pernaail

Vapaa kuvaus

Aloituksia

90

Kommenttia

332

  1. Olet aivan oikeassa siinä, että sinun on vältettävä eläinpohjaisia rasvoja, koska olet päästänyt tilanteen luisumaan sairauden puolelle elämäntavoillasi. Jos kulutuksesi ei vastaa syömisen määrää, niin seuraa lihominen ja verisuonten ahtautumiskehitys. Myös geeniperimällä on vaikutusta , sillä veren kolesteroliprofiili on perittynä tietynlainen. Mutta se on paskapuhetta, että jotkut lihovat vain katsomalla jääkaappia.

    Kyllä po. sairauksien perimmäinen syy on laiskuus ja mukavuudenhalu. Jos kulutus vastaa saantia, niin terveydelle ei ole sekaravinnosta haittaa.

    Taru Pilven väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että rasvakudoksen insuliiniaineenvaihdunta herkistyi runsaasti kalsiumia sisältäneeseen heraproteiinipohjaisen (maitotuotteet) ruokavalion seurauksena. Myös haitalliset rasvayhdisteet vähenivät maksassa.

    On huomattava se, että nyt ei puhuta punaisesta eikä sinisestä maidosta vaan rasvattomista tai vähärasvaisista maidosta ja maitotuotteista. Rasvattomiin tuotteisiin on siirrytty siksi, että nykyihmisen energiankulutus on dramaattisesti vähentynyt entisaikaan verrattuna. Ruokahalu vain on säilynyt ennallaan ja jopa hieman lisääntynyt.

    On nimittäin todettu , että runsaasti liikkuvilla ja ruumiillista työtä tekevillä (maajussitkin) ruokahalun säätely toimii terveemmin. Myös paljon aerobisella tasolla työtä tekevillä aineenvaihdunta muuttuu enemmän rasvoja kuluttavaan suuntaan.

    Kotimainen rypsiöljy on parempi vaihtoehto oliiviöljyyn verrattuna. Siitä on olemassa tutkimustietoa:
    http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/newsbyid/277C437602E64978C2256AB900360027?opendocument

    Lisäksi kotimaisen käyttäminen tukee työllisyyttä ja maataloustuen hyödyntämistä. Kotimaassa tuotettu ehkäisee ilmastonmuutosta.

    http://www.agronet.fi/rypsi2000/viljelyn_talous.htm
  2. Niin palataa asian alkuun, ostajan on haettava viljalle toinen käyttötarkoitus, koska kauppasopimus sitoo molempia. Tämä vaatimus perustuu siihen, että mylly vaatii vastakkaisia ominaisuuksia tuotteesta. Siis hyvän sadon ominaisuuksia (korkea hl-paino jne.) ja huonon sadon ominaisuuksia (matala valkuaisravinnepitoisuus).

    "Ongelma onkin siinä, että tuottaja kuvittelee työmäärän olevan hinnan peruste, kun se todellisuudessa on tuotteen soveltuvuus käyttötarkoitukseen. "

    Tuo ei pidä paikkaansa, koska tosiasiassa jyvän viljelemisen kulut sisältyvät maksettavaan hintaan. Mutta ole siinä mielessä oikeassa, että myllyt ajattelevat juuri sinun laillasi. Heidänkään mielestään viljelijän lisäkuluja ei tarvitse korvata, tästähän oli alunperin kysymys.
  3. Turhaan syyllistät Keskustaa. Jusseissa on kaikkien puolueiden kannattajia. Toiseksi demarit ovat syyllisiä maataloustukiin. He myös vastustavat ruoan hinnan laskemista alvin alentamisen kautta ja poliittisista syistä.

    Propagndasta puheen ollen , kuka on keksinyt sloganit:"Tapa talonpoika päivässä", "aikuinen ihminen ei tarvitse maitoa", "maanviljelijät tuhoavat Itämeren", "maajussi syö pöydästäsi", jne...

