waskihanska

Vapaa kuvaus

O: Rahvasmainen, omasorttinen, globaalisuutta syynäilevä, kotona viihtyvä ja kotikentän sananvaltaa arvostava, hätäilemätön suomalainen eläkeläinen, uskontoihin uskomaton valikoitsija, vankasti aviossa. - Sota-aikaiseen syntyperään kuuluu lukeutuminen pieniin ikäluokkiin. Suuret ikäluokat tulivat sitten seuraavassa vaiheessa sotimisen päätyttyä. - Taka-ajatuksena valveutumiseen pyrkiminen sekä astelu murtomailla, poluilla, turuilla ja toreilla vakaasti ja vapaasti omat saappaat jalassa. ¬: Miljoona euroa (kuusi miljoonaa entistä Suomen markkaa) tosiaan laittaisin säästöön ja harkiten käyttäisin varoja mielekkäisiin tarkoituksiin. - Ensimmäiseksi hankkisin täältä Koti-Suomesta järvenrannalta hehtaaritontin ja rakentaisin jalasmökin - taustamusiikkina tuulen humina, aaltojen kohina ja sateen ropina. Yleisemmin musiikkimakuna loivan oloinen kotimainen ja vaikkapa fado. - Vaikka minulla ei miljoonia olekaan, verotin itse säästöpossuani ja ostin hiukan osakkeita, jotka ovat juuri nyt halpoja. Houkutus kokeilla sitä sijoittamista oli liian suuri. Nyt pitää vain odottaa, että vuosien mukana ajat paranevat ja osakkeitteni arvo nousee. O Paikoilleen jämähtämisen tehokkainta ehkäisyä ja torjuntaa on lähteminen kotimaan kierrokselle asteikkona Helsinki ja sivukulmakunnat ynnä kaikki siltä väliltä. Silloin tällöin ulkomailla käymisen jälkeen on aina parasta takaisinpaluu. - Suomen rantamaisemissa voisin viipyä loputtomiin kesät talvet, syksyt keväät. Meidän säämme ovat vaihtelevaisia ja käyvät minulle laidasta laitaan. - Sähköpostin saaminen ilahduttaa ja asioitten aprikointi, ruotiminen kiinnostaa. - Siis: o Vuodet eivät ole veljeksiä, sanottiin entisaikaan, mutta pitäisiköhän nykyään tasapuolisuuden merkeissä vertailla, jotta sisaruksia. Säätieteilijöitten sanomisia krtisoin joiltakin osin. He puhuvat mm. sateen uhkasta, vaikka kyseessä olisi täkäläisen ilmanalan tavanomainen vaihtelevaisuus. Ja osaa se painettu sanakin. Joku lehtimarkkinoinnin mainoslööppi yritti äskettäin väittää hyytävän kylmyyden tulevan Suomeen pohjoisesta. Ja lämpömittari painui peräti lähelle nollaa plussan puolella. Joka tapauksessa meikäläisäijä hyvillä mielin nyt niin kuin yleensä muinakin vuodenaikoina. Ruoka & juoma: lanttukukko, läskisoosi, uunimakkara, Karjalan paisti, uunijuusto, patasapuskat; maito, vesi, Sahti Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: --- Hakusanat: politiikka, yhteiskunta, Matkailu, kirjallisuus, mökkeily, sienestys, ystävyys, filosofia

Aloituksia

309

Kommenttia

1140

  1. Tässä asiassa on taustalla nykyisen nuorison keskuudessa aika laajana ilmenevä häiriökäyttäytyminen. Vaikka näissä kommenteissa vakuutellaan, etteivät ainakaan meidän jälkeläisemme ole semmoisia, niin on niitä kuitenkin, olkoot sitten "toisten mukuloita". Järjestyksen pitämisen kohdalla on tapahtunut muutosta koululaitoksenkin piirissä. Enkä minä nyt ole kovin vakuuttunut kaikkien vanhempienkaan eli lasten ja nuorten kotikasvattajien oman käyttäytymismallin esimerkillisyydestä, vaikka semmoisia vanhempia ei ilmeisesti tässä keskustelussa olekaan mukana osallistumassa.

