Valikko
Aloita keskustelu
Hae sivustolta
Kirjaudu sisään
Keskustelu
Viihde
Alennuskoodit
Black Friday 2024
Lainaa
Treffit
Säännöt
Chat
Keskustelu24
profiilit
wanha_lieksalainen
profiilit
wanha_lieksalainen
wanha_lieksalainen
Vapaa kuvaus
Lieksan yhteislyseo, Joensuun lyseon lukio, korkeakoulu, eläkeläinen
Aloituksia
109
Kommenttia
2154
Uusimmat aloitukset
Suosituimmat aloitukset
Uusimmat kommentit
pitää tietenkin olla "erämaavesistöjen"...
28.11.2015 18:28
Lauttapa hyvinkin. Koska erämaaveistöjen rannoilla ei useinkaan ollut rautakauppoja naulojen tai muiden rakennustarpeiden ostamista varten, sidottiin puut yhteen näre- tai vastaavilla lenkeillä tai mukana olleilla köysillä ja matkaa tehtiin seisaallaan seipäällä sestomalla. Koplukat olivat rannoilla yhteiskäytössä kulloistakin tarvetta varten eikä niihin omistajaa merkitty.
28.11.2015 18:27
Olin Pohjois-Karjalan lääninrakennustoimiston töissä 60-luvun alkupuolella Lieksassa ja tehtävämme oli tutkia ilmastoinnin parantamista paikalliseen käsivälitteiseen puhelinkeskushuoneeseen, joka oli silloisessa rautatieaseman lähellä sijaitsevassa ”lennättimen” talon ylimmässä kerroksessa. Samassa talossa oli myös Posti. Nykyään talossa toimii polkupyöräkauppa.
Puhelinkeskus oli täynnä naisia eli ”sentraali-Santroja” kytkemässä asiakkaiden puheluja. Välillä seurailin naisten toimintaa. Jokaisella oli edessään keskuspöytä, jonka yläosassa oli numeroläppätaulu. Asiakkaan soitto avasi asiakkaan numeroa vastaavan läpän. Sen jälkeen sentraali-Santra yhdisti johdon Iäppää vastaavaan numeropaikkaan ja vastasi ”keskus”. Asiakkaan ilmoitettua numeron, virkailija sanoi soittajalle ”yhdistän”, jonka jälkeen johtoparin toinen johto yhdistettiin asiakkaan haluamaan numeroon ja painettiin soittovipua. Näin soittajan ja vastaanottajan puhelinpiuhat kytkettiin käsin yhteen. Puhelun loputtua asiakas kiersi puhelimensa kampea, jolloin keskuspöydän alaosassa oleva läppä aukesi ja summeri soi. Silloin sentraali-Santra tiesi puhelun päättyneen ja palautti johdot lähtötilanteeseen.
Puhelinkeskushuoneen Ilmastoinnin paranemista en enää muista, mutta sen muistan, että hajuvesien tuoksu oli pökerryttävä ja ilmastointi olisi ollut todella tarpeen.
70-luvulla naiset korvattiin Siemensin releillä ja kiertovalitsijoilla, jotka oli sijoitettu ABC-aseman lähellä olevaan teletaloon. Nyt releetkin ovat jo historiaa.
28.11.2015 15:17
Koplukka on kaikille tuttu tukeista koottu tilapäinen kelluva laite pienen vesistön ylittämistä varten.
28.11.2015 14:43
Nyt en kysy, vaan totean. Vanhemmat kansalaiset muistavat murteellisen paikallisen ilmaisun pitkään kestävästä vesisateesta: "muavunnaenen sae". Sanaa "muavunnaenen" on yritetty kääntää kirjakielelle muotoon "maannainen", mutta se tarkoittaa mielestäni saman maan naispuolista kansalaista. "Hän voitti maannaisensa selvin numeroin". Muoto "maannainen sade" kuulostaakin peräti oudolta.
28.11.2015 12:29
"Ovat juotiissaan kuin pässin munat", sanottiin muinoin kun esimerkiksi jotkin esineet olivat sopivasti perätysten.
28.11.2015 12:19
Minäkään en ole ollut koskaan Martiskainen. Sukunimeni on tosin vaihdettu kertaalleen 1940-luvulla suomalaisempaan muotoon. Tiedän Joukon lieksalaisena historian asiantuntijana ja olen käyttänyt häntä muutamia kertoja tietolähteenäni ja saanut häneltä Lieksasta ja sen ympäristöstä ”täsmätietoa”, jota ei löydy ainakaan googlesta.
26.11.2015 08:07
Kaupunginniemen alueella ns. Nunnanpussin raiteelle aivan Lieksanjoen varteen oli sijoitettuna Pesulajuna 2, joka huolehti Rukajärven suunnan pyykin pesemisestä. Tätä laitosta käytettiin myöskin eräänlaisena rangaistuspaikkana siveysrikoksista ja irtolaisuudesta tuomituille naisille. (kirjoittaa Jouko Martiskainen).
Tuo pistoradan pätkä on vieläkin löydettävissä Kaupunginniemestä jokipenkasta. Se alkaa aivan rautatiesillan penkasta ja on lähes näkymättömissä heinikon ja pajukon seassa. Se ei ole kuitenkaan sama raide, joka kaartaa ylikäytävältä satamaan päin. Se on vielä näkysivvä. Hylätty rataosa palveli aikoinaan Nunnanlahden vuolukivien lastauksessa proomuista junanvaunuihin ns. ”Nunnanlahden nosturilla”. Sähköllä toimiva suuri ja korkea nosturi oli vielä 50 luvulla pystyssä, mutta käyttämättömänä. Se oli suosittu, mutta vaarallinen lasten kiipeilykohde tuolloin. Nosturi lienee purettu 60-luvulla.
24.11.2015 18:29
Kirjat ovat nimeltään:
- "Makkee-Sortin sakki!
- "Näkevän töissä" ja
- "Maksimo".
Löytynevät kirjastosta.
24.11.2015 08:14
Meidän kaikkien pitäisi tietää se, että Wikipedia on kansalaisten kirjoitama tietosanakirja, johon ei todellakaan pidä luottaa. Ihmiset kirjoittelevat sinne omia kuvitelmiaan asioista ja monet niistä ovat aivan puutaheinää. Asioiden paikkansapitävyys kannattaa aina tarkistaa luotettavista tietolähteistä. Wikipedia ei kuulu niihin! Kirjastoista saa oikeaa tietoa ja vieläpä useilla eri kielillä.
24.11.2015 08:11
Tunsin Martin ja hänen vaimonsa Toinin, koska Toini oli äitini hyviä ystäviä. Toinin ja Martin tytär Raija on kirjoittanut kolme kirjaa vanhemmistaan ja elämästä Lieksan Hirvivaarassa. Todella mielenkiintoista paikallishistoriaa.
24.11.2015 08:01
Näyttelijä Aku Korhonen työskenteli harjoittelijana viime vuosisadan toisella vuosikymmenellä lieksalaisessa apteekissa ennen näyttelijäksi ryhtymistään. Tunnemme kaikki Aku Korhosen ainakin Lapatossu -elokuvistaan. Kaikkiaan Korhonen ehti näytellä lähes 80 elokuvassa.
24.11.2015 07:50
Linkissä on ohje reen tekoon. Tekstissä kerrotaan ketarasta. Muuta sen tilalle sana kaplain, niin tiedät mistä on kysymys.
http://www.eahma.fi/images/pdf/reet 2010.pdf
Ja sitten rakentamaan!
23.11.2015 21:53
Vielä 50-luvulla ja 60-luvun alussa Suomen Yleisradiossa soitettiin hyvin vähän kevyttä musiikkia. Lähinnä lauantain toivotut levyt -ohjelman lopussa soitettiin noin 20 minuuttia kevyttä musiikkia. Ulkomailla soitettiin kevyttä musiikkia ympäri vuorokauden. BBC:n suomenkieliset lähetykset olivat suosituimpia 1950 –1960 -luvuilla, jolloin Yleisradio ei lähettänyt vielä kovin paljon ulkomaista popmusiikkia. Suomessakin kuunneltiin näitä asemia ja suosituin oli minun mielestäni Radio Luxemburg. Kuunteluun tarvittiin tietenkin radio, jossa oli valitsin lyhyille aalloille. Ainakin meidän ASA-radiossamme löytyivät valinnat lyhyiden aaltojen lisäksi keskipitkille ja pitkille aalloille. ULAkin oli saatu jo toimimaan.
23.11.2015 21:31
Me lopetettiin veturitallin vedenkäyttö vuonna 1953, jolloin saimme oman kaivon valmiiksi. Silloin kauppalan vesijohtovesi ei ollut vielä juomakelpoista. Olisi mielenkiintoista käydä veturitallissa yli 60 vuoden jälkeen tarkastamssa, onko vesiposti vielä paikoillaan.
23.11.2015 15:06
Käytettiin myös sanontaa "summamutikassa".
23.11.2015 11:10
Silloin laitettiin jotain, esimerkiksi suolaa keittoon ihan "urkkosummassa", eli ilman ohjeita tai mittoja.
23.11.2015 08:19
Hannes Hattunen myi Pielisentie 29:ssä "ulkolaisia ompelukoneita useita eri merkkejä". Ei ole ihme, etteivät kyseiset liikkeet ole jääneet mieleen.
23.11.2015 06:11
Erikoisin puhelinsoittooni vastaaminen oli Lieksan Vasikkaniemen uittokämpällä. Puhelimeen vastattiin aina sanomalla ”tänne tuli”. Se oli minusta hyvin selvää tekstiä ja vastauksesta tiesin heti, että puhelu oli mennyt oikeaan paikkaan.
Hyvin ikävänä vastaamistyylinä koin vastaajan puhelinnumeron toistamisen. Sehän ei kertonut minulle yhtään mitään: nollayksikolmeviisikaksiyhdeksänneljä…
Varmaan teilläkin on mielessä erikoisia vastaamistyylejä.
22.11.2015 21:57
1960-luvulla Siikavaarassa ei ollut vielä sähköjä, mutta anodiradio jo oli. Eräs harvoista kuunnelluista ohjelmista oli metsäradio. Isäntä Onni oli avannut radion juuri kun metsäradio oli alkamassa, mutta pannut radion heti kiinni ja todennut: ”tätä ei kuunnelle vielä, vaan vasta kun pojat tulevat metsästä”.
22.11.2015 21:19
92 / 108