spkoo

Vapaa kuvaus

Aloituksia

4

Kommenttia

456

  1. Juuri näin. Aika moneen kertaan olen saanut selittää mitä järkeä on nostaa aamulla purje vaikka on miltei tyyntä. Jätän nostamassa vain jos on meri on täysin tasainen. Käytännössä isopurje on lähes aina koko purjehduspäivän ylhäällä tuuli tai ei.
  2. Jos lahjan kohde on nuukaa sorttia, saattaa olla ettei hän ole raatsinut elämänsä aikana investoida kunnollisiin kiikareihin. Tihrustaa vuodesta toiseen sumuisilla Bilteman tms kakkuloilla. Parilla sadalla saa kohtalaiset ja vajaalla tonnilla jo loistavat kiikarit.
  3. Joka vuosi tarkastan silmämääräisesti purkamatta ja muutaman vuoden välein purkaen tarkemmin. Reilu viisi vuotta taitaa olla eniten kuormitettujen nostimien (stuura ja genoa) rissojen keskimääräinen vaihtoväli.
  4. Varmaksi tuota ei voi tietää kuin sinä itse ja ilmeisesti et tiedä... Yleensä maasähkökytkentä on tehty siten, että laturi on suoraan kiinni akustossa. Siis lataisi kun kytket kaapelin riippumatta pääkytkimien asennoista, mutta tämä perustuu vain subjektiiviseen oletukseen.
  5. Jos marssivauhdin kierrosluku on suurimman vääntömomentin paikkeilla niin potkuri on sopiva. Toki maahantuoja/kauppias mielellään sinulle uuden potkurin myy.
  6. Yksi erittäin pätevä syy muun merkin valinnalle on VP:n tuotteistuspolitiikka: Vanhan, vahvan ja ehjän S120 vetolaitteen voi edelleenkäyttää ja säästää sekä hankintahinnassa, että työmäärässä/kustannuksessa. Uutta Volvo Pentan moottoria VP S120 vetolaitteeseen ei saa asennettua, mutta Kubotan ja Mitsubishin saa. Parhaimmillaan säästää myös potkurin hinnan.

    Kubotaa löytyy marinoituna ainakin merkeillä Nanni ja Beta.
    Mitsubishiä useammalla: Vetus, Sole, Westerbeke, jne.

    Erittäin vahvoja teollisuusmoottoreita molemmat. Jos noiden perusmoottoreiden välillä tekee valintaa niin kiinnittäisin huomiota huoltokohteiden sijaintiin ja tavoitettavuuteen nimenomaan kohdeveneessä.
  7. Hjertmans myy myös sähköpatruunaa jossa kiertovesipumppu mukana.
  8. Jep. Öljylaadun miettimisen sijaan kannattaa käyttää aika ja energia siihen, että vaihtaa ne öljyt joka syksy ennen telakointia.

    Jos ajotunteja kaudessa alle 100 tuntia niin mineraalipohjainen on täysin riittävä perinteiseen dieseliin. Jos reilusti yli niin synteettinen helpompi ratkaisu kuin se, että lähtisi kesken kauden vaihtamaan.
  9. Listastasi saa hyvän kuvan odotustasosta. Vastaavassa tilanteessa listallani oli kärjessä neljä venetyyppiä: Linjett 32 (osatakila), Comfortina 32, Scanmar 33 ja Seawind 32. Tuossa siis kärki, vaikkakin suosikkilista oli pitkä. Tyyppi valikoitui kohdalle osuneen yksilön mukaan. Tämä siis kymmenisen vuotta sitten.

    Senorita Helmsman on kyllä noihin muihin verrattuna toivottoman ahdas. Sen sijaan kannustaisin tutustumaan muihin Södergrenin suunnittelemiin: Siesta, Athena, Sirena 38, Lady Helmsman, Lord Helmsman, Finngulfit (vanha 33 ja 36), Two Star, jne
  10. Täysin subjektiivinen kannanotto:
    - 7 vuoden vaihtoväli on overkill, eli vahvasti liioiteltua varmuuden maksimointia.
    - Kannattaa tehdä itse jos huvittaa.
  11. Nexuksen paketteja uskallan suositella miltei varauksetta. Langaton tuulianturi on OK, mutta kilpakäyttöön vasteajaltaan hitaan puoleinen. Minulle langattomuus oli kuitenkin ehdoton vaatimus, en halua mastoon yhtään piuhaa moottorointivalon lisäksi.
  12. Tässä käsitääkseni oleellisin vinkki ketjun aloittajalle: keulapurjeen skuuttipistettä REILUSTI taakse ja kunnon twisti molempiin purjeisiin.
  13. Kyllä kaikki kolme mainittua on aktiivisessa käytössä veneellä. Pylpyröihin käytän edellä mainittua wrhtin suihketta. Purjeuraan ja ratsastajiin mclubea ja 5-56:sta niihin liikkuviin osiin missä tahraaminen ei niin haittaa.
  14. Parhaasta ei tietoa, mutta hyvin kokemuksin olen käyttänyt wurthin täyssynteettistä voiteluspraytä. Olisko tuote HHS2000.
  15. En oikein usko, että kannattaa kikkailla jos nostin on puolesta välistä rikki...

    Nostimen käyttöikää voi kyllä pidentää huomattavasti: Muutaman vuoden jälkeen falli käännetään. Muutaman vuoden päästä lyhennetään parikymmentä senttiä. Sitten taas muutaman vuoden päästä käännetään. Siis homman nimi se, että pylpyrän ja lukon kohta muuttuu jokaisella käännällä/lyhennyksellä. Lopulta kun lyhennysvaraa ei enää ole tai köysi on kelvoton, lompsitaan köysikauppaan.
  16. 1150 NM on tähän mennessä tämän kauden lukema. Tulee n. 150 vielä lisää. 1300 on hyvin lähellä viimeisen kymmenen vuoden keskiarvoa. Hajontaa on ollut yllättävän vähän.
  17. Olisin ängennyt aikaisemmin kilpaporukoihin mukaan. Merenkulku ja kölivenepurjehdus tuli opeteltua enemmän tai vähemmän ominpäin ja ensimmäiset kisakokemukset tuli omalla veneellä. Kokeneempien mukana olisi oppinut huomattavasti nopeammin. Ei sitä silloin kehdannut. Nyt ymmärtää, että olisi pitänyt.
  18. Kyllä oikea venerekisteri heikentää oleellisesti mahdollisuuksia tehdä vilunkihommia. Minä en ainakaan osta venettä, ellei sitä myy henkilö joka on merkitty rekisteriotteessa myytävän veneen omistajaksi (vaihtoehtoisesti valtakirja). Ennen rekisteriä mulla ei ollut mitään mahdollisuuksia tarkistaa onko venettä kaupittelevalla henkilöllä oikeus myydä.
  19. Dyneema on perusteltu siksi, että pienemmällä painolla saa riittävän vetolujuuden. Esim 8mm polyesteri ei kestäisi mulla, mutta 8mm dyneema (polyesterikuori ja dyneemaydin) on vetolujuudeltaan riittävä ja kevyempi. Spinnuskuutin painolla on paljon merkitystä kevyillä tuulilla purjehdittaessa. Toki kruiserissa voi käyttää riittävän paksua polyesteriä, kenties vähän halvempaa kuin saman vetolujuuden dyneema. Paksumpi on mukavampi käsitellä.
  20. Yksinkertaisuudessaan loistava ehdotus tuo kuoren siirtäminen.
    21. 14 / 23
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt