Nykyautojen valtava himmelivarustus ja surkea kertakäyttötekniikka yhä hämmästyttää.
Alustan heppoiset osat, erityisesti kumit ja puslat! joita on saanut vaihtaa joitakin jo 50-tuhannen kohdalla, kuten joitakin muitakin alustan osia.
Auto ei ole halvinta laatua/merkkiä ,silti puslien kumeissa esiintyy jo vanhenemisesta johtuvia murtumia , vaikka auto on vasta 3-vuotta vanha ja ollut kevyessä käytössä.Säilytetty tallissa.
Auto pitää kaamean rengasmelun ja kulkee kuin kova-jyrä muutenkin...aivan kuin jouset puuttuisi..heh. Tämä ajo-Laitos ehkä tarkoitettu varmaan johonkin rata-ajoon..??
Sen sijaan lähes 50-vuotta vanha V-8 Fordini jonka purin ja kokosin, osoitti miten on tehty kestävä mukava auto. Auto kulkee lipuen ja kyyti on mukavaa. Etupään erillisjuosituksen kumiosat olivat vielä käyttökelpoiset, mutta toki "rumat". Ja kaikissa nivelissä ym. oli rasvanipat, eikä niitä olisi ollut tarvetta edes vaihtaa kaikkia. auton kumiosat olivat välttävässä kunnossa yleensä.
Nykyhärvelien "kumiosat" ovat jotain haihtuvaa muovimoskaa..??
Kaikki Fordin apulaitteet olivat toimivia, jopa tasavirtalaturi tuotti sähköä. yhtään ohjaamon nippulaa ja nappulaa ei ollut jäänyt käteen..kuten monissa nykymuovileluissa on tapana.
Nykyautossa kestää vain moottori oikein käytettynä, kun öljyt ja metallurgia tavattoman kehittyneitä.
Toki vanhan Fordin koneessa on laadukkaita metalliseoksia tarpeellisissa paikoissa. Mutta valujälki ja toimivuuden kannalta sivuosat tietysti karkeudessaan järkyttää nykyihmistä, jolle turhanpäiväinen esteettisyys on tärkeää.
Toki hyötysuhteessa on eroja, mutta ei fordi montaa litraa enempi vie pintakaasulla ajellessa, tuntuu jaksavan silti ihan hyvin.
Käyttöautoni turpomoottoria polkemalla saa helposti menemään 10-15 -litraa sadalle!
Mahtaakohan näiden keskiluokkaisten autojen kaahaava ajotyyli olla peräisin siitä, että niillä on pakko päästä nopeasti määräpäähän, kun niissä ei viidy pitkään ?
Naurettavaa testata nykyaikana autojen ominaisuuksia ja todeta,että joissakin äärioloissa esiintyy epävakautta jne...maksamme turhista huippunopeuksista ym. muista, senkin rahan voisi laittaa mukavuuteen ja ajella vain sataaviittäkymppiä !
Nyky himmeli-autot verrattuna menneeseen
42
805
Vastaukset
- koeajo kannattaa
>>Auto pitää kaamean rengasmelun ja kulkee kuin kova-jyrä muutenkin
Kuvauksesi perusteella kyse ei ole Renaultista.- tyhjänpäiväisyyksiä
Niiimpä,ennen oli kaikki paremmin ja parempaa..... vai oliko sittenkään?
- luulen !
Kyllä kai se on audi ?
- AjoArska
Aloittaja on tismalleen oikeassa, meille myydään turhaa halpaa sälää nippelinpyörittäjille.
Ajan minäkin uudehkolla mukalaatu merkillä , mutta yhdyn mielipiteeseen. Nykyauto on persoonaton muovihimmeli typerine lamppuineen ! - Ameriikan romua
50 vuotta sitten auton moottirit hajosivat 100tkm kohdalla, öljyt piti vaihtaa 3tkm välein,
nippoja rasvata yhtenään, sytytyspuoli oli ihan surkeaa ja mukavuus oli sitä Amerikan lillua joka ei sovi muuta kuin suorale tielle. Kyllä noita vanhan ajan autoja korjattiin yhtenään, mutta sen pystyi tekemään ihan itse jois oli vähänkin taitoa. Ja ne jarruthat olivat suurinta surkeutta mitä ei soisi ihmisen kokea.
