussa_54555.html

    Kiinnitä huomiota erityisesti kahteen viimeiseen kappaleeseen kivihiilen haitoista: "Lundbergin näkemyksen mukaan kivihiilen käytön jatkamista Euroopassa ei voi perustella yhdelläkään kestävällä argumentilla, mikäli ympäristötavoitteisiin ylipäätään suhtaudutaan vakavasti.

    Hänen mielestään eri energiantuotantotavoille pitäisi laskea niiden todelliset tuotantokustannukset: mukaan lukien niiden aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen kustannukset sekä ilmastonmuutoksen yhteiskunnalle tuottamat kustannukset.

    Suomen energialinjaus on näin edistyksellistä:
    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Selonteko+Kivihiili+palaa+Helsingin+voimaloissa+myöstulevaisuudessa/HS20080108SI2KA02t0j

    Selonteon mukaan hakevoimala tarvitsisi kaiken hakkeen 250 kilometrin etäisyydeltä Helsingistä. Voi, voi kun onkin pitkä matka, paljon pitempi kuin maapallon toiselle puolelle.

    Vanhasen esitykselle naureskeltiin yleisesti ja Lipponen nimitteli Vanhasta halkokauppiaaksi. Miten vihreät puolustivat näkemystä? Näyttää Suomen taloudelliset valtarakenteet olevan vankassa kunnossa. Kivihiileen perustuvan energian myyntivoittoja ei saa mikään uhata.

    Pohjolan Voiman Kristiinan voimalaitos käyttää yli 80 tonnia eli noin kaksi rekkalastia kivihiiltä
    tunnissa, kun voimalaitos käy
    täydellä teholla. Vuosittain kivihiiltä
    poltetaan voimalaitoksen käyntiajasta
    riippuen 400 000 - 500 000 tonnia.

    Melkoinen rahasampo.

    Helsingin energian konsernin rakenne:
    http://www.helen.fi/yritys/organisaatio.html

    Konsernin liikevaihto lienee 0,7 miljardia euroa, työntekijöitä toista tuhatta jne. Tämä kaikki on EU:n ilmastopolitiikan suojeluksessa, joka laskee kivihiilen päästökertoimen vain savupiipun päästä.

    Puhdas totuus hiilestä:
    http://www.energia.fi/fi/julkaisut/puhdastotuushiilesta.pdf

    Ei ole mikään ihme, että turve halutaan laskea fossiiliseksi polttoaineeksi. Suomessa on niin suuret turvepohjaiset energiavarat, että niiden käyttöön ottaminen uhkaisi kivihiilen monopoliasemaa Suomessa. Ja sehän ei käy päinsä.
  8. Nyt vastikään EU linjasi, että Suomi ja muut pohjolan valtiot ovat EU:n parasta aluetta. Tänne ei sen mukaan tarvitse ohjata mitään aluetukea vaan kaikki tuki ohjataan Etelä- ja Keski-Eurooppaan.

    Tuossa selvityksessä Suomea ei uhkaa mikään globalisaation negatiivinen vaikutus, ainoastaan väestön vanheneminen on uhka. Saksa, Ranska ja Italia ovat kehitysmaita Suomeen verrattuna.

    "Helsingin Sanomat

    Suomi voi jäädä kokonaan ilman Euroopan unionin aluetukirahoja vuodesta 2014 lähtien.

    Unionin tulevaa aluepolitiikkaa luotaavassa komission työpaperissa Suomesta maalataan ruusuinen kuva. Komission mukaan Eurooppa ravistelevat globalisaatio, ilmastonmuutos ja energian tuotannon ongelmat eivät koske Pohjolaa lainkaan"

    http://m.hs.fi/inf/infomo?site=hstxt&view=news_kotimaa_child&feed:a=hs.fi&feed:c=news&feed:i=1135242150566

    Nämä kehitysmaat ovat taas persaukisia kun ovat hussanneet siirtomaaisäntinä ryöstämänsä rikkaudet makeaan elämään. Nyt säädetään laki, jolla saadaan pohjoiset alkuasukaskansat maksajiksi.
  9. Kun nyt kuitenkin olemme yhtä mieltä siitä, että turvetuotantoala on häviävän pieni osuus koko suoalasta, niin eikö ole aivan yhdentekevää mistä turvetta nostetaan? Nostamisen jälkeen jää vieläkin 9 miljoonaa hehtaaria suota.