    On myös epärehellistä väittää, että kaikki maajussit ovat maan rikkaimpia. Joku Herlin ja Wahlroos eivät ole tyypillisiä maajusseja. Ja jos ns. tavallinen maanviljelijä on hyvätuloinen , niin hän poikkeaa keskiarvosta. Ja tulojen taustalla on jotakin poikkeuksellista, joko älyttömän suuret tilakoot tai yksiköt, toinen ammatti, sijoitustuloja jne. niin tai vaimo sahalla töissä...

    Kun maatalous on kannattavuuskriisissä, niin miten tähän kontekstiin liität Keskustapuolueen politiikan ja edunvalvonnan ylipäätään?
  4. On siinä, että mylly haluaa samassa tuotteessa korkeaa laatua ja toisaalta matalaa laatua. Tällöin ei tarvitse maksaa koskaan täyttä hintaa. Jyvää ei voi verrata housuihin, koska jyvä kasvaa luonnossa ja siihen voi vaikuttaa vain kokonaisuutena.
  5. Jos tilaan räätäliltä housut niin aina joudun myös ostamaan ne sovitusta hinnasta. Ja todellakin myyn ne jollekin sopivan kokoiselle henkilölle.

    Mallasohra -"laatuvertaus housuihin : räätäli onkin tehnyt housuihin paremmat kaksinkertaiset saumat, koska kankaan laatu on tavanomaista vahvempaa, jota minä alunperin vaadin. Mutta kun saumoista ei oltu sovittu, niin vähennän sovitusta hinnasta 10 prosenttia. Eikä se vielä riitä kun yksi laatuvaatimus ei täyttynyt (kaksinkertainen sauma) niin en maksa niistä muistakaan ylimääräistä. Näin saan paksumman kankaan sovittua halvemmalla.

    Mallasohrassa kaksinkertainen sauma edustaa liian korkeaa valkuaispitoisuutta. Korkea valkuaispitoisuus seuraa hyvästä sadosta, jossa on vaadittava hehtolitrapaino. HL-painoa edustaa housuvertauksessa paksu kangas.

    Seuraavassa lainaus mallasohran hinnoittelusta:
    "Lisäksi mallasohran hinnoittelujärjestelmä on "kankea", joka korostuu erityisesti tällaisena poikkeuksellisena vuotena. Yhden laatukriteerin ylittyessä/alittuessa peruslaatuisen mallasohran laatuvaatimuksista laatulisiä ei makseta, vaikka muut laatuarvot edellyttäisivätkin laatulisien maksamista."

    Onko tämä nyt pihvi ? Voitko edelleen väittää, että viljojen hinnoittelu Suomessa on reilua tuottajaa kohtaan ?
  6. Olet tasan tarkkaan oikeassa. Hinnoittelu on teollisuuden puolelta suoranaista vittuilua ja riistoa. Yhtäältä vaaditaan hyvän sadon tuotto-ominaisuuksia ja toisaalta huonon sadon ominaisuuksia. Ja näistä sitten muka maksetaan laatulisää, joka ei alkuunkaan riitä korvaamaan lisäpanostuksia lannoitukseen ja kasvinsuojeluun.

    Harvoin kiinnitetään huomiota myös siihen, että huippusadot vaativat tiheää kasvinvuorottelua. Tämä taas vähentää tuottavuutta koska se lisää työmenekkiä ja koneinvestointeja. Toki vuorottelu kuuluu oikeaoppiseen viljelyyn, mutta lohkokohtaiset maalajiin, ojituksiin ym:n seikkoihin perustuva säätäminen on hidasta nysväämistä. Tätä on tehtävä silloin jos aikoo saada huippusatoja ja tiettyä "laatua". Ja tällöin myös saadut volyymit ovat pieniä.