    Tuo julkisuudessa esille putkahtanut "korppoolainen junttitausta" on meidän suomenruotsalaisen tahomme esillenostama ja siinä suhteessa on yhteys kyseisen korppoolaisjuurisen miehen omaan viiteryhmään. Mahtaisiko asiassa kuitenkin piillä jotain todellisuuden tynkää? Onhan se aikamoinen loikka siirtyä vaatimattomista oloista varsin pienellä valmistautumisella valtiovallan huippuseurapiireihin. Täsmälleen sama asetelma on lukuisien juuriltaan suomenkielistenkin henkilöitten kohdalla. Käytös ei ole aina hillitysti hallinnassa. Lähtötaustalla saattaa olla merkitystä. Kysymys ei ole älykkyydestä vaan kokemuksesta ja rutiinin hioutumisesta.
  2. SiskoSuomi, huolesi on erittäin aiheellinen! Miten me pärjäämme? En minullakaan ole siihen reseptiä, jonka mukaista rohtoa voisimme saada kuin apteekin hyllyltä.

    Yhtenä olennaisena näkökulmana olen jo aikaisemminkin maininnut meidän suomalaisten oman ajattelumme ja oman tekemisemme viisauden. Kun me itse kukin omilla kotikentillämme järkeilemme elämään niin taitavasti kuin suinkin pystymme, niin siitä koostuu enenevä pärjääminen. Mitä runsaammin on valveutuvaista ja pystyvää väkeä, sitä paremmin onnistumme huolehtimaan yhteisistä asioistamme ja sitä paremmin pärjää koko Suomi.

    Väen kotikenttätason olisi oltava ylin määräävä yhteinen tekijä maassa. Kotikentän olisi oltava subjekti, päättäjä, määrääjä. Valtion olisi oltava renki, työrukkanen. Nykyisinhän ikävä kyllä kansaa ja ihmisten paikallistasoa kohdellaan kuin objektia, holhottavaa kohdetta ja valtio on päällepäsmäri, joka usein harjoittaa suorastaan paikallisten kotikenttien ylikävelyä. Tilannetta ei lainkaan paranna se, että meidän oma valtiomme runnoo arvelematta, ajattelematta ja epäkriittisesti ulkomailta tulevat ukaasit voimaan jopa Suomen etujen vastaisesti. Sillä menettelyllään valtio suorastaan ylikävelee koko Suomen ylitse. Aihetta huolestumiseen on todella perustellusti.

    Mahtaisiko vielä olla mahdollista, että väestön oma aktiivisuus, kotikentän ruohonjuuritason tahto, että se onnistuisi luomaan uusia tulevaisuuden myönteisiä näkymiä? Voitaisimmeko me yhdessä saada jotain hyvää aikaan myös käytännössä? Sitä varten olisi koottava voimat, yhdistettävä hyvät pyrkimykset!
  3. Kun kuvitellaan "Karjalan palautuksen" kustannusten nousevan aivan mahdottoman suuriksi ja niin suuriksi, ettei koko palautusasiasta kannata edes keskustella, niin otetaanpa toisenlainen vaihtoehto tarkasteltavaksi.

    Tiedän, että tämä vaihtoehto on täysin epärealistinen, mutta luotaillaanpa sitä kuitenkin. Leikkiväthän sitä monenlaiset isotkin pojat kaikenlaisia pelileikkejä. Ajatellaanpa, mitä siitä seuraisi, kun yhtenä aamuna heräisimme maailmaan, jossa rajan taakse jäänyt Karjalan osa olisikin täysin itsenäinen valtio, oma tasavaltansa.

    Itsenäisessä "Kannaksen-Laatokan Karjalassa" kaikki tapahtuisi uuden valtion omin voimin. Siellä käynistyisi voimakas kasvukehitys. Täältä Suomen tasavallan puolelta alkaisi vilkas muuttoliike tuohon uuteen tasavaltaan. Karjalaan mennessään he tietysti veisivät mukanaan sekä henkisen pääomansa että taloudelliset resurssinsa.

    Semmoinen uusi Kannaksen-Laatokan Karjalan valtio ei tarvitsisi killinkiäkään nykyisen Suomen talousapua. Silti sinne rakentuisi vauras ja hyvinvoiva yhteiskunta, jossa vallitsisi iloinen karjalaishenkinen ilmapiiri, jonkalaisesta tämä Suomen tasavalta ei osaa edes uneksia. Vot!
  4. Asioitten pitäisi olla samalla periaatteellisella mallilla puolin ja toisin. Kun venäläiset saavat ostaa maata Suomesta ja omistaa Suomen maankamaraa, niin vastaavan mahdollisuuden ja oikeuden pitäisi kuulua tasapuolisuuden nimissä myös suomalaisille Venäjän puolella. Niinhän ei ole todellisuudessa käytännössä. Kun useat näillä sivuillakin kirjoittelevat osallistujat ovat eri mieltä, niin menkääpä ja yrittäkääpä suomalaisina ostaa maata alueella, joka on entistä Suomen aluetta ja joka on nykyisen itärajan takana!

    Suomen valtiolliset päättäjät todellakin mieluiten ovat käsittelemättä koko tätä asiaa. Venäjän puoleisiin säädöksiin meillä suomalaisilla ei ole vaikutusmahdollisuuksia, arvelen. Tuskinpa edes valtiojohtajien neuvotteluissa tilanne muuksi muuttuisi. Sen sijaan omat maanomistuksen ja maanostamisen säädöksemme ovat meidän itsemme eli eduskunnan päätettävissä oleva asia. Kyllä meillä Suomessa on täysin mahdollista kieltää EU:n ulkopuolisten tahojen maanosto-oikeus. Käytännössä niin on tehtykin muutamissa EU-maissa.
  5. Jatkan jutun juurta eteen päin. Keskustan "kentällä" on tapahtunut vuosikymmenien mukana muutosta, esim. 40 viime vuoden aikana. Maalaisliittoa silloin aikoinaan äänestänyt pieneläjäväki on hävinnyt. Renkejä ja piikoja ei enää ole maaseudulla. He ovat matkanneet junakyydillä ja muilla liikennevälineillä maalta pois. Maaseudulle jäljelle jäänyt keskustalainen väki on tyypillistä pikkuporvaristoa, joista toki osa kuvittelee olevansa isojakin äveriäitä, kun manttaaleja on melkoisesti. Se pätee niillä kotikulmilla. Laajemmin valtakunnallisesti tarkasteltuna isohkot manttaali-isännätkin ovat pikkuporvareita.

    Keskustalaisessa politiikan tekemisessä isot isännät ja ehtoisat emännät näkemyksineen ja käsityksineen viitoittavat koko puolueen politiikan. Muunlainen asenteellinen ilmapiiri ei mene läpi Keskustassa. Enää eivät ole mukana vaikuttamassa entisajan maalaisliittolaiset pieneläjät. Siinä rakennemuutoksessa Alkion köyhän asia on vääjäämättä jäänyt toisarvoiseksi asiaksi. Keskustan kenttä ei todellisuudessa enää kannata köyhän asiaa, vaikka puolueen nokkaporukka siitä puhuukin, sillä onhan köyhän asia ajaminen aivan mukavalta tuntuvaa sanahelinää.

    Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen ja vaikkapa kokonaan romuttaminen sopii Keskustan oman kentän nykyiseen asennoitumiskantaan. Perussuomalaisilla on suurenmoinen sauma menestyä seuraavissa eduskuntavaaleissa. Niin olisi myös sosiaalidemokraateilla, mutta epäilenpä, että SDP ei kykene tavoittamaan "entisiä maalaisliittolaishenkisiä pieneläjiä" ja heidän jälkeläisiään niin, että SDP todella pystyisi kilpailemaan Perussuomalaisten kanssa Keskustan kannatuksen saaliinjaosta.
  6. Taitaa olla lähestymässä aika, jolloinka jokamiehenoikeuksia on aiheellista tarkastella kriittisellä mielellä. Kun meno ja meininki muuttuu, mutta jokamiehenoikeudet eivät muutu eli niitä "ei päivitetä" kuten nykyään on tapana sanoa, niin siitä syntyy jännitteitä. Tilanteet alkavat olla toisenlaisia kuin aikaisemmin.

    Perinteisesti jokamiehenoikeuksilla on turvattu paikallisen väen ja yleisemminkin kotimaisen asujamiston mahdollisuus marjastaa ja sienestää ja liikkua luonnossa. Niissä puitteissa marja- ja sienipaikkamme sekä luontomme on sen kohtuuteen jääneen liikkumisen kestänyt.

    Tilanne muuttuu, jos yrittäjät tuovat matkailijaryhmiä niin kotimaasta kuin ulkomailta joillekin tietyille sinänsä suppeille alueille, jotka ovat perinteisesti olleet paikallisessa käytössä. Siinä marjamaat ja sienimetsät saattavat tyhjentyä tavalla, joka ei varsinaisesti ole jokamiehenpoikeuksien tarkoituksena. Vai onko?

    Onko tosiaan jokamiehenoikeuksien venyttävä myös siihen, että liiketoiminta hyödyntää ilmaiseksi marjapaikat ja sieniesiintymät ilman että paikalliselle asujamistolle jää mitään keräiltävää? Ryhmänsä maastoon tuonut yrittäjä rahastaa noita matkustavaisiaan. Ja saattaa olla vielä niinkin, että nämä mutkustavaiset edelleen tekevät bisnestä keräämilllään marjoilla ja sienillä. Onko se jokamiehenoikeuksien mukaista toimintaa?
  7. Näin lokakuun päättäjäisten merkeissä sopii vielä palata asiaan eli noihin kunnallisvaaleihin. Jostain syytä meikäläinen ei oikein totu sanan kuntaavaalit käyttöön.

    Etukäteen ennen varsinaista kunnallisvaalipäivää aattelin, että ennakkoäänestyksen puolueittainen tulosjakautuma ja varsinaisen vaalipäivän jakautuma saattaisivat olla erilaiset. Ja yritin aprikoida mahdollisia syitä, jos niin todellakin sattuisi käymään.

    Tulosjakautumissa oli erilaisuutta. Kun sitä mahdollisten selitysten valikoimaa yrittää puntaroida, niin ainakaan minä en oikein osaa tarkkaa selitystä ilmiön osalta antaa. Voipi olla niinkin, että itsekunkin puolueen ja ryhmittymän kannattajat olivat liikkeella vain hiukan eri tahtiin. Siis kokonaistulos olisi sen tulkinnan mukana se olennainen mielenkiinnon kohde.

    Tuo lystikkääksi tarkoittamani heitto pörssikursseista ja kumisaappaista saattoi ehkä sitten kuitenkin sisältää jotain todellisen tapahtumisen tynkää. Vaikka kyse oli paikallisvaaleista, niin yleiset valtakunnalliset asiat ja niitäkin laajemmat globaalit ilmiöt olivat erittäin ilmeisesti mukana vaikuttamassa kunnalllisvaalien tulokseen Suomessa.

    Taka-ajatuksiini on pikku hiljaa kasaantunut myös semmoinen päätelmä, että ihmisten muisti, myös poliittinen muisti on sittenkin pitempi kuin usein mainittu kaksi viikkoa. Menneisyyden taakka saattoi painaa koko vasemmistoa ja Keskustaa. Kokoomus onnistui luovimaan senkin karikon kiville karahtamatta.

    Nyt vaalien jälkeisen viikon kiinnostavimpia uutisia ovat useitten tuotantolaitosten sulkemiset ja lukuisat irtisanomiset. Eikö niistä olisi voitu tiedottaa jo viime viikollakin ennen kunnallisvaaleja? Kuka hyötyi tästä nyt valitusta ajoituksesta? Mitäpä tuota kiertelemään ja kaartelemaan: Kokoomushan siitä hyötyi, ettei niitä asioita uutisoitu ennen kunnallisvaaleja.
  8. Pyhäinpäivä on sinänsä monimuotoinen syksyn ajallinen kiinnekohta. Nimitykset kekri, keyri ja köyri ovat tämän ajankohdan vanhoja maalaisyhteiskunnan käyttämiä perinteisiä nimiä. Varmaan monet meistä tuntevat edelleen sanonnan: Kekrinä nauriit kuopassa ja akat pirtissä. Syksyn ulkopuuhien oli tarkoitus olla "paketissa" näinä aikoina.

    Juuri tänään osuin eräillä syntymäpäivillä istumaan tutun lukiolaistytön viereen. Hän puhui halloween-juhlista, jota alkaa viettää kavereittensa kanssa. Kysäisin siinä sitten, että tunteeko hän mitä tarkoittaa kekri tai keyri tai köyri? Ne sanat olivat tuiki tuntemattomia tälle nykynuorelle. Mitähän siellä koulussa oikein mahdetaankaan opettaa?
  9. Vanhasen hallitus ajaa läpi köykäisempää pankkien toimiin puuttumista kuin monissa muissa maissa juuri ollaan tekemässä. Esim. osakkeita ja omistusta ei oltane siirtämässä valtiolle vastineeksi mahdollisesta tuesta ja turvasta, konkurssista pelastamisesta. Vai olenko ymmärtänyt ministerien puheet jotenkin väärin?

    Varoittavana esimerkkinä junatilauksista on italialainen Pendolino, joka ei sovellu Suomen olosuhteisiin. Miten mahtanee tosiaankin käydä tällä kerralla?

    Solidium on kaksipiippuinen juttu. Toisaalta se voi täyttää tehtävänsä kotimaisen omistuksen turvaamiseksi. Siitä asiastahan ministerit ilmoittivat oikein suunnanmuutoksen nimikkeellä. Toisaalta yhtiössä voi piillä myös Troijan puuhevonen. Solidium voi paljastua myös kotimaisen omistuksen poismyyntiyhtiöksi.

    Kiinnostavaa on ajoitus. Näitä "jämeriä" toimenpiteitä on tehty juuri kunnallisvaalien alla kovalla kiireellä. Entä huomenaamulla ja siitä eteen päin, kun vaalit ovat ohi? Mitä lausahduksia putkahtelee julkisuuteen seuraavaksi? Muuttuvatko tulkinnat?
  10. Varsinainen asia vaaliprognoosissani on se, että "epäilen" juuri näissä kunnallisvaaleissa ennakkoäänestyksen tuloksen ja varsinaisen vaalipäivän äänien jakautuman eroavan toisistaan mahdollisesti varsin paljon. Siis herää kysymys: Mitä se tarkoittaa, jos niin käy? Onko vaalimenettely jotenkin vialla? Olisivatko ennakkoäänestäjätkin äänestäneet osittain toisin, jos heillä olisi ollut tiedossaan se informaatio, joka oli tiedossaan varsinaisena vaalipäivänä äänestäneillä? Mitkä konkreettiset asiat ehkä ovat vaikuttaneet tilanteeseen? Jos kyse olisi pelkästään varsinaisen vaalipäivän säästä, niin silloinhan asia ei enempää ruotimista kaipaakaan? Epäilen, että sää ei kuitenkaan ole se olennainen asiaselitys eli tuo otsakkeeni maininta kumisaappaista ei ehkä sittenkään ole kaiken kattava selitys. Palataan asiaan illalla, huomenna,...
  11. Pieni näkyy tosiaan olevan kaunista Jenkkilässäkin. Mieleen palautuu oma lama-aikamme 1990-luvulla. Säästöpankkien katastrofista pelastuivat useat pienet säästöpankit, jotka olivat pidättäytyneet SKOP:n "rahantekemiseen" mukaan menemisestä. Näitä pieniä säästöpankkeja ei pystytty pakottamaan osalliseksi "Säästöpankki Suomi"-konkurssikoalitioonkaan. Säästöpankkien varoittavan esimerkin nojalla myöhemmin osa osuuspankeistakin katsoi viisaimmaksi jättäytyä omaksi paikallisosuuspankkien ryhmäkseen eli tunnemme sen koivunlehtitunnuksesta.
  12. Oman elämän hallinta olisi paikallaan yrittää turvata eri olosuhteissa. Toisten velan takaaminen sisältää aina sen mahdollisuuden, että takaaja saattaa joutua tuon velan maksajaksi. Jos velan suuruisen rahan pystyy suorittamaan joutumatta takaajana itse liriin, niin semmoisessa taloudellisessa tilanteessa voi ryhtyä takaajaksi.

    Moni ottaa velkaa kovin herkästi. Erityinen nykyajan tuotekehitteensä ovat pikavipit, joitten vuoksi ihmiset joutuvat kovin helposti pikkusummien takia luottohäiriölistalle. Siitä haittamerkinnästä saattaa koitua suurta harmia myöhemmin monissa yhteyksissä.

    Kohtuullisuus ja säästäväisyys tuntuvat varsinkin nuoremman väen ja myös useitten keski-ikäisten mielestä liittyvän jotenkin jämähtäneisyydeksi luokiteltuun menneiseen aikaan. Pitääkö jokaisen uuden sukupolven saada oppinsa kantapään kautta? Rahamaailman meno on ollut kovaa peliä ennen ja niin se on nykyisinkin. Talouselämän lainalaisuudet eivät ole muuttuneet.
  13. Suomi ei lähtenyt itsenäisyyden alkutaipaleella hyökkäämään Pietariin Venäjän silloisen sisällissodan aikana. On sanottu, että jos Suomi olisi hyökännyt Pietariin, kaupunki olisi valloitettu ja se olisi tiennyt koko vallankumouksen tappiota. Samalla se olisi ollut Suomen itsenäisyyden lopun alkua.

    Ja sitten samaa on sanottu Leningradin valtaamisen suhteen toisen maailmansodan aikana. Jos Suomi olisi liittynyt saksalaisiin ja Pietari olisi vallattu, niin on väitetty, että saman tien tapaus olisi johtanut Neuvostoliiton häviöön koko sodassa.

    Ainakin toisen maailmansodan kohdalla uskallan epäillä Suomen merkityksen suuruutta. Eipä edes Moskovan valtauskaan olisi tarkoittanut Saksan lopullista voittoa. Mitä ilmeisimmin Pietarin valtaus Natsi-Saksan rinnalla ja sen jälkeen mahdollisesti tapahtunut Pietarin hävittäminen maan tasalle, se olisi mitä ilmeisimmin johtanut erityisen ankariin kostotoimiin Suomea kohtaan. Stalin oli jo muutoinkin sitä mieltä, että Suomi on liian hyvä maa suomalaisten asuttavaksi. Meille oli paikka varattuna Siperian koillisreunalla Lena-joen varrella ikiroudan alueella.
  14. Totean olevani samaa mieltä kuin sinä "Vetosolmu". Olennaista on se, että me suomalaiset selvisimme sota-aikajaksosta niin hyvin kuin osaamisemme ja kykymme mahdollisti. Silloisissa olosuhteissa ei ollut kaikkea sitä tietoa, mikä on nyt jälkeen päin. Päätöksiä oli tehtävä epätietoisuuden maailmassa.

    Kuitenkin esim. Molotovin-Ribbentroppin sopimuksen etupiirijaosta oli tieto tullut USA:n kautta, mutta se viesti taisi hukkua jonnekin oman suomalaisen byrokratiamme rattaisiin.

    Samoin oma sotilastiedustelumme oli ajan tasalla ennen kesäkuun 1944 Puna-Armeijan suurhyökkäystä kannaksella, mutta sekin tieto taisi jäädä kunnolla noteeraamatta jopa ylimmässä sodanjohdossa, puhumattakaan poliittisesta johdosta. Toukotyöt oli priorisoitu kaikkein tärkeimmälle sijalle, eikä sitä priorisointia kyetty pyörtämään takaisin pikavauhtia.

    Kun Porkkalan vuokra-alue palautettiin meille takaisin, niin kerrotaan Paasikiven huokaisseen helpotuksesta ja tuumanneen: "Me selvisimme sittenkin!".
  15. Hosumalla ei tule kunnollista, huomaan. Sotshin kisojen oikea vuosi on tietenkin tuo ensiksi mainitsemani 2014 ja 2012 on puolestaan Lontoon kesäkisojen vuosi. Lähimmät talviolumpialaiset järjestetään Kanadan länsirannikon Vancouverissa v. 2010. Jotta silleensä.
  16. Sotshin talviolumpialaiset (tahallisesti suomalaisittain u-muoto eikä y-muotoa) järjestetään v.2014. Kisapaikka on aivan Abhasian naapurissa eikä Etelä-Ossetiakaan ole kaukana. Arvioin Georgian taannoisen konfliktin liittyvän noitten Sotshin kisojen järjestämisen turvaamiseen. Venäjä haluaa alueelle vakaat ja turvalliset olot ainakin siihen saakka, kunnes kisat ovat ohitse.

    Kun Georgian taholla uhottiin ja ärhenneltiin ja kun lopulta georgialaiset ryhtyivät jenkeiltä saamillaan aseilla "vapauttamaan" Etelä-Ossetiaa, niin siinä tarjoutui Venäjälle kuin hopealautasella tarjoiltuna tilaisuus "pistää kulmakunta ojennukseen" ja sen Venäjä teki kertarytinällä.

    Juuri äskettäin uutisissa kerrottiin, että Tsetsenian pääkaupunkiin oli rakennettu uusi ja hulppea moskeija. Venäjä on siis jo satsaamassa Pohjois-Kaukasiaan. Tarkoituksena sikäläisten olojen vakaus. Onkin kiinnostavaa seurata, mitä lähivuosina siellä päin tehdään.

    Minun kristallipalloni siis kertoo, että Venäjä tulee osoittamaan hyvää käytöstä aina v:n 2012 kevääseen asti. Sen jälkeisen ajan suhteen kristallipalloni näyttää utuiselta.
  17. Jatkan vielä lyhyesti ja yritän hahmotella suhdanteen parempaan suuntaan kääntymisen mahdollisuutta siis jo ensi vuoden aikana.
    USA:n talous tulee kokemaan "rotaation" uuteen asentoon ja siinä kääntymisessä on liittovaltion päätöksillä olennainen merkitys eli presidentin vaihtuminen tulee vaikuttamaan myönteisesti.

    Sinä TK luonnehdit omin sanoin, että George Soros on suursijoittaja ja humanistinen renesanssinero. Viittaat toisaalla Jani Hurmeen Taloussanomien arviointiin 01.05.08, jossa JH kirjoittaa: "Vaikka pankit ovat pahimmassa pinteessä sitten 1930-luvun, ei Soros kuitenkaan usko tämänkertaisen kriisin synnyttävän vastaavanlaista lamaa."

    Toisaalta myös Soros puhuu kuplan puhkeamisesta. Käytännössähän juuri se kokemus koettelee erityisen pahasti Islantia parasta aikaa (lokakuun puoliväli 2008).

    USA:n roolin vaikutus on näkynyt energian hinnassa varsinkin Irakin tapahtumien aiheuttamana heijastusvaikutuksena. Kun Irakin olot tulevat rauhoittumaan ainakin öljyn hintaan liittyvien vaikutuksien osalta, niin sitä kautta ensi vuoden aikana voimme hyvillä perusteilla ennakoida koko globaalin talouden vähitellen kehittyvän vakaantuvaan suuntaan. USA:n pakkoperääntyminen rauhoittaa myös globaalia taloutta.
  18. Kansainvälisen talouskriisin tarkasteluun on meillä Suomessa kuulunut meidän oman taloutemme varsin oivallisen vakauden ja jatkuvuuden painottaminen. Kun kokonaisuudesta ruoditaan pois muutamien suurfirmojen hölmöilyt ja toisaalta pikkupikavippeihin sortuneitten kansalaisten erehtymiset, niin kaiken kaikkiaan meidän kansantaloutemme tila on kelvollisella mallilla.

    Vakaan ja hyvin hoidetun talouden elementtejä on myös muualla ja myös niissä kansantalouksissa, joita meneillään oleva kriisi koskettaa meitä pahemmin. Todennäköisesti kohtuullisuus ja säästäväisyys palaavat ansaitsemaansa arvoon kansainvälisessä mittakaavassa globaaleina hyveinä. Mitä laajemmin niin tapahtuu, sitä parempi koko globaalin taloudellisen vuorovaikutuksen kannalta. Mahtaisiko kerskakulutuksen ihannoimisen aika vähitellen jäädä menneisyyteen?

    Hyväkuntoiset pärjäävät myös tämmöisinä aikoina, jolloin huonosti asiansa hoitaneet joutuvat vaikeuksiin ja jopa konkurssiin. Tilanne tuottaa muutoksen, jossa hyväkuntoiset ostavat konkurssipesät halvalla itselleen.

    Kenties USA on löytänyt imperialismilleen ulommaiset rajat, joitten ylitse ryntääminen asevoimin on eräs keskeinen syy nykyiseen globaaliin talouskriisiin. Vaikka USA:n rooli suhteellisesti hiukan supistuisikin, niin sehän on vain hyvä asia. Maailmalla on uusia harteikkaita toimijoita ja lisää nousee kaiken aikaa. Monitoimijainen maailmantalous on pelkästään eduksi ja niin on myös meille suomalaisille.
  19. Jo aikaisemminkin olen todennut näin aivan julkisesti, että en näe Suomen Nato-jäsenyyttä edesauttavaiseksi oman suomalaismielisen turvallisuuteni kannalta ja siinä suhteessa olen eri näkemyskanalla kuin erittäin korkealle arvostamani Nobelisti presidentti Martti Ahtisaari. Tuskinpa Hän tuosta pahastuu, jos on olemassa vaihtelevaisia näkemyksiä erilaisista asioista.

    Tämän keskusteluketjun aloituksessa on kaksi mielenkiintoista termiä: Suvaitsevuus, mielistely ja nimimerkkinä "ynnämuu*". Juuri niitten mukana avautuvien ulottuvuuksien aprikointi kiinnostaa. Paljon mahtuu noitten termien piiriin.

    Itse asiassa minua kovasti kiinnostaisi jatkaa mielistelyn käsitteestä irtoavaa ajatustenvaihtoa. Ounastelen juuri siinä piilevän runsaasti meihin suomalaisiin liittyvää suhtautumislatinkia. Tehoaako mielistely erityisen hyvin juuri meihin suomalaisiin? Teemmekö me suomalaiset ulkomaalaisten kanssa huonoja kauppoja omaa hölmöyttämme noitten ulkomaalaisten meihin kohdistuvan mielistelyn onnistumisen takia? Esimerkiksi: OMX, Nordea, TeliaSonera, StoraEnso, pohjoismainen sähköpörssi, jne.?
  20. Tunkeudunpa palstalle, kun on niin hyvä keskustelu. "Luontaisessa paikassani" olen vuosikymmentä nuorempien porukassa. Suvaitsevuuden perustaksi olen ymmärtänyt kaikkien ihmisten eli "Homo sapiens"-nisäkäslajilaisten yhden ja saman ihmisarvoisuuden. Homosapienslaiset ovat erilaisia, monenlaisia ja samalla samanarvoisia ihmisarvoltaan.

    Eri mieltä alan olla siinä vaiheessa, kun ihmisiä ruvetaan luokittelemeen parempiin ja vähemmän kelvollisiin ja kun siinä luokittelussa on perusteena johonkin tiettyyn ryhmään kuuluminen kuten ihonvärisävy, kieli, sukupuoli. Esim. rotu-uskovaisnatsit ja kastijakoon uskovaiset ovat semmoisia porukkalaisia, joitten kanssa minä olen jyrkästi eri mieltä eli olen suvaitsematon heitä kohtaan.

    "LarissaM" esitti osuvan ja hauskan näkökulman eli että suvaitsevuuden vastakohta on rettelönhakuisuus ja siinä samalla hän mainitsi raivoraittiit ja uskovaiset. Voin todeta olevani samoilla linjoilla. Toisaalta onhan niitä suvaitsevaisiakin raittiita ja uskonnollismielisiä, tiettävästi ja toivottavasti.

    Edelleen sekin on vinha tarkasteluvinkkeli, että hulluille kannattaa mielistellä. Siitäpä saattaakin päätyä monenlaisiin ajatuskuvioihin. Kansainvälisessä kanssakäymisessä mielistelyä muistuttavat käytöstavat taitavat suorastaan kuulua diplomatian perusosaamiseen. Siis millainen onkaan mielistelyn kohteesta tehty etukäteisarvio, että mielistely puree?

    Monenlaiseen kaupusteluun kuuluu usein mielistely. Menetelmä on yleisesti käytössä niin ääntenkalastelussa vaalien edellä kuin ovelta ovelle kaupustelijoittenkin käyttämänä, kun jotain tavaraa ollaan myymässä.

    Mielistelystä tulee mieleen myös meidän oma sielunelämämme. Ulkomaalaiset pääsevät varsin pitkälle suomalaisten suosion tavoittelussa, kun heittäytyvät mielistelemään meitä suomalaisia, vaikka tietäisivät puhuvansa täysin vastoin omia todellisia näkemyksiään ja käsityksiään. Me suomalaiset olemme aika persoja mielistelylle ja meitä on usein helppo hassuttaa mielistelemällä.
    21. 54 / 57
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt