marjattatiainen

Vapaa kuvaus

Olen vähän yli kuusikymppinen nainen Etelä-Savosta, eläkkeellä.Juureni ovat äidin puolelta Karjalan kannakselta ja isän puolelta Oulun seutuvilta. Olen kiinnostunut yhteiskunnasta ja ollut aktiivinen vaikuttaja kunnan ja seurakunnan puolella sekä erilaisissa järjestöissä ja myös politiikassa. Nyt olen luopunut luottamustoimistani (melkein kaikista) ja osallistun vapaaehtoisesti erilaisten yhteisöjen tapahtumiin. Luen paljon ja monenlaista, historiaa, elämänkertoja, muistelmia, dekkareita, romaaneja, runoja, klassikoita, vain kauhukirjallisuuden kierrän. Teen käsitöitä, neulon, virkkaan, kudon kangaspuilla, askartelen. Hoidan tarvittaessa lastenlapsiani. Hakusanat: sudokut, Elvis, käsityöt, kirjat

Aloituksia

6

Kommenttia

99

  1. Kasvun hidastamiseksi katkon kesäkuussa kaikki tämän vuoden vuosikasvaimet puolesta välistä poikki. Näin olen saanut esim. vuorimännyistä tuuheita, kartionmallisia pihapuita.
  2. Valoa, mutta ei paahdetta.Toinen asiaan vaikuttava tekijä on , että alppiruusu
    tarvitsee happaman maan ja kasvualustan. Kalkkia ja tuhkaa ei kannata kylvää.
    Jotkut kuulemma antavat piimää ( mitähän tapahtuu kesähelteellä).
    Puutarhamyymälöissä on rhodo-lannoitetta saatavilla. Toisaalta liika lannoitus
    heikentää talvenkestävyyttä.
    Itä on hyvä alppiruusu-ilmansuunta ;-)
  3. Tänä vuonna valkeat sireenit kukkivat paljon ja kauniisti, mutta sinipunaiset paljon
    myöhemmin ja vähän, ainakin täällä Etelä-Savon alueella.Minullakin 2-6 kukkaterttua pensaassaan.
  4. Varkaat kannattaa katkoa runkotomaateista, pensas- ja minitomaateissa jotain
    vain harvennusmielessä.Olen jossain taimessa antanut kasvaa "toisen" latvan
    varkaasta, ja saanut tuplasadon.
    Katkaise latva syksymmällä, kun näyttää, että raakileita on tarpeeksi. Ennättävät kasvaa ja kypsyä ennen kylmiä säitä. Kerää ennen pakkasia myös vihreät
    pois ja säilytä viileässä. Ota sisälle valoon kypsymään vähin erin. Meillä on riittänyt marraskuun alkupuolelle asti omaa tomaattia.
  5. Keväällä ihan jotain Puutarha Y- tai jotain samanlaista, kesällä voit kylvää tuhkaa,siitä sipuli tykkää ja jos löydät nokkosia, pane niitä sanko täyteen, vettä päälle ja anna "muhia" joku päivä tai 1 viikko (haju on muikea).Laimenna lientä kasteluveteen n. 1-2 osaa lientä, 8-9 osaa vettä. Käy muillekin kasvimaan kasveille
    ja torjuu samalla joitakin ötököitä.
  6. Kahvipusseista voi taittaa liuskoja ja silittämällä leivinpaperin läpi kiinnittää toisiinsa pitkiksi nauhoiksi.Sitten pujotellaan kuin tuohi-tai pärekoria, ensin ylöspäin, yläreunaan pannaan rautalanka kiertämään, siihen kiinnitetään rautalankaa sangaksi, Yhtymäkohta pujotellaan nätiksi ja sitten lähdetään ulkoreunaa alaspäin ja päät pujotellaan pohjan alle.
  7. Minä kävin ostamassa paikkakunnan AgriMarketista, möivät punnittuna irtotavarana
    sen verran kuin pyysin. Voit kyllä kysäistä myös apteekista.
  8. Itsekin olen kukittanut kärhöjä kesäkukka-astioissa, kun myyrät-hiiret? ovat nakertaneet versoja poikki.Syksyllä olen kaivanut kuopan, johon olen nostanut kärhön juuripaakkuineen ja pannut varret nätisti maan pinnalle, en siis katkonut.
    Juuripaakun ja varsien tyvet olen peittänyt mullalla.
    Kai laatikossa on reikiä pohjassa liian märkyyden poistumiseen?
  9. Jos ei ole aivan paahteinen paikka, pienikukkaiset begonia ovat koko kesän kukkivia.Pari niitä ja reunustalle orvokkeja kaareen.Helppo vaikka uusia kesän kuluessa.Ja väreissä on, mistä valita.
    Myös hopealehti on kaunis siinä reunalla.
  10. Kumpaakohan sinä tarkoitat, verenpisaraa vai pelargoniaa (pelakuutta)?
    Verenpisara ei tykkää suorasta auringonpaahteesta, puolivarjoinen, valoisa
    paikka on parempi. Pelargonia puolestaan viihtyy auringonpaisteessa-kin.
    Verenpisara on arempi kylmälle kuin pelargonia. Itse pidän pisarani valoisassa,
    tuulelta suojatussa kuistin kulmassa.
    Kukkiessaan molemmat tarvitsevat sekä vettä että lannoitusta sekä vanhojen kukkien poistoa.
  11. Se mallitilkun teko kannattaa.Ota valitsemasi puikot ja lanka.Luo esim. 40 s ja
    kudo sileää tai mallineuletta neliön muotoinen lappu. Levitä se neulojen avulla
    alustalle ja merkkaa neuloilla 10x10 cm neliö.Voit höyryttää halutessasi sen.
    . Laske silmukkaluku ja kerrosluku.
    Esim. 27 silmukkaa kymmenellä sentillä tarkoittaa 2,7 s/cm.Siitä on helppo
    kertoa ympärysmittasi tai etu/takakappaleen silmukkaluku. Esim. 60x2,7 = 162 s.
    Samoin kerrosluku pystysuunnassa. Esim.22krs/10cm on 2,2 krs/cm.
    50cm tekee 50 x 2.2 = 110 krs.
    Tuntuu hankalalta alkuun, mutta on avuksi myöhemminkin.
    Itse kirjaan kudontavihkooni kaikista neuleista langan nimen ja puikkojen paksuuden, samoin senttimitat ja kierrosluvut voi laskea jo etukäteen.
  12. Kurkkaa Viherpeukalon sivustoille. Siellä on erilaisia perennayhdistelmämalleja
    niinkuin myös siinä lehtisessä, joka ilmaisjakeluna tulee postissa.
    Kasvien korkeus, kukinta-aika, talvenkestävyys, maalaji, ilmansuunnat ym. on
    huomioitava monivuotista penkkiä tehdessä.
    Käy kirjastossa selaamassa puutarhakirjoja,varmasti löytyy vinkkejä.Saat lainaksikin ilmaiseksi n.4 viikkoa luettavaksi.
  13. Kun puu tekee tosi suuren sadon, se voi pitää "välivuoden" eli se ei ole jaksanut kehittää kukkasilmuja sadon jälkeen.Kannattaa harventaa tulevaa satoa, poistaa
    raakileita, etteivät ole n.10cm lähempänä toisiaan.Ainakin niistä oksista, joihin yltää.
  14. Jätä vaan sitä kuivaa siihen vähän, ettei tule nestevuotoa tuoreesta tähän aikaan vuodesta.Tippuuhan se kuiva sitten itsekseenkin pois tai leikkaat elokuulla, että ennättää arpeutua ennen talvea.
  15. Mitähän vastaan aiot myrkyttää? Ötököitä, rupea, laikku-muumiotauteja?
    Kevätruiskutusaika on ohi mennyt. Käy kirjastossa kurkkaamassa alan teoksiin,
    löydät asiantuntevaa opastusta kasvinsuojelusta ym. Myös monet puutarhamyymälät antavat neuvojaan - ja aineitaan maksusta.
  16. Jos omenapuusi ovat samaa lajiketta, ne eivät välttämättä pölytä toisiaan ja jäät ilman satoa. Hommaa eri lajiketta oleva puu, ja kysy hankkiessasi, onko se hyvä
    pölyttäjä.Lisäksi kukinnan pitäisi olla samanaikaista näillä eri puilla,että pölytys tapahtuisi.Tsemppiä!
  17. Raavi vaan siitä puun juurelta ruoho rikki. Ota huomioon, että puun juuret ulottuvat
    yhtä etäälle kuin latvus leviää ja hiusjuuret ovat melkein pinnassa. Voit upottaa siihen juurelle esim. sinililjan,Scillan,
    sipuleita, myös orvokit ovat kiitollisia, matalajuurisia ja pitkään kukkivia, kun katkot
    niistä vanhat kukinnot pois.Itse sain Tertin kartanosta vinkin, sinne ulkoreunalle
    ympyrään narsissin mukuloita, ovat upeita keväällä, eivätkä kelpaa myyrille.
    Jotain matalaa yksivuotista kukkaa voit istutella mieltymyksesi mukaan.
    Monivuotinen perenna, esim.suikeroalpi, on helppo ja leviää mukavasti matalana.
    Teetkö pihakivistä reunuksen vai ympyrän vai ajattelitko laatoittaa koko puun juuristoalueen?
  18. Hyvä Sinä! Itse hankin eristämättömän, vihreän Keter-kompostorin vuosia sitten.
    Siinä on verkkopohja ja luukku seinässä tyhjennystä varten.Syksyllä aika myöhään tyhjennän sen melkein pohjilleen talvea varten, vieressä on puutarhajätteelle verkkohäkkikomposteja, johon siirrän ja peitän.
    Keter riittää talviajaksi 4 hengen perheelle.Lumi suojaa ympärillä. Ja yllätys, yllätys,
    jo maaliskuussa auringon lämpö kannen kautta sulattaa sisustan painumaan kasaan.Edullinen ja toimiva.
  19. Kyllä naapurini sai yli 20 myyrää sillä konstilla. Myyrän polulle kuoppa, johon esim.
    sellainen 3-6 litran muovisanko, vähän vettä pohjalle (10cm).Rakennelman päälle
    kehikko, että "polku" pysyy auki ja multaa päälle.
    Toinen naapurini osti sellaisen isomman hiirenloukun näille vesi-ym.myyrille.
    Missä näkyy ulostuloaukko, siihen loukku, jossa on porkkananpala, ja
    sanko ylösalaisin siihen päälle.Viime syksynä liki 30 saaliseläintä.
  20. Jos se köynnösruususi on valkokukkainen Pohjantähti, se kukkii edellisen kesän
    versoilla.Eli tänä kesänä kasvattaa ne piiskat ja ensi vuonna kukkia on niissä.
    Siirsin sen olko-oven pielestä etäämmälle kasvamaan, kun aina löi piiskoillaan
    päin naamaa tuulessa. Tuoksuu mukavasti.Punoin nyt keväällä ne piiskat
    kiertämään toisiaan, että olisi supummassa koko kasvi.
    21. 4 / 5
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt