Vapaa kuvaus

Aloituksia

74

Kommenttia

880

  1. "Tämä palautuu siihen, miten mielen teoria määritellään."

    Mielen ymmärrys on oletus, että toisella on samanlainen mieli kuin itsellä. Tämä oletus perustuu vastavoroiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kuten yhteiseen huomioon, kielen käyttöön ja toisen tunteiden ja toimien ymmärtämiseen.

    "It is typically assumed others have minds analogous to one's own; this assumption is based on three reciprocal social interactions, as observed in joint attention, the functional use of language, and the understanding of others' emotions and actions."

    https://en.wikipedia.org/wiki/Theory_of_mind

    Mielen ymmärtävä olento ymmärtää haluamisen, ajattelun, näkemisen olevan muutakin kuin katsomista, paikkansapitämättömät uskomukset ja piilotetut tunteet ja aikomukset.

    "Understanding “wanting” : The first step is the realization that others have diverse desires, and to get what they want, people act in different ways.

    Understanding “thinking”: The second step is the understanding that others also have diverse beliefs about the same thing and that people’s actions are based on what they think is going to happen.

    Understanding that “seeing leads to knowing”: The third stage is recognizing that others have different knowledge access, and if someone hasn’t seen something, they will need extra information to understand.

    Understanding “false beliefs”: The fourth stage is being aware of the fact that others may have false beliefs that differ from reality.

    Understanding “hidden feelings”: The final stage is being aware that other people can hide their emotions and can feel a different emotion from the one they display."

    https://www.simplypsychology.org/theory-of-mind.html

    Kai näistä jo voi turvallisesti päätellä, että mielen ymmärrys edellyttää tietoisuutta? Kai ajattelu on tietoisuuden merkki, vai mitä? Nyt sinä jankutat yhdestä kapea-alaisesta mielen ymmärryksen kriteeristä eli siitä, että ohjelmanpätkä matkii uskottavasti ihmisen kieltä ja se olisi yhtä kuin mielen ymmärrys. Selvä merkki koneen mielen ymmärryksestä olisi se, että kone kertoo ymmärtävänsä niin, että sitä ei ole ohjelmoitu termeinä tai algoritmina siihen koneeseen.
  2. Hyviä kommentteja.

    "Joo, eipä tiede vastaa kysymykseen siitä, mikä on hyvä tai paha asia. Tähän tarvitaan myös "maalaisjärkeä". "

    Ei taida olla mitään vastausta siihen, minkä avulla päästään faktoista arvioihin "miten asiat ovat" ja "miten niiden tulisi olla", maalaisjärki tai hyvin informoitu rationaalinen ajattelu on varmaan juuri sitä.

    "Kulttuureja vertailemalla voi myös helposti havaita, ettei mitään yleispätevää, absoluuttista moraalia ole olemassa, vaan käsitys oikeasta ja väärästä riippuu kulttuurista."

    Juurikin näin ja oma lauma on se tärkein viitekehys eettisten kysymysten ohjaamiseen. Uskallan väittää, ettei ihmisellä ole sisäsyntyistä estoa tai moraalia olla tappamatta omaa lajitoveria. Tästä hyvä esimerkki on Pohjois-Sentinelin saaren asukkaat, jotka tappavat kyselemättä suunnilleen kaikki ulkopuoliset ihmiset, jotka yrittävät tunkeutua heidän saarelleen. Tärkeää tässä esimerkissä on se, kuinka tieto vaikuttaa eettisiin kysymyksiin, mutta ei suoraan. Aikojen saatossa ihmisellä on lisääntynyt tietoi toisista tuntemattomista ihmisistä. Ne ovat ihan samanlaisia lajitovereita kuin itsekin ja oma lauma, ei niitä pidä tappaa. tämä edellyttää kuitenkin tietoa ja suhteellisen avaraa ajattelua. Tästä ehkä paras päinvastainen esimerkki on xenofobia ja rasismi. Tiettyyn rajaan asti se on hyvä asia, mutta jossain vaiheessa alkaa haittaamaan edistystä.