wanha_lieksalainen

Vapaa kuvaus

Lieksan yhteislyseo, Joensuun lyseon lukio, korkeakoulu, eläkeläinen

Aloituksia

109

Kommenttia

2154

  1. Luulisin muistavani, jos Partalanmäen koulu olisi palanut. En sellaista tapausta muista.

    https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-121279
  2. Sorsalan vanha lastenkoti tuhoutui tulipalossa 10 vuotta sitten perustuksiaan myöten.
  3. Metsolasta ei taida jäljellä enäämuuta kuin oikotien varrella sijaitseva Metsolan asukkaiden yhteinen kellari. Jos lienee enää sitäkään. En ole enää kulkenut kyseistä oikopolkua tällä vuosituhannella.
  4. Veikko Liimatainen oli Pankakoskella "kyläpoliisina" pitkän rupeaman. Alhainen oli muistaakseni myös.
  5. Muistan Lahjan ja Lahjan talon kuusiaitoineen. Vierailin vanhempieni kanssa silloin tällöin Lahjan luona 50-luvun alussa, vanhoja tuttavia kun olivat keskenään. Lahjan luona vallitsi ”mummomaisen lämmin, pullantuoksuinen tunnelma”. Muistan Lahjan ystävällisenä, auttavaisena ja herttaisena ihmisenä. Pyhäkoululapset tykkäsivät myös Lahjasta. Sukua enemmälti penkomatta mainitsen, että sairaalapastori Kauko Kajo kuoli muutamia viikkoja sitten.
  6. MInäkin muistelin äitienpäivän ukkosen sytyttämää paloa, jota seurasin Lieksanjoen kauppalan puoleiselta rannalta. Vuosiluku on varmaankin oikea. Olikohan tässä palossa "mummon kohtalo" mukana. Jotenkin yhdistän erään mummon tähän paloon.
  7. Rotkon talossa oli takapihan puolelta käynti yo-merkonomi Markku Rotkon tilitoimistoon. Toimisto oli talossa 70-luvulla.
  8. Radio/TV huolto Pentti Pärepalo todennäköisesti oli samassa talossa 60-luvun loppupuolelta 70-luvulle.
  9. Se oli yläkylän puoleisessa päässä taloa.
  10. Rotkon talossa oli alakylän puolella kangaskauppa, yläkylän puolella oli varaosaliike ja keskipaikkeilla lelukauppa. Joskus 60-luvulla talossa oli myös Talouskauppa. Kemikaalikauppa oli talon keskivaiheilla.
  11. Se oli Rotkon kaksikerroksinen puutalo, jonka tuhopolttaja sytytti tekemällä nuotion takapihan puoleiselle portaikolle. Viimeisimpänä kauppiaana Rotkoista piti leskirouva Martta Rotko talossa kemikaalikauppaa. Martta asui toisen kerroksen yläkylän puoleisessa päädyssä, mutta pelastui tulipalosta. Palorauniot purettiin paikalta ja jäljelle jäi Rotkon tontti.
  12. Vesitornin yläosassa oli todellakin tulipalo tornin rakennusvaiheessa loppuvuonna 1954.

    Lieksan Lehti kirjoitti 17.12. palosta seuraavaa:

    ”Tiedusteluumme, vaikuttiko tornilla hiljattain sattunut tulipalo haitallisesti rakennustöihin, vastasi rakennusmestari Anttila, että palo oli niin pieni, ettei siitä ollut mitään haittaa. Palo syttyi mahdollisesti koksikammioita ulosvietäessä, jolloin koksia saattoi pudota lautaseinän väliin ja aiheuttaa palon. Vahingot rajoittuivat siihen, että muutama metri suojaseinää joutui tulen saaliiksi”.
  13. Minun nuoruudessani nuorten alkoholin saanti ei ollut helppoa ja humalassa toikkarointi harrastuksena ei minua kiinnostanut. Hakeuduin mieluummin urheilun pariin.

    Opiskeluaikana niukka rahatilanne varjeli hakeutumasta huurteisten kolpakoiden täyttämiin pöytiin ja töissä ollessani lapset ja perhe olivat minulle alkoholia tärkeimpiä asioita. Myöskään tupakkatuotteet eivät hypänneet koskaan huulilleni.

    Kun en nuorena tai aikuisena oppinut läträämään viinan kanssa, en ole enää eläkkeellä ollessanikaan ryhtynyt sitä opettelemaan. Uskon, että lajiin vihkiytyneitä alan harrastajia on ollut ihan riittävästi ilman minuakin.

    1940-luvulla humalaisen naisen näkeminen oli harvinaista. Kesämökkimme naapurissa oli 50-luvun alussa vanhemman pariskunnan Helvin ja Jalmarin mökki, jossa joskus vierailimme. Helvi nautti mökkeilystä pitämällä yllä pysyvää humalatilaa ja vetämällä ”pilli-Klubeja” ketjussa. Touhu tuntui silloin minusta aivan käsittämättömältä. Missään en ollut moista tavannut. Nyt maailma on kehittynyt ja ihmiset viisastuneet - sanotaan.
  14. Nyt muistankin tämän mummon kohtalon. Kaukainen tapaus ei kaipaa enää penkomista.
  15. Täysi-ikäisyyden raja oli Suomessa vuodesta 1721 vuoteen 1969 21 vuotta, jonka jälkeen sitä laskettiin ensin 20 vuoteen ja vuonna 1976 18 vuoteen. Alkoholianniskelun ikäraja sen sijaan oli ollut koko ajan oluen ja viinien osalta 18 vuotta.

    Alkoholikulttuuri oli vielä 1960-luvulla Suomessa kuitenkin varsin tiukka. Pääsääntöisesti alkoholia ei tarjoiltu ravintoloissa ilman ruokaa. Olutta ja lonkeroita (mm. brandy longdrink) sai ravintoloista yleensä vain kolme, jonka jälkeen piti ostaa vähintään voileipä.

    Naisille ehdot olivat vieläkin tiukemmat, koska naisia ei päästetty tanssiravintoloihin ollenkaan ilman herraseuraa ennen vuotta 1967.
    Osulan, Reppubaarin ja Kulman tarjoilijat olivat tiukkoja tätejä tarjoilun suhteen ja muistivat kuka nuorukaisista on nauttinut minkäkin verran juomia. Kolmannen juoman jälkeen tuli leipäehdotus. Yleensä leipiä ei ostettu, vaan vaihdettiin kapakkaa.

    Keskioluen myynti vapautettiin 1.1. vuonna 1969, jonka jälkeen jokainen 18 vuotta täyttänyt henkilö sai juoda sitä baareissa niin paljon kuin kukkaro kesti. Monet entisistä koulukavereistani jäi keskioluen avaamalle tielle ja poistui lopullisesti jo hyvin varhain.
  16. Pielisjärvelllä Rantalassa paloi Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Mattilan saha vuonna 1933 perustuksiaan myöten. Sahaa ei enää korjattu tai rakennettu uudelleen.

    https://museot.finna.fi/Record/pielinen.M011-52289

    https://museot.finna.fi/Record/pielinen.M011-78168
  17. 1950-luvun puolivälin tienoilla äitienpäivänä riehuneen ukonilman seurauksena paloi Rantalassa Kiramonrannan kohdalla suurehko, puinen talo. Erikoisena pidän tässä sitä, että kova ukonilma oli jo toukokuun alussa.

    Alueella oli muistini mukaan kaksi ”Kutsetin” kaksikerroksista tummaa asuintaloa ja myös Metsähallituksen asuintalo. Palanut talo ei tainnut olla kuitenkaan mikään näistä. Seurasin ukonilmaa ja paloa joen vastarannalta. Olin muuttanut 50-luvun alussa yläkylältä alakylälle.
  18. Eräs mielestäni suuri tulipalo oli keväällä 1959 Kaupunginniemen palo, jota olin nuorena miehenä seuraamassa ylikäytävän tienoilla siltavahdin talon luona. Lähemmäksi ei ollut menemistä. Palo oli saanut alkunsa Kevätlahden puolelta, jossa veneen tervaajan nuotiosta pääsi tuli karkaamaan kuloheinikkoon. Paloalue oli laaja vajoineen ja varastoineen sekä puutavarapinoineen. Palon sammuttamista vaikeuttivat varastoissa olleet polttoainetynnyreiden räjähdykset, jotka näkyivät kauaksi korkeina tulipalloina ja sinkosivat palavaa roinaa ympäristöön.
  19. Kevätniemen saha paloi viimeksi vuonna 1956 ja sitä ennen vuonna 1910.
  20. Huurteen pajalla, Vanhatien varrella kävin hitsauttamassa 60-luvulla vanhaan Fiat-autooni lisävahviketta pohjaan, ettei kuljettajan istuin tipahda tielle kesken ajon. Mattoa nostettaessa näkyi tie. Vahvistus onnistui ja auto läpäisi jopa katsastuksen. Möin auton sen jälkeen Lepolantien asukkaalle hintaan 250 markkaa. Nykyrahassa se on noin 500 euroa, joten se oli ihan hyvä kauppa!
    21. 89 / 108
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt