Vapaa kuvaus

Siviilisääty: Sinkku

Lapset: Olen ylpeä vanhempi

Aloituksia

3

Kommenttia

88

  1. Kai meille vanhuksille kuuluu kaikenlaisia tauteja, flunssa ja kevätväsymys mukaan lukien. Siirryin minäkin puolitoista viikkoa sitten tähän ikäryhmään ja lähdin merkkipäivää karkuun. Matkakohteen valitsin yhden matkanjärjestäjän/ varustamon tarjouksen, sekä erään +60 ryhmän ystäväni matkakertomuksen perusteella.

    Viikko ennen lähtöä iski sitkeä flunssa. Kuumetta ei paljon ollut, mutta eihän vanhuksille enää kuumetta tulekaan, ja siksi toipuminen kestää kauemmin. Hain jotakin helpotusta apteekista, jossa osaava farmaseutti diagnosoi keuhkoputken tulehduksen. Sanoi, että siihen puree vain antibiotti ja lääkäriin pitää mennä. En ehtinyt mennä, sillä varhain aamulla piti lähteä matkaan.

    Menomatka oli raskas, koske se 14 tunnin sijasta kesti 24 tuntia. Myös ensimmäisten päivien retket (Barbados, St. Lucia ja Antiqua) ottivat koville, mutta sitten alkoi helpottaa. Lämpö ja konjakki karkottivat taudin. Atlantilla (6 päivää) kunto koheni merkittävästi, vaikka nahka siellä vähän kärventyi. Viimeisten päivien aikana käveleminen laivalla rasitti polvia, kun meri ei enää niin tyyni ollut.
    Eräs kanssakulkija, päivän minua nuorempi, totesi, ettei hän tunne itseään yhtään vanhemmaksi, vaikka 70 tuli täyteen. Sanoin, että odota kun kotiin pääsemme, kun kaikki paikat kolottavat, nahka on kärähtynyt eikä viinaakaan enää maistu, alkaa ikä jo tuntua.

    Ei myöskään paluumatka Praiasta täysin kitkaton ollut. Kone oli hajalla ja toista odotettiin puoli vuorokautta. Mutta hyvä ettei se hajonnut vasta ilmassa.
    Eilen hoidin muutaman entiseen työhön liittyvän hommen, mutta mihinkään muuhun minusta ei enää ollut. Vasta tänään pesin hikiset paidat yms.

    Ikä on vain numeroita, on moni sanunut, mutta ei se ihan niin taida olla. Jos kuvittelee olevansa samanlainen kuin kymmeniä vuosia sitten, saattaa iskeä masennuskin. Parempi hyväksyä oma tilansa, vaikka vuosi vuodelta saa yhä vähemmän aikaiseksi.
  2. Enemmistö ketjussa ja koko palstalla suhtautuvat myönteisesti suomenruotsalaisiin ja kielitaitoon yleensä. Se osoittaa, että palstan kirjoittajat ovat pääosin suvaitsevaa ja avarakatseista väkeä. Tosin vastakkaisia näkemyksiä on, sekä tässä ketjussa että koko Suomessa, etenkin perussuomalaisten leirissä. Tuskin Dragsvik-jupakka olisi syntynyt, jos Dragsvik olisi suomenkielinen varuskunta ja Wallin jonkin muun puolueen edustaja. Alkoihan Pentti Oinonen (PS) puhua pakkoruotsista A-studiossa, kun Wallinin luottamuksesta oli kyse.

    Pakkoruotsin puolesta en puhu minäkään, sillä ei pakolla kieltä opi. Ruotsi voisi hyvin olla vapaavalinnainen kieli, ja yhtenä vaihtoehtona voisi olla vaikka venäjä. Väitetään, että Suomessa on venäjänkielisiä saman verran kuin ruotsinkielisiä, mikä ei kuitenkaan vielä pidä paikkansa. Äidenkielenään ruotsia puhuvia on 5,4 % ja venäjää n. 1,1. Mutta suhde muuttuu kaiken aikaa, venäjänkieliset lisääntyvät ja ruotsinkieliset vähenevät. Kun suomenruotsalainen perustaa perheen umpisuomalaisen kumppanin kanssa, tulee kotikieleksi vääjäämättä suomi ja jälkeläisistä suomenkielisiä. Niin on käynyt minulle, ja niin voi käydä myös aloittajan lapselle.

    Puhutaan myös suomenruotsalaisten etuoikeuksista, joita en itse ole saanut havaita, vaan pikemminkin päinvastoin. Perusoikeuksia vain tavoitellaan.
    Perustuslain mukaan on jokaisen lapsen oikeus käydä koulua äidinkielellään, mutta onko se tarpeen, siitä voidaan olla monta mieltä. Tarvitaanko Suomessa ruotsinkielisiä kouluja lainkaan? Lapsi oppii nopeasti ja lukioiässä osaa kielen jo hyvin.
    Väitetään myös, että ruotsinkielisiin oppilaitoksiin pääsee helpommin kuin suomenkielisiin. En tiedä onko niin, mutta uskon, että jos on opiskellut suomen kielellä ja suomi on kielenä vahvempi, on mahdollisuudet alkavassa työelämässä paremmat. Itse olen vähäiset kouluni käynyt ruotsin kielellä, joten luulen tietäväni mistä puhun.

    Kuitenkin toivoisin, että Suomi säilyy kaksikielisenä, sillä onhan se maalle rikkaus ja eduksi myös Euroopan suuntaan.
    Toivon myös, että me suomalaiset voimme maassamme sovussa elää, äidinkieleemme ja kielitaitoihimme katsomatta.
  3. Velathan on maksettava eikös juu ...

    Hyvä aloitus Pirre! Osaat aina ajatella kaiken niin järkevästi.

    Minunkin mielestäni pikavippifirmojen toiminta, tai ainakin niiden markkinoititapa, pitäisi lailla kieltää. Harva ikäluokassamme siihen sortuu, mutta nuorille voi käydä toisin. Olen itsekin sen läheisesti nähnyt, mutten siitä näin julkisesti halua puhua.

    Nykyisin talouskasvuun vedoten kehotetaan lisää kuluttamaan, mutta vikaan menee, jos se tehdään velkarahalla. Itse en ole saituri, mutta olen teinistä saakka täytynyt taloudestani huolehtia. Edes luottokorttia en huoli, vaan jos ei minulla ole rahaa, en myöskään mitään tarvitse.

    Eniten harmittaa että koko Suomi toimii yli varojensa. Avokätisesti jaetaan vastikkeetonta rahaa kaikkialle ja ne, jotka ovat säästäväisesti eläneet, ovat maksumiehiä. Mutta enää ei riitä sekään, vaan lisää velkaa tehdään jälkipolvemme maksettavaksi.
    Mutta se siitä, emme silloin enää ole sitä näkemässä.