wanha_lieksalainen

Vapaa kuvaus

Lieksan yhteislyseo, Joensuun lyseon lukio, korkeakoulu, eläkeläinen

Aloituksia

109

Kommenttia

2154

  1. Olet oikeassa. Ohimo tarkoittaa Itä-Suomessa myös nivusta ja emätin kurkkua. Minäkin muistan, että Lieksassa käytettiin ennen sanaa ohimovika paljon yleisemmin kuin sanaa tyrä tai nivustyrä.

    Myös eläinlääkärille herätti ihmettelyä emännän soitto, jossa hän pyysi lääkäriä tulemaan paikalle kun Mansikki-lehmälle oli juuttunut omena emättimeen.
  2. Ennen muinoin vanteet tehtiin katajasta.
  3. Näinhän se lääkärikin varmaan ajatteli, mutta kun kyseessä on vanha lieksalainen miespotilas, vaiva oli aika paljon alempana. Siis missäpä lienee?
  4. "Kokkoo ja näkköö niinku Jussi Holomalla". Sanonnalla tarkoitettiin kuitenkin jostakin henkilöstä päinvastaisia ominaisuuksia, koska oikea Jussi Holma oli isonenäinen ruma pieni mies.
  5. Brylcreem -tyyli on tyttöjen mieleen! mainostettiin. Toinen miesten hiusrasva oli Suave. Näitä käytettiin 50-luvulla. 60-luvulla hiukset kasvatettiin Beatles-tyyliin pitkäksi ja rasvat jäivät pois muodista.
  6. En varmaan minäkään teidän murteestanne kaikkea tiedä, koska olen asunut Lieksassa vasta 66 vuotta. Ehkä minä opin vielä jotakin uutta.
  7. Olen muuttanut Lieksaan 40-luvun lopulla ja asunutkin Lieksassa suurimman osan elämästäni ja silti en ole reagoinut sanaan myötämöyskyneen mitenkään, koska se tuntuu nyt aivan vieraalta. Olenhan minä sanan varmaankin kuullut, mutta se ei ole jäänyt mieleeni kuten aina kuulemani myötämöysin. Oppia ikä kaikki!
  8. Vaikka meillä on oma yhteinen kieli, se ei kuitenkaan aina merkitse sitä, että kaikki ymmärtävät sanat samalla tavalla. Suurimmalla osalla sanoista on lukuisia eri merkityksiä ja vain harvoilla suomen kielen sanoilla on vain yksi merkitys. Suurimman osan sanojen merkityksistä olemme oppineet jo lapsena ja myöhemmin niitä on vaikeaa muuttaa.

    Meidän käyttämässämme puhekielessä ja murteissa sanojen merkitysten moninaisuus on runsaampaa kuin kirjakielessä. Sanojen ymmärtäminen monella eri tavalla ilmenee puheviestinnässä, jossa jokin asia kerrotaan toiselle henkilölle, joka kertoo sen seuraavalle ja niin edelleen. Kun verrataan ensimmäisen ja viimeisen henkilön kertomuksia toisiinsa, niissä ei ole enää juuri mitään yhteistä.

    Joillakin aineilla tai asioilla voi olla monia erilaisia sanoja eri tarkoitusta varten. Esimerkiksi Norjan Kautokeinossa toimivan Saamelaisen korkeakoulun kielitieteilijä Ole Henrik Magga on laskenut pohjoissaamen kielestä 180 lumeen ja jäähän viittaavaa sanaa.
  9. Sanat voivat merkitä eri puolella Suomea päinvastaista. Sana ”huilata” merkitsee Etelä- ja Keski-Suomessa lepäämistä, mutta Pohjois-Suomessa huilaaminen tarkoittaa esteetöntä, nopeaa ja sujuvaa liikkumista.

    Samoin sanalle "tuima" on päinvastaiset merkitykset. Tuima voi olla joko vähäsuolainen tai runsassuolainen.
  10. Kirjailija Heikki Turunen on käyttänyt sanaa "myötämöysin" ainakin kirjassaan Simpauttaja. Tällaiset sanat saattavat olla "kotoisin" pieneltä alueelta. Minun äitini, joka käytti tuota sanaa, oli syntynyt Vuonislahden lähellä eli samalla "kielialueella" kuin Turunen. Uskon, että Turusen vanhemmat tunsivat sanan, joka oli yleisessä käytössä ja päätyi myös kirjaan. Sanan merkitystä ei selitetä sanakirjoissa, mutta minulle se merkitsee pois lähtemistä jostakin viimeisen kerran kaikkien tavaroiden kanssa.
  11. Volomottamisesta tulee mieleen henkilö, joka on pysähtynyt uteliaana katsomaan suu auki esimerkiksi jonkin henkilön erikoista pukeutumista hänen kulkiessan ohi. Volomottaja jopa kääntyy ympäri paikallaan nähdäkseen koko komeuden kiireestä kantapäähän.

    Ohikulkijan tekisi mieli sanoa: "mitä sinä siinä volomotat!"
  12. Varmaankin toinen versio samasta asiasta.
  13. Vuosikymmeniä sitten oli Kolin ravintolassa tarjolla jälkiruokana mansikkamöllöä. Tekotapa on kai ollut samanlainen kuin mustikkamöllöllä, mutta mustikoista lienee ollut silloin kapelo.
  14. Minun oma "kielikorvani" antaa iitrailulle merkityksen tarkkailla jotakin kohdetta uteliaana puolelta jos toiseltakin.
  15. Eräs suosittu metsäkämppien emännän valmistama ruokalaji oli ennen muinoin sipatti. Se valmistetaan ruskistamalla suikaleiksi tai kuutioiksi leikattua savusilavaa ja lisäämällä sekaan hienonnettua sipulia ja vehnäjauhoja. Huolehditaan, etteivät jauhot pala. Lisätään vesi ja syntynyttä kastiketta keitetään noin varttitunnin verran, jonka jälkeen lisätään maitoa tai maitojauhetta ja kuumennetaan, mutta ei polteta seosta pohjaan. Lopuksi kastike maustetaan suolalla ja nautitaan keitettyjen perunoiden kanssa.

    Sienikastiketta voidaan valmistaa sipatin ohjeen mukaan kun silavan tilalle otetaan sieniä.
  16. Selityksesi on aivan oikea! Sanan merkitystä ei voi yhdellä korvaavalla sanalla kuvata, vaan se tarvitsee juuri tuollaisen pitemmän selityksen, jossa on kyseessä henkilön lähtö jostakin paikasta lopullisesti pois kaikkine kimpsuineen ja kampsuineen. "Lähdin sieltä myötämöysin".
  17. Simpauttajastakin sana löytyy, mutta ei kuitenkaan selitystä sanan merkityksestä.
  18. Ehdotuksesi on minun mielestäni adverbi, koska se ilmaisee tapaa, mutta se ei ole hakemani selitys.
  19. Kyseinen rakennus on ollut aina kunnan ja myöhemmin kaupungin omistuksessa ja hallinnassa. Kunto ei liene enää kehuttava, mutta "pienellä pintaremontilla" se on saatu aika ajoin "uudistumaan".
  20. Huomasin, että kirjoitin lääkärin nimen väärin. Pitää tietenkin olla Piironen. Paavon ekonomivaimo Kerttu opetti matematiikkaa Lieksan yhteislyseossa. Kertun lempinimi oli "Kana".
    21. 96 / 108
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt