dfxx

Vapaa kuvaus

Lempikirjat: Da Vinci Code Vapaa-aikanani: lenkkeily, Kalastus Kotieläimet: kissoja Ruoka & juoma: kaikki grillattava Linkit: http://www.farmit.net, http://www.irc-galleria.net, http://www.kauppalehti.fi Kotimaa: --- Koulutus: Ammattikorkeakoulu Ammatti: Talous/hallinto Siviilisääty: Sinkku Lapset: Olen ylpeä vanhempi Email: dfxx@suomi24.fi

Aloituksia

0

Kommenttia

31

  1. kilpailuttaminen kannattaa aina. Voi itsekin kilpailuttaa, mutta osaako noin yhtäkkiä sanoa mikä on taloudellisesti itselle parhain tarjous? Ei ne provikat ole suuria metsänhoitoyhdistyksessä ja kuitenkin ne ajattelee metsänomistajan etua, koska se on niidenkin etu. Metsäfirmat tekevät mitä pitääkin eli yrittävät tahkota mahdollisimman paljon voittoa osakkeiden omistajille, ja siihen strategiaan ei sovi ylimääräisten almujen antaminen metsänomistajille.
  2. Riippuu ostajasta. Bioreaktori olisi sikalassa paikallaan, vähenisi hajuhaitat.
  3. Ympäristötuki parantaa vesistöjen tilannetta maatalouden osalta. Lannoitusta tarkennetaan, suojakaistoja jätetään jne. Eí nykyään ole sellaista holtittomuutta kuin aiemmin lannoittamisen suhteen. Maanviljelijät ymmärtävät ettei lannoitetta tarvitse laittaa ylimääräistä peltoon.
  4. Niitä maksetaan myös siksi, että ympäristö säästyisi. Tämä velvoittaa maanviljelijää tekemään ylimääräistä työtä navetassa, pellolla ja paperitöissä. Se on kuitenkin kaikkien etu, että vesistöihin ei mene myrkkyjä ja ravinteita. Suurimmassa osassa maapalloa vähät välitetään ravinteiden huuhtoutumisesta. Suomessa viedään tuista pois, jos ei ole suojakaistoja tai apulantakirjanpitoa. Niin ja eläimillekin on säädoksensä ei saa kiduttaa niin kuin esim. uuden seelannin lammaslaivoissa. Niitä lampaita ois saanu halvalla ja saa, mutta joku moraali siinäkin, ei mitään tukea tehotuotantomaille kuluttajat. Tietenkin, jos on ihan sama mitenkä eläin kasvatetaan, siirrellään, teurastetaan, niin ostakaa sitte halvinta. Tietenkin riskit kasvavat eläintautienkin suhteen, mutta ei siinä varmaan numeroina ole kovin suurta riskiä sairastua BSE-hen tai vastaavaan.
  5. Joku tarjoaa, Muoniosta, mahdollisuutta aloitustukiin ja investointitukiin, tällä palstalla. Aloitustuki olisi 55 000 euroa verotettavaa avustusta, jos pitäisit navetassa lehmiä. Navetan rakentamisessa saisit hyvät investointi tuet 55% avustusta ja korkotukilainaa, parhaimmassa tapauksessa. Kun, olet kiinnostunut asiasta, kannattaa kysyä. Oikeasti lähde yrittämään maatalouteen saat triplasti enemmänkin tuota aloitustukea, kuin olit ennakoinut viestissäsi. :)
  6. Ei ole ihan helppoa laskea pitkälle aikavälille todellista vuosikorkoa. Kaavat vaihtelevat lainanlyhennyksien lukumäärien mukaan jne. Luotottaja pystyy pelaamaan itelleen hyvää tuottoa, laittamalla kaikkia lisämaksuja lyhennyksen ja koron lisäksi.
  7. Harvalla maatilalla on nettovarallisuutta paljon, koska velkaa on paljon ja verottaja ei arvosta korkealle rakennuksia ja muuta omaisuutta. 10% ja 18% otetaan nettovarallisuudesta ( yrityksen varat-velat+edellisen vuoden vieraalle maksetuilla palkoilla). Joten, kyllä verottaja vie valtavasti myös maatiloilta. Lyhentäähän saa vasta verotetusta tulosta, jolloin ei velat nopeasti maatiloilla laskekkaan.
  8. Vuonna 2015 yli nelikymppiset maanviljelijät saavat todennäköisesti töitä, koska niillä on vahva käytännön kokemus. Työ on opettanut tekijäänsä.
  9. Paras laskukaava olisi NPV-laskelma. Se on kuitenkin vähän hankala, koska myytävissä metsissä tulot voivat tulla 80 vuoden päästä. Idea on kuitenkin se, että tulevaisuudesta saatavat tulot diskontataan nykyhetkeen, samoin menot jne. Laskelma ottaa huomioon myös inflaation, mikä on merkittävä tekijä, kun suunnitellaan myyntiä 80 vuoden päähän. Kuitenkin laskelmasta tulee todella monimutkainen, koska ei tiedetä inflaatiota, puusta saatavaa tuloa, kustannuskehitystä jne. Vuotuiset korkoprosentit vaihtelisivat henkilön riskiprefesenssien mukaan. Tää on kuitenkin niin hankalaa tavalliselle metsän omistajalle, ettei sitä kannata kauppaa käytäessä hyödyntää. MHY arviot ovat ihan hyviä, ne on puolueettomasti tehtyjä.
  10. Suojakaistoissa on se ongelma, että niitä pitää hoitaa, niittää ja välillä uusia. Kuitenkin niitä on tarkeä pitää, koska se on isännänkin etu, ettei maa-ainekset lähde liikkeelle virran mukana, vaan esim. nurmi monivuotisena sitoo niitä.
    Kyllä ympäristötukien ehdot ovat vähentäneet huomattavasti ravinne kuormitusta vesistöihin. Tämä voidaan kuitenkin todeta tutkimuksissa viiveellä, koska vesistöjen tila ei hetkessä kohennu. Jos, ei ole suojakaistaa, lähtee isännältä useita prosentteja ympäristötuesta, riippuen vähän tarkastajasta. Tämä tekee helposti rahassa tuhat euroa, jos pinta- alaa on paljon. Sanktiolle mentäessä on todennäköistä, että tarkastaja saapuu seuraavinakin vuosina tilalle.
    Mielestäni nykyinen tukijärjestelmä on hyvä ympäristön kannalta ja isännänkin. Aina parannettavaakin löytyy, tukea pitäisi suunnata bioenergian käyttöön entistä enemmän valtion suunnalta. Tästä hyötyisi koko kansantalous, ei oltaisi niin riippuvaisia kalliista saudien öljystä. Pelkääkö valtio Fortumin puolesta vai miksi bioenergiaa ei tueta enempää?
    Tämä öljyn verotuksen keventäminen on hyvä asia maatiloille, mutta pitkässä juoksussa se ei sitä ole, koska se hidastaa myönteistä kehitystä ympäristön kannalta.
    Sgimi otit asian hyvin esille ja muutenkin kysymyksesi on ollut hyviä. Totuus on se, että maatalous on vesistöjemme suurin kuormittaja. Parempaan suuntaan mennään koko ajan.
  11. Suurin osa tiloista on sitoutunut ympäristötukeen, mikä edellyttää suojakaistojen jättämistä valtaojien ja vesistöjen varsille.
    Lanta sisältää paljon haisevaa metaania, hiilidioksidia ja vähän rikkidioksidia jne. Lannan kaasut voitaisiin ottaa talteen, jolloin lannoitteeksi menevä osa ei haisisi enää ja, olisi kasveille huomattavasti käyttökelpoisemmassa muodossa.
    Haiseva metaani otettaisiin talteen hapettomassa tilassa (anaerobisesti) ja poltettaisiin mäntämoottorissa. Prosessissa syntyy sähköä 1/3 osa ja lämpöä 2/3, mikäli mäntämoottori pyörittää sähkögeneraattoria.
    Biokaasu (metaani) voidaan polttaa myös liikenteessä esim. henkilöautojen voimanlähteenä.
    Pelloilleni levitettäessä biolantaa, se ei haise, valumat vähenevät, rikkakasvit/taudinaiheuttajat kuolevat ja lannoite on tasalaatuista ja tehokasta typpi/fosfori-lannoitetta.
    12. 2 / 2
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt