Vapaa kuvaus

Aloituksia

164

Kommenttia

44

  1. myynnissä+annikan+käyttämiä+tampooneja.+mukana+aitoustodistukset.+voi+vaikka+imeskellä+uuninpankolla+tai+tehdä+niillä+jotain+muuta+kepulaista
  2. Kommentit (15)
    Jaa

    Perussuomalainen poliitikko ehdottaa Helsingin keskustakirjaston kupeeseen Tom of Finland -patsasta
    Kaupunki 23.4.2015 15:18 Päivitetty: 23.4.2015 15:44

    Pekka Torvinen

    Helsingin Sanomat

    Kirjastosta tulee monitoimitalo, johon odotetaan 10 000 kävijää päivässä. Keskimmäiseen kerroksen tulee nörteille tilaa, jossa he voivat tavata ja tehdä itse vaikkapa musiikkivideoita.

    849
    20
    15

    Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutettu Nuutti Hyttinen (ps) ehdottaa Helsingin tulevan keskustakirjaston edustalle Tom of Finland -patsasta. Vaihtoehtoisesti myös pysyvä näyttely Touko Laaksosen teoksista keskustakirjaston aulatiloissa käy.

    Hyttinen teki Touko Laaksosen elämäntyön muistamisesta valtuustoaloitteen helmikuun 11. päivä. 35 muuta valtuutettua lähti mukaan aloitteeseen.
    Esa Syväkuru / HS
    Kuvassa on Finlaysonin kuosi, joka perustuu Tom of Finlandin piirrustuksiin.
    Kuvassa on Finlaysonin kuosi, joka perustuu Tom of Finlandin piirrustuksiin.

    Aloitteessa kerrataan Touko Laaksosen taiteen vaikutus muun muassa Queenin Freddie Mercuryyn ja muistutetaan, että Laaksosen taidetta on ollut esillä niin New Yorkin, Los Angelesin kuin San Franciscon modernin taiteen museoissa, Amos Andersonin taidemuseossa, Logomossa Turussa ja Kulturhusetissa Tukholmassa.

    Lisäksi aloitteessa kirjoitetaan, että ”Laaksonen osallistui myös isänmaan puolustamiseen toimimalla tulenjohtajana ilmatorjunnassa jatkosodassa ja hänelle myönnettiin ansioistaan vapaudenristi”.

    ”Laaksosen töitä on nähty myös muun muassa Finlaysonin tekstiileissä, postimerkeissä sekä hänen taiteilijanimeään kantavassa vaatemallistossa”, aloitteessa sanotaan.

    Hyttisen aloite muistuttaa Helsingin kaupungin taiteen prosenttiperiaatteesta, jonka mukaan ”julkista rakennusta tai aluetta suunniteltaessa noin yksi prosentti hankkeen kustannuksista varataan rakennuksen tai sen ympäristön taiteelliseen parantamiseen”.

    Hyttinen esittää aloitteessaan, että keskustakirjastossa ”taiteen prosenttiperiaatetta käytetään Touko Laaksosen elämäntyön muistamiseen” taiteilijan ”teoksia mukailevalla patsaalla” tai näyttelyllä.

    Aloite lähti turhautumisesta MTV Push -tapahtumaan ja Guggenheimin mahdolliseen taidemuseoon, Hyttinen sanoo HS:lle.

    "Rahaa tuntuu olevan melkein kaikkeen muuhun paitsi suomalaiseen taiteeseen. Aloite on siinä mielessä Touko Laaksosta laajempi. Haluaisin, että Helsinki tukisi kotimaisia taiteilijoita nykyistä paremmin", Hyttinen sanoo.

    Laaksosen taide valikoitui Hyttisen mukaan valtuustoaloitteeseen siksi, että Laaksonen on "Suomessa varsin vähän tunnettu verrattuna maineeseen ulkomailla".

    Hyttisen ja 35 muun valtuutetun aloitetta käsiteltiin tiistaina kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kokouksessa. Siellä käsiteltävänä oli myös taidemuseon johtokunnan lausunto Hyttisen aloitteeseen.

    Lausunnossa sanotaan, että taidemuseo tuntee Touko Laaksosen taiteilijanuran ja tunnustaa hänen ansionsa.

    ”Taidemuseo järjesti jo vuonna 2006 kansainvälisesti merkittävän suomalaistaiteilijan näyttelyn ’Tom of Finland’ Kluuvin gallerian tiloissa”, taidemuseo lausuu.

    Taidemuseon lausunnon mukaan Helsingin kaupunki ei kustanna henkilömuistomerkkejä. Lisäksi keskustakirjastoon on jo käynnistetty prosenttiperiaatteen mukainen taidehanke.

    ”Taidemuseo ei yllämainittuihin seikkoihin viitaten tule olemaan asiassa aloitteellinen, vaan jatkaa käynnistetyn keskustakirjaston prosenttiperiaatehankkeen valmistelua”, lausunnossa sanotaan lopuksi.
    Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunnon mukaan keskustakirjaston prosenttihankkeen valmistelua jatketaan taidemuseon lausunnon mukaisesti.
    Hyttinen pitää perustelua henkilömuistomerkistä ja sen kustannuksista outona, sillä hänestä aloitteessa oli kyse Touko Laaksosen teoksista, ei miehestä itsestään.
    "Olen kuitenkin tyytyväinen, että valtuustossa useat muiden puolueiden valtuutetut lähtivät aloitteeseen mukaan. Demareiden Osku Pajamäki oli innoissaan, ja vihreissä Hannu Oskala ja moni muu kannatti ideaa. Tuntuu, että valtuustossa vastaanotto oli erittäin positiivinen", Hyttinen sanoo.
    Helsingin kaupungin kirjastotoimen johtajan Tuula Haaviston mukaan Tom of Finland -patsasta olisi vaikea sovittaa Töölönlahden tulevaan ympäristöön. Musiikkitalon edustalla on jo erittäin näyttävä ja dominoiva haukipatsas ("Hukkasen laulupuut") ja itse keskustakirjastosta tulee ulkomuodoltaan veistoksellinen.
    "Keskustakirjaston edustalle on vaikea laittaa mitään kilpailemaan haukipatsaan kanssa", Haavisto sanoo.
    Haavistollekin oli uusi tieto, että Helsingin kaupunki ei kustanna henkilömuistomerkkejä.
    "Se on varmaankin hyvä käytäntö, että semmoisen taakse edellytetään ensin kansalaisten luomaa painetta, ja sitten mietitään."
    Hyttisen ja 35 muun valtuutetun aloite ja kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto etenevät seuraavaksi kaupunginhallitukseen.
    Muokkaus kello 15.44: Lisätty Nuutti Hyttisen kommentit.
    http://www.hs.fi/kaupunki/a1305948927532?ref=hs-top4-3
  3. hulluja nämä niin sanotut isänmaalliset

    http://www.hs.fi/kotimaa/a1428978525162


    Kansalaisaloite ulkomaalaisten karkottamisesta keräsi yli 50 000 nimeä – "Kun tein aloitteen, en tiennyt, että laki on jo olemassa"
    Kotimaa 14.4.2015 18:54

    Heidi Lämsä

    Helsingin Sanomat

    1445
    14
    51

    Kansalaisaloite rikokseen syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamiskäytännöstä on kerännyt vaadittavat 50 000 allekirjoitusta. Aikaa nimien keräämiseen on vielä 5. toukokuuta saakka, minkä jälkeen Väestörekisterikeskus tarkastaa nimien oikeellisuuden. Aloite löytyy täältä.

    Aloitteessa esitetään, että "––jatkossa rikokseen syyllistynyt ulkomaalainen maahanmuuttaja voitaisiin karkoittaa maastamme ja asettaa maahantulokieltoon, sekä hänen oleskelulupansa voitaisiin mitätöidä saman tien".

    "Silloin kun tämän aloitteen laitoin, en tiennyt, että tällainen laki on olemassa. Että karkottaminen on jo nyt mahdollista tehdä. Aloite sekä ajaa periaatteessa uutta lakia, mutta myös vanhan muuttamista, koska siinä [aloitteessa] on, että karkottamispäätös tehtäisiin heti, mikäli se ei riko ihmisoikeusjuttuja. Että prosessi nopeutuisi huomattavasti", sanoo Jarno Rosvall, 30, helsinkiläinen kaupan alan huoltovastaava.

    Rosvall pani aloitteen vireille 5. marraskuuta 2014. Varaedustajiksi aloitteeseen Rosvall pyysi kahdta lapsuudenystäväänsä.

    Täsmällistä syytä aloitteen laatimiselle Rosvall ei muista.

    "Se oli joku uutinen, jonka luin silloin marraskuussa, josta tuli kimmoke, että nyt riittää, kun jatkuvasti pitää lukea ulkomaalaisten tekemistä rikoksista. He käyvät istumassa tuomionsa, yhteiskunta maksaa sen, ja he ehkä jatkavat sillä samalla tiellä edelleen – ei ole pelotetta, että jos syyllistyy johonkin, että joutuisivat täältä lähtemään. Lakihan ilmeisesti on jo mahdollistanut karkottamisen, mutta siinä menee aikaa, ennen kuin henkilö saadaan ulos täältä", Rosvall kertoo.

    Ulkomaalaislaissa säädetään nykyisellään, että maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen, jonka on "todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin."