    Mutta eihän myllyteollisuuden hinnoittelu perustu suomalaiseen kustannustasoon vaan hinta kelluu ulkomaisen tuontiviljan hinnan mukaan.
  7. Suomen ruoan tuotannossa on vajausta, ei ylituotantoa.
  8. Mietippäs miten paljon maajussi on satsannut omaan yritykseensä rahaa ja työtä edeltävinä vuosina. Ei siitä työpaikasta noin vain lähdetä kuten palkkatyöstä. Myynnissä ei saa omaisuuttaan realisoitua kuin murto-osan.
  9. Et ole nyt asian ytimessä, Kopoonen. Jos mallasohran valkuainen on liian korkea, niin ostajan tulisi hyvän kauppatavan mukaisesti hakea ko. viljaerälle toinen käyttötarkoitus. Tärkeä pointti on siinä, että tuottaja saa vähintään saman hinnan mitä olisi tullut mallasohrasta.
    Tuottajalla on ollut samat kulut molemmissa käyttötarkoituksissa, ja ne pitää korvata.
  10. "Kaupalla ei ole mitään tekemistä maatalouden kustannustehokkuden kanssa. □ "

    Perustele tarkemmin ???
  11. Ranskassa vastaavanlainen tilanne johtaisi mellakointiin. Olkipaalit pääkaupungin kadulle liikenne-esteiksi ja mielenosoitus edustajien talolle.
  12. Hinta ja laatu eivät kohtaa suomalaisen elintarvikkeen kohdalla. Suomalaisen tuottamisen laatusäädökset ovat maailman tiukimmat, mm. lannoitteiden kadmiumrajoitukset. Tämä nostaa tuottamisen hintaa, mutta siitä ei Suomessa makseta. Vedotaan Itämeren eristävään vaikutukseen. Ei suomalaisesta tuotannosta kannata maksaa, koska vienti ulos tulisi liian kalliiksi, ei ole kilpailua. Kyse ei siis ole laaduttomuudesta vaan kilpailun puutteesta.

    Sen sijaan kaupalle on kannattavaa tuoda pakastettua sikaa Saksasta ja myydä sitä tuoretuotteena. Kyllä onkin halpaa raaka-ainetta kun sen tuonti kannattaa Itämeren yli ja se on vielä laadukasta. Siis, onko sen halpa hinta laadun tae vai laadun este?

    Suomessa on koko EU-ajan tuottajille maksettu hinta pienentynyt ja kaupalle jäävä kate suurentunut. Onko maanviljelijöiden tekemä laatu heikentynyt ? Sinun logiikkasi mukaan se on. Mutta miten on mahdollista, että kaupan saama kate on suurentunut vaikka laatu on heikentynyt ? Myykö kauppa entistä huonompilaatuista elintarviketta aikaisempaa suuremmalla hinnalla. Vai onko niin, että kauppa maksaa aikaisempaa vähemmän elintarviketeollisuudelle ja sitä kautta tuottajalle, mutta elintarvikkeiden hinta kuluttajille on pysynyt samana ?

    Mutkun onkin niin, että ruoan hinta on noussut. Miten tämä kuvio selittyy hinta-laatu yhteydellä ?
  13. Mistä osuuspääomatuloista suomalaisten viljelijöiden tulot muodostuvat pääosin ?

    Kerro miten raaka-aineiden vapaa liikkuminen on tasannut suomalaisille tuottajille maksettuja hintoja ,kun Suomessa maksetaan Euroopan alimpia tuottajahintoja ? Lisäksi Unionin maksamat tuet ovat Suomessa muiden Euroopan maiden tukia pienempiä.

    http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l11089.htm
  14. Olet oikeassa, tuossa on sopivampi linkki:
    http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-807/norjalainen-yara-osti-kemira-growhown

    Pseudodyymi-linkki kertoo asian oivasti. Suomalainen maajussiko on riistäjäporvari ?
  15. Tukien poistaminen perustuu siihen, että siat pitää teurastaa Eviran hyväksymissä teurastamoissa.

    Noudatetaan metsäjättien viitoittamaa tietä ja hankitaan Eviran hyväksyminen Venäjällä sijaitsevaan teurastamoon. Jos Eviran lupaa ei voi myöntää ulkomaille tehdään asiasta kantelu EU:lle. Perusteeena on kilpailuhaitta ja monopolin suojaaminen yhden hyväksymisinstanssin alaiseksi. Valitus menee varmasti läpi.

    On aika saada teollisuuden ja kaupan monopolit nurin.
  16. Omatuntoni on puhdas. Olen tehnyt ympäristönsuojelutyötä enemmän kuin keskivertokansalainen. Olen toteuttanut EU:n ja Suomen maataloutta koskevaa ympäristölainsäädäntöä käytännössä pilkulleen.

    Tässä keskivertokansalaiselle Itämeren suojeluvinkki:
    http://www.vsperinnemaisemat.net/TUKI07_alus.htm
  17. Vanha hokema on se, että ihmiset eivät anna rahaa hyväntekeväisyyteen itse kohteen tai asian vuoksi, vaan tekevät lahjoituksen rauhoittaakseen omaatuntoaan. Huono omatunto siitä, että suomalaiset on syyllistetty Itämeren saastuttajaksi, lientyy rahalahjoituksen myötä. Syyllistämisessä ovat ko. ympäristöjärjestöt tehokkaita, ne elävät sen avulla. Tarkoitushakuisten tutkimusten ja uutisoinnin avulla saaadaan aikaan haluttu mielikuva.

    Kiintoisaa on myöskin maanviljelijöiden leimaaminen suurimmaksi syntipukiksi. Liekö tällä poliittinen tausta?

    Mielestäni suomalaiset ovat Venäjän suuntaan antaneet avustusta aivan riittävästi, vähempikin olisi riittänyt. Mistä alemmuuskompleksista tämäkin kertoo ? Ainakaan kansainvälinen järjestö ei näytä arvostavan tätä lahjaa millään asteikolla. Miten kiitollisia lienevät venäläiset. Ainakaan ruoka-apu ei saanut kiitosta, oli kuulemma pilaantunutta.

    Niin, ei materiaalinen apu Venäjän puhdistuslaitoksiin ole tietenkään suotavaa, koska tämä raha pitäisi ilmeisesti ohjata WWF:lle. Se osaisi asiantuntijana kohdentaa tämän rahan paremmin its... anteeksi oikeaan kohteeseen.
  18. Kansallinen tuki kustantaa jokaista suomalaista kohden 29 senttiä per päivä. Tuolla rahamäärällä ei kaadeta edes Misin taloutta.
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html

    Kyse näyttää olevan maanomistamisen kadehtimisesta. Maata ja metsää voi ostaa mielin määrin. Sitten ei tarvitse kadehtia ketään.

    Misikään ei näytä löytävän mitää perusteluita tuontimaataloudelle. Kerro miksi Uuden - Seelannin mallin mukaisia halpoja viljaeriä ei nyt tuodakaan Suomeen kun viljapula uhkaa? Niin, tuotiinhan 60-luvulla Suomeen siemenviljapulassa hukkakaura. Tuontitavara ei ollut halpaa eikä hyvää.

    Tuon sekundasiemenen haittoja maksavat Suomen viljelijät edelleen.
  19. Olen usein ajatellut aivan samoin. Toisaalta oikein huvituttaa tällainen maatalousvastainen propaganda. Jotkut näistä ihmisistä ovat oikein tosissaan ja uskovat kirjoittamaansa. Aivan kuin 60-80-luvulla uskottiin taistolaisuuteen ja kansainväliseen vasemmistolaisuuteen. Tässä ilmiössä on jotakin samaa ja se olisi todella mielenkiintoinen yhteiskuntapoliittinen ja -filosofinen tutkimuskohde.
  20. Taas yksi perustelematon kapakkaheijari. Sinun pitää lukujen avulla osoittaa miten tuontimaatalous tulee halvemmaksi kuin kotimainen. Joten uskottavuutesi kaipaa perusteluita ja lukuja. Tällä hetkellä se on miinusmerkkinen .
    21. 9 / 17
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt