En halua lähteä takaamaan

Persaukinen vanhempi

Jälkikasvu pyytää takaamaan omaa asuntolainaa, en haluaisi lähteä kun itselläkin on asuntolainaa ja olen muutaman vuoden päästä jäämässä eläkkeelle. Lähtökohtaisesti kyllä ymmärrän tilanteen, mutta minkäs teet, kun on itsekin pienituloinen. Hankalaa tässä yhteiskunnassa, mutta ei rikollista kuitenkaan.

Mitä vaihtoehtoja oikeastaan on, jos en siihen lähde? Siis jälkikasvulla saada sitä lainaa, kun ei ole omarahoitusosuutta. Ei oikein mitään, käsittääkseni. Kumppanilla on, mutta tarkoitus olisi, että ne ostaisivat sen asunnon kummankin nimiin.

220

9241

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Velkavelho

      Pankeilla on erilaisia lainavakuusjärjestelyjä, joiden avulla asuntolainan saaminen kyllä onnistuu, mutta ne maksavat tuhansia euroja. Henkilötakaajaa pyydetään useimmiten siihen viimeiseen 15% lainasta, jota ei voi kattaa asunnolla tai valtiontakauksella. Takauksen määrä on siis muutama kymppitonni riippuen asunnon hinnasta.

      Pienituloisen jäädessä eläkkeelle ei eläkekään ole kummoinen. Jos takausvastuu laukeaisi, et välttämättä selviäsi sekä omasta asuntolainastasi että takauslainasta. Myös pankki voi laskea tämän, eli sinua ei välttämättä kelpuuteta takaajaksi - onhan sinulla tosin omistusasunto, jonka pankki voisi sitten realisoida. Entä toisen puolison vanhemmat, olisiko heillä paremmat rahkeet?

    • Persaukinen vanhempi

      Kiitokset asiallisesta vastauksesta.

      Mietin itsekin, että minua ei kenties tosi paikan tullen takaajaksi hyväksytä, koska asuntolainastani on enin osa maksamatta ja minulla on vakuutena paitsi asunto, myös omia säästöjä, siis oman lainani vakuutena.

      Nuori pari ei ole virallisesti naimisissa vielä ja asunto on tietämäni mukaan tarkoitus hankkia siten, että se kuuluisi nuorille siinä suhteessa miten osallistuvat rahoitukseen. Ymmärrän senkin, ettei se toinen halua maksaa sitä kokonaisuudessaan ja toinen eli oma jälkikasvuni olisi siinä vain siivellä. Jos toisen osapuolen vanhemmilta takausta tarvitaan, he takaavat tietenkin vain oman jälkikasvunsa. En ole varma, tarvitaanko sitä edes.

      • khshjghja

        Jos ei olla naimississa asti on mielestäni turhaa ostaa VIELÄ omaa yhteistä kotia velkarahalla. Asuisivat mieluummin vuokralla. tulee helpompi olo jos tulee välirikko.


      • 56756765
        khshjghja kirjoitti:

        Jos ei olla naimississa asti on mielestäni turhaa ostaa VIELÄ omaa yhteistä kotia velkarahalla. Asuisivat mieluummin vuokralla. tulee helpompi olo jos tulee välirikko.

        olen aivan samaa mieltä! Eivät ole tosissaan edes oman liittonsa ja yhdessäpysymisensä kanssa, on omituinen kiire saada oma talo. Sitten jos olisi lapsia niin ehkä toinen juttu.


      • khshjghja kirjoitti:

        Jos ei olla naimississa asti on mielestäni turhaa ostaa VIELÄ omaa yhteistä kotia velkarahalla. Asuisivat mieluummin vuokralla. tulee helpompi olo jos tulee välirikko.

        Avioliitto sitten takaa jonkun jatkuvuuden? Puolet avioliitoista päättyy eroon.

        Noin konservatiivisia esteitä asunnon ostolle on turha asettaa kuin että onko pappi lausunut aamenen. Mutta sen sijaan on kyllä syytä varautua siihen, että asunnosta joskus joudutaan luopumaan esim. erotilanteessa, ja se puhuu juuri sen puolesta että omarahoitusosuus on syytä hoitaa kuntoon.


      • Joskus isäntä

        Sellainenkin vaihtoehto on, että tämän nuorenparin asunto kattaa kokonaan lapsesi asuntolainan vakuuden ja loppu vakuus on hänen puolisonsa lainan vakuutena. Puolison vanhemmat takaavat puolison lainan. Lapsesi ottaa sen verran enemmän lainaa, että maksaa vakuuksista puolisonsa vanhemmille jonkun hinnan, jos he niin vaativat. Missään nimessä ei kannata mennä vuokralle, jos löytyy tahtoa ja mahdollisuus oman asunnon hankintaan.


      • avopari
        khshjghja kirjoitti:

        Jos ei olla naimississa asti on mielestäni turhaa ostaa VIELÄ omaa yhteistä kotia velkarahalla. Asuisivat mieluummin vuokralla. tulee helpompi olo jos tulee välirikko.

        Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 15 vuotta, emme ole naimisissa. 7 vuotta sitten ostettiin osake, takaajaksi lähtivät äitini sekä puolison isä. 3 vuotta on vielä lainanmaksuaikaa jäljellä.

        Että mikä välirikko sieltä on tuloillaan?


      • 39u
        kriittinen kirjoitti:

        Avioliitto sitten takaa jonkun jatkuvuuden? Puolet avioliitoista päättyy eroon.

        Noin konservatiivisia esteitä asunnon ostolle on turha asettaa kuin että onko pappi lausunut aamenen. Mutta sen sijaan on kyllä syytä varautua siihen, että asunnosta joskus joudutaan luopumaan esim. erotilanteessa, ja se puhuu juuri sen puolesta että omarahoitusosuus on syytä hoitaa kuntoon.

        Papin aamen on mielestäni ainoa todiste, että halutaan oikeasti elää perheenä tai liittoutuneina tosissaan. Ovatko ihmiset kykenemättömiä sitoutumaan ja jos löytyy parempaa, on nopeasti päästävä kaikesta entisestä eroon. Sama sukunimi lisää puolisoiden ja koko perheen yhteenkuuluvaisuutta. Avioehto lisää helppoja "kasvoimme eroon parissa vuodessa -avioliittoja" . Yhteiselämä aloitetaan luovuttamalla "jos tai kun ero tulee-tyylillä" Kyllä näillä asioilla on tarkoitettu vahvistaa perhesidettä ja tukea avioliitot kestämään vaikeuksien yli. Kun kaikki on yhteistä minkä eteen puurretaan, avioliitot kestävät ja perheet ovat yhteisöllisempiä.


      • vapaudenmenetys
        Joskus isäntä kirjoitti:

        Sellainenkin vaihtoehto on, että tämän nuorenparin asunto kattaa kokonaan lapsesi asuntolainan vakuuden ja loppu vakuus on hänen puolisonsa lainan vakuutena. Puolison vanhemmat takaavat puolison lainan. Lapsesi ottaa sen verran enemmän lainaa, että maksaa vakuuksista puolisonsa vanhemmille jonkun hinnan, jos he niin vaativat. Missään nimessä ei kannata mennä vuokralle, jos löytyy tahtoa ja mahdollisuus oman asunnon hankintaan.

        Laina vie elämältä vapauden.


      • kieliop.
        khshjghja kirjoitti:

        Jos ei olla naimississa asti on mielestäni turhaa ostaa VIELÄ omaa yhteistä kotia velkarahalla. Asuisivat mieluummin vuokralla. tulee helpompi olo jos tulee välirikko.

        tosi helppo! kaks vokaalia,oikea järjestys vaan muistettava.

        EI


      • hmm..
        vapaudenmenetys kirjoitti:

        Laina vie elämältä vapauden.

        vapaudenmenetys
        1.5.2012 18:02
        0
        Sulje
        Laina vie elämältä vapauden

        Laina myös mahdollistaa vapauteen vuokrista jotka aina vain nousevat...


      • mk
        vapaudenmenetys kirjoitti:

        Laina vie elämältä vapauden.

        EI minulta ainakaa oel vienyt ja kohtamaksttu ja vielä tällä sudulla asunnon arvo melkein tuplaatunut että silleen. Se on ihan sama maksatko vuokraa 800e vai omaa asuntoa niin ihan sama vapauden menetus koska kumpikin on maksettava ja 20 vuoden kuluttua vuokralla asuva eisaa mitään kun muttaa mutta omistusasuja myy asunnon ja jos on huolehtinut kunnossapidosta niin saa vielä hyvän hinnan asunnosta että sillai.


      • sparemoney
        vapaudenmenetys kirjoitti:

        Laina vie elämältä vapauden.

        Laina tuo vapauden asua missä haluat. Kasvatat itsellesi pääomaa jota voit käyttää vaikka kiireelliseen terveydenhoitoon. Nuoret saisivat säästää jonkun vuoden ennen kuin hakevat lainaa. Se olisi osoitus että pystyy lyhentämään lainaa. Eikä tarvitsisi maksaa korkeinta korkoa.


      • ei koskaan naimisiin
        khshjghja kirjoitti:

        Jos ei olla naimississa asti on mielestäni turhaa ostaa VIELÄ omaa yhteistä kotia velkarahalla. Asuisivat mieluummin vuokralla. tulee helpompi olo jos tulee välirikko.

        Voi kuule tiedän monia vanhempia pariskuntia ketkä eivät ole ikinä naimisiin saakka päässeet, silti yhdessä kymmeniä vuosia.
        Ei vakaaseen parisuhteeseen tarvita naimisiinmenoa!
        Lapsiakin monilla nuoremmilla pariskunnilla on vaikka naimisiin eivät ole ennättäneet, mikä tae naimisiinmenolla on onnistuneeseen parisuhteeseen?
        Se on vain nimi paperilla ei muuta, nyt päivittäkää ittenne 2000-luvulle!


      • Jäänyt
        ei koskaan naimisiin kirjoitti:

        Voi kuule tiedän monia vanhempia pariskuntia ketkä eivät ole ikinä naimisiin saakka päässeet, silti yhdessä kymmeniä vuosia.
        Ei vakaaseen parisuhteeseen tarvita naimisiinmenoa!
        Lapsiakin monilla nuoremmilla pariskunnilla on vaikka naimisiin eivät ole ennättäneet, mikä tae naimisiinmenolla on onnistuneeseen parisuhteeseen?
        Se on vain nimi paperilla ei muuta, nyt päivittäkää ittenne 2000-luvulle!

        Olen nuori äiti ja vaimokin olin .Mieheni kuoli ja taloudellinen tilanteemme ei ollut hyvä.Jos emme olisi olleet avioliitossa lapsemme olisivat saaneet eläkettä 18 ikävuoteensa saakka mutta minä en olisi saanut mitään.Kyllä avioliitto on turva puolison kuoltua sekä mies että naispuoliselle jälkeenjääneelle.


      • en ryhtyisi
        kriittinen kirjoitti:

        Avioliitto sitten takaa jonkun jatkuvuuden? Puolet avioliitoista päättyy eroon.

        Noin konservatiivisia esteitä asunnon ostolle on turha asettaa kuin että onko pappi lausunut aamenen. Mutta sen sijaan on kyllä syytä varautua siihen, että asunnosta joskus joudutaan luopumaan esim. erotilanteessa, ja se puhuu juuri sen puolesta että omarahoitusosuus on syytä hoitaa kuntoon.

        Kaikki avioliitot ja avoliitot päättyy joskus.

        Naimisissa olevilla on sentään selvät pykälät siitä miten omaisuus joskus jaetaaan.

        Avoparin omaisuudesta on mahdollisesti vanhemmat tappelemassa kun jotain sattuu.

        Aloittajana en sotkisi omaa omaisuuttani tuollaisen epämääräisen asuntohankkeen takaamisella.


      • Joskus isäntä
        vapaudenmenetys kirjoitti:

        Laina vie elämältä vapauden.

        Monilla paikkakunnilla vuokra-asunnon löytäminen on huomattavasti vaikeampaa kuin omistusasunnon. Tässä mielessä omistusasunto antaa siis vapautta. Vuokra-asunnosta voi tulla lähtö ilman omaa syytä, kun sopimus sanotaan irti. Sitten on edessä seuraavan vuokra-asunnon metsästys entistä kireämmiltä ja kalliimmilta markkinoilta. Onko se vapautta?


      • Varmistelija
        39u kirjoitti:

        Papin aamen on mielestäni ainoa todiste, että halutaan oikeasti elää perheenä tai liittoutuneina tosissaan. Ovatko ihmiset kykenemättömiä sitoutumaan ja jos löytyy parempaa, on nopeasti päästävä kaikesta entisestä eroon. Sama sukunimi lisää puolisoiden ja koko perheen yhteenkuuluvaisuutta. Avioehto lisää helppoja "kasvoimme eroon parissa vuodessa -avioliittoja" . Yhteiselämä aloitetaan luovuttamalla "jos tai kun ero tulee-tyylillä" Kyllä näillä asioilla on tarkoitettu vahvistaa perhesidettä ja tukea avioliitot kestämään vaikeuksien yli. Kun kaikki on yhteistä minkä eteen puurretaan, avioliitot kestävät ja perheet ovat yhteisöllisempiä.

        Kaikki eivät kuulu kirkkoon ja vaikka itsekin olin pitkään sillä kannalla, että avioehtoa ei ainakaan minulle tule, niin olen tullut toisiin aatoksiin: periaatteessa kaikki on yhteistä, mutta oma joskus tuleva perintöni pysyy minulla, koska kesämökin haluan pysyvän omassa suvussani mahdollisessa erotilanteessa.


      • Ei takausta ei

        Odota avioliittoa ennen kuin menet takaamaan mitään, jos takaajaksi päädyt. En kyllä suosittele takausta. Itse en lasteni tai mieheni lasten lainoja menisi takaamaan. Vaikka ihania ihmisiä ovatkin, voi käydä hullusti omille eläkesäästöille. Tiedän viime laman jäljiltä monia vanhempia, joilta meni kaikki - eikä riittänytkään kun olivat taanneet lastensa lainoja.

        Jos kuitenkin päädyt takaajaksi, pidä huoli, että nuoripari tekee aivoehdon.

        "Jos toisen osapuolen vanhemmilta takausta tarvitaan, he takaavat vain oman jälkikasvunsa". Se ei kyllä taida ihan noinkaan mennä. Yleensä takaajat ovat yhteisvastuussa koko lainasummasta. Tässäkin kannattaa olla tarkkana enne kuin panee nimeään yhtikäs mihinkään.

        Mielestäni lapset saavat hoitaa omat raha-asiansa ja vanhemmat omansa. Vanhemmilla ei ole mitään velvollisuutta jeesata loputtomasti lapsiaan ja siinä sivussa ottaa isoja taloudellisia riskejä.

        Älä takaa. Nukut yösi paremmin.


      • 6846587
        Varmistelija kirjoitti:

        Kaikki eivät kuulu kirkkoon ja vaikka itsekin olin pitkään sillä kannalla, että avioehtoa ei ainakaan minulle tule, niin olen tullut toisiin aatoksiin: periaatteessa kaikki on yhteistä, mutta oma joskus tuleva perintöni pysyy minulla, koska kesämökin haluan pysyvän omassa suvussani mahdollisessa erotilanteessa.

        Kaikki avoliitot päätty eroon. Aika harva jaksaa olla 60 vuotta avoliitossa. joku vikahan siinä on.


      • mr
        39u kirjoitti:

        Papin aamen on mielestäni ainoa todiste, että halutaan oikeasti elää perheenä tai liittoutuneina tosissaan. Ovatko ihmiset kykenemättömiä sitoutumaan ja jos löytyy parempaa, on nopeasti päästävä kaikesta entisestä eroon. Sama sukunimi lisää puolisoiden ja koko perheen yhteenkuuluvaisuutta. Avioehto lisää helppoja "kasvoimme eroon parissa vuodessa -avioliittoja" . Yhteiselämä aloitetaan luovuttamalla "jos tai kun ero tulee-tyylillä" Kyllä näillä asioilla on tarkoitettu vahvistaa perhesidettä ja tukea avioliitot kestämään vaikeuksien yli. Kun kaikki on yhteistä minkä eteen puurretaan, avioliitot kestävät ja perheet ovat yhteisöllisempiä.

        Höpönlöpöt, ei se kyllä noin mene ja en kyllä edes jaksa tarkemmin alkaa selittämään miksi väittämäsi on väärä, kunhan vain totean ettei se papin aamen ole ainoa todiste siitä että halutaan elää yhdessä. Kyllä, minä haluan naimisiin, mutta mikään pakko se ei ole minulle ja en ajattele avoliitossa hamaan loppuun asti elävien pitävän mitään takaporttia auki.

        Ja mitä tulee samaan sukunimeen, niin toki tuossa sanomassasi on pointtinsa, mutta esimerkiksi minä en aio ottaa mieheni sukunimeä ja syy on se, että minä olen ollut syntymästäni asti minä tämän sukunimen kanssa, se on siis osa persoonaani. En myöskään halua mieheni ottavan minun sukunimeäni ja perustelu on sama kuin edellä.


      • zxz.
        39u kirjoitti:

        Papin aamen on mielestäni ainoa todiste, että halutaan oikeasti elää perheenä tai liittoutuneina tosissaan. Ovatko ihmiset kykenemättömiä sitoutumaan ja jos löytyy parempaa, on nopeasti päästävä kaikesta entisestä eroon. Sama sukunimi lisää puolisoiden ja koko perheen yhteenkuuluvaisuutta. Avioehto lisää helppoja "kasvoimme eroon parissa vuodessa -avioliittoja" . Yhteiselämä aloitetaan luovuttamalla "jos tai kun ero tulee-tyylillä" Kyllä näillä asioilla on tarkoitettu vahvistaa perhesidettä ja tukea avioliitot kestämään vaikeuksien yli. Kun kaikki on yhteistä minkä eteen puurretaan, avioliitot kestävät ja perheet ovat yhteisöllisempiä.

        Avilliitto ei takaa mitään, liian helppo on nykyään erota.. Avioehto tietenkin kannattaa tehdä aina...Se on nyt avionrikkojien aikakausi..


      • zxz.
        mr kirjoitti:

        Höpönlöpöt, ei se kyllä noin mene ja en kyllä edes jaksa tarkemmin alkaa selittämään miksi väittämäsi on väärä, kunhan vain totean ettei se papin aamen ole ainoa todiste siitä että halutaan elää yhdessä. Kyllä, minä haluan naimisiin, mutta mikään pakko se ei ole minulle ja en ajattele avoliitossa hamaan loppuun asti elävien pitävän mitään takaporttia auki.

        Ja mitä tulee samaan sukunimeen, niin toki tuossa sanomassasi on pointtinsa, mutta esimerkiksi minä en aio ottaa mieheni sukunimeä ja syy on se, että minä olen ollut syntymästäni asti minä tämän sukunimen kanssa, se on siis osa persoonaani. En myöskään halua mieheni ottavan minun sukunimeäni ja perustelu on sama kuin edellä.

        Mitä sitä nyt niemeä vaihtamaan.. Kaikkein suurin EKO on niillä jotka pitävät kahta sukunimeä....Jos joku vaatis minua kirjoittamaan nimensä 2 sukunimellä, niin en kirjoittaisi...Vaikka olis joku virallinen paperi.


      • lainaa varovasti
        56756765 kirjoitti:

        olen aivan samaa mieltä! Eivät ole tosissaan edes oman liittonsa ja yhdessäpysymisensä kanssa, on omituinen kiire saada oma talo. Sitten jos olisi lapsia niin ehkä toinen juttu.

        Ei se nyt niin mahdotontakaan ole. Ehdimme olla ensin vuokralla, sitten meillä oli yhteinen oma asunto n. 20 vuotta ja sen jälkeen vasta menimme naimisiin.
        JOs haluaa todella sitoutua, niin onnistuu sekin helposti.
        Lasten osalta on menetelty niin, että molempien vanhemmat ovat olleet asuntolainan takaajina.
        Maalaisjärjen mukaista varovaisuutta olen noudattanut siinä, että sisarusten kesken olemme taanneet asuntoon (= riittävä vakuus) kohdistuneet lainat ristiin, mutta en suostuisi koskaan takaajaksi mihinkään yritykseen kohdistuvaan lainaan.


      • Heh heh!
        39u kirjoitti:

        Papin aamen on mielestäni ainoa todiste, että halutaan oikeasti elää perheenä tai liittoutuneina tosissaan. Ovatko ihmiset kykenemättömiä sitoutumaan ja jos löytyy parempaa, on nopeasti päästävä kaikesta entisestä eroon. Sama sukunimi lisää puolisoiden ja koko perheen yhteenkuuluvaisuutta. Avioehto lisää helppoja "kasvoimme eroon parissa vuodessa -avioliittoja" . Yhteiselämä aloitetaan luovuttamalla "jos tai kun ero tulee-tyylillä" Kyllä näillä asioilla on tarkoitettu vahvistaa perhesidettä ja tukea avioliitot kestämään vaikeuksien yli. Kun kaikki on yhteistä minkä eteen puurretaan, avioliitot kestävät ja perheet ovat yhteisöllisempiä.

        Rakastan miestäni mielettömästi. Uskon tunteen vielä olevan molemminpuolista. Ainakin "kehtaamme" kulkea käsikkäinkin, hellyyttä osoitetaan puolin ja toisin sekä muistetaan sanoa, että kuinka tärkeä ja rakas toinen on.

        Lapsianikin rakastan, vaikka kaikki eivät edes ole biologisia.

        Perheessämme on 5 eri sukunimeä, eikä se kyllä vaikuta mitenkään meidän yhteenkuuluvuuteen.
        Kun aloimme seurustelemaan niin itselläni oli oma tyttönimeni, lapsillani isänsä sukunimi ja tietysti tulevalla miehelläni omansa emmekä saaneet tuosta kehitettyä minkäänlaista ongelmaa.

        Yhdessä olemme olleet kohta 20v.


      • zxz.
        Heh heh! kirjoitti:

        Rakastan miestäni mielettömästi. Uskon tunteen vielä olevan molemminpuolista. Ainakin "kehtaamme" kulkea käsikkäinkin, hellyyttä osoitetaan puolin ja toisin sekä muistetaan sanoa, että kuinka tärkeä ja rakas toinen on.

        Lapsianikin rakastan, vaikka kaikki eivät edes ole biologisia.

        Perheessämme on 5 eri sukunimeä, eikä se kyllä vaikuta mitenkään meidän yhteenkuuluvuuteen.
        Kun aloimme seurustelemaan niin itselläni oli oma tyttönimeni, lapsillani isänsä sukunimi ja tietysti tulevalla miehelläni omansa emmekä saaneet tuosta kehitettyä minkäänlaista ongelmaa.

        Yhdessä olemme olleet kohta 20v.

        Kui monta nimeä mahtaa olla postiluukussa, tai laatikossa ?

        Yhdel ihmiselle riittä kuitenkin 1 sukunimi.


      • zxz.
        ei koskaan naimisiin kirjoitti:

        Voi kuule tiedän monia vanhempia pariskuntia ketkä eivät ole ikinä naimisiin saakka päässeet, silti yhdessä kymmeniä vuosia.
        Ei vakaaseen parisuhteeseen tarvita naimisiinmenoa!
        Lapsiakin monilla nuoremmilla pariskunnilla on vaikka naimisiin eivät ole ennättäneet, mikä tae naimisiinmenolla on onnistuneeseen parisuhteeseen?
        Se on vain nimi paperilla ei muuta, nyt päivittäkää ittenne 2000-luvulle!

        On se avioliitto jo vähän vanhentunut ilmiö. Sen jälkeen se ero usein tulee kun muuten kauan yhdessä olleet menevät naimisiin..Kahleet tulevat.


      • mr
        zxz. kirjoitti:

        Kui monta nimeä mahtaa olla postiluukussa, tai laatikossa ?

        Yhdel ihmiselle riittä kuitenkin 1 sukunimi.

        Oikeastaan mitä toisten sukunimet sinulle kuuluu? Sinulla on oma mielipiteesi mutta se ei suinkaan tarkoita sitä että muiden pitäisi tehdä niin kuin sinä teet.


      • zxz.
        mr kirjoitti:

        Oikeastaan mitä toisten sukunimet sinulle kuuluu? Sinulla on oma mielipiteesi mutta se ei suinkaan tarkoita sitä että muiden pitäisi tehdä niin kuin sinä teet.

        Saa käyttää vaikka 10 sukunimeä, jos oma pöyhkeys sitä vaatii..Mut ei pidä vaatia että toiset mainitsisivat aina ne sukunimet.. Näitä urheilijoitakin on ja on ollut, jotka vaativat, että urh. selostaja mainitsee näitten iso ekoisten molemmat sukunimet.

        On se pikamatkoillakin aika järjetöntä, kun pitää mainita 2 sukunimeä.
        Kaikkeen ne pölvästit selostajatkin suostuvat.


      • mr
        zxz. kirjoitti:

        Saa käyttää vaikka 10 sukunimeä, jos oma pöyhkeys sitä vaatii..Mut ei pidä vaatia että toiset mainitsisivat aina ne sukunimet.. Näitä urheilijoitakin on ja on ollut, jotka vaativat, että urh. selostaja mainitsee näitten iso ekoisten molemmat sukunimet.

        On se pikamatkoillakin aika järjetöntä, kun pitää mainita 2 sukunimeä.
        Kaikkeen ne pölvästit selostajatkin suostuvat.

        Miksihän oletat yhdistelmäsukunimen käytön liittyvän suureen egoon? Oletkohan koskaan ajatellut että ehkä se ei liity mihinkään egoon, ehkä sillä on jokin muu syy? Kuten esim. se, että ehkäpä henkilö haluaa pitää oman sukunimensä (on osa omaa identiteettiä) mutta ottaa myös puolisonsa sukunimen. Sillä ei ole mitään tekemistä pöyhkeyden kanssa.


      • zxz.
        mr kirjoitti:

        Miksihän oletat yhdistelmäsukunimen käytön liittyvän suureen egoon? Oletkohan koskaan ajatellut että ehkä se ei liity mihinkään egoon, ehkä sillä on jokin muu syy? Kuten esim. se, että ehkäpä henkilö haluaa pitää oman sukunimensä (on osa omaa identiteettiä) mutta ottaa myös puolisonsa sukunimen. Sillä ei ole mitään tekemistä pöyhkeyden kanssa.

        Se on ihan ok. asia jos pitää oman sukunimensä..Yhtään miestä en kuitenkaan tiedä kenellä olisi myös puolison sukunimi, oman lisäksi..Ne on naisia joilla näyttää olevan kaikenlaisia erikoisuudentavoittelun ja leveilyjen tarpeita.

        Siellä on nytkin yks ministeri jolla on 2 sukunimeä, eikä mitään ihan helppoja nimiä..Ei tollaisten lausumista tai kirjoittamista pidä jatkuvasti keltään vaatia.


    • Velkakierre.

      Jälkikasvu voi aivan hyvin kerätä omaa rahaa muutaman vuoden. Siinähän tulee samalla hyvää harjoitusta tulevia lainanlyhennysvuosia varten. Esimerkiksi ASP-järjestelmän avulla homma sujuu nätisti. Ja ellei suju, ei ole edellytyksiä lainanhoitoonkaan. Mikäänhän ei tietenkään estä auttamasta omarahoituksen keräämisessä, jos siihen on mahdollisuuksia.

      Takaamaan ei kuitenkaan pidä lähteä, jos ei ole varaa tosipaikassa vastata puheistaan. Ihan sama vaikka kyseessä olisi omat lapset, sillä ei siitä ole paljon iloa jos nämä vetävät vanhempansakin mukaan velkaloukkuunsa.

      • 321123

        Valitettavasti nykymaailmassa varsinkaan pienempituloisella se ei onnistu. Vuokrat nielevät niin suuren osan tuloista, ettei säästämiseen kertakaikkiaan jää mitään. Laskehan itse kauanko nuoren pitäisi säästää, jos haluaisi saada esim. 20 000 euroa säästettyä ja varaa laittaa kuussa sivuun on 50-100e? Yli kymmenen vuotta siihen menisi.. ja koko sen ajan maksaa vuokraa 300-800e/kk (asuinpaikasta riippuen)vuokraisännälle.

        Vuokraisännän elättäminen on sulaa hulluutta jos on säännölliset tulot. Jos vain mahdollista, jokainen pyrkii omistusasujaksi ja maksaa mieluummin lainanlyhennyksiä sillä vuokrarahalla.

        Aloittajan ei missään tapauksessa ole pakko lähteä lainan takaajaksi. Jos oma talous ei kestä sitä, että takausvastuusta voi tulla maksamista, niin pakko ei ole. Jokatapauksessa henkilötakaajan vastuuosuus ei kumminkaan ole koko asunnon lainaosuus, vaan vain n. 15% kauppasummasta.

        Aloittajalle: Kai lapsellasi on toinenkin vanhempi? Kenties toinen vanhempi tulisi yhteistakaajaksi lainalle? Se pienentäisi sinun vastuuosuuttasi.


      • Elämä on
        321123 kirjoitti:

        Valitettavasti nykymaailmassa varsinkaan pienempituloisella se ei onnistu. Vuokrat nielevät niin suuren osan tuloista, ettei säästämiseen kertakaikkiaan jää mitään. Laskehan itse kauanko nuoren pitäisi säästää, jos haluaisi saada esim. 20 000 euroa säästettyä ja varaa laittaa kuussa sivuun on 50-100e? Yli kymmenen vuotta siihen menisi.. ja koko sen ajan maksaa vuokraa 300-800e/kk (asuinpaikasta riippuen)vuokraisännälle.

        Vuokraisännän elättäminen on sulaa hulluutta jos on säännölliset tulot. Jos vain mahdollista, jokainen pyrkii omistusasujaksi ja maksaa mieluummin lainanlyhennyksiä sillä vuokrarahalla.

        Aloittajan ei missään tapauksessa ole pakko lähteä lainan takaajaksi. Jos oma talous ei kestä sitä, että takausvastuusta voi tulla maksamista, niin pakko ei ole. Jokatapauksessa henkilötakaajan vastuuosuus ei kumminkaan ole koko asunnon lainaosuus, vaan vain n. 15% kauppasummasta.

        Aloittajalle: Kai lapsellasi on toinenkin vanhempi? Kenties toinen vanhempi tulisi yhteistakaajaksi lainalle? Se pienentäisi sinun vastuuosuuttasi.

        Juuri näin. Itselläni ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia säästää 15% asunnon hinnasta. PK-seudulla vuokrat ovat järjettömiä ja rahaa ei säästöön jää penniäkään. Tällä hetkellä maksan lainanlyhennystä saman verran kuin maksoin vuokraa. Olen erittäin kiitollinen vanhemmilleni, jotka takasivat asuntolainani. Jos jään työttömäksi / en pysty maksamaan lainaa jostain syystä niin sitten asunto myyntiin.

        Jos mitenkään mahdollista, takaa lapsesi laina. Jos päätät olla takaamatta, ei siitäkään voi hernettä vetää nenään.


      • Hitaasti hyvä tulee!

        Samaa mieltä asiasta,että kannattaa tehdä jokin säästö sopimus pankin kanssa jolla voi taata ns.omarahoitus osuuden laina summasta ja samalla näkee ja kokee asuntolainaan kohdistuvan säästön talouden hoitoon.

        Aikoinaan,kun itse olimme 80-luvulla tilanteessa jolloin aloimme suunnitella rakentamista vaimoni kanssa niin ostimme tontin mieleiseltä paikalta joka oli pankkilainoja haettaessa hyvin ratkaisevaa koska se takasi monien rahoitus ovien aukeamisen ilman takaajia. Nuorena sitä vain meinaa olla niin malttamaton monasti,että haluaisi takaajien avulla päästä toivottuun tulokseen.


      • ole ilman, et kuole
        Elämä on kirjoitti:

        Juuri näin. Itselläni ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia säästää 15% asunnon hinnasta. PK-seudulla vuokrat ovat järjettömiä ja rahaa ei säästöön jää penniäkään. Tällä hetkellä maksan lainanlyhennystä saman verran kuin maksoin vuokraa. Olen erittäin kiitollinen vanhemmilleni, jotka takasivat asuntolainani. Jos jään työttömäksi / en pysty maksamaan lainaa jostain syystä niin sitten asunto myyntiin.

        Jos mitenkään mahdollista, takaa lapsesi laina. Jos päätät olla takaamatta, ei siitäkään voi hernettä vetää nenään.

        Ja silti oli PAKKO se asunto saada???? MITÄ Ihmeen järkeä tässä touhussa ja ahneudessa on? Jos ei oo varaa, niin ei oo!!! Pitää vaan saada näyttää kavereille??


      • sellaista elämä on
        Elämä on kirjoitti:

        Juuri näin. Itselläni ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia säästää 15% asunnon hinnasta. PK-seudulla vuokrat ovat järjettömiä ja rahaa ei säästöön jää penniäkään. Tällä hetkellä maksan lainanlyhennystä saman verran kuin maksoin vuokraa. Olen erittäin kiitollinen vanhemmilleni, jotka takasivat asuntolainani. Jos jään työttömäksi / en pysty maksamaan lainaa jostain syystä niin sitten asunto myyntiin.

        Jos mitenkään mahdollista, takaa lapsesi laina. Jos päätät olla takaamatta, ei siitäkään voi hernettä vetää nenään.

        Vähän eri juttu ostaa asunto yksin kuin kaksin. Yksin asuminen on todella kallista puuhaa Helsinissä , kaksin takauksen säästämisen pitäisi onnistua. Monet tekevät kahtatyötä saadakseen rahat kasaan.


      • 321123
        ole ilman, et kuole kirjoitti:

        Ja silti oli PAKKO se asunto saada???? MITÄ Ihmeen järkeä tässä touhussa ja ahneudessa on? Jos ei oo varaa, niin ei oo!!! Pitää vaan saada näyttää kavereille??

        Et tainnut lukea muita viestejä.. ON HULLUUTTA ELÄÄ VUOKRALLA, JOS ON PIENIKIN MAHDOLLISUUS MAKSAA OMAA. Vuokrasta et penniäkään koskaan saa takaisin, oman asunnon lyhennyksissä maksat asuntoa itsellesi ja saat sitä puskuria vanhuuden varalle jne. Mikä tässä yhtälössä on vaikea ymmärtää? Ahneutta, joopa joo.. kun katsoo tätä yhteiskunnan menoa, se on hyvinkin niin, että nuorempi polvi elää vanhuutensa omien säästöjensä varassa koska eläkkeitä ei enää makseta silloin kun he eläkeiässä olisivat!


      • sadfads
        sellaista elämä on kirjoitti:

        Vähän eri juttu ostaa asunto yksin kuin kaksin. Yksin asuminen on todella kallista puuhaa Helsinissä , kaksin takauksen säästämisen pitäisi onnistua. Monet tekevät kahtatyötä saadakseen rahat kasaan.

        Vuokralla ei kannata asua, ellei se tule halvemmaksi kuin omistusasunnon lyhennykset (ja vastike). Ja silloinkin voi huomioida sen, että jonain päivänä on asunto oma, jonka jälkeen kustannukset laskevat varmasti alemmas kuin vuokralla --> vanhana ei tarvitse maksaa niin paljon asumisesta.

        Itse en kuitenkaan lähtisi takaamaan pariskunnan yhteistä lainaa. Voisin taata vielä oman lapseni oman lainan, mutta päätöshän on sinun. Perusteluni tälle on se, että tosiaan erotilanteesta ei koskaan tiedä, mihin ratkaisuun silloin päädyttäisiin ja olisit muutenkin mukana koko sopassa sitten.

        Toisekseen vaikka luottaisitkin oman lapsesi takaisinmaksukykyyn, voitko luottaa puolituttuun/ventovieraaseen? Jos heitä on kaksi ja asuvat jo nyt yhteisessä kämpässä, niin kyllä pitäisi rahaa jäädä säästöön, josta kasvattaa tätä omarahoitusta. Sinulla on omat velkasi eikä lapsienkaan pitäisi odottaa automaattisesti, että takaat. He vain nyt pyytävät ja toivovat, mutta oletan, että ymmärtävät, miksi sanot ei. Ainakin jos selität.

        Jos heillä ei nyt riitä rahaa säästää omavastuuosuutta, niin suosittelisin pariskunnalle halvempaan kämppään muuttamista (kauemmas kaupungin keskuksista/pienempään), jotta rahaa alkaa säästyä. Muutenkin se opettaisi tosiaan samalla säästämään ja karsimaan menoja. On käsittämätöntä, jos kahdelta ihmiseltä ei jää säästöjä. (Paitsi jos molemmat tupakoivat paljon ja ostelevat turhuuksia palkasta; eivät ymmärrä, että kaupasta ei voi ostaa tiettyjä asioita tai pitää vähentää, jos yrittää säästää samalla..)

        Lainaaminen riippuu kyllä myös pariskunnan tilanteesta. Jos lapsesi on jo aiemmin lainaillut sinulta usein rahaa eli palkka ei muutenkaan riitä tai muuten koet, ettei lapsesi hallitse raha-asioidensa hoitoa, niin silloin en ainakaan lainaisi. Takaaja ottaa kuitenkin aina riskin ja tässä otat riskin vielä kahden ihmisen puolesta. Itseäni eniten hämmästyttää se, ettei kaksi aikuista ihmistä saa kasattua säästöjä YHTÄÄN. Jos kaksi ihmistä kasaa kuukaudessa vaikka 200e on se vuodessa 2400e, viidessä vuodessa 12 000e, joka riittää Helsingin ja Vantaan ulkopuolella hyvän kokoiseen asuntoon, jos kestää puolen tunnin työmatkat. Ei asuntoa kuulukaan ostaa heti, kun alkaa siltä tuntua, vaan sitä varten pitää säästää, jotta pankkikin (ja toisaalta myös henkilö itse) näkee, että kykenee vastuulliseen rahankäyttöön.


      • sadfads
        sadfads kirjoitti:

        Vuokralla ei kannata asua, ellei se tule halvemmaksi kuin omistusasunnon lyhennykset (ja vastike). Ja silloinkin voi huomioida sen, että jonain päivänä on asunto oma, jonka jälkeen kustannukset laskevat varmasti alemmas kuin vuokralla --> vanhana ei tarvitse maksaa niin paljon asumisesta.

        Itse en kuitenkaan lähtisi takaamaan pariskunnan yhteistä lainaa. Voisin taata vielä oman lapseni oman lainan, mutta päätöshän on sinun. Perusteluni tälle on se, että tosiaan erotilanteesta ei koskaan tiedä, mihin ratkaisuun silloin päädyttäisiin ja olisit muutenkin mukana koko sopassa sitten.

        Toisekseen vaikka luottaisitkin oman lapsesi takaisinmaksukykyyn, voitko luottaa puolituttuun/ventovieraaseen? Jos heitä on kaksi ja asuvat jo nyt yhteisessä kämpässä, niin kyllä pitäisi rahaa jäädä säästöön, josta kasvattaa tätä omarahoitusta. Sinulla on omat velkasi eikä lapsienkaan pitäisi odottaa automaattisesti, että takaat. He vain nyt pyytävät ja toivovat, mutta oletan, että ymmärtävät, miksi sanot ei. Ainakin jos selität.

        Jos heillä ei nyt riitä rahaa säästää omavastuuosuutta, niin suosittelisin pariskunnalle halvempaan kämppään muuttamista (kauemmas kaupungin keskuksista/pienempään), jotta rahaa alkaa säästyä. Muutenkin se opettaisi tosiaan samalla säästämään ja karsimaan menoja. On käsittämätöntä, jos kahdelta ihmiseltä ei jää säästöjä. (Paitsi jos molemmat tupakoivat paljon ja ostelevat turhuuksia palkasta; eivät ymmärrä, että kaupasta ei voi ostaa tiettyjä asioita tai pitää vähentää, jos yrittää säästää samalla..)

        Lainaaminen riippuu kyllä myös pariskunnan tilanteesta. Jos lapsesi on jo aiemmin lainaillut sinulta usein rahaa eli palkka ei muutenkaan riitä tai muuten koet, ettei lapsesi hallitse raha-asioidensa hoitoa, niin silloin en ainakaan lainaisi. Takaaja ottaa kuitenkin aina riskin ja tässä otat riskin vielä kahden ihmisen puolesta. Itseäni eniten hämmästyttää se, ettei kaksi aikuista ihmistä saa kasattua säästöjä YHTÄÄN. Jos kaksi ihmistä kasaa kuukaudessa vaikka 200e on se vuodessa 2400e, viidessä vuodessa 12 000e, joka riittää Helsingin ja Vantaan ulkopuolella hyvän kokoiseen asuntoon, jos kestää puolen tunnin työmatkat. Ei asuntoa kuulukaan ostaa heti, kun alkaa siltä tuntua, vaan sitä varten pitää säästää, jotta pankkikin (ja toisaalta myös henkilö itse) näkee, että kykenee vastuulliseen rahankäyttöön.

        Tarkoitin siis, että omarahoitusosaksi 12 000 on hyvä summa.


      • Hobo with Shotgun
        Elämä on kirjoitti:

        Juuri näin. Itselläni ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia säästää 15% asunnon hinnasta. PK-seudulla vuokrat ovat järjettömiä ja rahaa ei säästöön jää penniäkään. Tällä hetkellä maksan lainanlyhennystä saman verran kuin maksoin vuokraa. Olen erittäin kiitollinen vanhemmilleni, jotka takasivat asuntolainani. Jos jään työttömäksi / en pysty maksamaan lainaa jostain syystä niin sitten asunto myyntiin.

        Jos mitenkään mahdollista, takaa lapsesi laina. Jos päätät olla takaamatta, ei siitäkään voi hernettä vetää nenään.

        Työttömyyttä varten kannattaa ottaa lainaan vakuutus, joka maksaa lainaerät työttömyyden ajalta. Se maksaa muutaman tonnin, mutta on ainakin rauhallisempi hengittää.

        Kyse kuitenkin lienee siitä, luottaako kysyjä lapsensa kykyyn hoitaa lainansa kunnialla vai epäileekö, että laina jää hoitamatta.

        Itte otimme ex-vaimon kanssa nuorina asuntolainaa pankista ja omarahoitusosuutta vastaan piti ottaa pari takaajaa. Kun oltiin maksettu se muistaakseni 20000 markkaa niin pankista lähti ilmoitus takaajille, että takausvastuu on päättynyt. Eli jos sitä loppuosaa ei oltais hoidettu niin takaajille ei olis käynyt kuinkaan kun vastuu oli jo ohi. Tää oli 80-luvulla, nykyään on varmaan eri systeemit kun pankit haluaa rahaa ilmaiseksi.


      • tyytyväinen
        sellaista elämä on kirjoitti:

        Vähän eri juttu ostaa asunto yksin kuin kaksin. Yksin asuminen on todella kallista puuhaa Helsinissä , kaksin takauksen säästämisen pitäisi onnistua. Monet tekevät kahtatyötä saadakseen rahat kasaan.

        Onko pakko juuri asua Helsingissä. Tulee 50-70km pois päin Helsingistä. vuokrat ovat toisen laiset vaikka siinä elättää toista. Asuntojen hinnat ovat aivan toisen laiset kun pääkaupunki seudulla. Julkisilla yhteyksillä pääsee hyvin töihin. Itse tein tämän ja oleme avopuolison kanssa hyvin tyytyväisiä. Lapsilakin on paljon paremmat oltavat kuin pääkaupunkiseudulla, kun niiden aika on. Varsinkin jos molemmat käyvät palkka töissä, lyhennyksistä selviää helposti. Pystyy hyvin vielä laittamaan rahaa säästöön pahan päivän varalle.


      • Joskus isäntä
        ole ilman, et kuole kirjoitti:

        Ja silti oli PAKKO se asunto saada???? MITÄ Ihmeen järkeä tässä touhussa ja ahneudessa on? Jos ei oo varaa, niin ei oo!!! Pitää vaan saada näyttää kavereille??

        Ei se ole ahneutta, jos järjestää asiansa siten, että selviää myös tulevista vuosista. Vuokralla asuminen on rahan heittämistä ikkunasta ulos ja nimenomaan köyhälle vuokra-asuminen on huono vaihtoehto ja siinä heittää hukkaan niitä korvaamattomia vuosia, kun voisi maksaa omaakin. Oman asunnon hankinta on juuri sitä järkevää jaloillaan äänestämistä, josta Björn Wahlrooskin on puhunut.


      • niin että?
        Joskus isäntä kirjoitti:

        Ei se ole ahneutta, jos järjestää asiansa siten, että selviää myös tulevista vuosista. Vuokralla asuminen on rahan heittämistä ikkunasta ulos ja nimenomaan köyhälle vuokra-asuminen on huono vaihtoehto ja siinä heittää hukkaan niitä korvaamattomia vuosia, kun voisi maksaa omaakin. Oman asunnon hankinta on juuri sitä järkevää jaloillaan äänestämistä, josta Björn Wahlrooskin on puhunut.

        Millaisille köyhille? Esimerkissä lainaa haluavan tulot on tonnin kuukaudessa. Lue alempaa.. Ei niin köyhä saa edes lainaa. Vuokralla asuu just ja just jos saa täyden asumistuen. Lainaan ei saa asumistukea. Ehkä tiedät sen.


      • kokemusta on
        sadfads kirjoitti:

        Vuokralla ei kannata asua, ellei se tule halvemmaksi kuin omistusasunnon lyhennykset (ja vastike). Ja silloinkin voi huomioida sen, että jonain päivänä on asunto oma, jonka jälkeen kustannukset laskevat varmasti alemmas kuin vuokralla --> vanhana ei tarvitse maksaa niin paljon asumisesta.

        Itse en kuitenkaan lähtisi takaamaan pariskunnan yhteistä lainaa. Voisin taata vielä oman lapseni oman lainan, mutta päätöshän on sinun. Perusteluni tälle on se, että tosiaan erotilanteesta ei koskaan tiedä, mihin ratkaisuun silloin päädyttäisiin ja olisit muutenkin mukana koko sopassa sitten.

        Toisekseen vaikka luottaisitkin oman lapsesi takaisinmaksukykyyn, voitko luottaa puolituttuun/ventovieraaseen? Jos heitä on kaksi ja asuvat jo nyt yhteisessä kämpässä, niin kyllä pitäisi rahaa jäädä säästöön, josta kasvattaa tätä omarahoitusta. Sinulla on omat velkasi eikä lapsienkaan pitäisi odottaa automaattisesti, että takaat. He vain nyt pyytävät ja toivovat, mutta oletan, että ymmärtävät, miksi sanot ei. Ainakin jos selität.

        Jos heillä ei nyt riitä rahaa säästää omavastuuosuutta, niin suosittelisin pariskunnalle halvempaan kämppään muuttamista (kauemmas kaupungin keskuksista/pienempään), jotta rahaa alkaa säästyä. Muutenkin se opettaisi tosiaan samalla säästämään ja karsimaan menoja. On käsittämätöntä, jos kahdelta ihmiseltä ei jää säästöjä. (Paitsi jos molemmat tupakoivat paljon ja ostelevat turhuuksia palkasta; eivät ymmärrä, että kaupasta ei voi ostaa tiettyjä asioita tai pitää vähentää, jos yrittää säästää samalla..)

        Lainaaminen riippuu kyllä myös pariskunnan tilanteesta. Jos lapsesi on jo aiemmin lainaillut sinulta usein rahaa eli palkka ei muutenkaan riitä tai muuten koet, ettei lapsesi hallitse raha-asioidensa hoitoa, niin silloin en ainakaan lainaisi. Takaaja ottaa kuitenkin aina riskin ja tässä otat riskin vielä kahden ihmisen puolesta. Itseäni eniten hämmästyttää se, ettei kaksi aikuista ihmistä saa kasattua säästöjä YHTÄÄN. Jos kaksi ihmistä kasaa kuukaudessa vaikka 200e on se vuodessa 2400e, viidessä vuodessa 12 000e, joka riittää Helsingin ja Vantaan ulkopuolella hyvän kokoiseen asuntoon, jos kestää puolen tunnin työmatkat. Ei asuntoa kuulukaan ostaa heti, kun alkaa siltä tuntua, vaan sitä varten pitää säästää, jotta pankkikin (ja toisaalta myös henkilö itse) näkee, että kykenee vastuulliseen rahankäyttöön.

        Ei aina pidä paikkansa ettei vanhana tarvitse maksaa niin paljoa asumisesta. Riippuu ihan remonttien tarpeesta yms. Asumiskulut voi nousta ihan yhtä suuriksi kun vuokrallakin.


      • heijjojajj
        sadfads kirjoitti:

        Tarkoitin siis, että omarahoitusosaksi 12 000 on hyvä summa.

        20t vähintään pitää olla, jotta saa edes 200t lainan.. Mitä luulet saavasi etelä-suomessa 120tonnilla?


      • Joskus isäntä
        heijjojajj kirjoitti:

        20t vähintään pitää olla, jotta saa edes 200t lainan.. Mitä luulet saavasi etelä-suomessa 120tonnilla?

        Kyllä saa kerrostalokaksioita esim. Järvenpäästä alle 120 tonnilla. Keravalla alkaa olla siinä ja siinä.


      • Joskus isäntä
        niin että? kirjoitti:

        Millaisille köyhille? Esimerkissä lainaa haluavan tulot on tonnin kuukaudessa. Lue alempaa.. Ei niin köyhä saa edes lainaa. Vuokralla asuu just ja just jos saa täyden asumistuen. Lainaan ei saa asumistukea. Ehkä tiedät sen.

        Jos on kaksi tulonsaajaa ja molemmilla 1000 euron nettotulot niin silloin voi jo harkita vakavasti omaa asuntoa. Se ei vain sitten välttämättä ole priimakuntoinen ja voi olla vähän syrjässä. Yksin ei noilla tuloilla kyllä pystykään hankkimaan omaa.


      • pääasia että oma
        Joskus isäntä kirjoitti:

        Jos on kaksi tulonsaajaa ja molemmilla 1000 euron nettotulot niin silloin voi jo harkita vakavasti omaa asuntoa. Se ei vain sitten välttämättä ole priimakuntoinen ja voi olla vähän syrjässä. Yksin ei noilla tuloilla kyllä pystykään hankkimaan omaa.

        Sellainen onkin ihan hyvä sijoitus varmaan. Huonokuntoinen ja kaukana "kaikesta".


      • oma koti kullan kall
        sadfads kirjoitti:

        Vuokralla ei kannata asua, ellei se tule halvemmaksi kuin omistusasunnon lyhennykset (ja vastike). Ja silloinkin voi huomioida sen, että jonain päivänä on asunto oma, jonka jälkeen kustannukset laskevat varmasti alemmas kuin vuokralla --> vanhana ei tarvitse maksaa niin paljon asumisesta.

        Itse en kuitenkaan lähtisi takaamaan pariskunnan yhteistä lainaa. Voisin taata vielä oman lapseni oman lainan, mutta päätöshän on sinun. Perusteluni tälle on se, että tosiaan erotilanteesta ei koskaan tiedä, mihin ratkaisuun silloin päädyttäisiin ja olisit muutenkin mukana koko sopassa sitten.

        Toisekseen vaikka luottaisitkin oman lapsesi takaisinmaksukykyyn, voitko luottaa puolituttuun/ventovieraaseen? Jos heitä on kaksi ja asuvat jo nyt yhteisessä kämpässä, niin kyllä pitäisi rahaa jäädä säästöön, josta kasvattaa tätä omarahoitusta. Sinulla on omat velkasi eikä lapsienkaan pitäisi odottaa automaattisesti, että takaat. He vain nyt pyytävät ja toivovat, mutta oletan, että ymmärtävät, miksi sanot ei. Ainakin jos selität.

        Jos heillä ei nyt riitä rahaa säästää omavastuuosuutta, niin suosittelisin pariskunnalle halvempaan kämppään muuttamista (kauemmas kaupungin keskuksista/pienempään), jotta rahaa alkaa säästyä. Muutenkin se opettaisi tosiaan samalla säästämään ja karsimaan menoja. On käsittämätöntä, jos kahdelta ihmiseltä ei jää säästöjä. (Paitsi jos molemmat tupakoivat paljon ja ostelevat turhuuksia palkasta; eivät ymmärrä, että kaupasta ei voi ostaa tiettyjä asioita tai pitää vähentää, jos yrittää säästää samalla..)

        Lainaaminen riippuu kyllä myös pariskunnan tilanteesta. Jos lapsesi on jo aiemmin lainaillut sinulta usein rahaa eli palkka ei muutenkaan riitä tai muuten koet, ettei lapsesi hallitse raha-asioidensa hoitoa, niin silloin en ainakaan lainaisi. Takaaja ottaa kuitenkin aina riskin ja tässä otat riskin vielä kahden ihmisen puolesta. Itseäni eniten hämmästyttää se, ettei kaksi aikuista ihmistä saa kasattua säästöjä YHTÄÄN. Jos kaksi ihmistä kasaa kuukaudessa vaikka 200e on se vuodessa 2400e, viidessä vuodessa 12 000e, joka riittää Helsingin ja Vantaan ulkopuolella hyvän kokoiseen asuntoon, jos kestää puolen tunnin työmatkat. Ei asuntoa kuulukaan ostaa heti, kun alkaa siltä tuntua, vaan sitä varten pitää säästää, jotta pankkikin (ja toisaalta myös henkilö itse) näkee, että kykenee vastuulliseen rahankäyttöön.

        Kun vihdoin saa maksettua pankin ulos omasta kodista, jouduimme menemään jälleen pankkiin ottamaan remppalainaa. Pankin kanssa yhteisomistuksen aikana talo ehti rupsahtamaan ulkoa ja sisältä. Nyt tehdään iso kallis remontti. Mutta ei haittaa vaikka tulisi maksamaan kuormalavallisen kultaharkkoja, koska omaahan tässä korjataan, -paitsi, että taas ollaan pankin kanssa yhteisomistuksessa kun piti kiinnittää talo lainaa vastaan. Pientä remonttia olemme tehneet jo laina-aikana, mutta nyt alkaa isot ja kalliit työt. Maksoi mitä maksoi, kyllä oma on aina oma.


      • tarkista tietosi
        Hobo with Shotgun kirjoitti:

        Työttömyyttä varten kannattaa ottaa lainaan vakuutus, joka maksaa lainaerät työttömyyden ajalta. Se maksaa muutaman tonnin, mutta on ainakin rauhallisempi hengittää.

        Kyse kuitenkin lienee siitä, luottaako kysyjä lapsensa kykyyn hoitaa lainansa kunnialla vai epäileekö, että laina jää hoitamatta.

        Itte otimme ex-vaimon kanssa nuorina asuntolainaa pankista ja omarahoitusosuutta vastaan piti ottaa pari takaajaa. Kun oltiin maksettu se muistaakseni 20000 markkaa niin pankista lähti ilmoitus takaajille, että takausvastuu on päättynyt. Eli jos sitä loppuosaa ei oltais hoidettu niin takaajille ei olis käynyt kuinkaan kun vastuu oli jo ohi. Tää oli 80-luvulla, nykyään on varmaan eri systeemit kun pankit haluaa rahaa ilmaiseksi.

        Todellisuudessa vakuurahasi menee kankkulankaivoon. Niin työtön ei ole kukaan, ettei työtä tarjottaisi ja jos kieltäydyt työstä, menetät työttömyysrahan. Sinun on pakko ottaa työpätkät ja vakuus vaatii pitkän jatkuvan työttömyyden. Ei kukaan kunnon kansalainen ole pitkään työttömänä, työtä on aina tarjolla.


      • Mitäähhh...
        Elämä on kirjoitti:

        Juuri näin. Itselläni ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia säästää 15% asunnon hinnasta. PK-seudulla vuokrat ovat järjettömiä ja rahaa ei säästöön jää penniäkään. Tällä hetkellä maksan lainanlyhennystä saman verran kuin maksoin vuokraa. Olen erittäin kiitollinen vanhemmilleni, jotka takasivat asuntolainani. Jos jään työttömäksi / en pysty maksamaan lainaa jostain syystä niin sitten asunto myyntiin.

        Jos mitenkään mahdollista, takaa lapsesi laina. Jos päätät olla takaamatta, ei siitäkään voi hernettä vetää nenään.

        ""Jos jään työttömäksi / en pysty maksamaan lainaa jostain syystä niin sitten asunto myyntiin""

        Jos jäät työttömäksi saat ansiosidonnaisen päivärahan ja sillä maksaa kyllä asuntolainankin koska vuokrakin on silti maksettava. Jos et ole kassan (esim. YTK) jäsen niin liity samantien. Itse olin vuoden työtön ja lainat hoidin silti. Ei lyhennysvapaata eikä asunnon myyntiä...


      • keepyourownmoney
        kokemusta on kirjoitti:

        Ei aina pidä paikkansa ettei vanhana tarvitse maksaa niin paljoa asumisesta. Riippuu ihan remonttien tarpeesta yms. Asumiskulut voi nousta ihan yhtä suuriksi kun vuokrallakin.

        Kaikki on mahdollista. Mutta kun lähdet vuokra-asunnosta saat hädintuskin jonkun satasen. Kun lähdet omasta asunnosta saat vähintään kymmeniä tuhansia euroja.


      • selllainen PAKKO
        ole ilman, et kuole kirjoitti:

        Ja silti oli PAKKO se asunto saada???? MITÄ Ihmeen järkeä tässä touhussa ja ahneudessa on? Jos ei oo varaa, niin ei oo!!! Pitää vaan saada näyttää kavereille??

        Tajuat tai et, mutta kyllä Suomessa on PAKKO olla asunto, ei täällä voi muuten elää. Asuminen maksaa aina ja se maksaa vähemmän omassa kuin toisen omassa.


      • Joskus isäntä
        pääasia että oma kirjoitti:

        Sellainen onkin ihan hyvä sijoitus varmaan. Huonokuntoinen ja kaukana "kaikesta".

        Ei vaan kohtuullisen kuntoinen ja ehkä kilometrin päässä juna-asemasta. Kyllä noilla tuloilla sellaisia alkaa löytyä. Kun sitä on maksettu riittävästi niin alkaa katsella parempaa ja lähempää.


      • Valitsen asunnon
        321123 kirjoitti:

        Valitettavasti nykymaailmassa varsinkaan pienempituloisella se ei onnistu. Vuokrat nielevät niin suuren osan tuloista, ettei säästämiseen kertakaikkiaan jää mitään. Laskehan itse kauanko nuoren pitäisi säästää, jos haluaisi saada esim. 20 000 euroa säästettyä ja varaa laittaa kuussa sivuun on 50-100e? Yli kymmenen vuotta siihen menisi.. ja koko sen ajan maksaa vuokraa 300-800e/kk (asuinpaikasta riippuen)vuokraisännälle.

        Vuokraisännän elättäminen on sulaa hulluutta jos on säännölliset tulot. Jos vain mahdollista, jokainen pyrkii omistusasujaksi ja maksaa mieluummin lainanlyhennyksiä sillä vuokrarahalla.

        Aloittajan ei missään tapauksessa ole pakko lähteä lainan takaajaksi. Jos oma talous ei kestä sitä, että takausvastuusta voi tulla maksamista, niin pakko ei ole. Jokatapauksessa henkilötakaajan vastuuosuus ei kumminkaan ole koko asunnon lainaosuus, vaan vain n. 15% kauppasummasta.

        Aloittajalle: Kai lapsellasi on toinenkin vanhempi? Kenties toinen vanhempi tulisi yhteistakaajaksi lainalle? Se pienentäisi sinun vastuuosuuttasi.

        Jos ei ole vielä jälkikasvua, niin kyllä onnistuu pienemmilläkin tuloilla. Pitää vain karsia turhia menoja, niin hyvin jää säästöön. Itse tein sen periaatepäätöksen, että ensin maksetaan välttämättömät (vuokra, ruoka yms.), sitten laitetaan säästöön, ja vasta sen jälkeen jos jää rahaa, niin voi laittaa johonkin kivaan. Tällä hetkellä laitan neljäsosan palkasta säästöön, välillä tekee vähän tiukkaa, mutta onnistuu. Kyse on pitkälti valinnoista. Ja minulla ei edes ole ketään maksamassa vuokraa puoliksi kuten aloittajan lapsella, vaan maksan törkeän korkean vuokrani yksin.


      • piipp
        Joskus isäntä kirjoitti:

        Ei vaan kohtuullisen kuntoinen ja ehkä kilometrin päässä juna-asemasta. Kyllä noilla tuloilla sellaisia alkaa löytyä. Kun sitä on maksettu riittävästi niin alkaa katsella parempaa ja lähempää.

        Siinäpä elämäntehtävä. :D Bisnestä ja elämään sisältöä.


      • KOKEMUSTA on
        keepyourownmoney kirjoitti:

        Kaikki on mahdollista. Mutta kun lähdet vuokra-asunnosta saat hädintuskin jonkun satasen. Kun lähdet omasta asunnosta saat vähintään kymmeniä tuhansia euroja.

        Mihinkäs se mummo sieltä asunnostaan lähtee? Hautaan ja perilliset saa kaiken.


      • 3x5x4=60 tuntia/kk
        tyytyväinen kirjoitti:

        Onko pakko juuri asua Helsingissä. Tulee 50-70km pois päin Helsingistä. vuokrat ovat toisen laiset vaikka siinä elättää toista. Asuntojen hinnat ovat aivan toisen laiset kun pääkaupunki seudulla. Julkisilla yhteyksillä pääsee hyvin töihin. Itse tein tämän ja oleme avopuolison kanssa hyvin tyytyväisiä. Lapsilakin on paljon paremmat oltavat kuin pääkaupunkiseudulla, kun niiden aika on. Varsinkin jos molemmat käyvät palkka töissä, lyhennyksistä selviää helposti. Pystyy hyvin vielä laittamaan rahaa säästöön pahan päivän varalle.

        Jos työpaikka on Helsingissä, niin monia eivät pitkät työmatkat houkuttele. 1,5 tuntia suunta tekee 3 tuntia päivässä. 3 tunnissa ehtii tehdä yhtä sun toista hyödyllisempää kuin istua junassa.


      • ettäsilleenniinettä?
        niin että? kirjoitti:

        Millaisille köyhille? Esimerkissä lainaa haluavan tulot on tonnin kuukaudessa. Lue alempaa.. Ei niin köyhä saa edes lainaa. Vuokralla asuu just ja just jos saa täyden asumistuen. Lainaan ei saa asumistukea. Ehkä tiedät sen.

        Lainan korot otetaan huomioon asumistukea laskettaessa, että silleen.


      • kysyy
        ettäsilleenniinettä? kirjoitti:

        Lainan korot otetaan huomioon asumistukea laskettaessa, että silleen.

        Entä lyhennykset? Pannaan jäihin epämääräiseksi ajaksi? Tuskin asuntoa kannattaa OSTAA pelkkien tukien varaan.


      • Hönttiäinen
        niin että? kirjoitti:

        Millaisille köyhille? Esimerkissä lainaa haluavan tulot on tonnin kuukaudessa. Lue alempaa.. Ei niin köyhä saa edes lainaa. Vuokralla asuu just ja just jos saa täyden asumistuen. Lainaan ei saa asumistukea. Ehkä tiedät sen.

        Mutta esim. yhtiövastikkeeseen saa asumistukea.


      • hupsiss
        Hönttiäinen kirjoitti:

        Mutta esim. yhtiövastikkeeseen saa asumistukea.

        Jooooo. Taitaa ollakin aika yleistä että omistusasujat elää yhteiskunnan tukien varassa. Yleensähän se on mielletty vuokraisen jutuksi.
        Itse vuokralla asuvana en ole koskaan saanut asumistukea.


      • karhuvuori.
        Joskus isäntä kirjoitti:

        Kyllä saa kerrostalokaksioita esim. Järvenpäästä alle 120 tonnilla. Keravalla alkaa olla siinä ja siinä.

        JOs asuu suomenlahden rannalla keskikaupungilla, niin tilaston mukaan vanhan kerrostaloasunnon saa haltuunsa 1600-1700 €/m2 (toteutuneet kaupat) .
        Meillä lähiöasunto maksaa naurettavat 810 €/m2 . Jokainen pystyy siihen !


      • Joskus isäntä
        piipp kirjoitti:

        Siinäpä elämäntehtävä. :D Bisnestä ja elämään sisältöä.

        Katsos kun nuorena luopuu sopivasti jostakin ja maksaa asuntoa omaksi niin on sitten vanhempanakin (=35 ) sitä elämää tässä ja nyt. Jos meinaa perheen joskus perustaa niin omistusasunnosta on helpompi ponnistaa perheasuntoon kuin vuokralta. Perheasunnon vuokraaminen vapailta markkinoilta on nimittäin vielä tuskaisempaa ja kalliimpaa kuin yksiön tai kaksion. Oma asunto kannattaa hankkia, kun siihen on mahdollisuus eikä vasta pakon edessä, kun on puoliso, lapsi, toinen lapsi tulossa ja asuntona vuokrakaksio.


      • piipp
        Joskus isäntä kirjoitti:

        Katsos kun nuorena luopuu sopivasti jostakin ja maksaa asuntoa omaksi niin on sitten vanhempanakin (=35 ) sitä elämää tässä ja nyt. Jos meinaa perheen joskus perustaa niin omistusasunnosta on helpompi ponnistaa perheasuntoon kuin vuokralta. Perheasunnon vuokraaminen vapailta markkinoilta on nimittäin vielä tuskaisempaa ja kalliimpaa kuin yksiön tai kaksion. Oma asunto kannattaa hankkia, kun siihen on mahdollisuus eikä vasta pakon edessä, kun on puoliso, lapsi, toinen lapsi tulossa ja asuntona vuokrakaksio.

        Joo. Minulla on ikää 54 v. Perhe perustettu ja lapset lentäneet maailmalle. "Omassa" asuttiin aikoinaan. Nyt vuokralla edullisesti yksin.
        Asuntojutut ei olleet koskaan meidän perheessä pää elämänsisältö. Ei ainakaan bisnestä. Ei ole sitä edelleenkään. Mikä sopii yhdelle ei sovi välttämättä toiselle. Elämä on antanut asioihin jo tuota perspektiiviä... :D


      • Lumene L.
        piipp kirjoitti:

        Joo. Minulla on ikää 54 v. Perhe perustettu ja lapset lentäneet maailmalle. "Omassa" asuttiin aikoinaan. Nyt vuokralla edullisesti yksin.
        Asuntojutut ei olleet koskaan meidän perheessä pää elämänsisältö. Ei ainakaan bisnestä. Ei ole sitä edelleenkään. Mikä sopii yhdelle ei sovi välttämättä toiselle. Elämä on antanut asioihin jo tuota perspektiiviä... :D

        Ihan hyvä näkökohta. Elämä ei saisi pyöriä asumisen ympärillä.


    • Ei missään nimessä

      Kenenkään takaajaksi kannattaa lähteä vain jos on siinä tilanteessa, että on tarvittaessa mahdollista maksaa takaamansa laina itse ilman että sillä on minkäänlaista vaikutusta omaan elintasoon ja elämään.

      Sinä et todellakaan ole tuossa tilanteessa, kaukana siitä. Pahimmassa tapauksessa joudut luopumaan omastakin asunnostasi ja kitkuttlet loppuelämäsi pienellä eläkkeellä kalliissa vuokra-asunnossa.

      Sano lapsellesi että et periaatteesta takaa kenenkään lainaa. Jos hänellä on yhtään järkeä päässään, niin ymmärtää.

      • ..

        Näin on. Kun rupeaa takaajaksi niin periaatteessa "lupautuu" myös maksajaksi. Itse en takaa kenenkään, en edes omien lasteni lainoja. Olen aikoinaan oppinut asian kantapään kautta. Lähisukulaisesta oli silloinkin kyse.


      • Pitääollakatetta
        .. kirjoitti:

        Näin on. Kun rupeaa takaajaksi niin periaatteessa "lupautuu" myös maksajaksi. Itse en takaa kenenkään, en edes omien lasteni lainoja. Olen aikoinaan oppinut asian kantapään kautta. Lähisukulaisesta oli silloinkin kyse.

        Sama täällä,en takaa enää lainoja,vain lapsilleni, ja sekin vain silloin, jos tilillä on kunnolla katetta! Takaajan on AINA varauduttava maksumieheksi,kaiken varalta.
        Koskaan ei tiedä mitä elämä tuo tullessaan,lainan ottajalle.


    • työtäjasäästämistä

      Sano lapsellesi, että sinulla ei ole varaa lainan takaajaksi. Kerro, mitä tienaat, paljonka maksat lainaa, millainen eläkkeesi tulee olemaan. Käykää läpi muutenkin asuntolainaan liittyviä taloudellisia velvotteita. Netisä löytyy laskureita joka lähtöön.Kyllä se jälkeläinen ymmärtää, että on kohtuutonta vaatia sinua takaajaksi. Jollei ymmärrä, ei sitten pysty kyllä omiakaan lainojaan huolehtimaan.
      Tosi vaikea käsittää, että yhtään killinkiä ei ole pystytty/haluttu säästää, mutta kymmenien/satojen tuhansien velkaa ollaan ottamassa.
      Kehiuta, että alkavat säästämään ja käyvät vaikka luonasi syömässä, niin sekin auttaa säästämisessä.
      Nuoret voivat ottaa vaikka lisätöitä ennenkuin lapsia ilmestyy perheeseen.

      • Persaukinen vanhempi

        Sille, että nimenomaan oma jälkikasvuni ei ole pystynyt säästämään voidaan nähdä syitä: opinnot ovat kesken, töissä kyllä on, mutta ei tutkintoa valmiina. Elämä ei aina valitettavasti mene niin kuin putkessa: voi tulla esimerkiksi sairautta, jonka ympärillä se elämä pyörii: vie energiaa, tulee ylimääräisiä kuluja. Tiedän tuon myös omasta elämästäni.

        Sille, että sen toisen osapuolen nimissä oleva asunto aiotaan myydä nyt lähiaikoina on syynsä sillekin: putkiremontti tulossa ja ostaja tiedossa. Eli jossain pitää asua.

        Tosin jos its olisin samassa tilanteessa voisin muuttaa tilapäisesti vuokralle. Ja mikä pakko on asua Helsingin keskustassa taikka lähellä sitä? Itsekin kuljen matkojen päästä työhän pääkaupunkiseudulle. Toki "kaikki" on Helsingissä, myönnän. Olen itse muuttanut aikoinaan usemmankin työpaikan perässä susirajan taa: ei sinne tarvitse jäädä loppuiäksi. Nykyaikana ihmiset ajattelevat eri tavoin.


      • Persaukinen vanhempi kirjoitti:

        Sille, että nimenomaan oma jälkikasvuni ei ole pystynyt säästämään voidaan nähdä syitä: opinnot ovat kesken, töissä kyllä on, mutta ei tutkintoa valmiina. Elämä ei aina valitettavasti mene niin kuin putkessa: voi tulla esimerkiksi sairautta, jonka ympärillä se elämä pyörii: vie energiaa, tulee ylimääräisiä kuluja. Tiedän tuon myös omasta elämästäni.

        Sille, että sen toisen osapuolen nimissä oleva asunto aiotaan myydä nyt lähiaikoina on syynsä sillekin: putkiremontti tulossa ja ostaja tiedossa. Eli jossain pitää asua.

        Tosin jos its olisin samassa tilanteessa voisin muuttaa tilapäisesti vuokralle. Ja mikä pakko on asua Helsingin keskustassa taikka lähellä sitä? Itsekin kuljen matkojen päästä työhän pääkaupunkiseudulle. Toki "kaikki" on Helsingissä, myönnän. Olen itse muuttanut aikoinaan usemmankin työpaikan perässä susirajan taa: ei sinne tarvitse jäädä loppuiäksi. Nykyaikana ihmiset ajattelevat eri tavoin.

        Tosiaan, voi tulla yllätyksiä ja ylimääräisiä menoja elämässä. Juuri siksi on tyhmyyttä ostaa asunto kokonaan velkarahalla ilman omia säästöjä. Takauksen sijasta voisit vanhemapa opettaa jälkikasvullesi vastuullista taloudenhoitoa.


      • Persaukinen vanhempi
        kriittinen kirjoitti:

        Tosiaan, voi tulla yllätyksiä ja ylimääräisiä menoja elämässä. Juuri siksi on tyhmyyttä ostaa asunto kokonaan velkarahalla ilman omia säästöjä. Takauksen sijasta voisit vanhemapa opettaa jälkikasvullesi vastuullista taloudenhoitoa.

        Joo, en väitä siinä kovin hyvin onnistuneeni.

        Mutta mistä ihmeestä säästät, jos saat palkkaa nettona pääkaupungissa käteen hiukan yli tonnin ja siitä maksat vielä vuokran, joka vie puolet palkasta tai vähän yli? Jälkikasvu nimittäin asui vuokralla ennen yhteenmuuttoa kaverin kanssa vuosikausia. Työtäkin on ollut vasta viimeiset pari vuotta, sitä ennen kitkuteltiin opintotuella ja tilapäistöiden palkoilla.

        Kun realiteetin on olleet mitä on niin olen sanonut että muuttaisi kauemmaksi siksi aikaa, kun on varaa asua Helsingissä. Kyllä useimmat meistä siellä asuisi, jos varaa olisi, mutta on ollut itsekin otettava lusikka kauniiseen käteen. Jälkikasvu ei ole sitä vielä oppinut enkä tiedä oppiikokaan kuin kantapaan kautta.


      • Persaukinen vanhempi kirjoitti:

        Joo, en väitä siinä kovin hyvin onnistuneeni.

        Mutta mistä ihmeestä säästät, jos saat palkkaa nettona pääkaupungissa käteen hiukan yli tonnin ja siitä maksat vielä vuokran, joka vie puolet palkasta tai vähän yli? Jälkikasvu nimittäin asui vuokralla ennen yhteenmuuttoa kaverin kanssa vuosikausia. Työtäkin on ollut vasta viimeiset pari vuotta, sitä ennen kitkuteltiin opintotuella ja tilapäistöiden palkoilla.

        Kun realiteetin on olleet mitä on niin olen sanonut että muuttaisi kauemmaksi siksi aikaa, kun on varaa asua Helsingissä. Kyllä useimmat meistä siellä asuisi, jos varaa olisi, mutta on ollut itsekin otettava lusikka kauniiseen käteen. Jälkikasvu ei ole sitä vielä oppinut enkä tiedä oppiikokaan kuin kantapaan kautta.

        Jos palkka on reilu tonnin kuukaudessa, niin millä se asuntolaina maksetaan pääkaupunkiseudulla? Ja mikä on maksuvara vaikka siinä vaiheessa, kun euriborit palaavat vuoden 2008 tasolle. Nykymarginaaleilla ja sen hetkisillä viitekoroilla se tarkoittaisi noin 7% korkoa, joka usein unohtuu näiden nykyisten alhaisten korkojen aikana. Entä kun taloyhtiöön tulee joku rahoitusvastikkeella maksettava remontti, millä ne maksetaan? Jne.


      • opserveri
        kriittinen kirjoitti:

        Jos palkka on reilu tonnin kuukaudessa, niin millä se asuntolaina maksetaan pääkaupunkiseudulla? Ja mikä on maksuvara vaikka siinä vaiheessa, kun euriborit palaavat vuoden 2008 tasolle. Nykymarginaaleilla ja sen hetkisillä viitekoroilla se tarkoittaisi noin 7% korkoa, joka usein unohtuu näiden nykyisten alhaisten korkojen aikana. Entä kun taloyhtiöön tulee joku rahoitusvastikkeella maksettava remontti, millä ne maksetaan? Jne.

        NUORI ENSIASUNNON OSTAJA SAA VALTIONTAKAUKSEN....JOTEN EI OLE VÄLTTÄMÄTÖNTÄ SINUN ASETTUA TAKAAJAKSI


        VOI MYÖS ASETTAAA TAKAUKSELLESI ENIMMÄISRAJAN.... SOVITTAVA PANKIN KANSSA...

        JOS LAPSELLASI EI OMIA SÄÄSTÖJÄ, ÄLÄ MENE TAKAAMAAN...ENSIN ON OPITTAVA SÄÄSTÄMÄÄN JOTTA HALLITSEE RAHOJEN KÄYTÖN


      • JOS LAPSI
        opserveri kirjoitti:

        NUORI ENSIASUNNON OSTAJA SAA VALTIONTAKAUKSEN....JOTEN EI OLE VÄLTTÄMÄTÖNTÄ SINUN ASETTUA TAKAAJAKSI


        VOI MYÖS ASETTAAA TAKAUKSELLESI ENIMMÄISRAJAN.... SOVITTAVA PANKIN KANSSA...

        JOS LAPSELLASI EI OMIA SÄÄSTÖJÄ, ÄLÄ MENE TAKAAMAAN...ENSIN ON OPITTAVA SÄÄSTÄMÄÄN JOTTA HALLITSEE RAHOJEN KÄYTÖN

        ON ASUNNONOSTOIÄSSÄ EIKÄ HALLITSE RAHOJEN KÄYTTÖÄ NIIN TUOLTA TULISI EVÄTÄ OIKEUS ASUNNON OSTOONKIN!!

        Maassa pitäisi ottaa kouluissa oppiaineeksi oman talouden hallinta ja loikata askel irti sosialismista. Lapsille opetettaisiin, että omilla tekemisillä on vaikutus omaan huomiseen, eikä anneta ruusunpunaista kuvaa sosialistiyhteiskunnasta, joka lapsosistaan huolen pitää vaikkei näitä itsensä eteen tehtävä työ kiinnostaisikaan.


      • iijojohhaoij
        JOS LAPSI kirjoitti:

        ON ASUNNONOSTOIÄSSÄ EIKÄ HALLITSE RAHOJEN KÄYTTÖÄ NIIN TUOLTA TULISI EVÄTÄ OIKEUS ASUNNON OSTOONKIN!!

        Maassa pitäisi ottaa kouluissa oppiaineeksi oman talouden hallinta ja loikata askel irti sosialismista. Lapsille opetettaisiin, että omilla tekemisillä on vaikutus omaan huomiseen, eikä anneta ruusunpunaista kuvaa sosialistiyhteiskunnasta, joka lapsosistaan huolen pitää vaikkei näitä itsensä eteen tehtävä työ kiinnostaisikaan.

        joo eivät nämä pankkiherrasmiehetkään hallinneet omaa talouttaan ja nyt se oikeistolainen sosialistiporukka mm. Kokoomus ja muut samanhenkiset kapitalistit maksavat nämä pankit ulos riskeistään meidän veronmaksajien rahoilla. Kuka tässä oikeastaan on sosialisti? Kapitalistien maailmanlaajuiset puhallukset hieman eri mittasuhteissa kuin esim vuosittaiset valtiontuet kansalaisilleen joista saadaan siten lisääntyviä veronmaksajia.


    • Tuumailua

      Sano, että valitettavasti et voi tulla takaajaksi.

      "Jälkikasvusi" opiskelee ja on töissä; hän on toimelias ja yritteliäs, loistavaa !
      Valmistuminen on ykkösasia.

      Nuoripari voi tarkistaa, onko heillä oikeus opiskelija-asuntoon, avopari saa oman kaksion tms. - Opiskelijat vuokraavat asuntojaan myös vaihto-opiskelun ajaksi.

      Säästöä pari vuotta, ja sitten yhteinen asunto - tai nyt asunto vain toisen nimiin ?

      • sivuääni

        Ihmisillä on niin järjetön kiire, ei ennätetä säästää, koska heillä on alitajuinen pelko, ettei suhde kestäkään. Yritetään kaikin ulkoisin keinoin maksimoida onnentunne ja suhteen vakaus, vaikka jokainen vähänkin ympärilleen näkevä tietää, miten herkästi suhteet kaatuu. Ei auta, vaikka olisi pidetty miten suuret, näyttävät ja kalliit prisessahäät, miten suuri asuntolaina olisi, riittää kun yksi aamu herää, ettei enää "rakastakaan" , herää karuun todellisuuteen.


      • Ei koskaan tarjousta

        Opiskelija-asuntoja ei todellakaan riitä kaikille. Tosin jostakin syystä avoparit tuntuvat olevan etusijalla, kun asuntoja jaetaan. En tunne yhtään pariskuntaa, joka olisi jäänyt ilman asuntoa, sen sijaan yksin muuttavia useita, itseni mukaan lukien.


    • Juuhpuuh

      Jos vaikka ostaisivat asunnon yhdessä vaikka 40-60 tai 30-70 osuuksin? Itselläni oli aiempaa varallisuutta kun tapasin tulevan aviomieheni. Otimme lainan puoliksi ja koska miehellä ei ollut omaa rahaa kertynyt, sai hän lainanpuolikkaalla 40% omistusosuuden. Itse sijoitin edellisen asunnon myynnistä saamani rahat, 20% asunnon kauppahinnasta kokonaan kiinni seiniin.

      Seuraavan, talonrakennusprojektin, maksamme joko 50-50 osuuksin tai minulle 40% ja hänelle 60%, sillä miehellä on paljon parempi palkka ja olen jäämässä kotiin lapsen kanssa.

      Jos jälkikasvusi ottaa sen pienemmän palasen, hän tuskin tarvitsee edes takaajaa siihen jos vain palkkatulo on riittävä. Jos palkkatulo ei riitä, hän ei saa lainaa kyllä ollenkaan. Valtiontakaus tai pankin tarjoama "omatakaus" sitten lopulle, mitä varakkaampi osapuoli ei pysty kattamaan. Osallistu vaikka täytetakauksesta syntyviin kuluihin mieluummin kuin laitat nimesi paperiin takaajana!

    • reilua peliä kehiin

      Kai sinun Juuhpuuh miehesi maksaa yhteisen lapsenne hoidosta sinulle, jos talonrakennuslainan lyhennykset jaetaan suoraan senhetkisen maksukyvyn mukaan.

      • elämäni jo hyvin

        Tyttäreni myös kyseli asuntolainaa ja sanoin heti että en halua lainaa taakakseni elikkä en suostu takaajaksi. Elämässäni ollut kaikenlaista vaikeutta paljon, nyt kun on omat asiani jo paremmin niin en enää halua velka-ahdinkoa jos hän joutuu työttömäksi ja lainan maksu vaikeutuu. En suostu kenenkään lainan takaajaksi.


    • tyhjätasku

      Sinua ei noilla tiedoilla edes hyväksytä takaajaksi, joten voit kertoa sen jälkikasvullesi ja pääset pälkähästä.

      Pelkkä nimitakaus ei enää pankeille riitä (ei saa riittää) vaan sinulla täytyy olla ns. pantattavaa omaisuutta laittaa lainan vakuudeksi. Jos oma asuntosi on oman lanasi vakuutena eikä sinulla ole mitään vapaata kiinteää omaisuutta tai tarvittavaa määrää rahaa säästössä (ja jos rahaa olisikin, se menisi tod. näk. ns. suljetulle tilille, eli et pystyisi käyttämään rahojasi ennen kuin takausvastuusi olisi pois).

      Voithan varata ajan pankkiin ja keskustella siellä asiasta. Luulen, että tulevat ketomaan sinulle suht. tuon saman asian. Sitten sinun on helpompi sanoa jälkikasvullesikin, että asiaa on selvitetty ja sinä et voi taata lainaa.

    • lakiMaailman

      Maauilmankaikkeuden yksi laki on sellainen etta se antaa sinulle itsellesi oikeat vastaukset oman tunteesi ja fiiliksesi muodossa. Se etta jo kysyt asiaa niin et ole vakuuttunut ja siksi sinun ei tule menna mukaan ollenkaan. Jos ratkaisu olisi sinulle oikea ottaa takausta siis, niin et tuntisi uhrautuvasi ja sinulla ei olisi pahaa oloa kun ajattelet asiaa, Siis jos nyt otat takauksen nin se osoittautuu sinulle varsin epaedullisksi sanoo maailmankaikkeus. Kiva joskus elakkeella sitten olla taivasalla kun ei sada...ja kun asunto kuuluu jatkossakin pankille ja velat ei vanhene sinukaan aikanasi. Heikoin lenkki on usein se mista pitaa lahtea ajattelemaan asiaa

    • Ei takuuksia enää..

      Minä olen ilmoittanut lapsilleni etten takaa kenenkään lainaa enää tässäiässä kun muutamia vuosia eläkkeelle lähtöön.
      Omaakin lainaa vielä jäljellä.
      Pankeista saa lainavakuuden ja kannattaa ottaa se, ei tule niin kovasti maksamaan se vakuus, jos jotain käy ei omaisilta jotka lainan takaavat mene kaikki ulosottoon.
      Lastensa puolesta vanhemmat tekevät useinkin mitä vain.. tähän lainan takaukseen ei pidä ryhtyä jos ei ole riittävää omaisuutta itsellä takana.. siis jos jotain käy ei joudu itse puille paljaille.

    • tingitty on

      Vajaa 10 vuotta sitten haettiin avopuolison kanssa sen mukaan lainaa, että saadaan ilman takaajaa ja omia säästöjä. Asunto ostettiin sitten sen mukaan. Ja tyytyväisiä olemme. Asunnon arvokin on noussut mukavasti ja laina ei rasita liiaksi kun on järkevää luokkaa. Joskus täytyy tinkiä vaatimuksista.

      • hmmm...

        Sama juttu... 2002 ostettiin uudis rivari 88 m2 ilman takaajia ja säästöjä. Vaimo oli juuri päättänyt opiskelunsa 40 vuotiaana ja synnyttänyt poikamme.. Saimme ns. 100% lainan 165,000 euron asuntonn jonka hinta tänäpäivänä noin 300,000 euroa... No viis siitä mutta ostimme sopukokoisen asunnon meidän perheelle..


    • En suosittele

      nimen pyöräyttämistä paperiin, olkoonkin kyseessä oma lapsi.
      Jos omakin laina on lusimatta niin ei se kiusakseen enää lisää riskiä tarvitse. Jos tuo lapsesi ei ole vielä eläköitymässä niin on hänellä aikaa sitä pesämunaa vielä kerätä, jotta saa omin toimin rahaa pankista.
      Tulet huomaamaan eläkkeelle siirryttyäsi etteivät menosi suinkaan pienene. Eläkeläinen on valtion matematiikassa pelkkä "tuottamaton menoerä", jolta on pienellä vaivalla, vaikkapa veroprosentin nostolla kia kerätä rahaa kreikkalaisen taskuun.
      Nykynuoriso on monella kohtaa kasvatettu sosiaalihyssyttelyn siivin siihen uskomukseen, että se raha tippuu taivaasta, teit työtä tai et. Kysyhän arvon aloittaja itseltäsi sponssasivatko sinun vanhempasi asuntosi. Koska teillä edelleen lainaa on epäilen etteivät sponssanneet. Kuitenkin olet eläkeikään pian selvinnyt, joten selviää se muksusikin, eli mitään syytä tai velvoitetta lainatakaukseen ei ole. Lähtökohdat olisivat hieman toiset jos rahaa olisi perstaskussa sen takauksen verran ylimääräistä.

    • ei näin

      Siperia opettaa jos ei muut, eli 1990 luvulta on Suomessakin PALJON tälläisiä tapauksia ja laman AINOA opetus tulisi olla että EI kannata lähteä takaamaan KETÄÄN.

      ja sama toisinpäin täysi-ikäisten lasten EI tule lähteä takaamaan vanhempien menoja.

      ja viimmenen hullutus on eläkkeellä olevat vanhemmat ja iso-vanhemmat jotka ostelevat veneitä ja autoja ja jopa asuntoja ulkomailta ja pyytävät lapsijaan takaajiksi. EI TULE LÄHTEÄ, tässä on monen suvun varallisuus pienentenyt -60% kun on ensin koko elämä säästetty lapset on antaneet vielä takauksia ja se miljoonan euron Espanjan huvila maksaa nyt 290.000e alueella joka on muuttumassa autioksi 10km säteellä.

      EI EI ja EI

    • 10

      Tyhmä kysymys: et lainaa

    • ilman takausta omaan

      me ostettiin paritalo,ilman takaajia,saatiin täys rahoitus,sillä nykyään kannattaa kysyä caranbia takausta,ei kukaan nykyaikana lähde takaajaksi.toisin kaikilla pankeilla ei ole tuota takausta,mutta kannattaa vaihtaa pankkia,niin me tehtiin.

    • pellko vai tieto,,

      Asunnossa on pieni takausriski, koska asunnolla on oikea arvo, siis lähinnä asunto-osakkeissa. Omakotitaloissa voi olla riskejä mm yliinnan , laadun ja sijainnin takia.

      Keskusta osakkeen voi taata melko huolettomasti ainakin kasvukeskuksissa.

      • Mees sanoon tuo

        espanjan maaperälle niin saat heti frendejä. Vuoden vanhan asunnon "oikea" arvo tipahtaa sen 65% ja miljöö autioituu. No,,,mikä on kenellekkin pieni riski.
        Samanlainen kuplahinnoittelu meillä on asuntojen kanssa. Auton kun ostat ja liikkeen kyynyksen yli ajat niin jo lähti hinta putoamaan. Asuntokin kuluu ja tekniikka vanhenee, mutta hinnan vaan pitäisi nousta????? Mitä veetä?


    • pidä puolesi

      Vanhemmalla ei ole mitään velvollisuutta ryhtyä lapsensa lainan takaajaksi. Lapsi voi hyvin asua vuokralla. Lapsi voi tehdä kumppaninsa kanssa sellaisen sopimuksen, joka heille käy.

      • ylläripylläri

        Älä koskaan takaa ketään. Esim. olemme vaimon kanssa sopineet ennen naimisiin menoa, että emme takaa koskaan ketään , emme edes oman lapsen lainaa. Saman opetan lapselleni.

        Vaarini on menettänyt aikoinaan tilansa, kun naapureita tuohon aikaan taattiin ja sitten häntä huijattiin. Vaimoni suku on ollut viisaampi eikä koskaan taannut ketään joten sitä omaisuutta hänen sukuunsa jäänyt.

        Nyt olemme siinä hyvässä asemassa, että voimme ostaa lapsellemme asunnon kun hän sitä tarvitsee aikanansa.


    • Semper Fidelis

      Olen samaa mieltä usean kirjoittajan kanssa että ei kenenkään tarvitse taata sukulaisten tai lastensa lainoja. Jokainen meistä kaivaa oman hautansa tavalla tai toisella. Pankeista saa erillaisia (hyviä ja huonoja) lainoja. Aina kannattaa tarkistaa omat lähtökuviot ennenkuin alkaa esittämään muille toivomuksiaan.

    • takaaja-äiti

      No, tää on vähän monipiippuinen juttu. Pyysin aikoinaan omia vanhempiani takaajiksi asuntolainaan,eivät suostuneet, joten jatkoin kallista vuokralla asumista. En ollut saanut säästöön penniäkään osa-aikatyötä tekevänä yksinhuoltajana. Pankin lainatarjouksen mukaan olisin asunut halvemmalla lyhentäen omaa asuntoa, kuin mitä nyt meni vuokraan.

      Onnistuin saamaan lainan harvinaisella täystakauksella vasta 5-kymppisenä. Ei säästöjä edelleenkään, mutta kokopäivätyö jatkuvuutta tarjoavalla hoitoalalla oli varmaankin ratkaisevaa. Nyt olen siis asuntovelkainen 68-vuotiaaksi asti, joten sinne asti on oltava töissä. Maksoin vuokranantajien pussiin 30 vuotta, niillä summilla oma asunto olisi maksettu ajat sitten.

      Enpä siis epäröinyt hetkeäkään, kun oma lapseni pyysi takaajaksi talon ostoa varten. Vastasin ilman muuta tulevani, jos vain kelpaan pankille, sillä omaa lainaani on lyhentynyt vasta pikku summa. Rahaahan se vain on.

      Asuttuani 10 vuotta vielä vuokralla takauksen pyytämisen jälkeen sanoin vanhemmilleni hieman kitkerästi, että heidän takausvastuunsa olisi loppunut jo kahdeksan vuotta sitten ja pienen yksiön verran on tänä aikana mennyt taivaan tuuliin. Omasta sentään jotain saisi pois muuttaessa, vuokra-asunnosta ei mitään.
      Päätin jo silloin, että omilta lapsiltani en apuani evää ja autan missä voin.

      • eräs vanhempi

        Auttaako SINUA se tuntemasi katkeruus vanhempiasi kohtaan? Jos se tuo tyydytyksen niin kaikki on ok.
        Vanhempasi eivät taanneet lainaasi ja asuit vuokralla. Mutta RAHAAHAN se vuokranmaksukin vain oli.


      • rahaonrahaa

        No herranjestas nimim. takaaja-äiti.

        Ei vanhemmilla ole minkäänlaista velvollisuutta taata lapsilleen minkäänlaisia lainoja. Ihan turhaan olet kitkerän katkera ja syyllistät vanhempiasi, jokainen elää laillaan oman elämänsä.

        Asuntovelkainen olen minäkin ja vielä pitkään, ja vieläpä eläkkeellä. Niinpä vain tässä lainaa lyhentelen. Kummasti sitä säästää pienistäkin tuloista - täytyy vain päättää säästää ja järjestää asiat sen mukaan. Kaikkea ei ihminen suinkaan tarvitse mitä sattuu milloinkin tahtomaan.

        itse en olisi edes harkinnut vanhempieni takausta; aikuinen ihminen järjestää raha-asiansa ja takauksensa ihan itse. Jos siis on aikuinen.


      • koojoij

        et sinä voi tietää, olisitko saanut jatkaa työssäsi. Kerrot että olit osa-aikatöissä, ja yksinhuoltaja. Olisit voinut joutua työttömäksi, ei se mene niin kun aina luullaan. Sitä paitsi, olisit jo silloin nuorena voinut valita toisin, jättää lapset tekemättä, opiskella hyväpalkkainen ammatti, hankkia rahaa,olla koko-aikatyössä, ja ostaa sitten mitä ikinä jhaluat. Ihmetyttää nämä jotka kiukuttelee vanhuksilleen että mulla ei oo sitä tai tätä. Kaikki pitäisi saada. Oma siskoni on tällainen. Pilasi koko oman elämänsä jo 2-kymppisenä, jäi yksinhuoltajaksi ja koko loppuelämä pelkkää lainoilla elämistä, sitten kaatoi kaikki velkansa vanhempieni päälle, eikä edes takaisin maksanut vakka olisi voinut, syöpäsairas äitini yritti selvitä hänen lainojen maksusta ja omista veloista joihin joutui syövän taia, arvaa miltä tuntui katsoa vierestä äitini kärsimystä??


      • Niin, ja tarkemmin
        eräs vanhempi kirjoitti:

        Auttaako SINUA se tuntemasi katkeruus vanhempiasi kohtaan? Jos se tuo tyydytyksen niin kaikki on ok.
        Vanhempasi eivät taanneet lainaasi ja asuit vuokralla. Mutta RAHAAHAN se vuokranmaksukin vain oli.

        kun miettii niin rahahan on vain numeroita paperilla tai tietokoneen ruudulla.


      • hheeiijjojaa
        rahaonrahaa kirjoitti:

        No herranjestas nimim. takaaja-äiti.

        Ei vanhemmilla ole minkäänlaista velvollisuutta taata lapsilleen minkäänlaisia lainoja. Ihan turhaan olet kitkerän katkera ja syyllistät vanhempiasi, jokainen elää laillaan oman elämänsä.

        Asuntovelkainen olen minäkin ja vielä pitkään, ja vieläpä eläkkeellä. Niinpä vain tässä lainaa lyhentelen. Kummasti sitä säästää pienistäkin tuloista - täytyy vain päättää säästää ja järjestää asiat sen mukaan. Kaikkea ei ihminen suinkaan tarvitse mitä sattuu milloinkin tahtomaan.

        itse en olisi edes harkinnut vanhempieni takausta; aikuinen ihminen järjestää raha-asiansa ja takauksensa ihan itse. Jos siis on aikuinen.

        jo pelkästään inflaatio, materiaalikustannusten nousu, energiavero sun muut kivat ison maailman jutut syö sun vähäisiä kitkuttelulla aikaan saamia säästöjäs hyvää tahtia. Asuntolaina on tietyissä tilanteissa jopa kannattavaa bisnestä alhaisen korkonsa takia.


      • Miksi kitkeryys

        Ole ylpeä, että olet ilman takauksia saanut lainaa, kaikki eivät saa. Mutta sinustapa ei taida olla lapsesi lainaa takaamaan, vakuutesi eivät riitä. Siitäkös lapsesi saattavat kitkeröityä sinulle kovasti.
        Miten olisit saanut lainaa lyhennettyä osapäiväisenä pelkän takauksen turvin ? Ja lapsiakin elätettävänä? Yhteiskunnanko olisit pannut maksamaan velkasi?


      • voipyhäyksinkertaisu
        hheeiijjojaa kirjoitti:

        jo pelkästään inflaatio, materiaalikustannusten nousu, energiavero sun muut kivat ison maailman jutut syö sun vähäisiä kitkuttelulla aikaan saamia säästöjäs hyvää tahtia. Asuntolaina on tietyissä tilanteissa jopa kannattavaa bisnestä alhaisen korkonsa takia.

        Pöh. Mä puhuin asuntolainasta säästämisenä. Mitä sitä paitsi luulet tietäväsi minun säästöistäni? Et yhtään mitään, joten puhu vain omasta puolestasi. Sorry, jos elämäsi on kitkuttelua, voivoi....


      • takaaja-äiti
        eräs vanhempi kirjoitti:

        Auttaako SINUA se tuntemasi katkeruus vanhempiasi kohtaan? Jos se tuo tyydytyksen niin kaikki on ok.
        Vanhempasi eivät taanneet lainaasi ja asuit vuokralla. Mutta RAHAAHAN se vuokranmaksukin vain oli.

        En ole katkera vanhemmilleni. Meidät on opetettu pärjäämään omillamme, joten selviän mistä vaan. Sen ainoan kerran pyysin apua, kun olin jo omatoimisesti pankin kanssa neuvotellut. Kitkerä huomautukseni vanhempien takausvastuun päättymisestä jo vuosia sitten liittyi perheessämme käytyyn keskusteluun siitä, että heidän mielestään on omaa tyhmyyttä rikastuttaa vuokranantajia oman asunnon maksamisen sijaan.


      • takaaja-äiti
        koojoij kirjoitti:

        et sinä voi tietää, olisitko saanut jatkaa työssäsi. Kerrot että olit osa-aikatöissä, ja yksinhuoltaja. Olisit voinut joutua työttömäksi, ei se mene niin kun aina luullaan. Sitä paitsi, olisit jo silloin nuorena voinut valita toisin, jättää lapset tekemättä, opiskella hyväpalkkainen ammatti, hankkia rahaa,olla koko-aikatyössä, ja ostaa sitten mitä ikinä jhaluat. Ihmetyttää nämä jotka kiukuttelee vanhuksilleen että mulla ei oo sitä tai tätä. Kaikki pitäisi saada. Oma siskoni on tällainen. Pilasi koko oman elämänsä jo 2-kymppisenä, jäi yksinhuoltajaksi ja koko loppuelämä pelkkää lainoilla elämistä, sitten kaatoi kaikki velkansa vanhempieni päälle, eikä edes takaisin maksanut vakka olisi voinut, syöpäsairas äitini yritti selvitä hänen lainojen maksusta ja omista veloista joihin joutui syövän taia, arvaa miltä tuntui katsoa vierestä äitini kärsimystä??

        Huh, mitä palautetta tulee ihmisiltä, jotka eivät elämästäni mitään tiedä. Olen pahoillani äitisi kärsimyksistä ja uskon, että sitä on ollut vaikea katsoa. En ole kuitenkaan siskosi, enkä ole elänyt samalla tavoin, joten koen epäoikeudenmukaisena arvostelusi.

        Kuka tahansa saattaa joutua työttömäksi, oli asuntovelkainen tai ei. Jokainen voi myös eteen tulevissa elämän tilanteissa valita toisin. Itse valitsin perheen elättäjän roolin ainoana palkannauttijana, ensin avoliitossa, kun mies oli armeijassa, sitten avioliitossa, kun mies opiskeli vuosia. Valitsin luonnollisesti myös lapsen teon, vaikka se onnistuikin vasta vuosien päästä aloitettujen hedelmöityshoitojen avulla. Valitsin myös mieheni valmistumisen jälkeen eniten työtunteja tarjoavan osa-aikatyön uudelta asuinpaikkakunnalta, koska vain huonompia sopimuksia oli tarjolla. Valitsin myös avioeron sairaalloisen mustasukkaisesta miehestä ennenkuin lapsi oli täyttänyt kahta vuotta. Valitsin eron, vaikka jouduin lähtemään tyhjin käsin. Valitsin aloittaa nollasta ja hankkia kaiken tarvitsemani taas uudestaan.

        Omia valintoja siis kaikki, mutta usko pois, empatiakykyni samoja vaikeuksia kohdanneita kohtaan on kasvanut. Arvostelun tarvetta minulla ei koskaan ole ollut, sillä jokainen tarvitsee omat kasvukokemuksensa. Lauseesi "kaikki pitäisi saada ja oma siskoni on samanlainen" ei siis päde alkuunkaan. Olin siis jo 5-kymppinen kun hain ja sain asuntolainaa ilman takaajia. Opintolainaakin lyhentelen vielä, eikä koskaan ole tullut luottomerkintöjä. Olen ollut ilman ns.käyttörahaa ja oppinut elämään niin. Tiedän, ettei ole katastrofi, jos seuraavan kympin tuloon on kaksi viikkoa. Se on kuitenkin edessä päin. Olen myös ikionnellinen siitä, että pystyn,voin ja haluan auttaa omaa lastani ja välillä muidenkin lapsia, kehitysmaita myöten. Hyvää jatkoa sinullekin!


      • takaaja-äiti
        Miksi kitkeryys kirjoitti:

        Ole ylpeä, että olet ilman takauksia saanut lainaa, kaikki eivät saa. Mutta sinustapa ei taida olla lapsesi lainaa takaamaan, vakuutesi eivät riitä. Siitäkös lapsesi saattavat kitkeröityä sinulle kovasti.
        Miten olisit saanut lainaa lyhennettyä osapäiväisenä pelkän takauksen turvin ? Ja lapsiakin elätettävänä? Yhteiskunnanko olisit pannut maksamaan velkasi?

        Minulleko tämä vastaus oli?
        Olen lapseni asuntolainan takaaja, vakuutena kokoaikainen työpaikka ja oma velkainen asuntoni. Eli ei tarvitse minun lapseni sen takia kitkeröityä. Ymmärtäisin kyllä erittäin hyvin, että kitkeröityisi, jos asia olisi toisin.

        Osa.aikatyöläisenä maksoin siis vuokraa enemmän kuin mitä olisin maksanut lainanlyhennystä ja n. 200 euron yhtiövastiketta yhteensä silloisen laskelman mukaan. Eli olen selvinnyt omillani. Onko jotain probleemaa?... tosin siinä vaiheessa kun vuokra nousi markka-aikaan reilusti samaan aikaan kun asumistukia leikattiin, jouduin muuttamaan lapseni kanssa halvempaan vuokra-asuntoon, mutta niin teki toistakymmentä muutakin perhettä samasta taloyhtiöstä.

        Maksan itse omat velkani, kiitos kysymästä. Nimimerkkisi sopii omaan tekstiisi paremmin.


      • takaaja-äiti
        rahaonrahaa kirjoitti:

        No herranjestas nimim. takaaja-äiti.

        Ei vanhemmilla ole minkäänlaista velvollisuutta taata lapsilleen minkäänlaisia lainoja. Ihan turhaan olet kitkerän katkera ja syyllistät vanhempiasi, jokainen elää laillaan oman elämänsä.

        Asuntovelkainen olen minäkin ja vielä pitkään, ja vieläpä eläkkeellä. Niinpä vain tässä lainaa lyhentelen. Kummasti sitä säästää pienistäkin tuloista - täytyy vain päättää säästää ja järjestää asiat sen mukaan. Kaikkea ei ihminen suinkaan tarvitse mitä sattuu milloinkin tahtomaan.

        itse en olisi edes harkinnut vanhempieni takausta; aikuinen ihminen järjestää raha-asiansa ja takauksensa ihan itse. Jos siis on aikuinen.

        Herranjestas vaan itsellesi. Kerroin vain esimerkin omasta elämästäni ja sen, että takaan oman lapseni lainaa. En ole puhunut mitään siitä, että takaaminen olisi kenenkään velvollisuus. Jokainen taaplaa tyylillään. Minulla ei ole koskaan ollut "kaikkea", en kaikkea myökään tarvitse, enkä edes osaa tahtoa. Autan mielelläni kanssaihmisiä ja etenkin omaa lastani. Jos minulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, ettei hän enää aikuisena joudu kärsimään samanlaista köyhyyttä kuin lapsena, teen kaikkeni sen eteen.

        Suurella joukolla ihmisiä ei ole mitään käsitystä köyhyydessä elämisestä, mutta monellakin on painava mielipide siitä, miten siihen on jouduttu tai miten ei osata hoitaa asioita.

        .."Jos siis on aikuinen". Hohhoijaa. Pyysin siis apua vanhemmiltani vaikeaan elämäntilanteeseen, että olisin päässyt hieman penemmillä asumismenoilla ja samalla "säästänyt" omaa. Pyrin siis järjestämään raha-asiani itse. Kun vastaus oli mikä oli, oli pakko mennä entisillä eväillä. Taloudellisen tilanteen parannuttua vasta uuden ammatin ja kokoaikaisen työn myötä pystyin siis vasta tulemaan aikuiseksi. Se kesti.


    • josephine24b

      Täällä kirjoittelee yksi nuori pariskunta, jolla on myös haaveissa saada oma asunto.

      Aivan ensimmäiseksi totean, että tuossa tilanteessa sinun ei kannata lähteä takaajaksi. Monet sanovat asian olevan "rutiinijuttu: nimi paperiin, ei siinä kummempaa eikä sinun tarvitse maksella koskaan mitään, lupaan sen". Tosiasiassa vastaat veloista kuin omistasi, etenkin siinä tilanteessa jos lapsesi ei pystykään velkaa maksamaan.

      Sano siis lapsellesi reilusti ei ja perustele kantasi. Lapsesi saattaa loukkaantua, mutta jos on yhtään järkevä ihminen, hänen tulisi lopulta ymmärtää.

      Meillä on mieheni kanssa periaatteena, että takaajia emme tule lainoillemme kysymään - samoin emme itsekään takaajiksi kenellekään suostu. Tahdomme oman asunnon kovasti ja olemme tekemään sen eteen paljon töitä. Olemme aloittaneet jo asuntosäästämisen ja siihen menee varmasti useampi vuosi, ennen kuin voimme tosissamme alkaa katsomaan asuntoja. Mitä vähemmän tarvitsee lainaa ottaa pankista, sen helpompi lainaa on saada ja tietysti sen parempi.

      Olen käsittänyt, että joillekin pankeille vakuudeksi kävisi ostettava talo itsessään, mutta tähän en voi antaa varmuutta. Takaajat eivät ole nykyään ainoa keino saada lainaa, vaikkakin käytäntö on hyvin yleinen. Lapsesi puolisoineen kannattaa käydä reilusti kysymässä lainoja eri pankeista ja vertailla sekä lainojen hintoja että lainan saatavuutta.

      • hmmm...

        ""Olen käsittänyt, että joillekin pankeille vakuudeksi kävisi ostettava talo itsessään""

        Noin kävi meillä 10 vuotta sitten mutta pankit aika paljon kiristäneet laina ehtojaan..


    • Takaajaton

      Minun vanhemmilla on periaate, ettei takaa kenenkää lainaa. Meidän perheessä on kuitenkin useampi lapsi.
      Kyllä se harmitti, ja mietinki että miksi ihmeessä.
      Mutta kun tämä kaikille selvä ja sanottu ääneen, niin ei ole tullut pulinoita.

      Ja kaikilla on onnistuneet asuntokaupat yms. muut.

      • masajyväskylästä

        kyllähän se niin on että pankissa töissä olevana pystyy suoraan sanoa kuka ei tuu lapsensa lainoja takaamaan. Se on melko helppoa, näkyy käytöksestä. Niin uskomatonta kuin se onkin toiset ovat lapsilleen kateellisia, omasta mielestä sairasta, mutta... joo toiset ei kyllä takaa, ne on säästäny lapsille sen 30.000 euroa 25 vuodessa.


    • 3004201212

      Mun äiti takasi meidän asuntolainasta 15%, mutta takaus lakkautettiin, kun lainaa oli maksettu 4 vuotta. Pankki katsoi, ettei takausta enää tarvita, että asunto valtiontakaus osuus riittää loppulainan takuuksi.

      Ja se on kyllä totta, että ainakaan pääkaupunkiseudun nykyisellä vuokratasolla ei valitettavasti ole varaa säästää asuntoa varten. Ellei asu opiskelija- tai kaupungin vuokra-asunnossa.

      • näinsevaanononon

        AINA pystyy säästämään jos vain tahtoo tarpeeksi. Karsii sitten vain muista ei-niin--tarpeellisista menoista.


    • ...

      Olen itse nuori ihminen ja jos nämä takauksen pyytäjät on luotettavia niin ok. Jos eivät osaa hoitaa asioitaan niin ei missään nimessä. Itse olen pienituloinen, säästin joka palkasta sivuun ja otin lainan itse ja asun nyt omassa asunnossa. Nuoret on niin "nyt mulle kaikki heti" nykyään! Ällöttää, ja sitten kohta ostellaan pikavipeillä telkkareita ja kameroita, että pakkohan tällaisia on saada. No ei ole, hohhoijjakaa..

      • Huomen ja

        hei.
        Asenteenne on hieno. Tuo nuori ikä tosin vielä pistänee kirjailemaan "mitä sattuu". Tuo ensimmäisen virkkeenne loppuosa ",,,jos nämä takauksen pyytäjät ovat luotettavia niin ok." pistää hieman hymyilyttämään ja paljastaa ettei ihan kaikkea ole matkan varrella eteen tullut. Niin luotettavaa velallista ei olekkaan, että kannattaa itseään sitouttaa muiden rahoitusongelmiin. Tilanteet muuttuvat ja se tänään luotettavan oloinen saattaa itselleen hankalassa tilanteessa oman nahkansa pitimiksi sinulle selkänsä kääntää,,,se siitä luotettavuudesta. Aika moni tahtoo vihkikaavassaan olla puolisolleen uskollinen, mutta moni liitto päättyy pettämisten seurauksena. Pysyvää ei ole kuin kuolo syntymän perästä ja elämä siinä välissä menee omia ratojaan.
        Raha-asioiden suhteen kannattaa olla yhtä jämpti kuin säästäväisyytesi suhteen, säästöä se kai on sekin kun ei omiaan muiden riskien realisoitumiseen menetä?


    • pinakoodi

      Ei missään nimessä noilla tiedoilla takaajaksi, eikä muutenkaan. Mitäs jos asunnon arvosta katoaa esim vain 1/3 ja tulee pakkomyynti eteen, syystä tai toisesta. Kukaan järkevä ihminen ei sitäpaitsi osta tällä hetkellä asuntoa vaan säästää kaiken liikenevän rahan. Vuosi sitten oli joka viides koyhyysrajan alapuolella, nyt joka neljäs. Siitä voi päätellä jotain siitä tilanteesta mikä meitä odottaa. Ei pidä lietsoa pilviä taivaalle, mutta nyt niitä kyllä tulee väistämättä vähän tummempiakin. Perheiden oikea taloudellinen status ei vaan näy, koska velkarahalla pystyy pitämään kaunista ulkokuorta. markkinat ja pankit ovat sekoittaneet ihmisen pään. En tarkoita aloittajaa vaan yleisellä tasolla: Miten yleensä niillä ihmisillä, jotka ovat tehneet täyden työelämän ja saaneet ostaa asuntonsa inflaatioiden ja halvan rahan aikana voi olla edes velkaa eläkkeelle jäädessään? Me alta viiskymppiset olemme järkevällä rahankäytöllä olleet velattomia vuosikausia ja asumme niissä kalliissa keskusta-asunnoissa. Miten se on meille mahdollista jos ei muille?

    • PANKINJOHTAJA

      SINUN KANNATTA SANOO TÄLLE JÄLKI KASVULLE ET HAKEE LAINAA IKAALISTEN SÄÄSTÖPANKISTA TAI TAPIOLA PANKISTA OSTAA ASUMIS ASUNNON KOSKA ASUNNON OSAKEKIRJAT KÄY 90 PROSENTISESTI LAINAN VAKUUDEKSI LISÄ LAINAA EI TARVITA VASTIKE ON ASUMISOIKEUS ASUNNOSSA HALVEMPI KUIN KOVAN RAHAN ASUNNOISSA KYSEISTEN PANKIN PUHELINNUMEROT LÖYTYY PANKIN KOTISIVULTA JA ASUUNTOLAINA HAKEMUKSEN VOI TÄYTTÄÄ PANKIN SIVUILLA OSOITEESSA WWW.TAPIOLA.FI WWW.IKALISTENSAASTOPANKKI.FI

      • ASIAKASPULAKO

        teillä on vai johdon optioissa vajetta kun täältä rahakirstuunne apua huutelette?

        Voe mahoton kaamee, luulisi pankinjohtajan osaavan etes kirjoottaa. Isoa fonttia pukkaa, ilman pisteitä ja pilkkuja,,,nushimatta.


    • isdjwiodj

      Velka on veli otettaessa ja veljenpoika takaisin maksettaessa. Mä en takaa lasteni asuntolainoja enkä muitakaan lainoja, jos pankista saa asuntolainan niin eiköhän se järjesty muilla konstein, esim. yleensä asunto jo itsessään riittää takuuksi
      ( kiinnitykset).

      • tiedän

        Ei ole riittänyt enää vuosiin.


    • Madi

      Älä takaa !..ei oo kiva viettää eläkepäiviään roskiksia tonkien ja leipäjonossa.

    • uskoitko täh

      Kyllä sä voit mennä ihan vapaasti takamaan jälkikasvusi lainoja johan meidän hallitus ja kansanedustajatkin sanoo noista Kreikan takuisista,ettei ne tarkoita rahan antamista Kreikalle ja eikä jouduta koskaan maksamaan TAKUITA KREIKAN AUTTAMISESTA !!!! heheeee

    • minullakin as.lainaa

      Itse en ole lapseni as.lainan takaajana enkä olisi uskaltanut edes lähteäkään siihen. On hyvässä muistissa edellisen asuntokuplan puhkeaminen ja miten silloin meni takaajien että taattavien asunnot.

      Oman lapseni ostaessa asuntoa annoin pienet säästöni ns. asuntolainan täytepantiksi ja rahat ovat pankin "omistuksessa" vaikka ovatkin minun ja saan ne joskus käyttööni. Pankeilla on paljon eri mahdollisuuksia lainojen saamiseen. Takaisinmaksun pitää kuitenkin olla taattua.

      • hmmm...

        ""Oman lapseni ostaessa asuntoa annoin pienet säästöni ns. asuntolainan täytepantiksi ja rahat ovat pankin "omistuksessa" vaikka ovatkin minun""

        Tuota noin.. eiköhän tuo ole kuitenkin takaus jossa olet jollain summalla vastuussa lainasta. Eli olet mielestäni takaajana lapsesi lainalle...


    • pikkusiskotyttö

      Kerronpa tähän vanhempieni tarinan. Äitini takasi sisareni kulutusluottoja 90-luvulla useita eri lainoja. Sisareni tappoi itsensä vihassa vanhempiinsa. Äitini kuoltua isä oli yksin vastuussa lainoista, vaikka oli muitakin takaajia. Vuodesta 1994 isäni maksoi eläkkeestään 2500 markkaa joka kuukausi. Viimeinen erä meni kesäkuussa 2004 ja heinäkuussa isäni kuoli. Se oli pitkä penni, 300000 markkaa.
      Sisareni ei osannut koskaan kantaa vastuuta itsestään ja tuhlasi joka pennin minkä onnistui haalimaan.

      • Sisaresi olisi

        kannattanut tappaa itsensä jo aikaisemmin niin monelta harmilta olisi säästynyt. Tai olisi ottanut edes kunnon vakuutuksen velkansa hoitaakseen. Tiedän itsekin erään henkilön joka puolisoonsa tympääntyneenä irtisanoi vakuutuksensa ja tappoi sitten itsensä siinä uskossa ettei jäljelle jäävä puoliso saisi mitään. Erehtyi kuitenkin ja puoliso sai kuolleen ryhmähenkivakuutuksesta hyvät rahat. Em. vakuutushan on pakollinen firmojen työntekijöille. Tässä tapauksessa vakuutuksesta saatu raha taisi mennä tietääkseni tosi tarpeeseen.


    • jk

      ninkö

    • Omavaraisvelkainen

      Puntaroikaa kaikkia vaihtoehtoja. Nykyään kyllä kannattaa ostaa oma (tietysti järkevän kokoinen,ei pilvilinnoja), jos vaan mahollisuuksia, koska vuokratkin on tähtitieteellisiä.
      Ostin asunnon pelkällä valtion lainavakuudella, olisi ollut käytettävissä perheen yhteisomistus panttikirjoja ja nimivakuuksia, mutta en halunnut ketään osallisiksi laina-asioihini. Ei se täysvakuuslaina hurjasti maksanut ja itsepähän maksan. On paljon vapaampi olo kun ei ole muita kiinni minun veloissani. Saattaisin toki taata lapsilleni, mutta koko tilanne töytyisi punnita tarkkaan.

    • Mies-59 _Hki

      Lisätöitä kulukuuri ja vyö kireemmälle, kyllä se jälkipolvi oppii.
      Jos tulisi lasku joskus Sinun maksettavaksi niin miten pärjäisit?
      On viisautta oppia sanoa myös ei

    • Oma Asunto on ihana

      Jos raha-asiat ovat kunnossa lainaa saa ilman henkilötakaustakin - esim omatakaus menettelyllä. En halua erityisesti Nordeaa mainostaa mutta tässä heidän esitteensä, muitakin pankeilta löytyy vastaavia.

      Asuntolainan vakuutena käytetään ostettavaa asuntoa. Jos tarvitsemasi asuntolainan määrä ylittää 75 prosenttia asunnon kauppahinnasta, tarvitset puuttuvalle osuudelle joko omaa rahaa tai lisävakuutta. OmaTakauksella voit kattaa omarahoitusosuutta tai lisävakuutta aina 95 prosenttiin saakka.

      OmaTakauksen hyödyt sinulle
      •Tarvitset vähemmän omaa rahaa asuntokaupan rahoittamiseksi
      •Sinun ei välttämättä tarvitse hankkia asuntolainaasi muuta lisävakuutta.

      Itse en takaa kenenkään lainaa, en lasten enkä vanhempien - koska vaihtoehtojakin löytyy. Olen kerran ollut 12-vuotta löysässä hirressä toisen lainan takia - toista kertaa sitä ei tapahdu.

    • suorat sanat

      No, ei sun pienituloisena mitenkään kannata alkaa takaajaksi. Ei ole pakko. Jos eivät saa maksettua, takaajan on maksettava! Vaikka velkarahoilla, mutta pakko maksaa! Nykyisenä romahdusalttiina aikana ei todellakaan köyhän kannata takaajaksi alkaa. Ethän sä sitä paitsi ole mikään takaaja, kun itsekin köyhä. Takaaja on tietenkin varakkaampi, takuumies on luja! Sanot suoraan, että ole köyhä, etkä luja takuumies.

    • Ellllliiinnnnaaa

      Ei koskaan saa mennä takaamaan kenenkään lainoja. Se nuorten ostama asunto käy kyllä lainan vakuudeksi. Ainakin mulla kävi.

    • 1k4k1ä1s

      Mainitsit että olet pienituloinen ja eläkkeelle jäämässä ja että sinulla on asuntolainaa. Nämä kolme seikkaa saattavat olla jo pankin mielestä syitä, joilla sinua ei takaajaksi hyväksyttäisi.

      reaaliteetit kehiin vain ja suoraan sanot ettet takaa.

    • Ei ne pankitkaan huoli ketä tahansa takaajaksi. Muutama vuosi sitten kun olinmme ostamassa ensimmäistä oma asuntoamme, pankista ilmoitettiin että takaajaksi käy vain joku samantuloinen (>keskituloinen) henkilö. Meidän lähipiiristä sellaista ei löytynyt, tai ne jotka olisivat pankille ehkä kelvanneet, eivät alkaneet takaajiksi. Lopulta päädyimme ottamaan pankin omatakauksen, jolloin henkilötakaajaa ei tarvittu. Loppujen lopuksi tässä kävikin hyvin: ostamassamme huoneistossa oli yläkertavaraus. Rakensimme yläkerran heti alussa ja kiinteistövälittäjä kävi sen jälkeen arvioimassa asuntomme arvon uudelleen. Asunnon arvo nousi yläkerran ansioista niin paljon, että saimmme sillä ostettua lähes kaiken pankin omatakauksen pois (omatakausosuudesta pankki peri 0,7 %-yksikön lisäkoron).

    • Msda

      Minusta lapsesi pitäisi ymmärtää se, että sinulla on omaa lainaa ja vielä pienet tulot ettei sinulta edes kysyttäisi. Varsinkaan ei pitäisi suuttua siitä kun perustelet.
      Silloin, kun mieheni ja minä ostimme ensimmäisen asuntomme pyysimme molempien vanhempia takaajiksi pienelle summalle, meillä oli siis jo osa säästettynä, mutta tarvitsimme takausta vielä 12tuhannelle. Se olisi siis jakautunut 6000 miehen vanhemmille ja 6000minun vanhemmilleni. Mieheni äiti ei halunnut lähteä takaamaan tuota summaa, vaikka mieheni on ainoa lapsi ja he ovat hyvin toimeentuleva pariskunta. Minun vanhempani sitten takasivat koko summan. Asuimme asunnossa 2vuotta ja vaihdoimme asuntoa niin, että vanhempani takasivat 2kk n. 16tuhatta, jonka jälkeen pudotimme vanhempani pois koko asuntohommasta ja ostimme pankilta takauksen. Tuota pankin lainaa emme olisi saaneet vielä ekaan asuntoon, mutta nyt toiseen asuntoon se kyllä onnistui, koska olimme pankille ns. näyttäneet, että raha-asiat pysyvät kunnossa.

      Sinun tapauksessasi ymmärrän jos kieltäydyt takauksesta, mutta esim. mieheni äidin tapauksessa en ymmärrä, koska hänellä oli ihan muita syitä, kun se ettei olisi ollut mahdollisuutta huolehtia meidän 6000euron osuudesta.

      • Ymmärrätkö...

        12000 € ettekä voineet sitä säästää? Mutta lainaa pystytte maksamaan. Dorkat. Olisitte säästäneet molemmat 400 € kuussa, ja teillä olisi 2 vuodessa ollut 12 000 € käsiraha ilman takaajia.
        Miksi miehesi äidin olisikaan pitänyt laina taata? Sanoit, että raha-asiat pysyy hallussa, ja joo, pysyyhän ne kun olette pystyneet velkaa maksamaan, mutta jos teillä ne oikeasti olisi hallussa, niin olisitte äkkiä tajunneet laskea, että kahden vuoden odotuksella pystytte säästämään isomman käsirahan, ettekä tarvitse takaajia ollenkaan...
        Mutta saipahan pankki ainaki rahaa, kun sai korkoja ja kustannuksia, kuluja ja lainanhoitoja. Maksoitte muka omaanne, mutta itseasiassa maksoitte pankille aika tavalla aivan turhaan.

        Miehesi äiti oli oikeassa. Ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa että mies on ainoa lapsi (miten se siihen liittyy?! Onko yhden lapsen vanhemmilla jotenkin suurempi velvollisuus taata aikuisten lapsiensa taloja?) ja he ovat hyvin toimeentulvia... Eikös he ole he ja te niinku te?
        Et ymmärrä miehesi äitiä, vaikka miehesi on aikuinen ja silloin pitäisi pystyä itsenäisyyteen eikä hänen äidillään tarvitse olla mitään syitä. Ei kukaan aikuinen ole velvollinen takaamaan edes 600 €:a.
        Miksi aikuisista pitäisi huolehtia? Ettekös te miehesi kanssa ole aikuisia, kun lainaakin voitten ottaa? Miksi ette säästäneet? Ai niin, kun äitin ja iskän pitää taata... Huomaatko, yhtä helppoa on olla ymmärtämättä sinua, riippuu aivan täysin miten asiaa katsoo.

        Teilläkin olisi ollut vaihtoehtoja. Ja miehesi äitiä ei itseasiassa edes tarvitse ymmärtää. Se ei ole oleellista.


    • Petteri

      Miä ainakin olen taanuut kummallekkin pojille asuntolainaa. Yhteenä n. 400 000. Jos se riittäisi mutta kun aina jaskus joutuu vippaamaan kuukauden maksun.mMinulle ei isä koskaan joutunut tulemaan mukaan. Tiukkaa oli mutta sentään selvittiin. Olen yrittänyt selittää ja antaa neuvoja miten eteenpäin mennään. Ei auta. Ei ulkomaille ole päästä kahtakertaa vuodessa. Tai ylellisiä synttäreitä vietetä. Olen kysellyt mitä sitten teeette kun sanon enää en voi.Raja on minullakin. Miksi olen näin lepsu johtuu omasta elämästä. Ei minullakaan vaimoni kanssa ollut hurraamista. Tos oli i se että jotenkin eteeenpäin selvittii ,se että olimme töissä helpotti ja päästiin aina eteenpäin.Vahemiilleni yllä joskus annoin jotain avustusta. Olen jo yli 70 silti tuntuu kuin jotenkin elättäisin kolmea pehettä. En todellakaan enää pitkään pysty. Sitten pärjätköön omillaan. Uskon, että osani olen tehnyt. En enää itse paljoakaan tarvi. Olen jutellut muutaman kohtalotoverin kansssa ja en ole yksin.

    • riku rikas

      Mä voin tulla takaajaksi.

    • järki käteen........

      Ikävän paljon on esim kuten v 1990 luvun laman ajoilta takaajien asemasta. ÄLÄ TAKAA! Liian iso riski..............

    • Kykyjen mukaan

      Ei se sinusta huonoa vanhempaa tee vaikket takaajaksi lähdekkään, kun ei varaakaan ilmeisesti ole.
      Olet kasvattanut lapsesi aikuisikään, eiköhän tuo ole hänelläkin aika kokeilla omien siipiensä kantokykyä ja tutustua talouden realiteetteihin ilman persaukisen vanhemman holhousta. Lapsi kyllä keinot keksii kun pakko tulee eteen. Elä omaa lainaasi ja anna lapsesi hikoilla omiensa eteen.

    • Tubellex

      Tuossa on yksi sivu, missä käsitellään kyseistä asiaa aivan perinpohjin. Mielestäni hyvän vanhemman pitää ryhtyä takaajaksi hyvissä lainoissa kuten esim. anustolainassa.

      http://tinyurl.com/cklnz62

      • Tubellex

        Korjaus:
        *Asuntolainassa*


      • 36534636
        Tubellex kirjoitti:

        Korjaus:
        *Asuntolainassa*

        Muista ap. että ikääntyminen ei tule yksin kenellekkään. Todennäköisesti sairastut jossain vaiheessa. Mistä rahat hoitoihin? Jos siinä vaiheessa on omia velkojakin, joudut hakemaan sosiaalitoimistolta apua lääkkeisiin, esim syöpään, kaikkia ei kela korvaa. Sinulla on oikeus nauttia omasta vanhuudestasi matkustellen, ja huolettomuudesta, eikä murehtia vielä toistenkin veloista...ihan älytöntä!


      • heijaheijjaa

        troijalainen tuossa linkissä, tuolle bannia kiitos, ÄLKÄÄ KLIKATKO LINKKIÄ JOS EI ANTIVIRUSSUOJAA.


    • liian hyvä

      Petteri, Onko sinulla säästöjä vai onko talosi niin arvokas että olet uskaltanut tuon ikäisenä lastesi takaajaksi.
      Kannattaa olla leppoisa vain jos siihen on kunnolla varaa.

    • 62 v ja asuntolaina

      Kerro yksiselitteisesti lapsellesi että et halua taata mitään lainoja ennenkä on oma koti saatu velattomaksi. Eli omat velat maksettu. Kerro myös että, takaaja on vastuussa veloista, se ei ole mikään läpihuutojuttu. Sano että et halua mitään ylimääräisiä paineita omien velkojen vuoksi. Mikäli lapsesi suuttuu, on kyse kiristyksestä. Lasten ei kannata antaa nousta "pään päälle" tuollaisissa asioissa. Olen itse tehnyt aikanaan saman, ja lapseni suutahti, mutta leppyi kyllä ja lopulta ymmärsi mikä vastuu on takaajalla. Ja erokin hänellä tuli, joten lopulla kiitteli, kun ei ollut tullut taloa hankittua. Oli muutenkin niin riitaisa ero.

    • miettia kannattaa

      Hienoahan se olisi auttaa lapsiaan, mutta kannattaako mennä takaajaksi jos ei ole sitten vara hoitaa lainaa, jos niin ikävästi käy ettei lapsi sitä hoida.
      On paljon vanhempia ja isovanhemia jotka ovat menettäneet kaiken tällaisten takausten takia.
      Kokemusta on!!

    • Ei tarvitse takaajia

      Kenelläkään ei ole velvollisuutta taata toisen lainoja, ei vanhemmilla, sisaruksilla tai puolisollakaan, eikä lapsilla! Se vain on näin. Ne ketkä takaavat, toivottavasti tietävät mitä tekevät, ja takaavat lainan vain jos tietävät sillä hetkellä että siihen on oikeasti varaa. Niin, että jos se kuka takuita pyytää, joutuu pulaan, käy jotain kamalaa, hän ei kuole häpeää, välit eivät katkea, ja kaikki muutkin tuhoudu, jos käy niin, että ne takuut joudutaan käyttämään: niinkin voi käydä. On siis turha ruveta takaajaksi, jos siihen ei voi ruvata uhrautumatta, ilman marttyrismia.
      Toinen asia, yhtä tärkeä on, ettei pidä taata lainoja yhdellekään, ei kenellekään, kenen ei usko sillä hetkellä 100% varmuudella pystyvän maksamaan lainansa kevyesti: eli, että hänellä on oikeasti siihen lainaan varaa. Silläkin tekee palveluksen molemmille.

      Takaaminen on supervastuullista, ja siinä ei pidä ajatella velvollisuutta sanoa vain juu, vaan kaikkien parasta. Jos sillä lainan ottajalla ei ole puhdas rekisteri, säästöjä, ja varaa maksaa, niin että asunto ja ruoka säilyy, ja muuta elämistään, eli "turvavälillä", EI pidä taata lainaa, vaikka toinen kuinka pyytäisi.
      Lainan ottajan kanssa pitää olla avoimet välit, pystyä puhumaan kaikesta, myös mahdollisista vaikeuksista. Asiallisesti ja kypsästi, hänen pitää ymmärtää riskit ja myös se, mitä jos...

      Se on kaikkien parhaaksi. Kenestäkään ei tule uhria, ikuista velallista, jne. siinä siis säästetään kaikkia, palvellaan kaikkia. Joskus joutuu myös kieltäytymään, aina ei ole kilttiä suostua vaan kaikkeen. Muista se!!!

      Jälkikasvusi voivat säästää riittävän osuuden. 100 € kuukausisäästöllä yksi säästää 1200 € vuodessa ja toinen toisen, eli pariskuntana he säästäisivät 2400 vuodessa, ja 24 000 € /10 vuodessa. Jos he miettivät asuntolainaa, he miettivät loppuelämän sitoumusta, ja jos heillä on varaa ottaa iso laina, heillä on myös varaa säästää enemmän. Jos kummallakin on varaa säästää 200 € kuussa, on 10 vuodessa heillä jo 48 000 € ja jos kummallakin siitä vielä tuplat, mikä asuntolainaa harkitessa kyllä pitäisi olla, heillä olisi säästössä todella iso käsiraha eli 96 000 € kymmenessä vuodessa.
      Miksi he eivät sitten voi säästää tavoitteellisesti 10 vuotta, kun he muka voivat sen lainankin ottaa, mitä maksavat 25-30 vuotta?
      Miksi he eivät voi odottaa, jos he aikovat ostaa talon, he sitoutuvat toisiinsa: mikseivät sitoudu siis säästämään myös?
      Vuokralla on hyvä asua, jos ei pysty asumaan omassa.
      He myös voivat aloittaa asunto-ostamisensa kauempaa kalliista alueesta, pienemmällä, ja kokeilla sitä kautta, eräs ystäväni aloitti yksiöstä. Säästi käsirahan 5 vuodessa, osti yksiön, asui siinä 6 vuotta, remppasi sen ja myi lähes puolta kalliimmalla. Osti isomman, asui siinä, laittoi sitä jne.. ja myi kalliimmalla. Nyt 10 vuotta myöhemmin, hän rakentaa omakotitaloa, mihin on saanut käsirahan omasta asunnostaan ja säästämällä lisää. Tietty, hänellä myös on töissä käyvä puoliso, mutta kuitenkin... Teidän lapsenne ovat töissä, jos kerran lainaa voivat ottaa asuntoon.

      Joten mahdollisuuksia on kyllä. On vain joku ihmeellinen vakiintunut tapa, että asunto pitää ostaa heti ja velalla. On joku ihmeellinen käsitys että nimenomaan heti pitää omistaa, kaikki, olla uutta ja elää yli varojensa tyhmästi vaikka, kun voi elää kärsivällisesti, ja siten miten ova varaa. Kyllä järjellä ajateltuna vaihtoehtoja saa, eikä ole kenekään pakko taata yhtään mitään.
      Työssäkäyvät ihmiset saavat 10 vuodessa ihmeitä aikaan, ja jos he ovat 30-vuotiaita, he ehtivät asua omakotitalossa kyllä 40 ikävuodestakin eteenpäin. Eivät vain maksa pankille niin paljon ja elävät varojensa eikä velkojensa mukaan.
      He eivät siis itseasiassa tarvitse sinua takaamaan yhtään mitään.

    • Älä takaa ketään

      Itse en takaisi lapseni lainaa vastaavassa tilanteessa. Jos poikasi ei pysty maksamaan lainaansa, niin olette kumpikin pahoissa veloissa. Parhaiten autat poikaasi, kun pidät edes omat raha-asiasi kunnossa.

      On todella traumaattista, jos koko perhe tekee konkurssin yhden perheenjäsenen raha-asioiden takia. Tästä on esimerkkejä takavuosilta vaikka miten paljon. Sano pojallesi, että et suostu, mutta tarjoat soppaa, kun häneltä loppuu rahat.

      • ylläripylläri

        >Tästä on esimerkkejä takavuosilta vaikka miten paljon. Sano pojallesi, että et >suostu, mutta tarjoat soppaa, kun häneltä loppuu rahat.

        Juuri näin! Vaikka meillä on lapsellemme tod näk. varaa ostaa asunto kun hän on iso, niin meillä on sama periaate. Soppaa saa tulla pyytämämään, mutta takaamaan emme lähde. Kun sen olemme kerran sopineet.


      • niksandau
        ylläripylläri kirjoitti:

        >Tästä on esimerkkejä takavuosilta vaikka miten paljon. Sano pojallesi, että et >suostu, mutta tarjoat soppaa, kun häneltä loppuu rahat.

        Juuri näin! Vaikka meillä on lapsellemme tod näk. varaa ostaa asunto kun hän on iso, niin meillä on sama periaate. Soppaa saa tulla pyytämämään, mutta takaamaan emme lähde. Kun sen olemme kerran sopineet.

        Sopan otolla tarkoittanette kupittelua kun pers.aukisena eläminen alkaa ottaa päähän.


    • tikkerperi

      Näiltä, jotka täällä vihoittelevat vanhemmillleen, kun eivät tulleet takaajiksi, kysyisin, miksi he nimenomaan vanhempiaan syyttelevät? Mikä velvollisuus vanhemmilla siihen on sen kummemmin kuin kellään muillakaan ihmisillä? Kävittekö kysymässä kaikilta muiltakin ystäviltä, tuttavilta, työkavereilta, naapureilta ja sukulaisilta? Jos ette, niin mitä valitatte? Ette kysyneet takausta kaikilta mahdollisilta kyseeseen tulevilta ihmisiltä, vain vanhemmiltanne. Oma vikanne, ette käyttäneet kaikkia mahdollisuuksianne.

      Tiedän toki, että vastaus on, että eihän nyt kaikilta ihmisiltä voi kysyä. No miksi ei? Miksi nimenomaan vanhemmilta voi kysyä? Ja kun nämä eivät tule takaajiksi, niin nämä ovat sitten veemäisiä ja inhottavia ihmisiä.

      Takaisitteko itse, tosta noin vaan? Oletteko tasan varmoja siitä, että se ihminen, jonka lainan takaisitte, pystyy asiansa hoitamaan?

      Vaikka tämä ihminen olisikin luotettava ja asiansa hoitava, silti ei ole mukavaa olla vuosikausia sellaisessa tilanteessa, että aina selän takana kummittelee oma nimi paperissa. Jokainen elää omilla varoillaan ja on niinsanotusti oman onnensa seppä. Jos teen epäonnistuneen sijoituksen, syytän vain itseäni ja elän sitten sen mukaan eikä kukaan toinen kärsi minun töppäyksistäni. Mutta jos menen takaamaan toisen ihmisen lainan, en voi ikinä tietää, mitä tuleman pitää. Onhan se varmasti pankin kannalta mukavaa saada kyntensä kiinni jonkun jo maksettuun omakotitaloon ja muuhun omaisuuteen ja varallisuuteen, helppo luvata vaikka kuinka iso laina sitten nuorelle parille, mutta nämä nuoret eivät sitten välttämättä eläkään niin, niin kuin vanhemmat toivoisivat. Heille voi tulla avioero, voi tulla sairauksia, voi tulla työttömyyttä, ihan mitä tahansa. Kiva juttu olla siinä sitten sydän syrjällään.

      Ennemmin minä sitten vaikka lahjoittaisin suoraan rahaa tai lupaisin apua vuokranmaksuun, tai lainanlyhennyksiin, jos sen lainan muuten saisivat. Mutta mitään nimeä en papereihin kirjoittaisi enkä itseäni mihinkään sitouttaisi. Pankkeihin en luota, olen joutunut toteamaan.

      En usko, että pankeilla on kovinkaan suurta halua luopua henkilötakauksista kokonaan, vaikka tällaista on esitettykin. Päinvastoin, nyt kun tilanne on sellaiseksi menossa, että työpaikkoja katoaa ja nuorille tarjotaan vain pätkätöitä, ei olisi lainkaan ihmeellistä, vaikka pankit jo suunnittelisivat uutta aluevaltausta: näiden nuorten vanhemmilla ja isovanhemilla on kiinteää omaisuutta. Jollakin lailla sen voisi asettaa vastatusten tämän nykytilanteen kanssa, jossa nuorten on mahdotonta saada lainaa pankista epävarmojen tulojensa vuoksi. Jos vanhempi polvi haluaa omaisuutensa turvata, on oltava tarkkoina. Mieluummin minäkin vaivaisen omakotitaloni jätän lapselleni perinnöksi, kuin annan pankin muiluttaa sen itselleen lapseni tai lapsenlapseni velkakuvioiden kautta.

    • Asunto takaa 70% lainasta, lopulle 30% joko henkilötakaaja, valtiontakaus tai pankkitakaus. Pankkitakaus on yhdeltä henkilöltä 25 000e ja kahdelta 50 000e. Pankki takaus maksaa pikkuisen vuodessa. Eli kaksi ihmistä pystyy ottamaan vähintään 170 000e lainaa ilman henkilötakaajia. Valtiontakauksen kanssa enemmän.

      nimim. Juuri pankissa käynyt.

    • lollipop hei

      Sen verran voi taata muiden lainoja kuin on maksukykyä ja halukkuutta maksaa taattavien jättäessä maksut sikseen. Muu on suoranaista typeryyttä.

    • sunair500

      Jos lapsellasi on normaalit haaveet omasta asunnosta ja maksu kyvystä, niin kyllä hän saa sen lainan maksettua. Oletetaan, että sen asunnon arvo on 200 000€, Joka jakautuu puoliksi pariskunnan kesken. Lapsesi osuus on 100 000€, johon hän tarvii maksimissaan 20 000€ lisä takaukset. Ei pitäisi kuulostaa pahalta! Kauppakirja on tosin tehtävä sitovaksi omistussuhteen osalta! Asuntojen hinnat näyttää vaan nousevan, että mitä nopeammin ostaa, niin sen halvempaa se on. Ja olikohan olemassa valtiontakauksia ensiasuntoihin?
      Toivotaan että heillä on järkeä ostaa mielummin pieni, mutta oma asunto, kuin suuri ja kallis.

    • 18 vuotias

      Mietin asiaa omalle kohdalleni,niin kyllähän se auttaisi, mutta mielestäni vanhemmilla ei ole minkäänlaista velvollisuutta taata täysi-ikäisten lapsien lainoja.

    • Älä takaa

      Omilla vanhemmillani oli ok tulot ja omaisuutta. Heillä oli kuitenkin aina selkeä linjaus, että lasten lainoja ei aleta takaamaan. Omasta näkökantistani tämä tuntui aina järkevältä. Mitä järkeä siinä olisi, että vanhempani saattaisivat joutua lainojeni maksajaksi? Nyt kun he ovat eläkeikäisiä, ei mieleeni tulisii kuuna päivänä edes kysyä moista.

      Jos on tarkoitus sitoutua sadan tuhannen euron tai suurempaan lainaan ties kuinka pitkäksi ajaksi, niin on ihan ok opetella tätä sitoutumista ensin pari vuotta ja kerätä se tarvittava alkupääoma. Jos haluaa ottaa esim. 20 vuoden lainan, niin sitä asuntoa pitää haluta vielä parinkin vuoden päästä. Tällöin ei pitäisi olla mikään kiire mihinkään.

      Joku ylempänä suositteli ASP-tiliä/lainaa. Siinä säästetään ensin pari vuotta rahaa ASP-tilille ja tämän parin vuoden jälkeen pankki myöntää lainan ilman ylimääräisiä takauksia. Suosittelen tutustumaan.

      http://fi.wikipedia.org/wiki/ASP-laina

      • fuck you finland!!!

        Alle kolmikymppisiä pidetään sellaisessa pätkätyö-työttömyyskurimuksessa että kuka uskaltaa aloittaa niin epävarmoilla tuloilla mitään asuntosäästämistä? Sitten kun viimein saadaan vähän vakaampi työpaikka niin ollaankin jo liian vanhoja ASP-tiliin.
        En ilkeäisi vanhempianikaan pyytää takaamaan asuntolainoja joten kun jonkinlainen katto on pään päällä oltava, joudun maksamaan hirmuvuokraa kämpästäni, se vain nousee ja nousee vuosi vuodelta, en tiedä joudunko jossain vaiheessa kadulle asumaan jos ei enää palkalla pysty maksamaan vuokraa....
        On tästä maasta tullut yksi helvetti p3rkele!! Ei ihme että epätoivoiset teot ovat ruenneet lisääntymään radikaalisti...


      • 24524523
        fuck you finland!!! kirjoitti:

        Alle kolmikymppisiä pidetään sellaisessa pätkätyö-työttömyyskurimuksessa että kuka uskaltaa aloittaa niin epävarmoilla tuloilla mitään asuntosäästämistä? Sitten kun viimein saadaan vähän vakaampi työpaikka niin ollaankin jo liian vanhoja ASP-tiliin.
        En ilkeäisi vanhempianikaan pyytää takaamaan asuntolainoja joten kun jonkinlainen katto on pään päällä oltava, joudun maksamaan hirmuvuokraa kämpästäni, se vain nousee ja nousee vuosi vuodelta, en tiedä joudunko jossain vaiheessa kadulle asumaan jos ei enää palkalla pysty maksamaan vuokraa....
        On tästä maasta tullut yksi helvetti p3rkele!! Ei ihme että epätoivoiset teot ovat ruenneet lisääntymään radikaalisti...

        höpöhöpö, poju. Tässä kaupungissa saa yksiön 270 euron vuokralla/kk. Muuta tänne.Ja asumistuet kaupan päälle. On laitettava suu säkkiä myöten. Jos et ole menestyjä, mitä sinä roikut siellä stadin huumassa. et oo ponnistellu koulussa, joten asu tasosi mukaan.


      • höpöhöpöhöpöhöpöhöp0
        24524523 kirjoitti:

        höpöhöpö, poju. Tässä kaupungissa saa yksiön 270 euron vuokralla/kk. Muuta tänne.Ja asumistuet kaupan päälle. On laitettava suu säkkiä myöten. Jos et ole menestyjä, mitä sinä roikut siellä stadin huumassa. et oo ponnistellu koulussa, joten asu tasosi mukaan.

        En ole poju enkä sinä, mutta en asu stadissakaan. Täällä ei todellakaan saa yksiötä 270 €:lla kuussa, halvimmat taitaa lähteä koirankopeista 450 €/kk. Normaali vuokra on noin 500 /kk.

        Ei minullakaan ole varaa mihinkään, ei oikeastaan enää elämiseenkään.

        Olen ponnistellut kyllä sekä koulussa että sen jälkeen, oikeastaan muuta tehnytkään. Jos se aina ponnisteluista olisi kiinni, olisin miljonääri. On kaksi ammattia, on lisäkoulutuksia, ja on ollut työkokemustakin... Mutta silti pelkkiä pätkätöitä ja nykyään ei enää sitäkään.

        Mitä siellä on missä on 270 €/kk vuokra? Niissä paikoissa työttömyysprosentti on nykyäänkin 15-20% luokkaa, täällä 10-15 % luokkaa.
        Asumistuet ei tule "kaupan päälle" ne maksaa tietyn prosentin tietyistä neliöistä. Ansiosidonnaiset on 45% keskimääräisestä palkasta (tässä, kun pätkätyöläisellä palkkaa saattaa vaihdella), eli eipä niillä mitenkään hurrata niilläkään. Sossu maksaa elämisen ainoastaan juopoille miehille. Ei niille, ketkä yrittävät mitään.

        Suu on säkkiä myöden, ja kaikesta on tässäkin elämässä tullut jo tingittyä, ei vaan ole oikein enää mitään mistä tinkiä.
        Nälkää näkevänä en ole varma, kannattaako edes elää. En ole muutenkaan siitä varma, kun ei tämä kaikesta yrityksestä, muutoksista ja kouluista huolimatta näytä miksikään muuttuvan. Mutta siihen tämä menee. Joko se on laskut tai ruoka. Mistä tinkiä, kun ei ole mitään mistä tinkiä.
        Perustoimeentuloon riittäisi asunto, sähkö ja terveellinen ruoka, ja kun ekan maksaa, ei jää kahteen jälkimmäiseen enää rahaa, puhelimesta tai opintolainojen lyhennyksistä puhumattakaan.

        Mutta kiva, että tässä maassa riittää tuomitsijoita, paskanpuhujia, syyttäjiä, ökyilijöitä vääristyneine tietoineen ja juoruineen, asennevammaisia, joille työtön on edelleen alkoholiongelmainen itse elämänsä tuhonnut ihminen, jotka he varmaan polttaisivat roviolla, jos saisivat, koska heistä on kivaa, kun joku kärsii. Varmaan noilla ja niillä syytöksillä saa omaa orgasmiaan kohotettua uusiin atmosfääreihin elämässään, missä kaikki on niin h*lvetin hyvin.
        Koska kaikkihan tässä elämässä ja maailmassa menee niin tasan ja ansioiden mukaan: paha saa todellakin palkkaa. Muut välttämättä ei.


    • Yksinkertaista

      En.

    • hmm.

      Sinulla ei ole varaa taata. On olemassa asuntoja joissa on ensin yksi summa ja sitten rahoitusvastike hoitovastike. Tai osaomistus- ja asumisoikeusasuntoja.

    • ma7777

      Just kaatu yhdellä tutulla koko laina itselleen maksettavaksi, kun oli taannut hyväuskoisesti lapsensa lainan.

      Maksettavaa jäi vielä kymmeniätuhansia asunnon pakkomyynnin jälkeen.

      Itse en lähtisi lasten asuntolainoja takaamaan. Kaikki vastuu kaatu takaajalle ja lapsi pääsi lainavelastaan!!!!!!!

    • Älä helvetissä takaa

      Älä takaa.

      Syyt miksi EI.

      1.Olet itse velallinen
      2.Olet todella kusessa mikäli homma menee nurin
      3.Nuorten ollessa kyseessä on jopa enemmän todennäköistä että eroavat jossain vaiheessa, kuin että olisivat kimpassa niin kauan että talo tulee maksetuksi.(tästä on paaaalljon kokemusta kaveripiiristä...ostellaan taloja, ja sitten joku pettää, sitten erotaan ja ollaan ongelmissa)
      4.On asunnon ostajan velvollisuus säästää se alkupääoma/käsiraha ja jos ei siihen pysty, on varmaankin kyvytön hoitamaan loppuakin lainasta.

      Jos takaat, kadut varmasti myöhemmin.

    • Auta itseäs myös

      Jälkikasvusi on mennyt pankista kysymään lainaa, ja pankki tietenkin sanoo että pyydettyä lainaa ei valitettavasti noilla tulolla saa. "Miten olisi jos pyydätte vaikka vanhempianne lainalle takaajaksi."

      Paasatut penskat ovat niin tyhmiä, että ei ne mitään realiteeteista ja takauksista yms. ymmärrä. Sinne ne tulee äiskältä pyytämään takausta, niinkuin uutta kevätjakkua. Ijan niinkuin oli pankissa neuvottu tekemään ja kysymään.

      Penskoille on puhuttava normaalilla kielellä, ja normaalilla tavalla, niinkuin alussakin tilannettasi selostit. Sanot että tilanteesi on sellainen, että et yksinkertaisesti voi alkaa minkäänlaiseksi takaajaksi pankkilainoille. Et voi, ja terveytesi ja ikäsi ei sitä enää salli.

      Lapsenkaitsijaksi ja muuksi pienemmäksi avuksi, ja joitakin satoja euroja lainaamaan tarvittaessa, voit kyllä lupautua jatkossakin.

      Lapsesi joko ymmärtää tilanteen ja osaa asettua sinun asemaasi. Tai sitten on niin nuori ja ymmärtämätön eikä osaa, ja suuttuu kun ei mutsi ja fatsi halua auttaa.

      Mutta se on heidän aikuisen elämäänsä ja heidän ongelmaansa.

      Sinä pystyt auttamaan tietyn määrän, mutta et enempää. Ei ole enää sinun vastuullasi ja voimavaroillasi enää rakennettavissa heille kaikkea tietä. Aivan vaan tasaista kuopatonta tietä edettäväksi, jatkuvasti eteenpäin elämässä.

    • yksi takaaja

      Ehdottomasti vanhemman kuullu lähteä takaajaksi lapselleen! Onhan sitten aina se talo, jos huonosti käy. Omalle lapselle sanon täysin kyllä, muille sukslaisille ei. Nimim. Sukulaisen velat joutunut maksamaan!!!! Itelläkin omaa talovelkaa, mutta toisaalta sanoisin, että häpeä, edes pohtia tuollaista...minulle itsestään selvyys, mistä nuoret koskaan voisivat aloittaa ja keräämällä tuota omavastuuta, pitäisi asua vuokralla, vuokrat välillä jopa kovempia, kuin mitä pankin lyhennykset. Tosi on!

      • 563636

        nuoret voi aloittaa lukemalla hyvän ammatin, tekemällä työtä, säästämällä palkastaan, ja ostaa käteisellä vaika koko kaupungin, jos on rahaa.


    • miukumaukumiukuli

      Hei!

      Itse toimimme siten, että aloitimme asuntosäästämisen jo ihan opiskelujen aikana. Kävimme molemmat jonkin verran töissä ja pääosin kaikki kesätkin menivät työelämässä. Valmistuimme mieheni kanssa molemmat keväällä 2001 ja pääsimme molemmat töihin. Olemme kumpikin olleet aina melkolailla säästeliäitä, joten saimme asuntolainaan tarvittavan käsirahan kevääksi 2003 säästettyä. Emme tuolloin olleet vielä naimissa, joten mieheni isä antoi hänelle hieman rahaa, jolloin pystyimme kumpikin sijoittamaan alussa yhtä paljon. En muista prosentuaalista osuutta lainasta, mutta säästimme yhteensä 30000 euroa. Emme tarvinneet enää ollenkaan takaajia. Toki mieheni äiti kajauttikin kovaan ääneen, että ei takaa kenenkään lainoja vaikka mieheni on hyvinkin varakkaasta perheestä. Omat vanhempani olisivat varmasti taanneet, jos tarvetta olisi ollut, vaikka ovatkin ihan tavallisia työläisiä. Onneksi ei tarvinnut keneltäkään takauksia kysellä! Jatkoimme edelleenkin säästeliästä elämäämme ja laina lyhentyi hyvin, kun ylimääräsiä menoja ei ollut. Ensimmäinen lapsemme syntyi vasta 2009, eli lainaa oli maksettu jo hyvin pois ennen äitiyslomalle jäämistäni. Keväällä 2011 keräsimme yhteen kaikki liikenevät rahat ja maksoimme koko lainan pois.

      Eli näin meillä toimittiin ja mielestämme vuokra-asuminen ja säästölinja toimivat omalla kohdallamme tosi hyvin.

      Uskon kyllä, että myös teillä asiat järjestyvät!

      Oikein ihanaa kevättä ja kesää!

    • 18+2

      Ymmärrän että et halua itsellesi jälleen yhtä huolenaihetta lähtemällä takaajaksi. Se on miten asian koet, eikä sinun tarvitse uhrautua kenenkään puolesta. Sinun on vaikea sanoa ei, koska olet oppinut juuri päinvastaista, eli että täytyy uhrautua jne, ja kaiken lisäksi näin tekevä ihminen määritellään "hyväksi".

      Olen lukenut erästä kirjaa, jonka mukaan opimme ajatuksia ympäristöltä lapsuudesta lähtien, ja nämä ajatuset sanelevat meille elämänehtoja, eli toisin sanoen ohjaavat meidän elämää. Tämä näkyy hyvin tässä sinun tilanteessasi, mutta myös ihmisten elämässä yleisesti. Ihmiset eivät yleensä huomaa edes että ajatukset vievät heitä, ja jos joku huomaakin, niin hän olettaa sen olevan luonnollista. Se mikä estyy ajatusten vaikutuksesta on oma tahto, joka joutuu tiedottomuuteen ajatusopin myötä.

      Kirja kuvailee ongelman erittäin tarkalla tavalla, ja siitä löytyvän tiedon varassa oppii tarkastelemaan ajatuksiaan. Kun ajatuksen paljastaa, siitä tulee tietoiseksi jolloin sen voi valita pois. Tällä tavalla voi kasvattaa tietoisuutta itsestään, ja sitä mukaan kun ulkoisista ajatuksista pääsee vapaaksi, oma tahto vapautuu jälleen ohjaamaan elämänvalintoja. Kannattaa tutustua tähän kirjaan, se todella toimii! Lisää sivulla www.alkuajatus.org

    • 031178

      Sinulla ei totisesti ole mitään velvollisuutta taata kenenkään lainaa, ei myöskään lapsesi. Tämä on minun mielipiteeni.

    • fdggfdfg

      Sanotaanko näin että sinulla on helpompi tapa sanoa ei kuin itselläni. On nimittäin kaksi tapaa miksi ei sano ei eli se ettei ole vara sanoa ei ja se ettei kaiken järjesn mukaan voi sanoa kuin ei.

      Sinun tilanteessasi voit kuitenkin ilman filosofiaa sanoa ei tai voithan aina pyytää jotain näyttöä siitä miten ne raha-asiat on hoidettu. Tehdä johtopäätös. Jos itse antaisin lainaa jollekin vaatisin kyllä selvityksen onko säästötilit kunnossa ja onko sijoituksia ja mitä sekä että onko osannut ottaa varatilin sekä määräaikaistilin ja onko laina SÄÄSTÖLAINA eli samalla kun maksaa lainaa pistää sinne säästöön ja niiden säästöjen 10% maksimituotoilla onnistuessa maksaa lainan korot ja käteenkin jää vielä. Tosin säästölainassa tuotot ja säästöt saa vasta kun laina on maksettu. Mutta ymmärsit varmaan periaatteen mitä tässä haen. Täytyy olla näyttöä ja vakuutta muutenkin kuin toisen myöntämällä vakuudella. Tämä takaisi sen että saat itsekin antamallesi vakuudelle takuut.

      Pieni puhuttelu on tietysti paikallaan ja mieluummin peloitella kuin kertoa omasta onnistumisesta lainan kanssa. Puhuttelun on syytä olla tyhjentävä ja karsia turhat luulot ja antaa tosiasiallista faktaa siitä ettei kukaan turhaa kysy onko säästöjä ja onnistuuko kyseinen säästäminen ylipäätään.

    • Tosi on

      Sinä sanoit jo sen:"En halua lähteä takaamaan.." Kaikkea ei kannata tehdä jälkikasvunsa hyväksi. Pitää ajatella myös itseään ja omia mahdollisuuksiaan. Siinä käy helposti niin, että menee omakin asunto.Mitäs jos jäkikasvu vaikka hankkisi asumisoikeusasunnon, ei tarvita suurta alkupääomaa. Mielestäni kyllä itsellä täytyy olla jokin vaikka pienikin pesämuna, ennenkuin alkaa havitella omaa asuntoa.
      Saattaa tuntua kovalta, mutta näin on varsinkaan jos ei ole mikään rikas.
      Täytyy osata myös sanoa ei, jos siltä tuntuu!

    • laktjnqioåun

      Velvollisuutta ei ole, jos ei ole realistisia mahdollisuuksia taata lainaa. Realismi tarkoittaa tässä, että itselle pitää taata kohtuullinen turva. Vakuutusyhtiöön sidottu pankki antaa lainaa ilman omarahoitusosuutta, jos samalla tekee vakuutussopimuksen. Tämä oli oma ratkaisuni, kun oma elossa oleva vanhempani ei kyennyt takaamaan. Pankkini vakuutusyhtiö vaati kaksi vakuutusta, mikä oli o.k.

    • mieti tarkaan.

      En suosittele, että takaat lapsesi lainan ilman, että et tee jonkinlaista sopimusta lainapankin kanssa, että lapsesi maksaa lainaa koroa määrätyn summan kuukaudesta pankille. Jos hän lopettaa lainan maksun, laita sopimukseen, että että takaus loppuu kohdaltasi etkä ole velvollinen maksamaan pankille lainan loppusummaa joka saattaa mennä ulosottoon. Veljeni ja äitipuoleni takasivat veljeni pojan lainan, joka otettiin 1990-luvun alussa ravintolan perustamiseen. Kaveri jätti maksamatta kaikki lainat, joka veljeni joutui maksamaan melkein kymmenen vuotta lainaa takaisin ja äitipuoleni samoin. Hän joutui velkasaneeraukseen ja häneltä otettiin määrätty summa eläkkeestä maksamattoman lainan takia, koska hän oli takaajana eikä muuten pystynyt maksamaan toisen lainaa.

      • Hurjas

        Et ymmärrä mitään takaussopimuksista. "Jonkinlainen sopimus", että takausvaastuuta ei olekaan, jos velallinen jättää maksamatta on sama, kuin ei takausta ollenkaan.


    • Realismi

      Itse sinä parhaiten lapsesi tunnet. Onko lapsesi taloudenpito tai ylipäätään elämänhallinta sellaisella tolalla, että todellinen pelko maksumieheksi joutumisesta on olemassa?

      Älä takaa, jos riski maksumieheksi joutumisesta on ilmeinen. Jos varaa kämppään ei nyt ole, pitää joko kasvattaa tuloja / säästäväisyyttä tai yksinkertaisesti tyytyä vähempään.

    • Aiti :)

      "aloittajalle"...luultavasti sinua ei edes kelpuuteta takaajaksi jos olet noin pian jäämässä eläkkeelle...ei varsinkaan niin isoon lainaan. Isnikään ei kelpaa takaajaksi pienempäänkään lainaan kun on eäkkeellä.

      Sinulla ei ole mitään velvollisuutta taata lapsesi asuntolainaa muutenkaan.

    • aion taata

      Erittäin harvinaista, että takaaja maksaa, kun asuntoilainasta on kyse.. Vai etkö luota jälkikasvun talouden hoitoon? Se on sitten toinen juttu.. Ja senkin asian pankki pyrkii selvittää etukäteen. Jos luottotiedot on mennyt, niin lainaa ei tipu. Ensijaisesti pankki ulosmittaa asunnon ja sitten vasta kyselee takaajalta, jos ei asunto riitä kattamaan suoritteita.

      • pankki saa rahansa

        Asuntolaina-aika on tuollaiset 20-35 vuotta ja sinä aikana ehtii kyllä tapahtua paljon. Jälkeläinen ehtii sotkea raha-asiansa vähemmässä ajassa kuin asuntolaina-aika kokonaisuudessa, eikä homma ole aina itsestä kiinni.

        Et ole selvillä kuinka takaustasi hoidetaan, eikä pankki ole sinuun yhteydessä kuin vasta sitten kun on jo liian myöhäistä. Mistä tiedät, kuinka kuukautisia lyhennyksiä hoitavat? Takaukset eivät ole luottamusasioita, tilanteet saattavat muuttua hetkessä. Kyllä kaikki maksuvaikeuksiin ajautuneet perheelliset ja yrittäjätkin ovat olleet ihan luotettavia tyyppejä, mutta kun maksut rästiytyvät kun on luottoa ja lainaa useampaan paikkaan. Homma vain karkaa haluamatta hallinnasta, ja sellaisesta tilanteesta yritetään selvitä mahdollisimman kauan itsenäisesti, koska hippasen haittaa itseä myöntää, ettei oikein ollutkaan talousasiat hallussa kun piti hankkia kaikki vempaimet mitä naapurin tenavillakin on.


      • totuus

        Siksi pankki nimenomaan vaatii takauksen , koska se ei osaa ennustaa , eikä se näe tulevaan , onko lainaajaan luottamista vuoden tai kolmen kuluttua.
        Luottotiedot menevät yhtä sutjakkaasti talolainallisilta kuin pikkuvipeillä jokapäiväistä hauskaa rahoittavilta työtä vieroksuvilta norkoojilta.


    • ei takausta ei laina

      ei missään nimessä.jos laina jääkin sinun maksettavaksi eläkkeestä ei jää mitään käteen kun ulosottomies vie eläkkeen.jos olisi rahaa voisit lainata korko päivän korko koko lainaajalle.itse lainasin omalle pojalle rahat talon ostoon,sitten haki kiinne lainan talolle ja maksoi lainan takaisin.ei missään nimessä lainata eikä takauksiin ryhdytä,jos on pienituloinen itse saan työttömyyskorvauksen vaikka olen työkyvytön ja syön särkyihin ja vaivoihin kourallisen lääkkeitä päivässä.

    • Ei taakkana

      Minusta lapsen pitäisi ymmärtää ettei pyydä vanhempiaan takaajiksi.
      Jos hän ei ymmärrä selitä asia hänelle.
      IItselle ei tulisi mieleenkään pyytää, sillä ikinä ei voi olla varma saako lainan maksettua. Terveys voi pettää,työpaikan voi menettää, mies jättää jne.
      Ennemmin asun vuokralla kun vien yöunet vanhemmiltani.
      Jos et halua taata lainaa, älä tee sitä.
      Vanhempien pitäisi puhua lapsille nämä asiat selväksi jo ennenkuin he tulevat kyselemään tällaisia.

      • rahaleikit

        Viina on lähtenyt viemään montaa miestä ja naista. Taloja ja osakkeita pakkohuutokaupataan taas entiseen tyyliin. Naapurin nuorimies innostui raviveikkauksesta, peliin meni enemmän kuin tuli. Lainaerät rästiintyivät ja hän oli sopinut pankissa maksaa pelkkiä korkoja, että saa tasaantumaan talouden. Samoin rästiintyivät asuntovastikkeet ja muut laskut. Asunto meni taloyhtiön hallintaan maksamattomien vastikkeiden takia. Kalja on alkanut maittaa ja luulee hukuttavansa laskut humalaan.
        Varakkaat vanhemmat alkoivat rahoittaa heti elämää kun heihin otettiin pankista yhteyttä.


    • Ymmärrän huolesi. Keskustele pankinjohtajan kanssa asiasta, koska
      teillä on yhteinen asia/ etu.

      Mikäli takaus ei ylitä asunnon arvoa kaikki on periaatteessa kunnossa,
      mikäli ylittää ei kannata lähteä mukaan.

      Keneltäpä lapset muultakaan takaus pyytävät, kuin vanhemmilta.
      Taatkaa yhdessä kummankin vanhemmat !!

      • miettisitte vielä

        Jos lapsia tänne maailmaan laitetaan, on niistä huolehdittava loppuun saakka. Mitä toi on olevinaan, että aikuiset lapset jätetään tuuliajolle selviytymään yksin arjesta ja monimutkaisista raha-asioista? Vanhemmat ovat velvollisia huolehtimaan aikuisten lasten huolettomasta elämästä. Lapsille ei saa päästää tulemaan pettymyksiä elämässä, heillä kuuluu olla kiva ja huoleton elämä aikuisenakin.

        Hopi hopi vanhemmat.
        Kiiruusti pankkiin takamaan pilttien heti-mulle-kaikki-nyt-elämä. Ehditte sitten tulevina vuosina suremaan omaa tilannetta ja ahdinkoa, jos sellaiseen joudutte, eikä pilttine ole tottuneet teitä auttamaan missään tilanteessa. Siinä hetteikössä tulette olemaan yksin.


    • F

      Kannattaa olla asp-sääsätjä silloin asunto käy vakuudesta eli takaajia ei yleensä tarvita..

    • monttunen

      Omistamalla on halvempaa asua ja kartuttaa omaisuutta, mutta jos ei ole alkupääomaa ei pääse omistajaksi. Näin ne luokkaerto syntyvät. Voi kysyä haluaako, että oma lapsi kituutta vuokralaisena. Kun perheen jäsenet käyttäytyvät vasuullisesti ja lainaavat toisillensa lisäävät he varkkuutta. Suomalaiset ovat keskenään niin kateita, etteivät pysty tähän taloudellisesti järkevään toimintaan.

    • asunnollistunut

      Lainan takaajahan ei nykypäivänä joudu koskaan maksumieheksi.
      Jos esim. taattu kiinteistö pakkohuutokaupataan maksuhäiriöiden vuoksi, maksetaan ensimmäisenä pois juuri tämä ns. takuu laina.
      Juuri asuntolainan ottaneena, voin sanoa ettei omaa äitiäni pelottanut nykyisten sopimusten kanssa tulla takaajaksi.

      • kyselee uuno

        MIKSI takaajia sitten pitää olla?


    • sdvVv

      Hei. Järjestäköön asumisensa miten haluavat. Älä lähde takaamaan rahattomien lainoja. Kaikilla ei vaan ole rahaa ja mahdollisuutta hankkia omaa, eläköön sen mukaan.

    • 52346

      Sano, että saa asua kotona ja säästää? Jos ei kelpaa niin muuttakoon vuokralle, ite en kyl kenenkään lainoja lähtis takaamaan.

    • Lainaalainalla

      Hei.

      Jos junioorisi mielestäsi on luottamuksen arvoinen ja on hoitanut raha-asiansa edes kohtalaisen hyvin, voisit esim lainata hänelle summan jonka avulla hän saisi lainaosuutensa ilman takausta... mikäli ei ole mistään raapia tuota summaa kasaan voit ottaa itsellesi sen kokoisen lainan ja lainata sen hänelle eteenpäin.

      Näin menettelemällä poikasi saa sinulta tärkeää apua asunnon ostoon ja sinun kantama riski on vain oman lainasummasi suuruinen.

      Kannattaa tehdä asianmukaiset lainapaperit poikasi kanssa, muuten voi ruveta esim verottaja ihmettelemään ja onpahan sitten ainakin näyttöä jos hommat menee pahimmalla mahdollisella tavalla.

      Vuokralla asuen ei tosiaan ole helppoa säästää pesämunaa asuntoa varten.

      Katso kuitenkin ettei poikasi siippoineen lähde ostamaan liian kallista asuntoa tuloihinsa nähden.

      Pienemmästä on hyvä ponnistaa sitten isompaan, niin lainakulutkin pysyvät pienempinä.

      Itse sain juuri kuvatunlaisen avun omalta isältäni 7 v sitten (ei tosin joutunut ottamaan lainaa, kun oli sopivasti löysää) ja koko ajan olen ollut hiton tyytyväinen ratkaisuun.

      Ei harmita ollenkaan kun lyhennykset vastikkeet ovat samaa luokaa tai ehkä jopa halvemmat kuin vastaavassa vuokrat ja 7v on lainaa tullut maksettua 30.000 omaan taskuun =)

      • ?

        Entä jos näitä poikia on vaikka 5kpl ja kaikki haluavat tasapuolisuuden nimissä saman? Äiti ottaa kaikille lainan omiin nimiinsä?


      • jfjwkahdk
        ? kirjoitti:

        Entä jos näitä poikia on vaikka 5kpl ja kaikki haluavat tasapuolisuuden nimissä saman? Äiti ottaa kaikille lainan omiin nimiinsä?

        Tottahan tuo on. Käsittääkseni aloittajalla on tämä edessä vain yhden lapsen kanssa. Toki jos on useampi nassikka, niin tasapuolisuuden nimissä ei ole mahdollisuutta samaan. Pitää pelätä niillä korteilla mitä on jaossa saanut käteen. Mutta ainakin itse ajattelen niin, että sitä autetaan joka apua eniten kaipaa... Jos itselläni olisi esim 5 lasta, joista yhdellä olisi tiukka tilanne jossa voisin olla avuksi, en jättäisi auttamatta vain siksi, etten voisi muita auttaa samalla tavalla.
        Toki paskamainen tilanne jos kaikki kaipaavat samanlaista apua.


      • ?
        jfjwkahdk kirjoitti:

        Tottahan tuo on. Käsittääkseni aloittajalla on tämä edessä vain yhden lapsen kanssa. Toki jos on useampi nassikka, niin tasapuolisuuden nimissä ei ole mahdollisuutta samaan. Pitää pelätä niillä korteilla mitä on jaossa saanut käteen. Mutta ainakin itse ajattelen niin, että sitä autetaan joka apua eniten kaipaa... Jos itselläni olisi esim 5 lasta, joista yhdellä olisi tiukka tilanne jossa voisin olla avuksi, en jättäisi auttamatta vain siksi, etten voisi muita auttaa samalla tavalla.
        Toki paskamainen tilanne jos kaikki kaipaavat samanlaista apua.

        Voivat silti piruuttaan vaatia saman. Sisaruskateus on kateudesta suurimpia.


      • tavallistaonnekkaampi
        ? kirjoitti:

        Voivat silti piruuttaan vaatia saman. Sisaruskateus on kateudesta suurimpia.

        No sitten se on vaan voi voi ja lämmin leipä. Jos on niin paha sisaruskateus päällä, niin ei edes ansaitse sellaista apua.

        Tiedän kyllä että sellaisia ihmisiä löytyy, mutta minun on hankala ymmärtää miten heistä tulee sellaisia. Itselläni on veli ja sisko. Olisin valmis tekemään heidän puolestaan lähes mitä vaan ja veikkaan että homma toimii molempiin suuntiin.

        Ehkä olen vaan tavallista onnekkaampi siinä suhteessa tavallista onnekkaampi.


      • tavallistaonnekkaampi
        ? kirjoitti:

        Voivat silti piruuttaan vaatia saman. Sisaruskateus on kateudesta suurimpia.

        No sitten se on vaan voi voi ja lämmin leipä. Jos on niin paha sisaruskateus päällä, niin ei edes ansaitse sellaista apua.

        Tiedän kyllä että sellaisia ihmisiä löytyy, mutta minun on hankala ymmärtää miten heistä tulee sellaisia. Itselläni on veli ja sisko. Olisin valmis tekemään heidän puolestaan lähes mitä vaan ja veikkaan että homma toimii molempiin suuntiin.

        Ehkä olen vaan tavallista onnekkaampi siinä suhteessa tavallista onnekkaampi.


      • tavallistaonnekkaampi
        ? kirjoitti:

        Voivat silti piruuttaan vaatia saman. Sisaruskateus on kateudesta suurimpia.

        No sitten se on vaan voi voi ja lämmin leipä. Jos on niin paha sisaruskateus päällä, niin ei edes ansaitse sellaista apua.

        Tiedän kyllä että sellaisia ihmisiä löytyy, mutta minun on hankala ymmärtää miten heistä tulee sellaisia. Itselläni on veli ja sisko. Olisin valmis tekemään heidän puolestaan lähes mitä vaan ja veikkaan että homma toimii molempiin suuntiin.

        Ehkä olen vaan tavallista onnekkaampi siinä suhteessa tavallista onnekkaampi.


    • maltti valttia

      Takaajan voi niinsanotusti ostaa. Mulla maksoi 200k lainaan reilu 3000€ joka on mun mielestä todella pieni hinta ettei ole vastuussa kenenkään läheisen tulevaisuudesta kaiken mennessä pieleen. Jos tuon hintainen takaaja on liikaa, niin kannattaa miettii onko järkevä lähtee omistusasunto projektiin.

      • mikä??

        Mikä se sellainen kauppa on? Tarkoitatko pankin kanssa tehtyä omatakaus"kauppaa"? Vai jonkun ulkopuolisen kanssa tehtyä epävirallista takauskauppaa?


    • Isätön

      Asunto pitää ostaa puoliksi tai yksin! Muut järjestelyt tuntuvat hölmöiltä. Itse pyysin vuosia sitten vanhempiani takaamaan asuntolainan ja he suostuivat. Teimme tarjouksen yhdestä asunnosta ja soitin vanhemmilleni että menemme laittamaan nimet paperiin ja sitten pankkiin. Vanhempani perääntyivät heti. Samalla puhelinsoitolla meni välit poikki kokonaan. Kesti puoli vuotta että löysimme uuden talon ja saimme pankista lainan ilman takaajia! Parasta että olet rehellinen ja kerrot heti että vastuu on liian suuri. Varsinkin jos olet menossa laittamaan vieraalle nimen paperiin. Itse en laittaisi nimeä mihinkään lainapaperiin!

    • ÖDV KGvä

      Sinä itse tunnet lapsesi, voiko luottaa ettet joudu maksumieheksi... Hän ei taida olla ihan teini tai nuori aikuinen? Ajattelin vaan kun kerrot kohta itse jääväsi eläkkeelle... Mä olen aika jäävi sanomaan mitään, kun en ole ikinä vanhemmiltani lainannut rahaa vaan pyrkinyt pärjäämään itse. Itse on maksettu lainat ilman vanhempien takauksia jne. Tosin nyt ajat on toiset, mutta tiedän moniakin nuoria, jotka ovat säästäneen pienen pesämunan ja sitten ottaneet asuntoa vastaan lainan, saaneet valtion takaukset yms.ilman vanhempien takauksia. Siis miksipä ei jälkikasvusikin?

    • seppoiul

      on velvollisuus jos olet kasvattanut kunnon pojan. Ei ole jos olet epäonnistunut

    • tatkaa taatkaa

      Tietysti kannattaa taata lasten lainoja tappiin asti. Niin paljon takauksia kuin pankki suo tehdä. Pankki kyllä pistää pelin poikki siinä vaiheessa kun omaisuutenne ei riitä takuiksi.

    • kokemusta on

      Kokemusta on erään lähiomaisen kautta jälkikasvun lainan takaamisesta. Vävy ei alkuunkaan huolehtinut lainastaan ja se lankesi sitten rouvan isän maksetavaksi. Hän menetti talonsa ja kaiken, joutui vuosiksi velkasaneeraukseen.

      En suosittele, en sitten mitenkään. Voit menettää omantalosi ja joutua itse vuokralle ja velkasaneeraukseen.

      Jos nuoret eivät ole edes naimisissa. niin heidän omistusosuutensa taloon/osakkeeseen on tietysti se, minkä kumpikin siihen sijoittaa. Kerro lapsellesi kahden kesken, mikset voi taata lainaa. Avoliittolaisilla on suhteen katkeaminen paljon tavallisempaa kuin avioliitossa olevilla ja sitten ainoa, joka on liemessä, olet sinä itse.

    • omatakaus

      Lainamme oli n.100 000 ja ei ollut säästettyä rahaa ja eikä otettu takaajia, vaan nordea tarjosi omatakaus-nimistä ratkaisua eli maksoimme itse noin 1500€ omatakausta ja ei tarvinnut vaivata lähimmäisiä. se lisättiin lainaan.
      eli kerrostalokolmio 96 000€ ja omatakaus kaikki kulut niin melkein 100 000€.
      tämä oli vuonna 2008.

    • Zupst

      Ostin kämpän pari kuukautta sitten, hinta 84k johon pankki vaati 5% oman osuuden eli eipä tuo summa päätä huimannut, lopun takuuna käytettiin tulevaa kämppää ja valtiontakausta. Suosittelisin pariskuntaa SÄÄSTÄMÄÄN sen 10-15k joka kelpaisi sitten käsirahaksi, ei pitäisi olla kuin parin vuoden projekti jos molemmat töissä. Samalla tulisi testattua sitä parisuhteen kestävyyttä kun rahasta tekee tiukkaa, sitä samaa on kuitenkin tiedossa sitten 10-20 vuotta eteenpäin eli parempi katsoa kuin katua...

      Yksi hyvä vaihtoehto jos ei olla naimisissa on jakaa asuminen eli toinen ostaa asunnon (saa samalla ensiasunnon veroalen) ja toinen hoitaa sitten laskut ruokamenot, menee omasta kokemuksesta sanottuna melko tasoihin kun pidemmässä juoksussa vertailee. Jos yhdessä otetaan laina niin kannattaa ottaa suhteessa 60% ja 40% (tms, ei kuitenkaan 50/50%) osapuolten kesken koska tuolla tavalla ensiasunnon verovapauden saa myös seuraavaa asuntoa ostaessa kun heittää prosentit nurinperin...

      • Einiinreilua?

        Ei olla naimissa, toinen ostaa asunnon ja toinen hoitaa laskut ruokamenot??? Mitään näin järjetöntä en ole kuullutkaan.Käsittäisin jos olisit sanonut, että jos ollaan naimisissa ja avioehtoa ei ole.

        Kumpi haluaisit olla eron hetkellä, asunnon ostanut vai laskut maksanut?


      • gbghghf
        Einiinreilua? kirjoitti:

        Ei olla naimissa, toinen ostaa asunnon ja toinen hoitaa laskut ruokamenot??? Mitään näin järjetöntä en ole kuullutkaan.Käsittäisin jos olisit sanonut, että jos ollaan naimisissa ja avioehtoa ei ole.

        Kumpi haluaisit olla eron hetkellä, asunnon ostanut vai laskut maksanut?

        olet täysin oikeassa, älytön puhallus tuo juttu! Vaimoko maksaa yhteiset laskut, ja mies panee omaan asuntoonsa, eli saa jossain vaiheessa ison potin. Ja puoliso kustansi koko elämän, mikäs siinä olessa ja erotessa! huh huh!


    • Cloetta...

      Ei sinun tarvitse koko lainaa taata. Meillä ainakin pojan asuntolainan vakuudeksi tuli itse asunto ja me vanhemmat takaamme 10 % otetusta lainasta ja tämä osuus maksetaan ensimmäisenä pois. Pojalla oli tosin omarahoitusta muutama tuhat euroa.

    • Lundia

      Minusta aivan hävytöntä käytöstä kieltäytyä suoraan takaamasta, jos jälkikasvusi on yhtään kunnollista sorttia. Lainaa kun ei saa ilman takausta. Todennäköisesti maksavat itse kuitenkin lainansa ja sinä saat olla rauhassa ja säilyttää välit. Ainakaan ilman kunnon selvitystä pankin kanssa en lähtisi kieltäytymään. Omat vanhempani ilmoittivat, etteivät takaa, koska "jotain voi käydä", joten vuokralla sitten eletään, he suhaavat turvallisesti oman asunnon, mökin ja kaupunkiboksin väliä. Mulle otti tosi koville, eikä välit ole enää kunnossa. Kyllä yksi vanhempien tehtävistä on auttaa ensiasunnon hankinnassa, piste.

      • oot ihme vauva!

        BYÄÄÄÄÄÄÄ! MIKS EI MUN VANHEMMAT ANNA MULLE KAIKKEE JUST NYT HETI, KUN KAVEREILLAKIN ON, MULLAKIN ON OLTAVA! NYYYYTTTT HETI MULLE TALO JA AUTO JA ULKOMAANMATKAT!!!!!! JOS ET ANNA, VAUVA SUUTTUU JA ALKAA ITKEMÄÄN!!!!!


      • Se persaukinen taas

        Eiköhän "hävytön käytös" ole jotain ihan muuta kuin se, että ajattelee asioita realistisesti puolin ja toisin.

        Jos välit menevät moisesta, niin olkoot mennäkseen, sanoisin en niinkään omaa jälkikasvuani ajatellen, vaan ihan yleisenä periaatteena.

        Ihmisten väliset suhteet ovat enimmäkseen kaupankäyntiä. Soisin kuitenkin, että lasten ja vanhempien väliset suhteet eivät sitä olisi.

        Omaa jälkikasvua voi elämänmittaisella matkalla auttaa muutoinkin kuin rahallisesti, jos rahalliset mahdollisuudet ovat rajalliset. Jopa vielä silloinkin, kun tämä on aikuinen.


    • Hyvä aika säästää

      Minkä ikäisiä he ovat ja kauan ovat olleet kimpassa? Jos hieman reilut parikymppisiä ja kimpassakin ollaan oltu vasta parisen vuotta, niin ei todellakaan mitään kiirettä omaan kämppään, ne suunnitelmat vaihtuu silloin kuin sukat jalassa...
      Onko molemmat vakkariduunissa?
      Riittävätkö tulot lainanhoito kulujen jälkeen elämiseen jos ja kun korot nousevat yli 6%.
      Jos oma rahan käyttö ja yleensäkin talous on kunnossa, niin tuonlainen 15% omarahoitteinen takaus on aika näppärä saavuttaa hyvinkin nopeaa kun vain malttaa säästää, ja nythän sitä on hyvä aika harjoitella.
      Jos ei sitä mitenkään pysty säästämään, niin silloin on lainahaaveetkin syytä haudata.

    • Theo

      Jos kuin minun tapauksessa molemmilla minun nuorilla on yliopistot käyty ja toinen erikoistui jo alalle jossa ei ole osaajia suomessa kuin kourallinen ja nekin vanhoja pieruja,toinen on viittä vaille valmis ja työtä hakematta tarjottu kolmea vakipaikkaa pienen palkkakisan kera. NIIN JOS luotat niin auta ihmeessä,mutta tee paperit lakimiehellä eduksesi, usko pois se onnistui meillä ja se onnistuu sinullakin. Valtio ei koko summaa takaa ja kehoittaakin vakuuttamaan sopimukset niin että oppivat olemaan kunnolla ja ei sitä minä kyllä eroan kuulu kertaakaan,ainakaan lainanmaksun aikana.Sitten sinunpuolestahan voivat tehä mitä tahtovat,mutta totuus on että ei niitä uusia onnistujia tule jollei läheiset jeesaa. Kymmene vuoden päästä on sitten mummin ja papan polvella lasten lapsia,eikä koulutettuja omia penskoja örimässä keppana pöhnässä että vielä minä näytän ja rikastun. Jaksamista sulle,on se vaikea päätös.

    • Jore800

      Itse olen ylpeä siitä, ettei vanhempani suostuneet takaamaan yhenkään lapsen lainoja vaikka olisivat helposti voineet näin tehdä. Kyseessä oli periaate ja hyvä periaate olikin.

      Vaihdoin autoa vanhempaan ja painoin duunia kuin mielipuoli, jotta sain käsirahan kasaan ja ei muutaku ostamaan.. Nyt 32v velat on maksettu ja kämppä on oma..

      Osa aikuistumista on lopettaa ruikuttaminen takauksista ja muusta, mahdollisuuksia kyllä on jos vaan on intoa!

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.

      Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j
      Maailman menoa
      739
      4903
    2. Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen

      Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.
      Maailman menoa
      659
      4088
    3. Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?

      Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.
      Ikävä
      173
      2281
    4. Harmi että

      Pidät niin vastenmielisenä. Olen minäkin välissä ollut ihan kamala sinulle ja ihmetellyt miten voit minusta tykätä. Se o
      Ikävä
      16
      2047
    5. MTV: Katri Helena repäisee kunnolla - Aivan uudessa roolissa TV:ssä - Tätä ei arvannut!

      No nyt iskelmälegenda ja koko kansan Katri Helena kyllä repäisee kunnolla! Upeaa heittäytymistä, Katri Helena! Lue, mis
      Suomalaiset julkkikset
      40
      1848
    6. Miten saisin

      Sinut omakseni?
      Ikävä
      96
      1686
    7. TELIA pakottaa 4G-liittymiä väkisin 5G-liittymiin, vaihtaa ilman lupaa

      Ihmisten sopimuksia! https://www.is.fi/digitoday/mobiili/art-2000011063159.html "Telia on lähettänyt osalle 4g-asiakka
      Maailman menoa
      167
      1431
    8. OP Kaskimaa

      Niin sitten pankki vaihtaa nimeään ja pääkonttori siirtyy ties minne. Pulkkisen visio, Kainuu ei kelvannut.
      Kuhmo
      30
      1198
    9. Viimeiset helmiterveiset

      kaivatullesi tähän alas 🙇💙
      Ikävä
      94
      1134
    10. Ajattele miten

      Paljon ottajia sinulla olisi
      Ikävä
      87
      1121
    Aihe