Hei,
Olen muutaman kerran kierrellyt Syväri eteläpuolella Ojatjoen laaksossa. Siellähän "maisema lyö kulkijan ällikällä": varsin tasaisen Aunuksen kannaksen jälkeen löytyy syvä laakso, jonka pohjalla kulkee aika suurehko joki kohti Laatokkaa.
Laakson rinteet kohoavat noin 100 - 150 metrin korkeuteen ja ovat sellaiset useiden kymmenien kilometrien matkalla.
Laaksomuodostelman itäosissa laakson pohjassa luikertelee Ostajoki, joka laskee Ääniseen.
Näin maallikolle tulee mieleen, että olisiko joskus muinoin Syvärijoki virrannutkin nykyistä Ojatjokilaaksoa pitkin?
Onhohan tästä tehty tutkimuksia tai selvityksiä, ja miten asiaan saisi lisää selvyyttä, tiedätkö?
Todettakoon tässä, että Ojatjoen ja Ostajoen jokivarsiasutus on suomensukuisten vepsäläisten kulttuuria. Vepsäläiset kansoittavat myös Äänisen länsirantaa Petroskoin eteläpuolella.
Ojatjoen laakso
7
388
Vastaukset
- Ojattijoki, osa 2
Tarkennusta edelliseen.
Äänisen eteläpohjukassa on Ostan kylä.
Kylältä 13 kilometriä lounaaseen on Kurvoilan kylä (Kurvas, Kurvosskij Pogost).
Kun kesällä 2011 matkailimme näillä main, Kurvoila järjesti meille maisemayllätyksen: mahtavasti kumpuileva jokilaakso jatkui länsi-lounaaseen silmänkantamattomiin. Laakson molemmilla puolilla kohosi vihreiden mäkikumpujen jylhä rivi jopa sadan metrin korkeuserona. Näky oli kummallisen kiehtova, seesteisen majesteetillinen.
Maallikolle tuli näkymästä mieleen, että joskus ovat suuretkin vedet täällä virranneet. Onko täällä ollut Äiti-Äänisen ikiaikainen suvanto ja aamu-usvainen joutsenlahti?
Vai ovatko tätä kautta Äänisen aallot vyöryneet mahtavasti, voimakkaasti Laatokkaan joskus tuhansia vuosia ennen nykyisen Syvärin puhkaisua?
Kuka osaisi vastata tai neuvoa eteenpäin asian selvittämisessä?
Kun kartalta tai satelliittikuvalta tätä geologista muotoa tarkastelee, huomaa, että Kurvoilan suunnasta jokirotko jatkuu mutkitellen, mutta yhtenäisenä Ojattijoen samantyyppisesti kumpuilevaan laaksoon.
Katsopa itse. Tässä satelliittikuvassa Suuri Ostajärvi (Озеро Большое Охтинское) ja Pieni Ostajärvi (Озеро Малое Охтинское) ovat keskellä kuvaa. Ne ovat kaksi länsi-itä -pitkulaista järveä, suurempi pienemmän pohjoispuolella. Järviltä lähtee Ostajoki, joka virtaa Ääniseen.
Osta (Oshta) näkyy kuvan oikeassa yläkulmassa.
Ostasta lounaaseen puolivälissä ennen Ostajärviä, on laaja Kurvoilan kyläaukea (Курвошский Погост).
Kurvoilasta länteen on tummana näkyvä rantu ja rotko, joka Ostajärvien jälkeen luikertelee kuin käärme kohti vasemman alakulman Vinnitsaa:
http://wikimapia.org#lat=60.7598303&lon=35.1795959&z=11&l=17&m=b
Vinnitsa on kauniin Ojattijoen laaksossa. Ojatti virtaa Laatokkaan.
Virtasiko koko Syväri tätä kautta joskus ennen maannousua tai -kallistumista?
Asuttivatko vepsäläiset juuri tämän jokilaakson Äänisen ja Laatokan välillä?- Ojattijoki, sen uoma
Palaan ja heitän "lisää pökköä pesään".
Ojattijokea ja Äänisen-Laatokan -välisiä maisemia voi tarkastella vanhojen karttojen avulla. Edellisessä viestissä olikin jo tuoreen satelliittikuvan informaatio, jolla olen pyrkinyt selvittämään:
Vyöryivätkö Äänisen vedet joskus muinoin Ojattijoen kautta Laatokkaan?
Seuraava 1:250 000 -mittakaavainen kartta perustuu Saksan Armeijan ja NL:n laatimiin topografisiin kartta-aineistoihin ja ilmakuvauksiin vuosilta 1932-41. Kartan on koostanut ja painanut Yhdysvaltain Armeijan karttapalvelu 1950-luvulla.
Karttalehti on Syvärin eteläpuolelta. Se kattaa Vepsänmaata Ojattijoensuun-Ostajoki -leveydeltä sekä 110 km Syvärin eteläpuolen syvyydeltä.
http://www.lib.utexas.edu/maps/ams/eastern_europe/txu-oclc-6519747-np35-16.jpg
Kartan pintaa napsauttamalla saat esiin helppolukuisen suurennoksen. Kartalta voi lukea, että:
1) Ääninen, Ostajoki ja Osta (Oshta) näkyy kuvan oikeassa yläkulmassa.
2) Ostasta lounaaseen on Kurvoila (Kurvoshkiy Pogost, Курвошский Погост).
3) Kurvoilasta länteen näkyy rotko, jonka pohjalla lännempänä on kaksi järveä: Suuri Ostajärvi (Озеро Большое Охтинское) ja Pieni Ostajärvi (Озеро Малое Охтинское), suurempi pienemmän pohjoispuolella. Järviltä lähtee Ostajoki, joka virtaa siis Ääniseen.
4) Jatkettaessa Ostajärviltä lounaaseen ollaan yhä kanjonissa ja uomassa, joka luikertelee ja syvenee kohti vasemman alakulman Vinnitsaa (Vinnitsy Andronovskayaa). Joen nimeksi on tällä välillä merkitty Tuksha, joka muuttuu Ojatiksi ennen varsinaista Vinnitsaa.
5) Vinnitsa on siis Ojattijoen laaksossa. Ojatti virtaa 80-100 metriä syvässä laaksossa mutkitellen, lopussa tasaisempia maita kulkien ja liittyen Syväriin, joka laskee Laatokkaan.
Minulla on hallussani myös suomalaisten Jatkosodan aikana valmistama peruskartta 1:20000 Ostajärvien tienoilta. Se perustuu kartoitusilmakuviin ja stereokartoitukseen sekä partioimalla saatuihin karttatietoihin.
Peruskartalta voin todeta, että:
1) Suuren Ostajärven länsipäästä yksi kilometri lounaaseen on vedenjakaja.
2) Vedenjakaja on noin 9-10 metriä Suuren Ostajärven pintaa korkeammalla.
3) 110 metrin korkeuskäyrät, joista toinen osoittaa Äänisen suuntaan, toinen Laatokan suuntaan, ovat 300 metrin päässä toisistaan.
4) Niiden välissä on tasainen avosuo, joka jatkuu ja "valuu" molempien korkeuskäyrien yli ja ulottuen yhtenäisesti koillisessa Suuren Ostajärven länsipäähän.
Nyt näihin tulisi ottaa kantaa:
Hypoteesi 1: Ääninen on muinoin purkanut vetensä Ojattijoen kautta Laatokkaan.
Hypoteesi 2: Aikojen kuluessa uoma on täyttynyt sen sivuilta valuneista, pehmeistä irtomaa-aineksista sen verran paljon, että Ääninen on lopulta puhkaissut itselleen uuden uoman, joka tunnetaan Syvärinä.
Seuraavaksi esimerkkikuva Ojattijoen laaksosta.
Kuvassa uoman pohjalla virtaavat nykyisen Ojattijoen vedet.
Kuvan taustalla näkyy uoman rinne, joka on yhtä korkea ja samanlainen myös joen toisella puolella, ja joka jatkuu näin kymmeniä kilometrejä alavirtaan:
http://www.panoramio.com/photo_explorer#view=photo&position=80&with_photo_id=30831721&order=date_desc&user=3886301
- arvailua
En ole käynyt alueella. Luulen, että pinnamuodot liittyvät viimeisimmän jääkauden sulamisvaiheen virtauksiin, kuten meikäläiset harjumuodostumat.
Kun kerrot alueen olevan muuten tasaista epäilen, että peruskallio on varsin syvällä. Näin jäätikön sulamisvirrat ovat voineet muotoilla irtonaisia maa-aineksia voimakkaastikin.
Alueen pinnanmuotoja on varmasti tutkittu Venäjällä. Venäjänkielen taitoinen saattaa ehkä löytää jotain selvityksiä netistäkin.
Seudulla ei kai ole tapahtunut viimeisimmän jääkauden jälkeen kummoisempaa maanpinnan kohoamista, joka on Euroopassa aika pitkälle suomalainen tai skandinaavinen ilmiö. Tiedän, että Pietarin tienoilla maanpinnan taso on pysynyt vuosituhansia nykyisellä korkeudella. - DK
Kallioperän muinaiset murroslaaksot muodostavat jyrkkäseinäisiä kanjoneja. Kallioperä on romahtanutt alas ja jäkausi on muotoillut loput. Päijänne on meillä esimerkki kallioperän romahduksesta.Jos siinä ei olisi vettä, se olisi melkoinen kanjoni suomalaisittain.Kalloperän halkeamat johtuvat mannerlaattojen liikkeistä.Suomen murroslinjat johtuvat lähinnä Alppien synnyn aikaisiin tapahtumiin kymmeniä miljoonia vuosia sitten.
DK
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne1117265Mies vinkkinä sulle
Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista625229- 954884
- 524035
Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee493986- 2223873
Odotan että sanot
Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san283588- 413203
- 522809
- 412377