Vapaa kuvaus

O: Rahvasmainen, omasorttinen, globaalisuutta syynäilevä, kotona viihtyvä ja kotikentän sananvaltaa arvostava, hätäilemätön suomalainen eläkeläinen, uskontoihin uskomaton valikoitsija, vankasti aviossa. - Sota-aikaiseen syntyperään kuuluu lukeutuminen pieniin ikäluokkiin. Suuret ikäluokat tulivat sitten seuraavassa vaiheessa sotimisen päätyttyä. - Taka-ajatuksena valveutumiseen pyrkiminen sekä astelu murtomailla, poluilla, turuilla ja toreilla vakaasti ja vapaasti omat saappaat jalassa. ¬: Miljoona euroa (kuusi miljoonaa entistä Suomen markkaa) tosiaan laittaisin säästöön ja harkiten käyttäisin varoja mielekkäisiin tarkoituksiin. - Ensimmäiseksi hankkisin täältä Koti-Suomesta järvenrannalta hehtaaritontin ja rakentaisin jalasmökin - taustamusiikkina tuulen humina, aaltojen kohina ja sateen ropina. Yleisemmin musiikkimakuna loivan oloinen kotimainen ja vaikkapa fado. - Vaikka minulla ei miljoonia olekaan, verotin itse säästöpossuani ja ostin hiukan osakkeita, jotka ovat juuri nyt halpoja. Houkutus kokeilla sitä sijoittamista oli liian suuri. Nyt pitää vain odottaa, että vuosien mukana ajat paranevat ja osakkeitteni arvo nousee. O Paikoilleen jämähtämisen tehokkainta ehkäisyä ja torjuntaa on lähteminen kotimaan kierrokselle asteikkona Helsinki ja sivukulmakunnat ynnä kaikki siltä väliltä. Silloin tällöin ulkomailla käymisen jälkeen on aina parasta takaisinpaluu. - Suomen rantamaisemissa voisin viipyä loputtomiin kesät talvet, syksyt keväät. Meidän säämme ovat vaihtelevaisia ja käyvät minulle laidasta laitaan. - Sähköpostin saaminen ilahduttaa ja asioitten aprikointi, ruotiminen kiinnostaa. - Siis: o Vuodet eivät ole veljeksiä, sanottiin entisaikaan, mutta pitäisiköhän nykyään tasapuolisuuden merkeissä vertailla, jotta sisaruksia. Säätieteilijöitten sanomisia krtisoin joiltakin osin. He puhuvat mm. sateen uhkasta, vaikka kyseessä olisi täkäläisen ilmanalan tavanomainen vaihtelevaisuus. Ja osaa se painettu sanakin. Joku lehtimarkkinoinnin mainoslööppi yritti äskettäin väittää hyytävän kylmyyden tulevan Suomeen pohjoisesta. Ja lämpömittari painui peräti lähelle nollaa plussan puolella. Joka tapauksessa meikäläisäijä hyvillä mielin nyt niin kuin yleensä muinakin vuodenaikoina. Ruoka & juoma: lanttukukko, läskisoosi, uunimakkara, Karjalan paisti, uunijuusto, patasapuskat; maito, vesi, Sahti Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: --- Hakusanat: politiikka, yhteiskunta, Matkailu, kirjallisuus, mökkeily, sienestys, ystävyys, filosofia

Aloituksia

309

Kommenttia

1140

  1. SiskoSuomi, huolesi on erittäin aiheellinen! Miten me pärjäämme? En minullakaan ole siihen reseptiä, jonka mukaista rohtoa voisimme saada kuin apteekin hyllyltä.

    Yhtenä olennaisena näkökulmana olen jo aikaisemminkin maininnut meidän suomalaisten oman ajattelumme ja oman tekemisemme viisauden. Kun me itse kukin omilla kotikentillämme järkeilemme elämään niin taitavasti kuin suinkin pystymme, niin siitä koostuu enenevä pärjääminen. Mitä runsaammin on valveutuvaista ja pystyvää väkeä, sitä paremmin onnistumme huolehtimaan yhteisistä asioistamme ja sitä paremmin pärjää koko Suomi.

    Väen kotikenttätason olisi oltava ylin määräävä yhteinen tekijä maassa. Kotikentän olisi oltava subjekti, päättäjä, määrääjä. Valtion olisi oltava renki, työrukkanen. Nykyisinhän ikävä kyllä kansaa ja ihmisten paikallistasoa kohdellaan kuin objektia, holhottavaa kohdetta ja valtio on päällepäsmäri, joka usein harjoittaa suorastaan paikallisten kotikenttien ylikävelyä. Tilannetta ei lainkaan paranna se, että meidän oma valtiomme runnoo arvelematta, ajattelematta ja epäkriittisesti ulkomailta tulevat ukaasit voimaan jopa Suomen etujen vastaisesti. Sillä menettelyllään valtio suorastaan ylikävelee koko Suomen ylitse. Aihetta huolestumiseen on todella perustellusti.

    Mahtaisiko vielä olla mahdollista, että väestön oma aktiivisuus, kotikentän ruohonjuuritason tahto, että se onnistuisi luomaan uusia tulevaisuuden myönteisiä näkymiä? Voitaisimmeko me yhdessä saada jotain hyvää aikaan myös käytännössä? Sitä varten olisi koottava voimat, yhdistettävä hyvät pyrkimykset!
  2. Jatkan jutun juurta eteen päin. Keskustan "kentällä" on tapahtunut vuosikymmenien mukana muutosta, esim. 40 viime vuoden aikana. Maalaisliittoa silloin aikoinaan äänestänyt pieneläjäväki on hävinnyt. Renkejä ja piikoja ei enää ole maaseudulla. He ovat matkanneet junakyydillä ja muilla liikennevälineillä maalta pois. Maaseudulle jäljelle jäänyt keskustalainen väki on tyypillistä pikkuporvaristoa, joista toki osa kuvittelee olevansa isojakin äveriäitä, kun manttaaleja on melkoisesti. Se pätee niillä kotikulmilla. Laajemmin valtakunnallisesti tarkasteltuna isohkot manttaali-isännätkin ovat pikkuporvareita.

    Keskustalaisessa politiikan tekemisessä isot isännät ja ehtoisat emännät näkemyksineen ja käsityksineen viitoittavat koko puolueen politiikan. Muunlainen asenteellinen ilmapiiri ei mene läpi Keskustassa. Enää eivät ole mukana vaikuttamassa entisajan maalaisliittolaiset pieneläjät. Siinä rakennemuutoksessa Alkion köyhän asia on vääjäämättä jäänyt toisarvoiseksi asiaksi. Keskustan kenttä ei todellisuudessa enää kannata köyhän asiaa, vaikka puolueen nokkaporukka siitä puhuukin, sillä onhan köyhän asia ajaminen aivan mukavalta tuntuvaa sanahelinää.

    Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen ja vaikkapa kokonaan romuttaminen sopii Keskustan oman kentän nykyiseen asennoitumiskantaan. Perussuomalaisilla on suurenmoinen sauma menestyä seuraavissa eduskuntavaaleissa. Niin olisi myös sosiaalidemokraateilla, mutta epäilenpä, että SDP ei kykene tavoittamaan "entisiä maalaisliittolaishenkisiä pieneläjiä" ja heidän jälkeläisiään niin, että SDP todella pystyisi kilpailemaan Perussuomalaisten kanssa Keskustan kannatuksen saaliinjaosta.
  3. Näin lokakuun päättäjäisten merkeissä sopii vielä palata asiaan eli noihin kunnallisvaaleihin. Jostain syytä meikäläinen ei oikein totu sanan kuntaavaalit käyttöön.

    Etukäteen ennen varsinaista kunnallisvaalipäivää aattelin, että ennakkoäänestyksen puolueittainen tulosjakautuma ja varsinaisen vaalipäivän jakautuma saattaisivat olla erilaiset. Ja yritin aprikoida mahdollisia syitä, jos niin todellakin sattuisi käymään.

    Tulosjakautumissa oli erilaisuutta. Kun sitä mahdollisten selitysten valikoimaa yrittää puntaroida, niin ainakaan minä en oikein osaa tarkkaa selitystä ilmiön osalta antaa. Voipi olla niinkin, että itsekunkin puolueen ja ryhmittymän kannattajat olivat liikkeella vain hiukan eri tahtiin. Siis kokonaistulos olisi sen tulkinnan mukana se olennainen mielenkiinnon kohde.

    Tuo lystikkääksi tarkoittamani heitto pörssikursseista ja kumisaappaista saattoi ehkä sitten kuitenkin sisältää jotain todellisen tapahtumisen tynkää. Vaikka kyse oli paikallisvaaleista, niin yleiset valtakunnalliset asiat ja niitäkin laajemmat globaalit ilmiöt olivat erittäin ilmeisesti mukana vaikuttamassa kunnalllisvaalien tulokseen Suomessa.

    Taka-ajatuksiini on pikku hiljaa kasaantunut myös semmoinen päätelmä, että ihmisten muisti, myös poliittinen muisti on sittenkin pitempi kuin usein mainittu kaksi viikkoa. Menneisyyden taakka saattoi painaa koko vasemmistoa ja Keskustaa. Kokoomus onnistui luovimaan senkin karikon kiville karahtamatta.

    Nyt vaalien jälkeisen viikon kiinnostavimpia uutisia ovat useitten tuotantolaitosten sulkemiset ja lukuisat irtisanomiset. Eikö niistä olisi voitu tiedottaa jo viime viikollakin ennen kunnallisvaaleja? Kuka hyötyi tästä nyt valitusta ajoituksesta? Mitäpä tuota kiertelemään ja kaartelemaan: Kokoomushan siitä hyötyi, ettei niitä asioita uutisoitu ennen kunnallisvaaleja.
  4. Vanhasen hallitus ajaa läpi köykäisempää pankkien toimiin puuttumista kuin monissa muissa maissa juuri ollaan tekemässä. Esim. osakkeita ja omistusta ei oltane siirtämässä valtiolle vastineeksi mahdollisesta tuesta ja turvasta, konkurssista pelastamisesta. Vai olenko ymmärtänyt ministerien puheet jotenkin väärin?

    Varoittavana esimerkkinä junatilauksista on italialainen Pendolino, joka ei sovellu Suomen olosuhteisiin. Miten mahtanee tosiaankin käydä tällä kerralla?

    Solidium on kaksipiippuinen juttu. Toisaalta se voi täyttää tehtävänsä kotimaisen omistuksen turvaamiseksi. Siitä asiastahan ministerit ilmoittivat oikein suunnanmuutoksen nimikkeellä. Toisaalta yhtiössä voi piillä myös Troijan puuhevonen. Solidium voi paljastua myös kotimaisen omistuksen poismyyntiyhtiöksi.

    Kiinnostavaa on ajoitus. Näitä "jämeriä" toimenpiteitä on tehty juuri kunnallisvaalien alla kovalla kiireellä. Entä huomenaamulla ja siitä eteen päin, kun vaalit ovat ohi? Mitä lausahduksia putkahtelee julkisuuteen seuraavaksi? Muuttuvatko tulkinnat?
  5. Kansainvälisen talouskriisin tarkasteluun on meillä Suomessa kuulunut meidän oman taloutemme varsin oivallisen vakauden ja jatkuvuuden painottaminen. Kun kokonaisuudesta ruoditaan pois muutamien suurfirmojen hölmöilyt ja toisaalta pikkupikavippeihin sortuneitten kansalaisten erehtymiset, niin kaiken kaikkiaan meidän kansantaloutemme tila on kelvollisella mallilla.

    Vakaan ja hyvin hoidetun talouden elementtejä on myös muualla ja myös niissä kansantalouksissa, joita meneillään oleva kriisi koskettaa meitä pahemmin. Todennäköisesti kohtuullisuus ja säästäväisyys palaavat ansaitsemaansa arvoon kansainvälisessä mittakaavassa globaaleina hyveinä. Mitä laajemmin niin tapahtuu, sitä parempi koko globaalin taloudellisen vuorovaikutuksen kannalta. Mahtaisiko kerskakulutuksen ihannoimisen aika vähitellen jäädä menneisyyteen?

    Hyväkuntoiset pärjäävät myös tämmöisinä aikoina, jolloin huonosti asiansa hoitaneet joutuvat vaikeuksiin ja jopa konkurssiin. Tilanne tuottaa muutoksen, jossa hyväkuntoiset ostavat konkurssipesät halvalla itselleen.

    Kenties USA on löytänyt imperialismilleen ulommaiset rajat, joitten ylitse ryntääminen asevoimin on eräs keskeinen syy nykyiseen globaaliin talouskriisiin. Vaikka USA:n rooli suhteellisesti hiukan supistuisikin, niin sehän on vain hyvä asia. Maailmalla on uusia harteikkaita toimijoita ja lisää nousee kaiken aikaa. Monitoimijainen maailmantalous on pelkästään eduksi ja niin on myös meille suomalaisille.
  6. Tunkeudunpa palstalle, kun on niin hyvä keskustelu. "Luontaisessa paikassani" olen vuosikymmentä nuorempien porukassa. Suvaitsevuuden perustaksi olen ymmärtänyt kaikkien ihmisten eli "Homo sapiens"-nisäkäslajilaisten yhden ja saman ihmisarvoisuuden. Homosapienslaiset ovat erilaisia, monenlaisia ja samalla samanarvoisia ihmisarvoltaan.

    Eri mieltä alan olla siinä vaiheessa, kun ihmisiä ruvetaan luokittelemeen parempiin ja vähemmän kelvollisiin ja kun siinä luokittelussa on perusteena johonkin tiettyyn ryhmään kuuluminen kuten ihonvärisävy, kieli, sukupuoli. Esim. rotu-uskovaisnatsit ja kastijakoon uskovaiset ovat semmoisia porukkalaisia, joitten kanssa minä olen jyrkästi eri mieltä eli olen suvaitsematon heitä kohtaan.

    "LarissaM" esitti osuvan ja hauskan näkökulman eli että suvaitsevuuden vastakohta on rettelönhakuisuus ja siinä samalla hän mainitsi raivoraittiit ja uskovaiset. Voin todeta olevani samoilla linjoilla. Toisaalta onhan niitä suvaitsevaisiakin raittiita ja uskonnollismielisiä, tiettävästi ja toivottavasti.

    Edelleen sekin on vinha tarkasteluvinkkeli, että hulluille kannattaa mielistellä. Siitäpä saattaakin päätyä monenlaisiin ajatuskuvioihin. Kansainvälisessä kanssakäymisessä mielistelyä muistuttavat käytöstavat taitavat suorastaan kuulua diplomatian perusosaamiseen. Siis millainen onkaan mielistelyn kohteesta tehty etukäteisarvio, että mielistely puree?

    Monenlaiseen kaupusteluun kuuluu usein mielistely. Menetelmä on yleisesti käytössä niin ääntenkalastelussa vaalien edellä kuin ovelta ovelle kaupustelijoittenkin käyttämänä, kun jotain tavaraa ollaan myymässä.

    Mielistelystä tulee mieleen myös meidän oma sielunelämämme. Ulkomaalaiset pääsevät varsin pitkälle suomalaisten suosion tavoittelussa, kun heittäytyvät mielistelemään meitä suomalaisia, vaikka tietäisivät puhuvansa täysin vastoin omia todellisia näkemyksiään ja käsityksiään. Me suomalaiset olemme aika persoja mielistelylle ja meitä on usein helppo hassuttaa mielistelemällä.