    Miten Suomi voi laskea hyväkseen soidensa hiilinielun ? IPCC:n turveseminaari linjaa:
    "
    Asiantuntijaseminaarissa todettiin, että turvetuotantoalueiden suuntaamisen ja maankäyttöjärjestelyjen myönteiset vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin otetaan huomioon tulevien vuosien päästöraportointien yhteydessä. Näköpiirissä ei ole turpeen polton päästökertoimia muuttavia laskentamalleja, joten kansainvälisissä raportoinneissa sovellettava laskentaperusta tulisi alan tutkijoiden mukaan ottaa myös turpeen energiakäytön suunnittelun pohjaksi."

    Joten vastaus esittämääni kysymykseen on , että ei mitenkään. Se , että suot ovat hiilinieluja ei vaikuta Suomen taseeseen lainkaan, jolloin on aivan sama vaikka kaikki suot poltettaisiin. Olemassaolevaa soiden hiilinielua ei hyvitetä päinvastoin joka tapauksessa rangaistaan.

    Mitä soiden luontoarvot ovat, millaisia määriä mitäkin eliöstöä, kasvistoa on , ja mikä on uhanalaista , ja missä sitä sijaitsee ? Väitän , että kuvatunlaisiin kysymyksiin ei ole vastausta. On vain yleisväittämä, että kaikki suot on suojeltava.

    EU kyllä määrää Suomeen Euroopan kovimmat uusiutuvien energian vaateet, mutta kieltää kaikki taloudellisesti kannattavat keinot. Turpeenkin ilmastovaikutuksen se laskee väärin.
  10. Ei tullut vieläkään vastausta luontosuhteeeseen ja siihen miksi suot pitäisi suojella 100 prosenttisesti.

    Fraasit neitseellinen suo, luonnnonvarainen suo jne. pitää säilyttää... pelkkiä tyhjiä sanoja. MIKSI ? Nyt turvetuotannossa on yksi prosentti suoalasta. Miksi sitä ei muka voisi hyödyntää ja sen jälkeen uusintaa tavalla tai toisella ?

    Turpeenpoltto sai viimeisimmässä EU:n ilmastokonfrenssissa vihreää valoa. Sen käyttö tulee lisääntymään ja tulevaisuudessa se saadaan uusiutuvien polttoaineiden piiriin.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/nakoislehti/tiiserit/12/fi_FI/turve_mukaan/

    Nimetön kirjoittaja epäilee allekirjoittaneen työntekoa. Vaikka hän itse ei vastaa ensimmäiseenkään kysymykseen sanon silti , että teen työtä, jopa kahta. Tietenkin sitten syyllistetään, että tuhansia on työttömänä, luovuta toinen työpaikka jollekin muulle. Maksamistani veroista kustannetaan tämäkin:

    http://www.tiede.fi/kysyasiantuntijalta/vastaus.php?id=162&k=20
  11. Ei tuo 10 000 ole tukisumma vaan vuosiansio: "Suomalainen viljelijä tienasi vuonna 2006 Maa- ja elintarviketietokeskuksen MTT:n mukaan keskimäärin noin 18 000 euroa vuodessa, ruotsalainen vain 10 000."

    Maatalousyrittäjäeläkkeestä sen verran, että eläke kertyy maataloustulon mukaan. Kun maatalouden tulo on pieni, niin eläkekertymä jää myös pieneksi. Jos elintarviketeollisuus ja kauppa maksaisivat tuottajalle reilun kaupan hintaa, niin myös eläke olisi suurempi eikä tukia tarvittaisi. Maatalouseläkkeiden tukeminen on siis tulonsiirtoa teollisuudelle ja kuluttajille.

    http://www.mela.fi/Sisaltosivu.aspx?path=172,117,507
  12. Maataloustuet kustantavat Stubbin mukaan euron päivässä asukasta kohti. Ruotsalaiset ovat huomanneet, että se kannattaisi kovasti maksaa elintarvikeomavaraisuuden varmistamiseksi. Ei tarvitse olla halpatuontierien varassa.

    Voit itse harjoitella miltä halpa tuntuu, osta aina ruokasi kaupan halpakoreista.

    Sitäpaitsi ruotsalaiset maksavat EU:n jäsenmaksuja aivan yhtä paljon oli sitten omaa tuotantoa tai ei. Tällä mallilla saavat niitä vain vähemmän takaisin kuin suomalaiset.
  13. "Ne ovat korvaamaton osa meidän alkuperäistä luontoamme. "

    Tuollainen slogan on helppo heittää Helsingin kaduilla jaettaessa flaijereita. Millainen on cityihmisen suhde suoluontoon ? Miten usein esim. liikutte siellä, mitä lajeja siellä pitäisi suojella ja miksi ? Onko sittenkin niin, että yleisin käyttötarkoitus on katsella kauniita luonto/taidevalokuvia ja siemailla sivistyneesti punaviiniä pikkurilli tönkössä ?

    Eivätkö nuo arvot säily jos suoalasta hyödynnetään muutama prosentti taloudellisesti ? Väitän , että säilyvät ja vielä jää ylimääräistäkin.
  14. Luvut suurenevat aina kertojien lisääntyessä. Ihmiset eivät hahmota suuria lukuja ja uskovat helposti muka-asiantuntijoiden blogeja.

    Urbaania legendaa ei kovaa faktaa.
  15. Turveteollisuuden käytössä oleva suoala on häviävän pieni osa kokonaisuudesta, varaa olisi lisätä ilman , että suojelu vaarantuu:
    "Turveteollisuuteen nykyisin käytetty ja varauksissa oleva pinta-ala on suhteellisen vähäinen (n. 100 000 ha) turvemaiden kokonaispinta-alaan nähden. Lisätarpeeksi ilmoitettu suoala (70 000 ha)"

    Kerralleen käytetyt suot on mahdollista joko ennallistaa tai istuttaa uudelleen , jolloin hiilen sitominen käynnistyy välittömästi.

    Joten miksi emme käyttäisi tätä rikkautta hyväksemme ?
  16. Juuri näin toimivat suomaliset ja EU:n maataloustuet. Suomessa kananmunien hinta kaupassa on halvempi juuri tukien ansiosta.

    Ulkomaille vienti kannattaa, sillä kotimaassa tuotanto tyydyttää tarpeen. Ulkomaan valuutta on aina hyväksi kansantaloudelle. Tässäkin tapauksessa kaikki EU-maat maksavat osaltaan suomalaista kananmunan tuotantoa. Sen lisäksi saamme vielä myydä heille kananmunia, joiden tukemiseen he ovat osallistuneet. Sehän on optimaalinen win-win tilanne. He saavat sijoittamilleen rahoille vastineeksi maailman puhtaimpia kananmunia ,me saamme vientituloja ja heiltä vielä tukea tuotantoon.
  17. Kyselin, että millä biopolttoainevelvoitteet sitten täytetään , ei näköjään löydy vastausta.

    Tässä tulee vastaus:
    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/nakoislehti/tiiserit/12/fi_FI/turve_mukaan/

    Ja tässä :

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/12/fi_FI/Pekkarinen_Lampopumppulaskelmat_muutetaan_Suomen_eduksi/

    Näyttää vihdoinkin siltä, että turve pääsee edes jollakin tavalla siihen uusiutuvien energioiden luokkaan , johon se faktisesti kuuluu.
  18. Millä saat täyteen EU:n vaatimukset uusiutuvien polttoaineiden osuudessa ? Tuuli ja aurinko eivät riitä.
  19. Jäi tuosta laulusta pois nimimerkkini.
  20. On kuitenkin muistettava, että kaikki laskelmat perustuvat nykyisin käytössä olevaan piipun päästä mitattuun arvoon ei koko turpeen elinkaareen. Näillä laskelmilla ei ole mitään arvoa ennen kuin ko. asia on korjattu.

    Miksi käytössä on väärä laskutapa ? Sama koskee myös nyt käytävien neuvotteluiden lämpöpumppujen hiilidioksidin tuottoa. Kyse näyttää aina olevan siitä, että mitä isot EU-maat hyötyvät kustakin päätöksestä. Lämpöpumppujen valmistus tapahtuu ilmeisesti pääosin muualla kuin Ranskassa Englannissa ,Saksassa ja Italiassa.

    Miten lasketaan tuo 100 vuoden hiilen nollaus turpeen poltossa ?
    21. 7 / 17
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt