Valikko
Aloita keskustelu
Hae sivustolta
Kirjaudu sisään
Keskustelu
Viihde
Alennuskoodit
Black Friday 2024
Lainaa
Treffit
Säännöt
Chat
Keskustelu24
profiilit
tulisilla
profiilit
tulisilla
tulisilla
Vapaa kuvaus
Aloituksia
30
Kommenttia
3657
Uusimmat aloitukset
Suosituimmat aloitukset
Uusimmat kommentit
Empä ole koko ketjua kuunnellut mutta tässä olis Yölintua:
http://www.youtube.com/watch?v=JDKVPLTVq3s
01.11.2010 17:36
Omat vanhemmat on haudassa olleet jo monia vuosia.
Äidin viimeisinä vuosina kun pääsin yli siitä etten kelvannut, niin aloin kelpaamaan.
Jotenkin ensin oli niitä kokeiluja kuinka paljon kestän kun äiti oli todella riippuvainen minun läheisyydestäni. Ja hänkin oli sentään ennen erittäin itsenäinen. Vaikea on ihmisen luopua omasta elämästään tyttären käsiin. Eihän niin oikeasti ole tarkoitettu.
Jossain vaiheessa kaikki kääntyi niin että viimeiset vuodet meni tosi hyvin. Ja nyt olen kiitollinen kaikesta siitä että sain olla lopussa tukena.
Isä taas kuoli asuessani kaukana hänen luotaan, siellä kävi kunta kaupassa ja auttamassa häntä.
31.10.2010 19:46
Olin helsingin vieressä olevassa taajamassa koulussa.
Olin niitä kiusattuja.
Ja nyt kun olen lukenut tätä ketjua tulee mieleeni että vedän jostain syystä puoleeni noita kiusaajia.
MUTTA se ei ole enää aikuisena elämääni pilannut. Koulukiusauksista olen kasvanut ulos ja aikuisiän kiusaamisissa olen huomennut että juuri nämä kiusaajat ovat heikoilla, heillä on huono itsetunto jota pönkitetään toistn alistamisella.
Aikuinen kykenee jo nousemaan kiusaajien yläpuolelle.
Tavallaan voisin sanoa että että nämä koulukiusauksen ajat ovat minusta tehneet sen mikä nyt olen, eli huomattavan vahvan ihmisen.
Ja niille jotka aikuisena ovat tätä hommaa lähteneet minun kanssani tekemään olen sanonut ettei minuun enää tehoa isoileminen ja nauranut päälle.
31.10.2010 18:44
Oispa minuukin kasvatettu niin voisin olla vähän pitempi, mutkun ei kasvatettu niin tapiks jäin :))
Kaikenlaisia neuvoja ja opastuksia kyllä tuli, ja silloinhan lapset oli hiljaa kun vanhemmat puhui.
Ja tuohon kysymykseen ihan mennäkseni, joillain on ja taas toisilla ei.
Sehän riippuu ihan siitä onko vanhemmalla ihmisella ollut elämää josta tuon viisauden olisi ammentanut.
Kun heissäkin on niin monenlaisen kokemuksen omaavia ihmisiä.
31.10.2010 16:59
Vai vielä vaivuttaa :))
Laitureilla on paljon taphtunut asioita ja ne olleet huiman tärkeitä yhdessäkin ammatissa, jos kyllä toisessakin jota naiset joskus harjoitti:))
Eihän laivoihin pääse ilman laitureita.
Ja seikkailua on niiden ympärillä ollut :)
http://www.youtube.com/watch?v=ObQHCo-x6I4
31.10.2010 13:07
Tuli vielä tosta sun laiturin kanssa taistelemisesta mieleen muisto pikkutyttönä kun meillä ei ollut laituria saaressa, vaan veneet vedettiin rannalle. Jos oli iso vene niin se jäi merelle ja sieltä tultiin soutuveneellä maalle.
No, oltiin äidin kanssa kahden saaressa. Ei ollut sukulaisten mökilläkään ketään.
Silloin kuunneltiin tarkkaan radion säätiedotukset.
Lupas myrskyä sinne suunnalle. Velipojan vene oli raskas vetää maihin oli niin iso vene.
Yöllä sitten kyttäiltiin ikkunasta minkälaista aallokkoa rupee tulemaan ja tulihan sitä.
Ei kun rantaan ja veneeseen kiinni. Aina kun aalot heitti venettä rantaan vedettiin kumpikin voimiamme ja kun aallot painui takas mereen niin kiinni ettei vene mene mukana.
Saatiin pikkuhiljaa sitä vedettyä ylös sen verran että uskallettiin jättää narun kanssa köytettynä sinne.
Aamulla oli vene kiltisti paikoillaan ja aurinko paistoi, niinkun koko myrsky olis ollut unta vaan.
31.10.2010 12:52
Kiitos jo toisista nauruista tänään :))
31.10.2010 12:36
Monia on laitureita matkan varrella tullut kateltua.
Yks laituri jossain päin suomea oli jätetty lahoamaan, toiselta puolelta oli vielä kunnossa ja kun sillä kävelin niin mietin jostain syystä montakohan sormusta siltäkin oli veteen heitetty ja oliko niitä ongittu ylöskin.
Se oli murheellisen näköinen yksinäinen laituri jossain sisäsuomen järvellä.
Yhdellä laiturilla Nuuksiossa lammen rannalla on minusta otettu valokuva ilta-auringossa, salaa oli otettu ja kaukaa joten oli jopa onnistunut otos :))
Rakkain laitureista oli lapsuuden tervalaituri jolta saareen lähdettiin.
Laituri on vieläkin olemassa mutta on uusittu joten sitä ihanaa tervan hajua ei siellä enää ole.
Silloin oli katoskin siinä jossa vanhat miehet aina turisivat kun tulivat katsomaan veneiden tuloa ja lähtöä. Hekin kuuluivat sinne lapsuuden laiturin ääreen.
Nyt siinä on kahvila jossa on kyllä kiva istua kahvilla kävelyretkillä.
Viime kesän laituri sitten oli tuossa ihan lähellä josta uimaan aina aamuisin menin, nyt ei enää....kylmää hui.
Hesassa istuin kauppatorilla pollarin päällä ja söin savukaloja, lokkien ympäröimänä ja kuinka ollakaan olin hetken varomaton niin jopas iski yksi rohkea ja nappas kalan palan suoraan kädestä.
Tässä nyt muutama laiturimuistelo, on niitä vielä lisääkin. Mutta jos kirjoittaiskin ihan kirjan, kuvien ja mietelmien kera:))
31.10.2010 12:14
Kirja nimeltään "Skarabeen arvoitus" oli hyvä. Niin ainakin muistaisin koska luin sen suoraan päätä.
Dekkari oli ja siihen aikaan olin varsinainen dekkarien lukija.
30.10.2010 13:46
Rouva on nyt hyvä ja alkaa vaan kaivella kuvettaan nyt.
Nääs piti ennen kauppaan lähtöä kuunnella tuo biisi, (enkä kerro kuinka monta kertaa), niin kun kaupassa se vaan soi mun päässäni kun kuljin pitkin käytäviä, ja "aina tuli jotain" laitettua kärryyn, ehkä turhaakin.
Niie että kenen syy kysyn vaan :))
30.10.2010 13:44
Aika hyvä :))
Siis jos nyt turhaan odotankin silloin 2012 niin voin siirtää sen tulon sitten seuraavaan elämään tai sitä seuraavaan.
Jeps, hjuva näin :))
30.10.2010 11:18
Heh, suuremmilla tuloilla asuin alueella jossa sitä lainaa ei olisi tullut jos tuollaista mittaa käytetään.
Nyt on tulot huomattavasti pienemmät mutta tämän asuinalueen mukaan varmasti saisin lainaa.
Ja tulihan mulle kirjekin taas jossa oikein tyrkytetään lainaa, jos haluan jonkun unelman toteuttaa.
Metsään meni mun kohdalla se tarjous, kun mulla on tapana säästää ensin jos jotain haluan ja sitten maksaa käteisellä.
Velkaa en enää halua, mieluummin elän kädestä suuhun niin kuin tällä hetkellä jälleen teen.
30.10.2010 11:05
Hyvää syksynjatkoa myös itsellesi.
Ihan kivaa kun pystyt nauttimaan vielä.
Kiitollisuus lisää kiitollisuutta.
29.10.2010 22:58
Tsot tsot!
Luehan tarkempaa on täällä ihan tyytyväisiäkin ihmisiä. Ei kaikki ole pelkkiä valittajia.
Vai onko sinulla valikoiva tapa lukea?
29.10.2010 22:55
Huh huh kulkeepa ihan selkäpiitä myöten tämä.
Hyvä alku vapaalle viikonlopulle.
29.10.2010 22:49
Ajattelen samoin, jos niitä ei muista niin niillä ei ole tärkeää sanottavaa tälle hetkelle.
Jossain vaiheessa pidin vihkoa ja kynää yöpöydällä, ja ajttelin taas ottaa sen käytäntöön.
Tosin viime yön unen muistan, mutta joskus jää miettimään kun yöllä on herännyt ja muistanut unen mutta aamulla ei enään että olis pitänyt kirjoittaa ylös.
Taaskulamppu ja kynä ja paperia. Taskulamppu siksi kun en halua valoa joka valaisee koko huoneen.
29.10.2010 12:11
Kiitos! kohta pitääkin töihin lähteä.
Oli vilkas todella ja pitkä uni, kerkesin vaikka minne ja tehdä vaikka mitä.
Minulla on ajoittain paljonkin unia ja toivoisinkin että nyt alkais se unien aika, kun on ollut hiljaisempaa sillä saralla.
Unet usein on selvittäneet mulle missä menen.
On sellaisiakin unia jotka varoittaa että nyt rauhotus elämässäs ja ne oten kyllä ihan tosissani.
Joidenkin unien sanoma selviää vasta myöhemmin.
Tässä oli tuo kirje äidiltä tosi tärkeä kun hän on ollut haudassa jo kohta seitsemän vuotta ja sanoi asioita ihan nappiin, niinkuin eläessään usein.
29.10.2010 11:30
Jos nukkuu pätkittäin niin varmasti väsyttää. Olin siinä tilassa viime kevään ja en tuntenut itseäni hetkeäkään pirteäksi. Kamalaa herätä aamulla kun väsytti oikeastaan enemmän kun nukkumaan mennessä.
Toivottavasti saat jossain vaiheessa nukkumisen kuriin ja edes vähän pitempiä nukkumis hetkiä.
Voimia sinulle, ja harmaalla säälläkin voi olla oma osuutensa, jos ei ole niin hullu kun minä joka tykkään harmaudesta, se on minusta armahtava, monellakin tapaa.
29.10.2010 11:25
Siinä on aineksia kaikkiin muihinkin makuihin.
Ja aina ruoka joka tehdään leivinuunissa on parempaa kun sähkösellaisessa.
28.10.2010 20:32
Aikoinaa tein hapanleipää.
Naapurilta sain juuren ja ohjeet.
Koskaan ei syömättä jäänyt ykskään limppu, eikä edes moitteita tullut.
Kuinka hyvä olisinkaan jos oisin jatkanut sitä kaupungissa.
Mutta sähköuuni ei kuitenkaan tuo yhtä hyvää makua kun oikea leivinuuni.
28.10.2010 19:50
179 / 183