Vapaa kuvaus

Aloituksia

2

Kommenttia

424

  1. Kaikkein vaarallisinta on jäädä spekuloimaan mistä kaikesta käytös johtuu, kun pitäisi toimia.

    Kun ohjaus on ko. yksilölle riittävää, ei ole käytösongelmia.

    Ja kyllä, jos olette lukossa tilanteessa, ulkopuolisen apu on paikallaan. Kukaan ei voi täällä antaa täsmäneuvoja jokaiseen tilanteeseen, koska pitäisi nähdä tilanne, lukea koira oikein, ilman välikäsien mielipidettä, ja antaa koiralle tilanteeseen sopiva määrä ohjausta, ja lisäksi ohjata omistajat käyttämään sopivaa tekniikkaa ja oikeaa määrää. Sen voi tehdä vain paikan päällä.
  2. Tuon ikäisenä olen itse ensimmäisen kerran kesyttänyt villiintyneen kissanpennun. Hyvä kissa siitä kasvoi, eikä silloin edes ollut mitään nettejä, miten saisi nopeasti tietoa.

    Villiintyneillä kissoilla vaan ei yleensä ole tulevaisuutta löytöeläintarhoilla, niillä on täysi työ hoitaa ja sijoittaa kesympiäkin, siksi villikissoja usein hoitavat yksityiset ihmiset.

    Paras tapa varmistaa kissojen kesyyntyminen, jotta niistä varmasti saa kaikista lemmikkejä, on todellakin ottaa ne kaikki kiinni, vaikka sitten loukulla. Seuraava vaihe on sitten loishäätö... Joko ne vie eläinlääkärille ja jokainen saa ruiskeena sen -varma joishäätö, tai sitten kesyttää niitä kunnes saa syötettyä lääkkeet, mikä on epävarma ja aikaa vievä projekti. Kesyttämnen ei paljoa auta, jos kissa kuolee loisten aiheuttamaan suolistotulehdukseen tms. Samalla eläinlääkäri tarkistaa ovatko ne muutoinkin kunnossa.

    Pennut ja emä erotetaan lopullisesti vasta sitten kun on varmistettu pentujen vierotus. Jos pennut on pieniä, eivätkä syö paljoa kiinteätä ruokaa, emo stressaantuu johonkin tilaan sulkemisesta, pennuille voi antaa lisäravintoa: Pienille pennuille on eläinkaupoissa tai eläinlääkäreillä ostettavissa kissanpennuille tarkoitettua maitojauhetta/korviketta.

    Työtä niissä riittää, mutta lopputulos palkitsee: Viimeisin loukulla pyydetty villiintynyt nuori kissa lähti itseltäni aikuisena, leikattuna, valjaisiin opetettuna siistinä sisäkissana, joka ulkoilee nykyisin kaupungissa puistossa, ja vain hihnassa.
  3. Hieron entsyymitahnaa muutaman kerran viikossa ikeniin, esim virbac, kissalle jolla kertyy hammaskiveä. Tuolla entsyymitahnalla saan pidetty hampaat niin hyvässä kunnossa ettei hammaskivenpoistoa tarvita kuin korkeintaan vuoden välein, toimii siis: Ilman tahnoja joituisi kissan viemään lääkäriin varmaan puolen vuoden välein.

    Tuolla yhdellä kissalla on siis taipumus siihen hammaskiven kertymiseen. Kissa on pääosin raakaravinnolla, saa välillä myös "hammasnappulaa", eri eläinlääkäritkään eivät ole osanneet vinkata mitään muutosta ruokavalioon, saa monipuolisesti laadukasta ruokaa.