Lammi vai Lakka

Keijokalkkuna

Kaksi vaihtoehtoa, Lammin valuharkko u-0.17 tai Lakka valu/muurattava EKO 400 u-0.14

Kellään kokemuksia tuosta lakan harkkomallista?

16

3063

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 0lklkmmm

      Lakassa on 2 eri rakennustapaa, muuraus ja valu. ei hyvä. Keep it simple ja vala vain, eli ota lammi. Myöskin lakan harkon molemmat pinnat eivät ole raskaita kiinnityksiä kestävät.

    • 8+12

      Niin ja älä nyt ainakaan tuon ilmoitetun u-arvon perusteella valintaa tee. Ei mitään merkitystä käytännössä plus toisekseen rakentamistapa sen tiiveyden lopulta määrää. Kannatta mielummin ajatella kokonaisvaltaisesti koko harkkoprojektia.

    • Lampunvaihtaja

      Jos jommalla kummalla on hyvä vakiomalli joka miellyttää niin ota se. Jos ovat muuten tasaväkiset niin ottaisin sen kummalla on parempi ja asiakaslähtöisempi palvelu.

      Lammin saa varmaan halvemmalla, mutta aina ei kannata ottaa halvinta.

      • Lakkabensiiniä

        Noista kahdesta mielummin Lakka.


      • dfyjeyej
        Lakkabensiiniä kirjoitti:

        Noista kahdesta mielummin Lakka.

        Lakalla on myös valuharkko jolla voi tehda samalla tavalla kuin Lammilla. Lammin harkot on vaan kehitetty pidemmälle. Lakan harkko kestää paremmin valu tilanteen, mutta Lammilla menee paremmin betoni harkon sisään. U arvoissa ei ole merkityksellisiä eroja.


    • Eps-Forms

      Googleta Eps-Forms ja unohda selänmurskaaja harkot.

    • Factat valitessa

      Kannattaisi päivittää jo perustiedot

      Lammin harkot
      - molemmin puolin valettava jonka U 017

      - Lakan harkoista löytyy vastaava harkko kuin lammillakin EMH-400 eli molemmin puolin valettava jonka U 014 sillä erolla että siinä on 10% pienempi betonimenekki ja harkkoon saa myös osaharkot.
      Tämän lisäksi heillä on uuden sukupolven EKO harkko:
      - EKO ladotaan (ei muurata) liimalaastin kanssa jolloin se on jäykkä rakenne jo valettaessa
      - Harkossa 40% pienempi betonimenekki kuin molemmin puolin valettavassa
      - U 014 joka on selkeästi markkinoitten paras valettavissa harkoissa
      Kun tarkastelee molempia harkkoja (molemmista kuorista valettavaa ja vain sisäkuorestaan valettavaa) niin EKO on tuotekehityksessä harppauksen edellä jos selvästi vanhahtavaa molemmin puolin valettavaa harkkoa joka sopii hyvin kellarin maapaineseiniin ja kantamaan harkituille paikoille jotain parvekerakennetta. Se ei pärjää kuitenkaan energiatehokkuudessa vain sisäkuorestaan valettavalle EKO :lle jossa betoniakin kuluu liki puolet vähemmän.

      EKO harkossa seinän massat on jaettu oikein, siellä missä tarvitaan kantavuutta eli sisäkuoressa välipohjien alla ja yleensäkin runkorakenteessa seinä on jämäkämpi ja ulkokuori joka on ulkoverhous kuori on kevyempi.

      Yliraskas ulkokuori muodosta talvipakkasilla jo säiden lauhduttua päiväkausiksi kylmäkäärettä talon ympärille ja taloa lämmitetään vaikka ulkoilma olisi jo lauhtunut .
      Sama pätee myös kesällä, liian raskas ulkovaippa sitoo helteillä itseensä lämpöä jonka jäähtyminen voi kestää päiviä ja tiloja joudutaan viilentämään kalliilla energialla.

      Onneksi kehitys kulkee oikeaan suuntaan ja rakenteissa aletaan vihdoinkin laskemaan mihin kuormakaupalla kannattaa tunkea kallista betonia ja miten rakenteista saadaan seinien paksuutta kasvattamatta energiatehokkaampia. Puhumattakaan rakentamiskuluista ja tulevista lämmityskuluista. Ainakaan minulle asioihin syvemmin tutustuttuani ei ollut vaike valita seinärakenteeksi EKO harkkoa.

      • Zldldfkfk

        Jos valuharkosta pitäisi tehdä (mikä nyt ei ole yhtään pöllömpi vaihtoehto vaikka oma talo onkin yksiaineista kevytbetonia) niin mielummin Lakka. Syyt oli aika pitkälle lueteltu tuossa edellisessä viestissä.


      • on siitä etuakin

        Onpas taas melkoista puppua. Ulkokuoren massiivisuus on vain muutoksia hidastava tekijä. Pakkasten tullessa se myös kylmenee hitaammin ja silloin säästetään läämmityskuluissa. Ja helteellä se myös lämpenee hitaammin, jolloin säästetään jäähdytyskuluissa. Massa vai tasaa eroja, keskimäärin sama tulos.

        Tietysti on ihan fiksua tehdä valu vain ulkokuoreen, jos ulkokuoren lujuudella ei ole merkitystä. Mutta jos on kellari, niin molemmin puolin valu on hyvä juttu. Yleensä taloissa on myös kiinnitettynä katoksia, parvikkeita yms, jolloin paikoitellen ulkokuoressakin on hyötyä lujuudesta.

        Olen tässä lämpiämässä seuraavan talon rakentamiseen ja kyllä tälläkin kerralla Lammi on aika vahvoilla, tosin hanke on ihan alkumetreillä.


      • Viisas ihminen
        on siitä etuakin kirjoitti:

        Onpas taas melkoista puppua. Ulkokuoren massiivisuus on vain muutoksia hidastava tekijä. Pakkasten tullessa se myös kylmenee hitaammin ja silloin säästetään läämmityskuluissa. Ja helteellä se myös lämpenee hitaammin, jolloin säästetään jäähdytyskuluissa. Massa vai tasaa eroja, keskimäärin sama tulos.

        Tietysti on ihan fiksua tehdä valu vain ulkokuoreen, jos ulkokuoren lujuudella ei ole merkitystä. Mutta jos on kellari, niin molemmin puolin valu on hyvä juttu. Yleensä taloissa on myös kiinnitettynä katoksia, parvikkeita yms, jolloin paikoitellen ulkokuoressakin on hyötyä lujuudesta.

        Olen tässä lämpiämässä seuraavan talon rakentamiseen ja kyllä tälläkin kerralla Lammi on aika vahvoilla, tosin hanke on ihan alkumetreillä.

        Tee styroxista laatikko, päällystä se ohuella pellillä ja asu siinä vuosi. Rakenna lämmitysjärjestelmä auton sisätilalämmittimestä. Seuraavana vuonna irroita päällyspelti, kiinnitä sen alle 5cm lyijylevy ja päällystä taas samalla pellillä. Sulkeudu taas vuodeksi laatikkoon.

        Jos massa (ja nimenomaan massa) jotenkin merkittävästi vähentää sekä jäähdytys- että lämmitystarvetta, niin toisen asumisvuoden pitäisi olla merkittävästi miellyttävämpi ja energiaakin pitäisi kulua selvästi vähemmän. Lyijyvuorauksen massa on kuitenkin moninkertainen verrattuna styroxkoppiin jossa vietit ensimmäisen vuoden.

        Jos joku kokeilee tätä käytännössä niin laittakaa sitten tänne kokemuksia... Teoriapohjalta veikkaan, että eroa ei juuri löydy vaikka tällä järjestelyllä seinän massassa on huomattavasti isompi suhteellinen ero kuin vertailtaessa valuharkkoa kevytsoraharkkoon.

        Vakavammin ottaen, kiviseinän lämpötilaeroja tasaavasta vaikutuksesta on hyötyä lähinnä silloin kun lämpötilan lyhytkestoinen vaihtelu on suurta. Tälläisiä eroja löytyy lähinnä joistain etelä-euroopan maista joissa oikeasti voi olla lämmitystarve yöllä ja vastaavasti kuuma keskipäivällä. Meikäläisissä oloissa lämpötilahuiput tulevat 6kk välein jolloin mikään seinä ei varaa lämpöä niin pitkään..


    • 987987678

      Lakan mainospojat taas asialla. Meille tuli Lammi omasta pussista maksettuna ja vaikka maksoi niin jälleenmyynnissäkin hinta tulee korkoineen takaisin. Talo on tietenkin erittäin hyvin tehty ja esim. talvella ei pakkaset vaivaa. Miksi kikkailla jollain epävarmalla Lakalla?

      • aikuinen m

        Kysy sitä ,lammin poikasilta.


    • lammi +

      Taitaa olla Lakan myyjä asialla.
      Lammin kivi vaan on valitettavasti vielä paras mittatarkin kivi markinoilla.
      Kaikkeen ekoiluun ei kannata lähteä mukaan sillä kyse asikaan harhautuksesta.

      • u-14

        Eikös lammitalo ole kylmä u-017 kun lakkatalo on lämmin u-14.
        menikö lammipojilla myyntivaltti sivu suun.


      • U 0,40 on raja!
        u-14 kirjoitti:

        Eikös lammitalo ole kylmä u-017 kun lakkatalo on lämmin u-14.
        menikö lammipojilla myyntivaltti sivu suun.

        Se raja on 0,40, joten kaikki alle sen on lämmintä. Tuollainen 0,3 ero ei merkkaa mitään käytännössä.


      • 0,60 W/m2K on raja
        U 0,40 on raja! kirjoitti:

        Se raja on 0,40, joten kaikki alle sen on lämmintä. Tuollainen 0,3 ero ei merkkaa mitään käytännössä.

        Mitä sekoilet? Seinärakenteen U-arvon minimiraja on 0,6... ei 0,4 niinkuin väität. Lue rakentamismääräys kokoelman kohta 3.1.3:
        "Rakennuksen vaippaan kuuluvan seinän, yläpohjan tai alapohjan lämmönläpäisykerroin saa olla enintään
        0,60 W/m2K. Lämpimän tilan ikkunan lämmönläpäisykerroin saa olla enintään 1,8 W/m2K ja puolilämpimän
        enintään 2,8 W/m2K."

        Sitä paitsi ero noilla kahdella on 0,03, ei 0,3.... Ja tiedoksesi tuo 0,17 on vertailuarvo, mutta ei mikään raja!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Huomenta ihana

      Kauniskasvoinen ihanuus 😘 saan sut vielä
      Ikävä
      44
      7276
    2. Hei rakas...

      Miten on työpäivä sujunut? Rakastan sinua 💗
      Ikävä
      32
      4038
    3. Ei tämä etene ikinä

      Kun kumpikaan ei enää ota yhteyttä. Mä en ainakaan uskalla.
      Ikävä
      57
      3565
    4. Edelleen sitä on vaikea uskoa

      Että olisit oikeasti rakastunut muhun
      Ikävä
      48
      3082
    5. Vitsi mihin menit. Heti takasin.

      Mä näin sut tuu takasin! Oli kiire, niin en ehtiny sin perään!
      Ikävä
      17
      2786
    6. Toiveikas vai toivoton

      torstai? Ajatuksia?
      Ikävä
      37
      2258
    7. Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...

      Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons
      Suomalaiset julkkikset
      48
      2246
    8. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      43
      2228
    9. Mukavaa päivää

      Mun rakkauden kohteelle ❤️ toivottavasti olet onnellinen
      Ikävä
      16
      2226
    10. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      48
      2209
    Aihe