a.sihvola

Vapaa kuvaus

Aloituksia

2

Kommenttia

424

  1. Vaatii pahasti tulehtuneena antibiootit...

    Jos eläinlääkäri ei osaa kertoa ennaltaehkäisevää hoitoa tai määritellä vaivaa, niin kannattaisi vaihtaa lääkäriä; erikoislääkäri voi maksaa kertakäynnillä enemmän, mutta parempi se kuin käydä monta kertaa saamatta kunnon hoito-ohjeita.
  2. Kaikkein vaarallisinta on jäädä spekuloimaan mistä kaikesta käytös johtuu, kun pitäisi toimia.

    Kun ohjaus on ko. yksilölle riittävää, ei ole käytösongelmia.

    Ja kyllä, jos olette lukossa tilanteessa, ulkopuolisen apu on paikallaan. Kukaan ei voi täällä antaa täsmäneuvoja jokaiseen tilanteeseen, koska pitäisi nähdä tilanne, lukea koira oikein, ilman välikäsien mielipidettä, ja antaa koiralle tilanteeseen sopiva määrä ohjausta, ja lisäksi ohjata omistajat käyttämään sopivaa tekniikkaa ja oikeaa määrää. Sen voi tehdä vain paikan päällä.
  3. Uskallan epäillä myös, ettei ole johtajuus kunnossa kun koira kyseenalaistaa sen joka päivä ja tekee omat kuvionsa.

    Käsky on vietävä loppuun, lähesty koiraa ja komenna uudestaan, yksi suosittele urahda, ja jos koiralle on opetetettu "jätä se", käytä sitä. Tai kokeile koskettamista, tökkää sormella lapaan; näin saat koiran huomion itseesi, katkaiset kyttäyksen ja samalla huomautat pikkutökkäyksellä. Tuo kommentti oli hyvä, koira ei saa liueta käskyn alta, vaan sen on tehtävä käsky loppuun.
    Ennemmin komentaa sen paikka ja koskettaa, kuin jos koira on herkkä ja sen ajaa nurkkaan, niin siitä voi aiheutua liikaa painostusta.

    Tuo koiran ikä kertoo paljon, koira alkaa tulla aikuiseksi, se ei enää ole luonteeltaan pentumaisen taipuisa. Nyt on taas koulutuksen, lenkityksen lisäämisen ja sosiaalistamisen aika, jotta käytöksen saa hallintaan. Ja johtajuuden sille taholle, jolle se kuuluu.
  4. Laumauttaminen toimii niin koirilla kuin ihmisillä: Jos ja kun koiran kanssa on ohitusongelmia, jotka voivat kyllä johtua sieltä hihnan toisestakin päästä, niin turvallisin tapa sosiaalistaa on vain kävellä toisen koirakon kanssa yhtämatkaa. Tällöin koiran ensisijainen tehtävä on seurata omistajaansa, ei hakea kontaktia toisiin koiriin. Vasta sitten kun kaikki kävelevät rentoina, ja koira näyttää hyvää lähestymistapaa eli heiluttaa häntää, ei jäykistele toiselle, koiran voi kehua. Se ei siis lähesty omin luvin vaan koiralle annetaan lupa vasta sen jälkeen kun se on useamman kerran näyttänyt hyvää käytöstä. Ja tuohon tilanteeseen pääseminen voi vaatia useamman kävelyn yhdessä.

    Ihan vaan kysytään toisilta ulkoilijoilta "kävelläänkö yhtämatkaa", heittäydytään ylisosiaaliksi, ja vaihdetaan kuulumisa toisten koirankusettajien kanssa, mutta koiria ei päästetä heti kuonot vastakkain.
    Sama siedätys toimii kun koiraa treenataan rollaatoreihin, pyörätuoleihin ym.
  5. Samaa mieltä, jotenkin noin se menee: kun otan irtokoiria kiinni, ei irtokoiran käytöksessä ole usein mitään huomautettavaa, vaikka olisi oma koira hihnan toisessa päässä. Sitten kun vieraan koiran omistaja ilmaantuu lähelle, tai varsinkin siihen hihnan toiseen päähän, sitten alkaa myös irvistely ja murina.

    Tuolla perusteella ja kokemuksella olen sitä mieltä että 99% koirien häiriökäyttäytymisestä on ihmisten itsensä aiheuttamaa, vain äärimmäisen harvalla koiralla on joku sairaus tai todellinen luonteen heikkous, mistä aiheutuu ei toivottua käytöstä.
  6. Jotkut lääkärit voivat jo leikata 3-4kk vanhan kissanpennun, mutta ymmärtääkseni se vaatii lääkäriltä erikseen kouluttautumista asiaan.

    Riippuu yksilöstä miten kestää nukuttamista ja sattuuko anestesia-aineet sopimaan sille; oma poikakissa 8kk oli huonovoitinen vielä seuraavana aamuna, narttukissalla 3 tikkiä, kalsarinlahkeesta haavapuku päälle, ja paineli samana iltana jo silkasta elämänilosta pitkin seiniä.
  7. Luin sen samaisen jutun: siinä myös sanottiin että se on vain kultseista, se ei välttämättä päde muihin rotuihin.
  8. Oma uroskoirani oli sisäsiisti 4kk vanhana, syyspentu, joten sisäsiiteys opeteltiin loppusyksyn ei aina niin mukavissa keleissä ja alkutalven räntäsateissa: sukupuolella ei ole väliä sisäsiisteyttä opetettaessa.

    Tuosta isorotuisen kastraatiosta on esim yksi epäilys että aikainen leikkaus voi aiheuttaa ongelmia luustossa ja luuston heikkenemistä: Riippuu mistä rodusta ja kuinka isosta rodusta on kyse, ja eläinlääkärihän vastaa tuohon kysymykseen parhaiten.
  9. Aloittajalle: Se mitä Venäjällä joku kouluttaa koiraansa suojelemaan on Suomessa "kouluttaa" koiransa "suojelemaan".

    Tääläpäin yhdet slaavilaisen syntyperän omakotitaloasujat omasta mielestään tarvitsivat talon vartiointiin vartioivan ison koiran, kuuleman mukaan käyttivät koiraa rajan takana "koulutuksessa", karanteenit (eristämiset) siihen päälle, ja voi veikkoset; nyt en oikeasti suosittele työntämään sormia aidan välistä! Käytös on todellakin varmasti venäläisen mittapuun mukaan vartioivaa. Aitakin on melkein 2 metriä korkea ettei koira karkaa, kun eihän se reppana saa lenkitystä, ulkoilee pihalla, eikä koulutusta mikä suomalaisen koiraharrastajan mielestäsi pitäisi tehdä....
    Hyvä esimerkki siitä, mitä rajan takaisen kulttuurin mukaan on hyväksyttävää ja haluttua, on täällä lähinnä merkki osaamisen ja ymmärryksen puutteesta.
  10. En suosittele myrkkyjen käyttöä, mutta vaikeissa tilanteissa glyfosaattti on paikallaan. Ja rautakaupasta joku laimentamaton, se on riittoisampaa. Jos on kyse jättitataren, jättiputken tms hävittämisestä, glyfosaatillakin saa todennäköisesti käsitellä kasvuton pari kertaa ennen kuin saa kasvin häviämään...

    Kyllä sen glyfosaatin saa aika tarkasti suihkutettua tyynellä kelillä. Harvemmin kasva saa pysyviä vioituksia jos siihen lentää muutama pisara.

    Vielä tarkempaa saa sivelemällä; kemikaalin kestävä kumikäsine käteen, puuvillainen aluskäsine siihen päälle, sitten kastelee myrkkyliuoksessa aluskäsineen ja vetelee sillä kasvin. Tarkka kun on eikä valuttele liuosta, niin saa vaikeat rikat pois vaikka keskeltä säästettävää kasvustoa.
  11. Mitähän metsästyslaki tähän kuuluu, jos kyse on lähinnä taajamista, joita kaikkia koskee Järjestyslaki.
    Ja vaikka "kuinka vartioisi omaa pihaa" jossain korvessa, rauhoitusaikana tulee huolehtia ettei koira häiritse luonnonrauhaa ja juoksentele päättömästi ympäriinsä. Mutta ainahan jossain on joku umpimieli, jota ei omasta mielestään koske mitkään säännöt.

    Hiukan eri asia paimenkoira työssäsn hakemassa karjaa laitumelta, kuin jonkun mukamas pihavhti joka käy maistamassa jokaisen ohikulkijan lahjetta.
  12. Nojuu, on tuolla niitä vanhoja joilla on omat näkemykset ja ne on ne ainoat oikeat. Itellä on kokemusta puutarhan hoidosta jo vuosikausia ja omat periaatteet, mutta kun palstaviljelijänä olen melko uusi, niin... Välillä teen muka aivan väärin vaikka juuri sillä tietyllä tavalla pyrin johonkin toiseen tulokseen kuin he.
  13. Vau!
    Ootko kokeillu kuvahakua Googlen kautta?
  14. Kysymys mikä unohtuu monelta koiraa hankkiessa: oletko valmis myös keräämään taajamassa nurmikoilta kaikki ne läjät, mitä tuon kokoinen koira pöräyttää toisesta päästä ulos....?
  15. Hotspotti? Kapi... Tuletunut haava? Jokatapauksessa eläinlääkäristä saa varmimmin oikean hoidon.
  16. Tuon ikäisenä olen itse ensimmäisen kerran kesyttänyt villiintyneen kissanpennun. Hyvä kissa siitä kasvoi, eikä silloin edes ollut mitään nettejä, miten saisi nopeasti tietoa.

    Villiintyneillä kissoilla vaan ei yleensä ole tulevaisuutta löytöeläintarhoilla, niillä on täysi työ hoitaa ja sijoittaa kesympiäkin, siksi villikissoja usein hoitavat yksityiset ihmiset.

    Paras tapa varmistaa kissojen kesyyntyminen, jotta niistä varmasti saa kaikista lemmikkejä, on todellakin ottaa ne kaikki kiinni, vaikka sitten loukulla. Seuraava vaihe on sitten loishäätö... Joko ne vie eläinlääkärille ja jokainen saa ruiskeena sen -varma joishäätö, tai sitten kesyttää niitä kunnes saa syötettyä lääkkeet, mikä on epävarma ja aikaa vievä projekti. Kesyttämnen ei paljoa auta, jos kissa kuolee loisten aiheuttamaan suolistotulehdukseen tms. Samalla eläinlääkäri tarkistaa ovatko ne muutoinkin kunnossa.

    Pennut ja emä erotetaan lopullisesti vasta sitten kun on varmistettu pentujen vierotus. Jos pennut on pieniä, eivätkä syö paljoa kiinteätä ruokaa, emo stressaantuu johonkin tilaan sulkemisesta, pennuille voi antaa lisäravintoa: Pienille pennuille on eläinkaupoissa tai eläinlääkäreillä ostettavissa kissanpennuille tarkoitettua maitojauhetta/korviketta.

    Työtä niissä riittää, mutta lopputulos palkitsee: Viimeisin loukulla pyydetty villiintynyt nuori kissa lähti itseltäni aikuisena, leikattuna, valjaisiin opetettuna siistinä sisäkissana, joka ulkoilee nykyisin kaupungissa puistossa, ja vain hihnassa.
  17. Kissa ei ole luonnonvarainen eläin vaan ihmisen tuoma kotieläin tai lemmikki, villiintyneenä se on haittaeläin, mikä kuuluu hävittää.
    Luononvaraisia eläimiä ei saa ottaa lemmikiksi, esim lumikko, mäyrä, metsäjänis.
  18. Hieron entsyymitahnaa muutaman kerran viikossa ikeniin, esim virbac, kissalle jolla kertyy hammaskiveä. Tuolla entsyymitahnalla saan pidetty hampaat niin hyvässä kunnossa ettei hammaskivenpoistoa tarvita kuin korkeintaan vuoden välein, toimii siis: Ilman tahnoja joituisi kissan viemään lääkäriin varmaan puolen vuoden välein.

    Tuolla yhdellä kissalla on siis taipumus siihen hammaskiven kertymiseen. Kissa on pääosin raakaravinnolla, saa välillä myös "hammasnappulaa", eri eläinlääkäritkään eivät ole osanneet vinkata mitään muutosta ruokavalioon, saa monipuolisesti laadukasta ruokaa.
  19. Oikeilla retkeilysivustoilla ihmiset painottavat joitain ihan muita ominaisuuksia, mm. koiran sosiaalisuutta, niin se pärjää yleisillä nuotiopaikoilla, laavuilla, tykkää kun vastaan tulee muita vaellusporukoita, eikä haittaa vaikka pusikossa rymyisi joku marjanpoimija.
  20. Jos tavallinen kaupunkilainen tuntee tarvitsevansa erityisesti vartioivan, ison koiran, vain johonkin retkeilyyn, ensisijainen kohde on www.mielenterveysseura.fi ....
    21. 4 / 22
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt