Vapaa kuvaus

Linkit: http://www.sauluslahetys.com/, http://mikaeltorppa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Aloituksia

73

Kommenttia

730

  1. Väitteesi tähtien synnystä on uskonnollista saarnaa ei tieteellinen havainto.

    KOSMOLOGIAN LUONNE

    “‘Cosmology may look like a science, but it isn’t a science,’ says James Gunn of Princeton University, co-founder of the Sloan survey. ‘A basic tenet of science is that you can do repeatable experiments, and you can’t do that in cosmology.’” - Cho, Adrian, A singular conundrum: How odd is our universe? Science 317:1848–1850, 2007.

    Aluksi on syytä mainita se että kosmologia ei ole kokeellista luonnontiedettä. Kosmologiassa voidaan ottaa vain vastaan valoa 'menneisyydestä' joka sitten täytyy tulkita. Tutkijat eivät pysty olemaan vuorovaikutuksessa avaruuden kanssa - he eivät voi lähettää signaalia ja saada siitä kokeellisia (toistettavia) vastauksia takaisin.

    Kosmologia on historiantiedettä (alkuperätiede) joka ei kuulu kokeellisen luonnontieteen (testaus/toisto) piiriin koska menneisyyttä ei voi testata ja toistaa. Kosmologit voivat ainoastaan siis ottaa vastaan valoa joka on lähtöisin menneisyydestä ja koska menneisyyttä ei voi kokeellisesti testata ja toistaa ovat kosmologit omien tulkintojensa ja uskomuksiensa varassa. (Esim; big bang teoriaan uskovat kosmologit ovat keksineet pimeän aineen vaikka siitä ei ole olemassa ainoatakaan todellista havaintoa). Tähtitiede ei siis edusta sitä kokeellista tiedettä jonka ansiosta kännykät, autot, tietokoneet, raketit ja lääkkeet on keksitty - näin ollen kosmologia on enemmän 'uskomustiedettä' kuin kokeellista luonnontiedettä.

    Tämä on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää sillä miljardeihin ja miljooniin vuosiin uskovien niin sanotut "varmat" todisteet ovat aina todisteita jotka kuuluvat 'uskomustieteeseen' - historiatieteeseen joka ei ole kokeellista luonnontiedettä. Kokeellisen (tieteellisen) tieteen tulee perustua havaintoon joka voidaan kokeellisesti testata ja toistaa. Jotta voidaan puhua tiedosta tulee tieteen käsitellä asioita ja tapahtumia jotka ovat aina todennettavissa eli toistettavissa ja jotka ovat riippumattomia havainnoitsijasta. Havainnot ja kokeet ovat tieteen perusta kun tieteellä pyritään tarkoittamaan tietoa - kosmologia ei kuulu tähän tieteen kategoriaan. Kosmologiassa tutkijan maailmankuvan merkitys korostuu ja havainnot saavat yleensä sellaisia selityksia minkälainen maailmankuva tutkijalla on.

    Raamatullisen maailmankuvan omaava tutkija tulkitsee havainnot Raamatullisen maailmankuvan mukaan ja Big Bangiin uskova tutkija tulkitsee havainnot Big Bangin mukaan. Alkaen kahdesta vastakkaisesta ennakko-oletuksesta (luominen/Big Bang) ja katsoen samoja todisteita (universumi) - maailmankaikkeuden historian selitykset ovat hyvin erilaisia. Argumentti ei koske näin todisteita sillä ne ovat kaikille samat vaan kyse on tavasta jolla todisteita pitäisi tulkita.
  2. TERMIEN MÄÄRITTELY

    Sana evoluutio on vankkurisana. Vankkurisana tarkoittaa että sana on lastattu monilla eri merkityksillä. Tämän vuoksi on usein epäselvää mitä tarkoitetaan kun käytetään sanaa evoluutio. Esimerkiksi jotkut sanovat että evoluutio merkitsee vain muutosta ajan kuluessa. Sitten evoluutio määritellään myös niin että kaikilla nykyisillä lajeilla on yhteinen kantamuoto joka syntyi itsestään elottomista aineista. Termi evoluutio on siis todella epämääräinen sillä se voi tarkoittaa mitä tahansa, muuntelusta - spekulaatioon menneisyydestä.

    Jotta voimme ymmärtää mistä puhumme ja mitä tarkoitamme kun puhumme evoluutiosta tulee meidän ensiksi määrittää mitä termejä käytämme.

    Evoluutioteoria (darvinismi): Usko siihen että ohjaamattomat mekanistiset prosessit (sattumanvaraiset mutaatiot ja luonnonvalinta) selittävät kaikki erilaiset ja mutkikkaat elävät organismit. Viittaa merkittävien innovaatioiden ilmestymiseen tai uusien rakenteiden (kuten siivet) ohjaamattomaan kehitykseen. Teoria jonka mukaan kaikki nykyisin elävät organismit polveutuvat yhteisestä kantamuodosta.

    Evoluutioteoria (darvinismi) viittaa makroevoluutioon - makroevoluutio (uuden rakentaminen): Laadullisesti uutta informaatiota edellyttävä uusien geenien, proteiinien, aineenvaihduntareittien, elimien, rakenteiden tai rakennesuunnitelmien synty. Makroevoluutiolla tarkoitetaan täysin uuden rakenteen tai ominaisuuden syntyä. Kun kreationistit puhuvat evoluutiosta he tarkoittavat darvinismia.

    Muuntelu (sopeutuminen): Viittaa pieneen vaihteluun jota ajan kuluessa tapahtuu populaatioissa. Esimerkkejä ovat perhosten värin ja sirkkujen nokan koon vaihtelu ja uusien koirarotujen jalostaminen. Muuntelu ei ole evoluutiota siinä merkityksessä minkä darvinismi termille antaa vaikka evolutionistit sitä kutsuvatkin 'virheellisesti' evoluutioksi. Muuntelu on täysin erinlainen prosessi kuin darvinismin hypoteettinen kehitys yksinkertaisista alkutekijöistä monimutkaisiksi.

    Muuntelu viittaa mikroevoluutioon - mikroevoluutio (muuntelu, optimointi): Määrällinen muutos jo olemassa olevissa geeneissä, proteiineissa, aineenvaihduntareiteissä, elimissä, rakenteissa tai rakennesuunnitelmissa.

    Eliöiden muuntelu (sopeutuminen) on ilmiselvä tosiasia joka voidaan havaita mutta evoluutioteoria menee paljon tätä havaittua muuntelua pidemmälle. Sillä eliöiden muuntelulla on rajat - eikä muuntelu kykene ylittämään näitä rajoja. Siksi koirat eivät muutu norsuiksi vaan pysyvät koirina vaikka koiria on paljon erinlaisia.

    Väitän että evolutionistit pyrkivät aina todistamaan evoluution esimerkeillä sopeutumisesta jopa myös silloin kun he pyrkivät antamaan esimerkkejä evoluutioteorian mukaisesta kehityksestä. Tällainen todisteiden tulkinta jota evolutionistit harjoittavat on todisteista tehty looginen harhapäätelmä logiikan sääntöjen mukaan. Väitteeni tueksi tutkimme evoluutioteorian kuuluisinta väitettä (darwininsirkut) sekä tarkastelemme sitä logiikan valossa.

    Evoluutioteoria on looginen virhepäätelmä - http://mikaeltorppa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176907-evoluutioteoria-on-looginen-virhepaatelma
  3. KAKSI SATUA - YKSI TARINA

    Kehitysopillinen teoria (evoluutioteoria) opettaa että ihmiset ovat pitkän kehitysketjun evoluution tulosta. Bakteeri -> mikrobi -> nilviäinen -> kala -> sammakko -> päästäinen -> apina -> ihminen - kehitysketju on pelkistetty kuvaus tästä kehitysketjusta johon evoluutioteoria perustuu ja jolla se koittaa selittää elämän monimutkaisuuden syntymisen kehitysvaiheita. Evoluutiouskomusten mukaan sammakko on siis yksi kehitysvaihe mikrobeista ihmiseksi kehitysketjussa. Evoluutiouskomusten mukaan sammakot ovat siis esi-isiämme.

    Disneyn sadussa prinsessa ja sammakko - prinsessa toivoo sammakon muuttuvan suudelman kautta prinssiksi. Jos sammakko muuttuu nopeasti prinssiksi niin me kaikki tiedämme että kyseessä on satukertomus. Mutta jos sammakko muuttuu prinssiksi (ihmiseksi) hitaasti (miljoonissa vuosissa) niin se on sekulaarien mukaan modernia tiedettä.

    Disneyn satukertomusta ja kehitysopillista teoriaa ei erota muu kuin aika. Kummassakin tarinassa sammakko muuttuu prinssiksi - ero on vain siinä missä ajassa muutos tapahtuu.

    Usein kuulee että kristittyjä syytetään satuihin uskomisesta ja siitä ettei kristityt eroita satujen fiktiota todellisuudesta. Kuitenkin nämä samat syyttäjät itse uskovat satuun (evoluutioteoria) joka ei poikkea lastensadun fiktiosta kuin aikaskaalansa puolesta.

    Sekulaarit ihmiset on johdettu uskomaan että kunhan vain on tarpeeksi aikaa niin satujen tarukertomukset voivat käydä toteen ja sammakot muuttuvat prinsseiksi.
  4. UNIVERSUMIN TÄYTYY OLLA JÄRJESTÄYTYNYT JOTTA TIEDE ON MAHDOLLISTA

    Eräs tieteen perustehtävistä on johtaa lakeja jotka tuottavat ennustettavissa olevia tuloksia. Tämä on mahdollista ainoastaan siksi että maailmankaikkeus on järjestynyt. Ilman tätä järjestyneisyyttä lainomaisuus katoaisi sekä ennustettavuus. Lisäksi on mielekästä etsiä tietoa vain järjestyneestä systeemistä sillä sekasotku ei sisällä merkityksellistä tietoa. Universumissa tapahtuu koko ajan mutta koska oletamme että tapahtumat toimivat "tiettyjen" lakien sisällä niin meidän on mielekästä tutkia näitä tapahtumia.

    Jos ei olisi mitään järjestyneisyyttä niin ei olisi myöskään lainomaisuutta koska lainomaisuus vaikuttaa järjestyneisyyden ja ilman lainomaisuutta ja järjestyneisyyttä ei tiede olisi mahdollista sillä emme voisi silloin tehdä luotettavia johtopäätöksi yhtään mistään.

    TIETEEN SYTNTYMÄ

    Tieteen syntyminen on olennaista sillä se kertoo millaiset lähtökohdat johtivat siihen että ihminen alkoi etsimään tieteellisesti tietoa. Tieteen syntymiseen vaikutti perustavalla tavalla se että ihmiset olivat tietoisia Luojasta - Luojan luomia lakeja ja järjestystä alettiin kokeellisesti etsimään luonnosta. Ilman uskoa Älykkääseen Luojaan tiede ei olisi päässyt alkuun koskaan sillä on mielekästä etsiä luonnonlakeja ja järjestyneisyyttä vain suunnitellusta järjestelmästä ei ohjaamattomasta sattumasta ja sekasotkusta.

    Isaac Newton kuvaa asiaa näin:

    - "Tämä mitä kaunein auringon, planeettojen ja komeettojen järjestelmä voisi olla lähtöisin vain älykkään Olennon suunnitelmasta ja vallasta. Tämä Olento hallitsee kaikkea - ei maailman sieluna vaan kaikkeuden Herrana; ja tämän herruutensa tähden Häntä tulee kutsua 'Herra Jumalaksi'. Korkein Jumala on ikuinen Olento, ääretön, absoluuttinen täydellinen." (Principia, Book III; viitattu teoksessa Newton's Philosophy of Nature: Selections from his writings, ed. Thayer, H.S., Hafner Library of Classicks, New York, USA, p. 42. 1953)

    Modernin fysiikan isä Isaac Newton uskoi Herra Jumalaan maailmankaikkeuden Luojana. Newtonin mukaan luonnon lait ovat peräisin Herra Jumalalta joka hallitsee kaikkea. Newton harjoitti tiedettä siitä lähtöoletuksesta käsin että Herra Jumala on suunnitellut ja luonut universumin ja siksi siitä on mielekästä etsiä Jumalalle ominaisia asioita kuten lakeja ja järjestystä jne..

    Se että tiede on nyt päässyt alkuun kristillisen maailmankuvan pohjalta on mahdollistanut sen että materialistit ovat kävelleet kristittyjen valmiiksi kattamaan pöytään syömään vaikka materialisteilla ei ole hajuakaan siitä kuka ruoan on valmistanut (Luoja). He tutkivat ruokaa ja ajattelevat että se on itse valmistanut itsensä pitkässä ajassa jne...

    Materialistit voivat tehdä kokeellista tiedettä (tutkia ruokaa) koska kristillinen maailmankuva synnytti tieteen joka ei olisi voinut syntyä puhtaasti materialistisista lähtöoletuksista koska silloin olisi puuttunut ne kaikki perusoletukset jotka tekevät tieteestä ylipäätänsä mahdollista. Kuka vain voi astua valmiiksi katettuun pöytään syömään mutta se ei tarkoita että pöytä olisi katettu hänelle tai hänen ansioistaan.

    Ohjaamatonta sattumaa ei ole olemassa siksi että maailmankaikkeudessa vallitsee järjestyneisyys jossa tiukasti säädetyt lait vaikuttavat. Materialisminen maailmankuva ei anna perusteita nimenomaan luonnonlaille koska materialismin mukaan ei ole Luojaa vaan kaikki on vain sattumalta kehittynyt ja täten ei ole myöskään lakien ja järjestyksen säätäjää vaan sokea päämäärätön sattuma on selitys kaikkeen. Tietenkään tuollaiset materialistiset uskomukset eivät anna perusteita uskoa ja luottaa mihinkään lainomaisuuteen ja järjestyneisyyteen jotka ovat tieteen perustoina. Laki ja järjestys viittaavat aina lainantajaan ja järjestyksen säätäjään.

    ONKO UNIVERSUMI LUOTU

    On perustavaa laatua oleva kysymys joka määrittää ihmisen suhtautumisen todellisuuden luonteeseen ja mikä tärkeintä hänen Luojaansa. Kun ihminen tunnistaa Luomisen jäljet ja sen merkityksen tulee hänen etsiä itse Luojaa ja tähän kiteytyy lopulta koko elämäntarkoitus ja päämäärä.

    Apt.17:24 Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä,
    17:25 eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikäänkuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken.
    17:26 Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat,
    17:27 että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää - hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä.
  5. On joitain keskeisiä piirteitä jotka tekevät tieteen mahdolliseksi. Tieteellinen tutkimus ei voi toimia ellei ihmisen havainnot ja järki ole luotettavia. Ilman tätä luottamusta koko tieteellinen tutkimus romahtaa vaille perustaa. Mikä tekee kokeellisista havainnoista luotettavia ja todellisuutta vastaavia? Miksi voimme luottaa siihen että se mitä havaitsemme on totta ja todellisuutta?

    Tieteenfilosofi Tapio Puolimatka kiteyttää vastauksen tähän kysymykseen seuraavasti kirjassaan - "viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa" s,77,97,159:

    - "Ainoa riittävä perusta tälle luottamukselle on usko siihen, että on olemassa Luoja, joka on suunnitellut ja rakentanut älylliset kykymme niin, että ne antavat meille luotettavaa tietoa maailmasta. Oppi luomisesta antaa perustan luottaa järkemme ja havaintojemme tarjoamaan tietoon. Sama Jumala on luonut sekä ihmismielen että maailman, josta ihmismieli etsii tietoa.

    Tieteellinen tutkimus on riippuvainen Jumalan ilmoituksesta, koska tiede ei pääse edes alkuun ilman uskoa älyllisten kykyjen luotettavuuteen, jota taas ei voida perustella ilman Jumalaa. Tästä syystä oletus neutraalista tieteestä on epäkriittinen, koska voidakseen perustella luottamuksensa havaintojen ja järjen luotettavuuteen tiede joutuu turvautumaan Jumalan ilmoitukseen.

    Ajatus ateistisesta tieteestä on sikäli ongelmallinen, että ateistinen oletus maailmankaikkeuden alusta ja kehityksestä ei tarjoa perusteita luottaa havaintoihin ja järkeen: jos ihmisen järki ja havainnot ovat kehittyneet ohjaamattoman luonnollisen prosessin tuloksena ilman älyllistä ohjausta, ei ole syytä luottaa niiden luotettavuuteen.

    Aikamme naturalistit lainaavat kristinuskosta käsityksen ihmisen järjellisyydestä, tahdon vapaudesta ja moraalista, jotka ovat aivan erilaisia kuin mihin darwinistinen materialismi antaisi luvan uskoa. Jos ihmisjärki on luonnonvalinnan tuote, sen tuottamia uskomuksia ei voida pitää luotettavina, koska luonnonvalinta ei ole kiinnostunut uskomusten totuudesta vaan ainoastaan käyttäytymisestä.

    Luonnonvalinta ei takaa älyllisten kykyjen luotettavuutta, koska luonnonvalinta ei kohdistu uskomusten sisältöön vaan käyttäytymiseen. Niinpä uskomusten sisällöt voivat olla systemaattisesti harhaanjohtavia ja toiminta voi silti ohjautua niin, että eliö säilyy hengissä. Tämä johtuu siitä, että naturalistisen käsityksen mukaan käyttäytymistä eivät ohjaa uskomusten sisällöt vaan aivojen hermosolujen sähkökemialliset reaktiot, jotka ovat uskomusten biologisena perustana.

    Jos ihmistä ei ole luotu Jumalan kuvaksi ja hän on kehittynyt ohjaamattoman ja suunnittelemattoman evoluution tuloksena, ei ole syytä olettaa ihmisen älyllisten kykyjen kehittyneen luotettaviksi. Koska uskomusten sisällöllä ei naturalismin mukaan ole eloonjäämisarvoa, evoluution seurauksena ihmisen uskomukset voivat olla tosia, mutta yhtä hyvin ne voivat olla epätosia. Niinpä naturalistilla ei ole perusteita luottaa uskomuksiinsa. Koska naturalismi on yksi hänen uskomuksistaan, hänellä ei ole perusteita luottaa naturalismiin."
  6. JOHTOPÄÄTÖS

    Tiede vaatii taustaoletuksia joita ei ole järkevää ja loogista selittää materialismin pohjalta. Esimerkiksi jos materialismi olisi totta niin ajatus olisi vain aivojen seurausta kemian laeista. Mikäli tämä olisi totta niin kukaan ei voisi tulla vapaasti mihinkään johtopäätökseen vaan kaikki johtopäätökset olisivat vain seurausta aivokemian vaikutuksesta. Jos materialistit olisivat oikeassa he eivät voisi edes vaikuttaa siihen mitä uskovat ja tämä tekisi tieteen harjoittamisen mahdottomaksi.

    Kristillinen maailmankuva tarjoaa lähtöoletukset jotta tiede voi yleensäkään toimia sillä usko siihen että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi johtaa loogisen johtopäätöksen mukaan luottamukseen että Luoja on antanut luodulleen ihmiselle järjen ja kyvyn ymmärtää ja tutkia Luoja Jumalan luomaa maailmaa ja sen toimintaa. Koska ihminen voi tehdä kokeellistä tiedettä niin se tarkoittaa että universumi ei ole sokean sattuman "virhekertymä" vaan universumi on järjestäytynyt ja siksi siitä voidaan saada kokeellisesti toistettavaa merkityksellistä tietoa sillä Jumala ei ole epäjärjestyksen vaan järjestyksen Jumala (1.Kor. 14:33). Päämäärätön sattuma saa aikaan vain epäjärjestystä ei merkityksellistä järjestystä ja lainalaisuuksia.

    Eräs tieteen perustehtävistä on johtaa lakeja jotka tuottavat ennustettavissa olevia tuloksia. Tämä on mahdollista anoastaan siksi että maailmankaikkeus on järjestäytynyt. Päämäärätön sattuma ja räjähdys eivät tuota merkityksellistä järjestystä vaan järjestys on aina johdettavissa älykkyyteen. Tiede voi toimia siksi että "Äly" on tehnyt maailmankaikkeuden ja siksi ihminen pystyy siitä Jumalan kuvaksi luotuna olentona saamaan tietoa - sillä tieto on aina johdettavissa älykkyyteen.

    Tiede voi toimia vain jos universumi on järjestäytynyt ja säädetty ja ihminen pystyy luottamaan tähän järjestykseen ja lainalaisuuteen sekä siihen että havainnot antavat luotettavaa tietoa todellisuudesta (1+1=2 eikä 3). Tämän vuoksi tiede on mahdollista vain jos Raamatun Luoja Jumala on luonut maailman ja ihmisen omaksi kuvakseensa - tämän vuoksi tiede on jo itsessään todiste Luoja Jumalasta