Vapaa kuvaus

elään ja olen hengissä;) Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

5

Kommenttia

298

  1. Oikeassa olet! Yksin usko Jeesukseen riittää. Jumalan vanhurskaus ei tule millään ulkoisilla konsteilla. Uudestisyntyminen on syvällisesti hengellinen tapahtuma eikä siihen kaste tapahtumana vaikuta eikä liity mitenkään.
    Kaste on pelkkä ulkoinen merkki asian vahvistamiseksi, muttei vaikuta pelastumiseen. Uskon tulemisen jälkeen kasteelle meno on luonteva seuraava askel.
  2. Kun ihminen kerran löytää Kristuksen, hänen ei enää tarvitse seurata vanhaa varjoa. Elämme Hengen uudessa tilassa. Olemme liittyneet Kristukseen ja tämä on syvällisesti hengellinen tapahtuma, ei niin ulkoinen tapahtuma.

    Olemme liittyneet Kristukseen ruumiiseen uskoon tultuamme. Joten kaikki mitä Kristus on sitä mekin olemme. Ja mitä Kristus täytti Golgatan ristillä hyväksemme on myöskin meidän uskottava hyväksemme! Kuinka vapauttava sanoma tämä on kaikille niille jotka pyrkivät näkemään lain pelastus tienä. Laki on nyt täytetty Jeesuksessa! Koska Hän täytti lain, saattoi Hän tulla uudeksi lainantajaksi. Lain täyttäminenhän merkitsee toteutumista. Lakihan voidaan korvata toisella jos, jos edellinen on täyttänyt tehtävänsä ja siten voi antaa tilaa itseään paremmalle. (Gal.4:4-5) Kyllähän raamattu puhuu selvästi asiat näin jos luetaan (Hebr.7:12)(Hebr.8:13)
    Jeesuskin sanoi" seuraa minua" eikä missään ole ollut puhetta enää Mooseksen seuraamisesta.

    Kol. 2:16-17 "Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen"

    Uskova ei kuitenkaan noudata lakia, kymmentä käskyäkään, pelastuakseen ja saadakseen Jumalan armon. Hän pyrkii elämään Jumalan laissa ilmoittaman tahdon mukaan, koska on pelastettu ja Jumalan rakastama. Jumalan käskyt ja lait ovat ohjenuora siihen kuinka meidän on tulisi elää.

    Room. 14:5-6 "Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma. Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa.""

    Mooseksen mukaan Jumala lepäsi seitsemännen päivän ja asetti näin sapatin. On sanottu, että ei Jumala tarvitse sapattia, mutta me kylläkin. Hän lepäsi antaakseen meille esimerkin. Siksi meidänkin tulee pitää lepopäivä ja pyhittää se Jumalan sanalla, rukouksella ja kristittyjen keskinäisellä yhteydellä. Ilman lepopäivää palamme fyysisesti ja henkisesti loppuun. Ilman lepopäivän pyhittämistä palamme hengellisesti loppuun.

    Sapatin pitäminen ei ole pelastuksen merkki, saati pelastuksen ehto. Se oli osa juutalaista lakihurskautta, joka ei sido Uuden liiton uskovia. Juutalaisille sapatti oli Jumalan ja Israelin kansan välisen liiton merkki ympärileikkauksen ohella. Uuden liiton merkki on kaste, ei sapatti.

    Siunausta Antille! "uudessa liitossa"