    Kansalaisaloitteen laatinut Rosvall haluaa, että karkottaminen voitaisiin tehdä nykyistä nopeammin.

    "Jos on näytetty toteen, että rikos on tehty, mun mielestä silloin pois."

    Rosvall haluaisi lisäksi mennä vielä pidemmälle, kuin mitä hän on kansalaisaloitteeseensa kirjannut.

    "Toivoisin, että otettaisiin myös sellainen asia huomioon lakiasiainvaliokunnassa, että pysyttäisiinkö perustuslakia muuttamaan niin, että tänne muuttanut ja kansalaisuuden saanut voitaisiin myös karkottaa, mikäli hän syyllistyy vakaviin rikoksiin tai toistuvasti pienempiin."

    Eli myös Suomen kansalainen pitäisi voida karkottaa, jos hänen synnyinpaikkansa on joku muu kuin Suomi.

    Pitäisikö myös Suomessa syntyneet Suomen kansalaiset, jotka syyllistyvät rikoksiin, voida karkottaa pois Suomesta samoin perustein?

    "Periaatteessa suomalaista et voi karkottaa kotimaahan, jos kotimaa on Suomi", Rosvall vastaa.

    Rosvall toivoo julkisen keskustelun nostavan aiheen kansanedustajien kiinnostuksen kohteeksi.

    "Toivon, että he ottaisivat asian ja miettisivät, millä tavalla voitaisiin ehkä parantaa tätä maahanmuuttoasiaa ja kitkeä tätä niin sanottua rikollisuutta siltä osin pois ja tehdä jotain kaikille miellyttäviä muutoksia. Ettei käy niin, että ulkomaalaiset tekevät enemmän rikoksia kuin ne, jotka ovat täällä syntyneet ja asuneet koko ikänsä", Rosvall muotoilee.

    Rosvall korostaa, ettei hän "tietenkään leimaa kaikkia maahanmuuttajia, etteivätkö he sopeutuisi tänne, osa sopeutuu".

    Kuka tahansa Suomen äänioikeutetuista kansalaisista voi perustaa kansalaisaloitteen. Kansalaisaloitteella voi ehdottaa uutta lakia, nykyisen lain muuttamista tai kumoamista. Kun Väestörekisterikeskuksen tarkastuksessa todetaan aloitteella olevan vähintään 50 000 hyväksyttyä kannatusilmoitusta, asia menee eduskunnan käsiteltäväksi. Valiokuntien on tehtävä puolen vuoden sisällä päätökset siitä, miten kutakin kansalaisaloitetta aiotaan käsitellä.

    Laki kansalaisaloitteesta tuli voimaan maaliskuussa 2012. Ensimmäinen kansalaisaloite koski turkistarhauksen kieltämistä, mutta eduskunta hylkäsi aloitteen. Tähän mennessä menestynein kansalaisaloite on ollut laki tasa-arvoisesta avioliittolaista. Se keräsi lähes 167 000 kannatusilmoitusta. Aloite meni läpi eduskunnassa niin suurella enemmistöllä, että se sitoo jatkovalmistelussa myös seuraavaa hallitusta ja eduskuntaa. (HS 2.3.15)

    Muita kansalaisaloitteiden aiheita ovat olleet muutokset tekijänoikeuslakiin ja energiatodistuslakiin, ruotsien kielen siirtäminen valinnaiseksi oppiaineeksi sekä rattijuopumuksesta langetettavien rangaistuksien tiukentaminen.
  4. persut teki aloitteen laista joka on jo voimassa
  5. http://www.hs.fi/kotimaa/a1428978525162


    Kansalaisaloite ulkomaalaisten karkottamisesta keräsi yli 50 000 nimeä – "Kun tein aloitteen, en tiennyt, että laki on jo olemassa"
    Kotimaa 14.4.2015 18:54

    Heidi Lämsä

    Helsingin Sanomat

    1445
    14
    51

    Kansalaisaloite rikokseen syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamiskäytännöstä on kerännyt vaadittavat 50 000 allekirjoitusta. Aikaa nimien keräämiseen on vielä 5. toukokuuta saakka, minkä jälkeen Väestörekisterikeskus tarkastaa nimien oikeellisuuden. Aloite löytyy täältä.

    Aloitteessa esitetään, että "––jatkossa rikokseen syyllistynyt ulkomaalainen maahanmuuttaja voitaisiin karkoittaa maastamme ja asettaa maahantulokieltoon, sekä hänen oleskelulupansa voitaisiin mitätöidä saman tien".

    "Silloin kun tämän aloitteen laitoin, en tiennyt, että tällainen laki on olemassa. Että karkottaminen on jo nyt mahdollista tehdä. Aloite sekä ajaa periaatteessa uutta lakia, mutta myös vanhan muuttamista, koska siinä [aloitteessa] on, että karkottamispäätös tehtäisiin heti, mikäli se ei riko ihmisoikeusjuttuja. Että prosessi nopeutuisi huomattavasti", sanoo Jarno Rosvall, 30, helsinkiläinen kaupan alan huoltovastaava.

    Rosvall pani aloitteen vireille 5. marraskuuta 2014. Varaedustajiksi aloitteeseen Rosvall pyysi kahdta lapsuudenystäväänsä.

    Täsmällistä syytä aloitteen laatimiselle Rosvall ei muista.

    "Se oli joku uutinen, jonka luin silloin marraskuussa, josta tuli kimmoke, että nyt riittää, kun jatkuvasti pitää lukea ulkomaalaisten tekemistä rikoksista. He käyvät istumassa tuomionsa, yhteiskunta maksaa sen, ja he ehkä jatkavat sillä samalla tiellä edelleen – ei ole pelotetta, että jos syyllistyy johonkin, että joutuisivat täältä lähtemään. Lakihan ilmeisesti on jo mahdollistanut karkottamisen, mutta siinä menee aikaa, ennen kuin henkilö saadaan ulos täältä", Rosvall kertoo.

    Ulkomaalaislaissa säädetään nykyisellään, että maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen, jonka on "todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin."

    Kansalaisaloitteen laatinut Rosvall haluaa, että karkottaminen voitaisiin tehdä nykyistä nopeammin.

    "Jos on näytetty toteen, että rikos on tehty, mun mielestä silloin pois."

    Rosvall haluaisi lisäksi mennä vielä pidemmälle, kuin mitä hän on kansalaisaloitteeseensa kirjannut.

    "Toivoisin, että otettaisiin myös sellainen asia huomioon lakiasiainvaliokunnassa, että pysyttäisiinkö perustuslakia muuttamaan niin, että tänne muuttanut ja kansalaisuuden saanut voitaisiin myös karkottaa, mikäli hän syyllistyy vakaviin rikoksiin tai toistuvasti pienempiin."

    Eli myös Suomen kansalainen pitäisi voida karkottaa, jos hänen synnyinpaikkansa on joku muu kuin Suomi.

    Pitäisikö myös Suomessa syntyneet Suomen kansalaiset, jotka syyllistyvät rikoksiin, voida karkottaa pois Suomesta samoin perustein?

    "Periaatteessa suomalaista et voi karkottaa kotimaahan, jos kotimaa on Suomi", Rosvall vastaa.

    Rosvall toivoo julkisen keskustelun nostavan aiheen kansanedustajien kiinnostuksen kohteeksi.

    "Toivon, että he ottaisivat asian ja miettisivät, millä tavalla voitaisiin ehkä parantaa tätä maahanmuuttoasiaa ja kitkeä tätä niin sanottua rikollisuutta siltä osin pois ja tehdä jotain kaikille miellyttäviä muutoksia. Ettei käy niin, että ulkomaalaiset tekevät enemmän rikoksia kuin ne, jotka ovat täällä syntyneet ja asuneet koko ikänsä", Rosvall muotoilee.

    Rosvall korostaa, ettei hän "tietenkään leimaa kaikkia maahanmuuttajia, etteivätkö he sopeutuisi tänne, osa sopeutuu".

    Kuka tahansa Suomen äänioikeutetuista kansalaisista voi perustaa kansalaisaloitteen. Kansalaisaloitteella voi ehdottaa uutta lakia, nykyisen lain muuttamista tai kumoamista. Kun Väestörekisterikeskuksen tarkastuksessa todetaan aloitteella olevan vähintään 50 000 hyväksyttyä kannatusilmoitusta, asia menee eduskunnan käsiteltäväksi. Valiokuntien on tehtävä puolen vuoden sisällä päätökset siitä, miten kutakin kansalaisaloitetta aiotaan käsitellä.

    Laki kansalaisaloitteesta tuli voimaan maaliskuussa 2012. Ensimmäinen kansalaisaloite koski turkistarhauksen kieltämistä, mutta eduskunta hylkäsi aloitteen. Tähän mennessä menestynein kansalaisaloite on ollut laki tasa-arvoisesta avioliittolaista. Se keräsi lähes 167 000 kannatusilmoitusta. Aloite meni läpi eduskunnassa niin suurella enemmistöllä, että se sitoo jatkovalmistelussa myös seuraavaa hallitusta ja eduskuntaa. (HS 2.3.15)

    Muita kansalaisaloitteiden aiheita ovat olleet muutokset tekijänoikeuslakiin ja energiatodistuslakiin, ruotsien kielen siirtäminen valinnaiseksi oppiaineeksi sekä rattijuopumuksesta langetettavien rangaistuksien tiukentaminen.