Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

234

  1. Kun nyt mietiskelen jälkikäteen, tällä kertaa lyhyttä oleskelua Puerto de la Cruz’ssa, näin varsin vähän ylettömän päihtyneitä, poikkeavaa meteliä, roskaa, ilkivaltaa, ahtautta, haittaa luonnolle ja asuntopulan ilmenemistä. Afrikasta oli selvästi kyllä tullut taas lisää porukkaa.

    Toki joitakin ilmiöitä oli, kuten esim. Loro Park’in kävijämäärä. Puistossa oli liikaa turisteja. Se haittasi jo liikkumista. (Korallit oli hieno uutuus. Miekkavalaita on enää kolme.)
    Riu’n kulmalla näin ehkä paikallisen, telttamallisen asunnon. Paljon on ollut puhetta, että turismin työntekijöille ei ole kaupungissa asuntoja, mutta havainto oli yksittäinen. Se ei kumminkaan näyttänyt miltään spurgun majalta.

    Mielenosoituskulkue kyllä näkyi ja se suuntasi Plaza de Europalle. Ei se osanottajamäärä mikään iso ollut, mutta syntyi vaikutelma, että pyritään säännönmukaisuuteen.

    Mielenosoittajista jatkuvasti kasvava massaturismi on paha ympäristölle ja asukkaille. Turistien määrää pitäisi rajoittaa. Ihan tolkullista, vaan samat on jutut Barcelonassa. Onko tuontitavaraa?
    Tärkein vaatimus lienee paikallisten halu asuntomarkkinoiden sääntelyyn, eli estää normaaliasuntojen lyhytvuokrausta, siis ajaa turistit turismia varten rakennettuihin majoituksiin, kuten hotelleihin, jne.
    Hilpeää oli, kun taksikuski provosoituna mollasi turisteja ylipäänsä siitä, miten he käyttävät saarilla aikansa. Ei kuulemma opita saarelaisten kulttuuria, ajetaan jopa itse vuokra-autolla. ;)

    Yleisesti vaikuttaa siltä, ettei Koronan jälkeen työntekijämäärä turismin palveluissa ole palannut entiselleen, eikä ammattitaito, vaan palveluita yritetään pyörittää pienemmällä määrällä ja usein aloittelevaa henkilökuntaa. Se henkilökunta on usein kotoisin ties mistä, ei viivy pitkään, kiertää eri saarilla ja etnisissä ravintoloissa on ehkä ihan ihmiskauppaa.

    Kanariansaarilla kävi vissiin viime vuonna vajaa 14 miljoonaa turistia. 40 prosentille saarten asukkaista saa tulonsa turismista ja turismi tuo 35 prosenttia saarten bruttokansantuotteesta.

    Mielenosoittajien mukaan tällaisenaan jatkuva massaturismi on liian kuormittavaa sekä ympäristölle että asukkaille. Ratkaisuna on turistien määrän rajoittaminen. Miksipä ei.

    Ongelma on liike-elämän ja viranomaisten intressien ympärille rakennettu malli, joka lisää turismia hallitsemattomasti. Airbnb-kämppien omistajat ei asu saarilla. Raha ratkaisee ja korruptioko(?)

    Av. Venezuelalla ravintolan ”sisäänheittäjältä” oli havaittavissa pientä turhautumista, mutta tämän aiemmassa versiossa joku koki sisäänheittäjän kiroilun sääntöjen vastaiseksi. Se versio poistettiin. Kokeillaanpa tätä.

    Niinpä! Lenneskely muutamaksi viikoksi Puertoon, niin kuin minä nyt tein, on vähän kiikun kaakun. Toisaalta, kun kokemuksesta tietää minne perillä haluaa suunnata, jää se hakuhuuhailu pois. Kiristyneitä otteita näkyy pienissäkin asioissa. Marquesaa monet on tottuneet käyttämään fasiliteettien hyötypisteenä, vaan eipä ole vessojen ovet enää auki. Pitää hakea avain respasta tai ravintolasta. Jos et ole asiakas, käymättä jää. Innokkaasti selitettiin, että käytäntö olisi tulossa laajemminkin vakioksi. Tuttu juttu jo Suomesta, vaan on uutta Kanarialla.
    Surkeimmassa tilassa oli Playa Jardin. 400 000 euroa sille rikkoontuneelle myönnettiin hätäkorjausrahaa jo aikaa sitten. Mitään toimia ei näyttänyt oleva tekeillä. Meressä näkyy seuraukset ja ilmassa haisee. Ylempänä on raikkaampi ilma ja Orotavaa taas hehkutettiin.
  2. Lupasin ne loppumietteet, joten kirjoitellaanpa sitten.

    Oli yölento, joten aamusta oltiin takaisin Helsinki-Vantaalla. Pakkasta oli vaan semmoiset 7 astetta, mutta sekin tuntui Teneriffan jälkeen kylmältä. Tätä kirjoitellessa ollaan menossa kohti Suomen oikeaa talvea.
    Yölento on ihan ok, jos osaa nukkua koneessa. Itse osaan, mutta ei se normaaliunta vastaa. Lento oli kyllä ällistyttävän nopea. Kuulemma alle kuuteen tuntiin päästään jo monesti, nyt meni hivenen yli, kuitenkin selvästi alle sen oletetun. Kokonaismatkustusajasta tulee turhan pitkä, kun huomioi kaiken odottelun. Edelleen se pohjoisen kenttä olisi loistava tuossa suhteessa ja aikoinaan Finnairkin sinne lensi. Sitä mahdollisuutta kaipaan takaisin. Reina Sofia ei kenttänä muutenkaan tee suurta vaikutusta, jos arvostaa toiminnan tehokkuutta, mutta yötä vasten oli niin vähän liikennettä, että selvittiin pienellä harmituksella.

    Lämpötilat on toinen tarina. Epäilen vahvasti, että muutaman viikon jälkeen Teneriffalla, oma keho alkaa sopeutua lämpöön, joten illat alkavat siksikin tuntumaan viileiltä. Toki sikäläisen talven alku on jouluna käsillä, kuten Teidekin todisti, eli jos keskeistä on löytää auringon paahdetta, Puerto ei aina ole se paras valinta. Toisaalta päivällä on sitten auringossa Puertossakin tosi kuumaa, eli kyllä sitä aurinkoakin sen palvoja halutessaan saa.

    Useasti on kuulunut mainintoja, että Orotavan laaksossa on asuntopula ja etenkin Puertossa. Näytti kyllä omaankin silmään, ettei niitä myydään tai vuokrataan ilmoituksia ollut entisessä määrin.
    Francon kämppääkin on joku alkanut saneeraamaan, vaikka verkkaiseen tahtiin. Se tahti on ollut vielä verkkaisempi yli kymmenen vuotta, pitempäänkin.

    Taoron puistoa näytti laitellun isosti kuntoon, mikä onkin loogista, kun se vanha Casino on todella ison saneerauksen kohteena. Investointi näyttää niin isolta, että hieno on pakko olla lopputuloksenkin.

    Tivolista en tainnut tällä kertaa muistaa valittaa, kun yövyin siitä riittävän kaukana. Se on ilmeinen, jokavuotinen traditio, joten jos on niitä, joita kilkutus ja välkytys häiritsee, se kannattaa huomioida kämpän valinnassa.

    Kaupat paranee vuosi vuodelta, mutta niille, jotka laittaa kovasti Teneriffalla ruokaa, hiukan poikkeava pakkauskulttuuri ja luonnollisesti nimistö on sellaista, johon aluksi joutuu paneutumaan.

    Loro Parquen valistus saa vuosi vuodelta synkempiä sävyjä. Maailman meret on massamurhien näyttämö. Me tapamme luonnon erilaisin muovijättein. Onneksi sanoma säilyy voittopuolisesti myönteisenä ja lapset nauravina, pois lukien luonnollisesti teinit.

    Vaikka kotiin on kiva palata, en kyllä ihmettele, että niin moni palaa Puerto de la Cruz’iin aina uudestaan. Juuri tuon ilmaston vuoksi ne englantilaiset jo yli 100-vuotta sitten alkoi rakennella niitä talviresidenssejään Teneriffalle. Siellä, yhdellä saarella on useampia mikroilmastoja. Niistä voi kukin valita sen soveliaimman. Toki muillakin saarilla on puolensa ja taatusti syystä. Itse olen ravannut Puertossa jo toistakymmentä vuotta, ehkä 15, enkä yhtään ihmettelisi, vaikka taas vuoden kuluttua löytäisin itseni sieltä.

    Kaikille hyvää uutta vuotta 2024 Puertoon, tai sinne missä ikinä lienettekään.
  3. No niin, tosiaan olin niin tohkeissani tuosta Teiden lumitervehdyksestä, että mokasin tuon kirjautumisen. Otan siis tuon kirjoituksen toki nimiini, vaikka tyylilaji oli vissiin muutenkin tunnistettavissa. ;)

    Nyt Teiden huippu on sitten taas pilvessä, mikä toisaalta tarkoittanee sitä, ettei aurinko kerkeä sitä liikaa lämmitellä, joten toivottavasti se lumi pysyy joulukansan ilona.

    Kopsaampa tuon "anonyymitarinani" tähän, jotta on sitten haettavissa joskus nicilläni. Toistan siis aamuista itseäni alla:

    No niin, joulua!

    Aamulla taas meni katsomaan Teideä. Aurinko paistoi kirkkaasti ja hetken näytti huipulla jopa pilvettömältä. Huipulla on lunta. Ihan kärki ei ole valkoinen, mutta se aurinkoinen sivu hohtaa yläkolmiossa valkoisena. Teide toivottaa Joulua! Kun aurinko paistaa Teidelle, niin vaikka sen korkealla huipulla on kylmä, auringon säteilyn voima höyrystää lunta tehokkaasti. Ihan huipun päällä on valkoinen pilvi, kuin tulivuori kuorsaisi rauhallisesti. Kysymys lienee lumen veden muodonmuutoksesta. Vaikka lumi poistuisikin Teide silti toivotti joulua, minullekin.

    Jos joku tänne on lähdössä, niin pakatkaa jotain oleskelutohvelia tai villasukkaa mukaan. Nämä lattiat ovat tyypillisesti kivilattioita, eli vaikka on lämmintä, suomalaisittain todella lämmintä, eli ne aurinkovoiteetkin on tarpeellisia, niin lattiat tuntuu iltaisin kylmiltä paljaaseen jalkaan. Ulkokenkiin sitten suosittelisin niitä pohjien pito-ominaisuuksia. Vuosi vuodelta täällä kiinnitetään aina vaan enemmän huomiota puhtauteen. Kaduilla ja portaissa on paljon laatoitusta ja niitä huudellaan. Se laattapinta voi olla joskus liukas ja tällä porrasmäärällä, se liukastuminen voi olla kohtalokas. Hyvä kävelykenkä, käyttötarkoitukseen sopiva, on etenkin täällä paikallaan.

    Illalla vaikutti, kuin koko kaupunki olisi lähtenyt liikekannalle. Kuppilat täynnä ja paikalliset kulkemassa poronsarvia kuvaamissa päähineissä tai jopa vihreissä ”tonttuhatuissa”, joissa välkkyy ledit. Leppoisa, eloisa meininki. Ei ole sitä jouluahdistusta.

    Kun joskus kauan sitten, heti kivikauden jälkeen, aloitin nämä retkeni tänne, yksi motiivini oli päästä karkuun suomalaista joulukilkatusta. Mini sitten sanoi, että ”toivottavasti ette ole tulleet tänne pakoon joulua”. Kerkesin siinä, sen bussimatkan aikana olla syvästi huolissani valinnastani. Helpotti kumminkin heti, kun näin täkäläisen tulkinnan. Ainoa konflikti meinasi tulla, kun olin menossa normikamppeissa hyvätasoisen hotellin jouluillalliselle. Vilkaisin englantilaisten ladyjen joulukimallusta ja käännyin niiltä sijoiltani etsimään kaupungilta täkäläistä tarjontaa.
    Sittemmin minulle pukeutumisvaatimuksista opasti vanha, arvokas herra, joka oli onnistunut vielä käymään Casinolla, kun se oli ollut toiminnassa. Piti yrittää kahteen vuonna, koska ensimmäisellä yrityksellä smokki puuttui.
    Onneksi kaupunki on täynnä paikkoja, joissa ihan "normivehkeissäkin" voi liikkua, vaikka kyllä paikallisetkin siihen juhlallisempaan varustautumiseen hivenen panostaa. Lisäsin tuon, ettei kukaan nyt hermostu, että puku pitää...
  4. Keskellä täkäläisittäin riemukasta joulusesongin alkua, mikä ei minua juurikaan ahdista, kävin aamulla taas vilkaisemassa, miltä Teide näyttää. Huippu piirtyi selvänä, ilman lunta, joten se vastasi, ”ettei tämä mitään talvea vielä ole”. Alhaalla oli lämmintä, varjoa piti auringossa hakea. Nyt, iltapäivällä on pilvistä, jopa täkäläisittäin viileää. Kohta voi jopa sataa. Linnut konsertoi. Aamuyöstä mietin, että ”mä meen ja tapan ton kukon”.

    Nuo aiemmin kuvailemani jutut, esimerkiksi se tarjoilijoiden puute, johtaa täällä jo kulttuurien törmäämiseen. Istuskelin odottelemassa keskustan terassilla, jotain odotettavaa ja panin merkille, miten siinä ”saksalaisalueen” ulkopuolella -siis kun se saksalaisalue on siellä ylempänä, jo pientä kärhämää aiheutuu, keskustassa. Vaikka saksalainen on pihi se edustaa rahaa ja usein omasta mielestään myös herrakansaa.
    Kaksi saksalaispariskuntaa, hyvin varttuneita, samassa pöydässä, tilasi laskua, saksaksi, ei yhtä espanjan sanaa. Tarjoilija ymmärsi, että kaksi halusi lisää samaa, mitä aiemmin, johon saksalaiset pöyristyneinä, kun se sitten toi lisää, että ei kun lasku. Alkuperäisen sopotuksen idea oli jakaa se lasku pariskunnittain, jotka eivät edes istuneet vierekkäin. Show oli valmis. Se vei sen ainoan tarjoilijan kapasiteetin, joka palveli reippaasti yli 20 asiakasta. Muistui mieleen Pohjois-Italia. Siellä näin italialaisen tarjoilin juoksevan, kun hän yritti olla tehokas, saksalaisten silmissä. Onneksi täkäläinen ei juokse. Sillä pitää vaan olla pitkä pinna ja kaikilla muilla, joita se yrittää palvella.
    Tarjoilijakunnan lukumäärä per asiakas ei todellakaan ole palannut pandemiaa edeltävään aikaan.

    Näitten joulurutiinit on kyllä hellyttäviä. Joku ”koulun” bändi” ilmestyi keskustaan esiintymään. Niitä esiintymisiä oli ympäriinsä, eri bändeillä.
    Just just kykeni erottamaan, mitä kappaletta bändi kulloinkin tulkitsi, mutta siinä oli mukana vaikka ketä, jossain roolissa, niitäkin, jotka eivät vielä olleet koulussa ja niitä, jotka olivat jo aikaa kouluasteet selvittäneet. Se nuotissa pysyminen oli ihan sivuseikka. Tämä vähemmän tiukkapipoinen joulun toteutus on kyllä helpottavaa ja hauskaa. Lapsille näytetään järjestettävän vaikka mitä aktiviteetteja, jotta se Petteri Punakuono ei hermostuttaisi. En ole kenellekään vielä hennonut kertoa, että ”sitten me suomalaiset syömme sen”. Poronkäristys on Lapissa hyvää, jos se osataan tehdä. Siitäkään ei enää ole kyllä takeita, että aina osataan. Täkäläiset uskaltaa käyttää niitä sarvipäähineitä, kun eivät pelkää joutuvansa syötävien listoille.

    Ai niin ! Niitä takseja on taas ihan normaalisti liikekannalla, vaikka tänään en ole itse tarvinnutkaan. Taksipula ei siis ole mitenkään pysyvä ilmiö.
  5. Aiemmin kirjoitin jotain sen tapaista, että canariot vakuuttavat minulle kaiken palanneen pandemiaa edeltäneelle tasolle. Ei ole, minusta, suinkaan kaikki.

    Tänään oltiin alakaupungissa ja pohdittiin, missä tehtäisiin jouluostoksia. Halusin nähdä sen uusitun Duraznon hyperdinon tälläkin kertaa, mutta kun sinne oltiin aiemmin, sinne Duraznoon toiselta puolen kivuttu, ajattelin laiskana hypätä taksiin ja jumppahuiti, odoteltiin siinä aukiolla, josta se Loro Parkin junakin lähtee ainakin vartti ja yhtään taksia ei näkynyt. Muita asiakkaita oli kyllä jonossa, riittävästi.

    Hiippailtiin siitä kärsimättöminä sitten eteenpäin pitkin rantakatua ja pongasin sitten taksin, johon hypättiin. Hän kertoi heti, että keskusta on tukossa. Haluatteko ylös tunnelin kautta vai kierrämmekö vastakkaiselta? Puollettiin tunnelia ja samalla tenttasin, mihin taksit on kadonneet? Sitten alkoi puhetulva ja tämä taksikuski oli mies, so. siis siitä huolimatta. Hän selitti jouluruuhkan, mutta kertoi olevansa taksin omistaja, joka siitäkin huolimatta on katkera, ettei kapasiteettia palauteta pandemiaa edeltäneeseen lupamäärään. Juttua tuli ihan tolkuttomasti, mutta hän sanoi, että ennen pandemiaa lupia oli 200, liian vähän asiakkaita, vähennettiin neljänneksellä, siitä on neljä vuotta ja edelleen on se vähennetty määrä.
    Koko ajan se taksikeskus välitti tietoa, missä on kuinka paljon asiakkaita odottamassa missäkin. Tuntui olevaa kaameasti kaikkialla. Hän kertoi, että hänen lompakkonsa lihoo, mutta palveluntarpeeseen ei voida vastata.

    Meni muutama tunti ja takseja näkyi taas normaalisti. Kaikki päätti vissiin lähteä jouluostoksille samanaikaisesti ja jokunen pisara tuli jostakin pilvestä, joten katastrofi oli valmis.

    Vieläkin Teiden huippu oli pilvessä. Äsken hetken sataa lotootti. Tämän lämpökuurin jälkeen jopa minäkin olen aistivinani käännöksen kohti Teneriffan ”talvea”. Lämmintä se on silti. Kun aurinko paistaa, on syytä suojata pollaa.
  6. Kun Puerto de la Cruz sijaitsee Teneriffan pohjoisosissa, täällä ikuinen kevät.

    Kaupunki saa osakseen vähemmän sateita ja enemmän aurinkoa kuin monet muut saaren osat, eikä suomalaisittain keskitalvellakaan ole todellakaan kylmää tai sateista. Sadetta kuitenkin saadaan, eilen aamulla terassi suorastaan lotisi, eli hetken vettä tuli sen verran, että sitä voi luonnehtia sateeksi. Paikallisista olosuhde näyttää vastaavan jääkautta. Toppa-asusteet ja turkikset on kaivettu kaapista. Siinä sivussa se pohjoismaalainen kävelee shortseissa ja sandaaleissa.

    Kun katselin auringon ottajia siinä vulkaanisesta ”hiekasta” koostuvalla rannalla, pari asia tuli taas mieleen. Liput vaihtelivat punaisesta keltaiseen, mutta sinnikkäästi silti mereenkin mentiin. Jopa lapsia vietiin tuntemaan aaltojen voimaa. Se meri voi olla täällä petollinen. Vetäytyvässäkin aallossa on voimaa viedä sinne merelle päin.

    Toinen juttu on se auringonotto. Jos se on 1.prioriteetti, itse menisin saaren eteläpuolelle, niihin turistihel … tuota paratiiseihin. Minulla se ei ole, joten pysyn täällä, jo turhankin tutussa ympäristössä.

    Sateiden vuoksi ja kastelunkin, subtrooppinen kasvillisuus pysyy vehreänä ja kukassa miltei ympäri vuoden. Kukkien kuvaajat on tyypillinen näky ja puutarhuri arvostettu ammatti.

    Sen verran ”canarioksi” olen oppinut, että minäkin, näin joulun alla, käyn aamusta katsomassa joko Teiden huipulla on lunta. Se on pilvessä, joten tätä kirjoittaessa en tiedä. Eilen ei ainakaan ollut.

    Vuorilla muutenkin on pilvimassaa, mutta rinne on sitten taas kirkas heti pilvireunan jälkeen. Calima luonnollisesti katosi.

    Jos ette ole käyneet vuorilla, se kannattaa taatusti kokea, jos liikuntakyky on normaali. Siellä on helppokulukuisiakin reittejä ja sinne pääsee Titsalla ajamalla päätepysäkille. Lenkit lähtee heti siitä. Joku ”opas”, siis semmoinen, joka on ollut siellä ennenkin, on hyvä olla matkassa. Turisteissa on täällä paljon porukkaa, jolla on käsi tai jalka paketissa. Yleensä kaatuillaan alhailla marmorilla, tms. portaissa, mutta ylimielisellä vaara piilee myös vuorilla. Maisemat on siellä hienot, ilma puhdasta hengittää ja samalla voi selvittää itselleen, mistä saari hankkii vetensä.