Aika muistot kultaa ja ei ne kaikki nykyautot ole onnettomia, ainakin koneet ja vaihteistot kestää kolminkertaisen mitä mummon aikaan.- Amerikan herkkuva;)
Vielä 35 vuotta sitten oli nyrkkisääntönä moottoreitten kestävyydessä 100tkm/tilavuuden litra. Pois lukien Volvot ja Mersut, jotka kestivät paljon pidempään. Japsit ja muut itäautot eivät kestäneet edes sitä. Ei tosin 7 litraisella jenkilläkään 700 tuhatta päässyt.
Öljyt piti vaihtaa tiheämmin, koska öljyt olivat huonoja.
Sytytyspuoli toimi joissakin= Bosch ja amerikkalaiset, joissakin ei toiminut= kaikki muut.
Tulpat paskottuivat aika nopeasti, koska bensat eivät olleet niin puhtaita=hyviä.
Kaasarit olivat vettä ja soraa täynnä joka vuosi, kiitos maanpäällisten polttoainesäiliöitten.
"Amerikanlillu" kyytiin saatat yllättyä vielä tänä päivänäkin, jos pääset sitä kokemaan, ne varmasti toimivat mukaisillakin teillä, mutta rata-autoina niitä ei ole edes yritetty myydä. Hiljaisuudessa sen aikaiset jenkit vetävät vertoja suurelle osalle uusista autoista.
Amerikkalaisissa, Mersuissa ja Volvoissa oli jarrut jo silloin, muissa juurikaan ei.
Vieläkin näkee esim. VAGn autoja, joissa on 19 tuumaiset vanteet ja asperiinin kokoiset jarrulevyt ja takana vielä pienemmät rummut. Ja naminami purkin kokoinen jarrutehostaja.
Tekniikan Maailma on ansiokkaasti mollannut jenkkien jarruja jo -50 luvulta lähtien, mutta vielä tänäkään päivänä ei ihan joka pirssin jarrut kestä useita täysjarrutuksia 180km/h nopeudesta. Vrt. Mustangin koeajo v.1964.
Näihin testeihin ja niistä Essonbaarin keskikaljaringissä tehtyihin johtopäätöksiin useimpien kokemukset jenkkiautoista perustuvatkin.
"Aika muistot kultaa ja ei ne kaikki nykyautot ole onnettomia, ainakin koneet ja vaihteistot kestää kolminkertaisen mitä mummon aikaan."
Tuon viimeisen lauseen allekirjoitan varauksetta.
Lisäyksenä vielä: Turvallisuudessa nykyautot ovat valovuosia edellä jopa -90 luvun kotteroita. Kiitos Volvon ja Saabin. - sitroen.
Amerikan herkkuva;) kirjoitti:
Vielä 35 vuotta sitten oli nyrkkisääntönä moottoreitten kestävyydessä 100tkm/tilavuuden litra. Pois lukien Volvot ja Mersut, jotka kestivät paljon pidempään. Japsit ja muut itäautot eivät kestäneet edes sitä. Ei tosin 7 litraisella jenkilläkään 700 tuhatta päässyt.
Öljyt piti vaihtaa tiheämmin, koska öljyt olivat huonoja.
Sytytyspuoli toimi joissakin= Bosch ja amerikkalaiset, joissakin ei toiminut= kaikki muut.
Tulpat paskottuivat aika nopeasti, koska bensat eivät olleet niin puhtaita=hyviä.
Kaasarit olivat vettä ja soraa täynnä joka vuosi, kiitos maanpäällisten polttoainesäiliöitten.
"Amerikanlillu" kyytiin saatat yllättyä vielä tänä päivänäkin, jos pääset sitä kokemaan, ne varmasti toimivat mukaisillakin teillä, mutta rata-autoina niitä ei ole edes yritetty myydä. Hiljaisuudessa sen aikaiset jenkit vetävät vertoja suurelle osalle uusista autoista.
Amerikkalaisissa, Mersuissa ja Volvoissa oli jarrut jo silloin, muissa juurikaan ei.
Vieläkin näkee esim. VAGn autoja, joissa on 19 tuumaiset vanteet ja asperiinin kokoiset jarrulevyt ja takana vielä pienemmät rummut. Ja naminami purkin kokoinen jarrutehostaja.
Tekniikan Maailma on ansiokkaasti mollannut jenkkien jarruja jo -50 luvulta lähtien, mutta vielä tänäkään päivänä ei ihan joka pirssin jarrut kestä useita täysjarrutuksia 180km/h nopeudesta. Vrt. Mustangin koeajo v.1964.
Näihin testeihin ja niistä Essonbaarin keskikaljaringissä tehtyihin johtopäätöksiin useimpien kokemukset jenkkiautoista perustuvatkin.
"Aika muistot kultaa ja ei ne kaikki nykyautot ole onnettomia, ainakin koneet ja vaihteistot kestää kolminkertaisen mitä mummon aikaan."
Tuon viimeisen lauseen allekirjoitan varauksetta.
Lisäyksenä vielä: Turvallisuudessa nykyautot ovat valovuosia edellä jopa -90 luvun kotteroita. Kiitos Volvon ja Saabin.Pari kommenttia:
"Tulpat paskottuivat aika nopeasti, koska bensat eivät olleet niin puhtaita=hyviä.
Kaasarit olivat vettä ja soraa täynnä joka vuosi, kiitos maanpäällisten polttoainesäiliöitten."
Tulppien paskottumisen ja kulumisen yksi suurimpia syitä oli lyijy.
Kaasuttimissa en ole vettä enkä soraa nähnyt koskaan. En aikanaan korjaamolla enkä sen jälkeen koko 50-vuotisen autoiluaikani kuluessa. Mahdollisesti likaista/vetistä bensaa olen saanut vain kahdesti eräältä Raahen pohjoisreunan asemalta. Senkin häitriöt poistuivat tankattuani muualta. Kaasuttimesta ei löytynyt mitään poikkeavaa. - Amerikan herkkuva;)
sitroen. kirjoitti:
Pari kommenttia:
"Tulpat paskottuivat aika nopeasti, koska bensat eivät olleet niin puhtaita=hyviä.
Kaasarit olivat vettä ja soraa täynnä joka vuosi, kiitos maanpäällisten polttoainesäiliöitten."
Tulppien paskottumisen ja kulumisen yksi suurimpia syitä oli lyijy.
Kaasuttimissa en ole vettä enkä soraa nähnyt koskaan. En aikanaan korjaamolla enkä sen jälkeen koko 50-vuotisen autoiluaikani kuluessa. Mahdollisesti likaista/vetistä bensaa olen saanut vain kahdesti eräältä Raahen pohjoisreunan asemalta. Senkin häitriöt poistuivat tankattuani muualta. Kaasuttimesta ei löytynyt mitään poikkeavaa.Omien kokemuksien mukaan vielä -70 luvulla oli hyvin paljon maanpäällisiä polttoainesäiliöitä, joihin nyt tuppaa vaan vettä kondensoitumaan, pihoja ei ollut pinnoitettu ja hiekka pölisi. Käsipumppujen kaapit olivat päivät pitkät auki ja pistoolit pölyisiä.
Kun sinulla on noin pitkästi tuota kokemusta, muistanet vielä senkin ajan kun Saabeja muutettiin ja tehtiin petrolikäyttöiseksi? Silloin etsittiin kaikki vanhat säiliöt petroolia varten ja kyllä ainakin minun muistini mukaan suodattimet olivat aina täynnä paskaa. Petrolikäyttöisten autojen polttoainesuodattimet piti vaihtaa monta kertaa vuodessa.
Aikaisemmin jos irrallista suodatinta ei ollut, löytyi roskat kaasarin sihdistä.
Lyijyllä varmasti oli osansa tulppien likaantumiseen, mutta lienee bensojen laatukin parantunut. Samoin parantuneet sytytysjärjestelmät auttavat asiaa, kipinä on yleensä todella hyvä, tai sitä ei ole ollenkaan. Vanhalla kuluneella kärkijakajalla ajoituksessa, ennakoissa, kipinässä ja kosketuskulmassa on aina toivomisen varaa. Ja niillä on vaikutusta tulppien kuntoon. - Retkuilija
Kyllä Dartin ja valiantiin koneet ja automaatit kestivät oikein mainiosti. Entäs niiden lämmityslaitteet? Olivat kuin kiukaita, ei tarvinnut palella! Jarrut olivat kyllä paskaa ja ohjaus surkea.
- jfewigjorjioe
Amerikan herkkuva;) kirjoitti:
Omien kokemuksien mukaan vielä -70 luvulla oli hyvin paljon maanpäällisiä polttoainesäiliöitä, joihin nyt tuppaa vaan vettä kondensoitumaan, pihoja ei ollut pinnoitettu ja hiekka pölisi. Käsipumppujen kaapit olivat päivät pitkät auki ja pistoolit pölyisiä.
Kun sinulla on noin pitkästi tuota kokemusta, muistanet vielä senkin ajan kun Saabeja muutettiin ja tehtiin petrolikäyttöiseksi? Silloin etsittiin kaikki vanhat säiliöt petroolia varten ja kyllä ainakin minun muistini mukaan suodattimet olivat aina täynnä paskaa. Petrolikäyttöisten autojen polttoainesuodattimet piti vaihtaa monta kertaa vuodessa.
Aikaisemmin jos irrallista suodatinta ei ollut, löytyi roskat kaasarin sihdistä.
Lyijyllä varmasti oli osansa tulppien likaantumiseen, mutta lienee bensojen laatukin parantunut. Samoin parantuneet sytytysjärjestelmät auttavat asiaa, kipinä on yleensä todella hyvä, tai sitä ei ole ollenkaan. Vanhalla kuluneella kärkijakajalla ajoituksessa, ennakoissa, kipinässä ja kosketuskulmassa on aina toivomisen varaa. Ja niillä on vaikutusta tulppien kuntoon.Käsipumppujen kaapit? Mitä ne semmoiset on?
Viitsisikö vanhemmat herrasmiehet joskus kertoa tällä palstalla millaista oli auton tankkaaminen ja autoilu ylipäätäänkin ennenwanhaan.
Itsellä autoilukokemusta näinä päivinä täyttyy 20v.
Yhden kerran sattui kohdalle eräällä syrjäkylällä jonkin kaupan pihalla bensapumppu jossa oli mekaaninen oktaani- tai pumpun valinta, kyllä oli hieman miettimistä miten se toimii kun olen tottunut kosketusnäyttöihin, tietokoneisiin, jne. :P
- amerikan aatelia
"50 vuotta sitten auton moottirit hajosivat 100tkm kohdalla, öljyt piti vaihtaa 3tkm välein,
nippoja rasvata yhtenään, sytytyspuoli oli ihan surkeaa ja mukavuus oli sitä Amerikan lillua joka ei sovi muuta kuin suorale tielle. "
Ihanko esson baarissa olet kuullut?
Öljynvaihtoväli oli lyhyt johtuen silloisista öljyistä. Mutta jos vaihtoi ne öljyt usein, ei 60-luvun jenkkikonetta 100tkm ajolla rikki saanut.
Ainakaan minulla tai tutuillani ei ole sytyspuolen osien kanssa ollut minkäänlaisia ongelmia, toisin kuin esim. vanhemmissa eurooppalaisissa ta japanilaisissa on ollut.
Ennenhän noita euro-ja japsiautoja oli aina rankemman sadekuuron sattuessa kaikki tienvieret täynnä konepellit pystyssä.
Sinunkin kannattaisi hankkia ihan omakohtaista kokemusta, eikä vain kuunnella toisten juttuja.- Litran jenkkikone
Mutta ei niitä litran jenkkikoneita edes ollu olemassakaan. Se nyrkkisääntö moottorin kestävyydestä, niin kuin edellä oli mainittu.
- Siinä se tuli:
"Toki hyötysuhteessa on eroja, mutta ei fordi montaa litraa enempi vie pintakaasulla ajellessa, tuntuu jaksavan silti ihan hyvin.
Käyttöautoni turpomoottoria polkemalla saa helposti menemään 10-15 -litraa sadalle!"
Paljonkos se sinun Fordisi vie "polkemalla"? Riittääkö 25 litraa sataselle?
Nykyiset pienet bensaturbot vievät pintakaasulla ajaessa alta 6 litraa satasella, ja silti kiihtyvyys on tarpeen vaatiessa ihan ok, eli alle 10 s 0-100 km/h. Vanha Fordisi ei taida kiihtyä noin nopeasti, eikä sen kulutus ole taatusti lähellekään 6 litraa satasella, vaan melkeinpä tuplat, eikös juu?- sitroen.
Turboton 23 v vanha bensakone (450 000 ajokilometriä) vei viimeksi tyhjän peräkärryn kanssa 500 km:n mittausmatkalla 4,9 litraa sataselle. Niin että siinä se sinun nykyauton hyötysuhteesi...
- Just joo
sitroen. kirjoitti:
Turboton 23 v vanha bensakone (450 000 ajokilometriä) vei viimeksi tyhjän peräkärryn kanssa 500 km:n mittausmatkalla 4,9 litraa sataselle. Niin että siinä se sinun nykyauton hyötysuhteesi...
Tarkista mittari ja opettele laskemaan.
- wjiewjiogejoigjeor
Just joo kirjoitti:
Tarkista mittari ja opettele laskemaan.
Kyllä tuo voi pitää paikkansa, muistelen muista juttuketjuista lukeneeni että sitroenillä on Peugeot 205 -89 mikä on aika bensapihin maineessa.
Itsellä oli -90 Mazda 323 1,6 sedan kaasarikoneella ja sekään ei tavallisessa ajossa syönyt 6,5l/100km enempää ainakaan kesäaikaan kun mittasin n. 10v vanhana / 250.000km ajettuna.
Nyt alla Suzuki Alto -11 ja viime syksynä alle 1000km ajettuna kulutus oli 4,9l/100km n. 500km mittausmatkalla, en ole sittemmin viitsinyt kulutusta mitata mutta uutuudenkankeuden kadottua (mittarissa nyt vajaat 10.000km) kulutus lienee tuotakin alempi. - Halpisautoilija
wjiewjiogejoigjeor kirjoitti:
Kyllä tuo voi pitää paikkansa, muistelen muista juttuketjuista lukeneeni että sitroenillä on Peugeot 205 -89 mikä on aika bensapihin maineessa.
Itsellä oli -90 Mazda 323 1,6 sedan kaasarikoneella ja sekään ei tavallisessa ajossa syönyt 6,5l/100km enempää ainakaan kesäaikaan kun mittasin n. 10v vanhana / 250.000km ajettuna.
Nyt alla Suzuki Alto -11 ja viime syksynä alle 1000km ajettuna kulutus oli 4,9l/100km n. 500km mittausmatkalla, en ole sittemmin viitsinyt kulutusta mitata mutta uutuudenkankeuden kadottua (mittarissa nyt vajaat 10.000km) kulutus lienee tuotakin alempi.Minäkin uskon tämän. Omapainoa tuommosella autolla varmaan 600 kiloa. Varmasti halpaa ajella, muissa ominaisuuksissa voi olla sitten toivomisen varaa. Muttase on makuasia, mitä arvostaa.
- HEhehhhh...
Miksi sunnuntai-auton pitäisi kiihtyä nopeasti ? Mitä kauemmin matka kestää, sen pitempi nautinto !
- sitroen.
Just joo kirjoitti:
Tarkista mittari ja opettele laskemaan.
Tarkistettu on. Nopeusmittarin virhe tällä yksilöllä on 8 %, matkamittarin alle 1 %. Toisella samanlaisella ja -vuosimallisella nopeusmittarin virhe alle 1 %, matkamittaria ei tarkastettu.
Uudempi mittaustulos noin 1000 km:n maantieajosta (ilman peräkärryä): 4,4 litraa/sata km. Tästä vähän soratielläkin, muuten nopeusrajoitusten mukaan asfaltilla.
Ja laskemaan opettelusta: Monenko oppilaitoksen päästätodistuksessa sinulla on matikasta kymppi? Minulla vain kolmen...
Auton painon muuttumisen vaikutus kulutukseen tasaisessa ajossa on suuruusluokkaa 1 desi sataa kiloa kohti.
Jo 50 v sitten naurettiin amerikkalaiselle turvallisuusajattelulle. Siellä auto oli sitä "turvallisempi" mitä painavampi se oli... Mitään ei laskettu ajo-ominaisuuksille, jarruille yms. Eli KUN se kolari tulee, niin raskaampi pysähtyy hitaammin. Yhtään ei ajateltu, että voisiko sitä kolaria mahdollisesti jotenkin estää tulemasta tai muuten vaikuttaa kolarin seurauksiin.
Kertoo paljon sikäläisestä filosofiasta. Eihän ole levinnyt tänne, eihän? Muuten vain on tullut pienimpiinkin autoihin joku puoli tonnia lisää painoa...? - Just joo
sitroen. kirjoitti:
Tarkistettu on. Nopeusmittarin virhe tällä yksilöllä on 8 %, matkamittarin alle 1 %. Toisella samanlaisella ja -vuosimallisella nopeusmittarin virhe alle 1 %, matkamittaria ei tarkastettu.
Uudempi mittaustulos noin 1000 km:n maantieajosta (ilman peräkärryä): 4,4 litraa/sata km. Tästä vähän soratielläkin, muuten nopeusrajoitusten mukaan asfaltilla.
Ja laskemaan opettelusta: Monenko oppilaitoksen päästätodistuksessa sinulla on matikasta kymppi? Minulla vain kolmen...
Auton painon muuttumisen vaikutus kulutukseen tasaisessa ajossa on suuruusluokkaa 1 desi sataa kiloa kohti.
Jo 50 v sitten naurettiin amerikkalaiselle turvallisuusajattelulle. Siellä auto oli sitä "turvallisempi" mitä painavampi se oli... Mitään ei laskettu ajo-ominaisuuksille, jarruille yms. Eli KUN se kolari tulee, niin raskaampi pysähtyy hitaammin. Yhtään ei ajateltu, että voisiko sitä kolaria mahdollisesti jotenkin estää tulemasta tai muuten vaikuttaa kolarin seurauksiin.
Kertoo paljon sikäläisestä filosofiasta. Eihän ole levinnyt tänne, eihän? Muuten vain on tullut pienimpiinkin autoihin joku puoli tonnia lisää painoa...?En epäile sivistystasoasi.
Mutta muistan vanhan jenkkiautoilijoitten sananlaskun: Jos oma autosi ei kulje yhtä vähällä polttoaineella kuin kaverin auto, tee niin kuin kaverikin tekee: Valehtele. - Amerikan herkkuva;)
sitroen. kirjoitti:
Tarkistettu on. Nopeusmittarin virhe tällä yksilöllä on 8 %, matkamittarin alle 1 %. Toisella samanlaisella ja -vuosimallisella nopeusmittarin virhe alle 1 %, matkamittaria ei tarkastettu.
Uudempi mittaustulos noin 1000 km:n maantieajosta (ilman peräkärryä): 4,4 litraa/sata km. Tästä vähän soratielläkin, muuten nopeusrajoitusten mukaan asfaltilla.
Ja laskemaan opettelusta: Monenko oppilaitoksen päästätodistuksessa sinulla on matikasta kymppi? Minulla vain kolmen...
Auton painon muuttumisen vaikutus kulutukseen tasaisessa ajossa on suuruusluokkaa 1 desi sataa kiloa kohti.
Jo 50 v sitten naurettiin amerikkalaiselle turvallisuusajattelulle. Siellä auto oli sitä "turvallisempi" mitä painavampi se oli... Mitään ei laskettu ajo-ominaisuuksille, jarruille yms. Eli KUN se kolari tulee, niin raskaampi pysähtyy hitaammin. Yhtään ei ajateltu, että voisiko sitä kolaria mahdollisesti jotenkin estää tulemasta tai muuten vaikuttaa kolarin seurauksiin.
Kertoo paljon sikäläisestä filosofiasta. Eihän ole levinnyt tänne, eihän? Muuten vain on tullut pienimpiinkin autoihin joku puoli tonnia lisää painoa...?"Jo 50 v sitten naurettiin amerikkalaiselle turvallisuusajattelulle. Siellä auto oli sitä "turvallisempi" mitä painavampi se oli... Mitään ei laskettu ajo-ominaisuuksille, jarruille yms."
Varmaan joissakin porukoissa naureskeltiin. Mutta hymy taatusti hyytyi jonkun eurooppalaisen kinnerin ratissa, kun liki kaksitonninen jenkkiauto sattui samalla kaistalla vastaan tulemaan.
50 Vuotta sitten yhdelläkään eurooppalaisella autonvalmistajalla ei ollut minkäänlaista rääpyä naureskella jenkkien jarruille tai ajo-ominaisuuksille, käytännössä kaikki Suomen teillä liikkuneet euroautot olivat vielä surkeampia esityksiä kuin tämän päivän mopoautot. Sen aikaisten euro-ja muitten autojen ajo-ominaisuuksista nyt puhumattakaan.
Jenkeille tuo turvallisuusajattelu on kyllä ollut aika vaikea myydä, eikä se niin pitkällä olisikaan, ilman yhtä Ralph Nader nimistä häirikköä.Tuossa lisätietoa tästä veijarista-> http://fi.wikipedia.org/wiki/Ralph_Nader
Turvallisuuden eteen eniten ovat tehneet Volvo ja Saab, ja siinä sivussa Renault seikkailujen aikana ranskalaisetkin ovat saaneet Volvolta osansa tuosta tietotaidosta. Muuten ne olisivat vieläkin samanlaisia pärevasuja kuin vielä -70-80 luvuilla ja sitä ennen olivat. Korien sinkitys tuli vielä kaupan päälle.
"Kertoo paljon sikäläisestä filosofiasta. Eihän ole levinnyt tänne, eihän? Muuten vain on tullut pienimpiinkin autoihin joku puoli tonnia lisää painoa...? "
Kannattaisiko perehtyä että mihin ja minkä takia sitä painoa on tullut?
Yhteen pahaan kolariin joutuneena ajelen mieluimmin isolla autolla, kuin pienellä autolla. Tulipa samaa kaistaa vastaan minkä kokoinen auto tahansa.
"Yhtään ei ajateltu, että voisiko sitä kolaria mahdollisesti jotenkin estää tulemasta tai muuten vaikuttaa kolarin seurauksiin. "
Kolareitten tapahtumisia tietysti voi estää, mutta siinä paras työkalu taitaa kuitenkin olla liikennesuunnittelu ja säännöt. Nykytekniikalla tosin on mahdollista puuttua myös kuskin tekemiin virheisiin. 50 Vuotta sitten ei tekniikka antanut siihen oikein mahdollisuuksia, mutta jo silloin jenkkiautoissa hyvin yleiset ohjaus-ja jarrutehostimet, ilmastoinnit, hiljaisuus, ajo-ominaisuudet ja yleinen mukavuus tuskin ainakaan pahentivat asiaa. Ellei niitten tuomaa hyötyä ulosmitata kasvaneilla nopeuksilla, kuten uusien autojen ajamiseen sekaantuvien varusteitten hyödyt tupataan kuittaamaan.
Ps. Nuo kertomasi kulutuslukemat ovat niin maltillisia, että miten olisi auton merkki ja malli? - sitroen.
Amerikan herkkuva;) kirjoitti:
"Jo 50 v sitten naurettiin amerikkalaiselle turvallisuusajattelulle. Siellä auto oli sitä "turvallisempi" mitä painavampi se oli... Mitään ei laskettu ajo-ominaisuuksille, jarruille yms."
Varmaan joissakin porukoissa naureskeltiin. Mutta hymy taatusti hyytyi jonkun eurooppalaisen kinnerin ratissa, kun liki kaksitonninen jenkkiauto sattui samalla kaistalla vastaan tulemaan.
50 Vuotta sitten yhdelläkään eurooppalaisella autonvalmistajalla ei ollut minkäänlaista rääpyä naureskella jenkkien jarruille tai ajo-ominaisuuksille, käytännössä kaikki Suomen teillä liikkuneet euroautot olivat vielä surkeampia esityksiä kuin tämän päivän mopoautot. Sen aikaisten euro-ja muitten autojen ajo-ominaisuuksista nyt puhumattakaan.
Jenkeille tuo turvallisuusajattelu on kyllä ollut aika vaikea myydä, eikä se niin pitkällä olisikaan, ilman yhtä Ralph Nader nimistä häirikköä.Tuossa lisätietoa tästä veijarista-> http://fi.wikipedia.org/wiki/Ralph_Nader
Turvallisuuden eteen eniten ovat tehneet Volvo ja Saab, ja siinä sivussa Renault seikkailujen aikana ranskalaisetkin ovat saaneet Volvolta osansa tuosta tietotaidosta. Muuten ne olisivat vieläkin samanlaisia pärevasuja kuin vielä -70-80 luvuilla ja sitä ennen olivat. Korien sinkitys tuli vielä kaupan päälle.
"Kertoo paljon sikäläisestä filosofiasta. Eihän ole levinnyt tänne, eihän? Muuten vain on tullut pienimpiinkin autoihin joku puoli tonnia lisää painoa...? "
Kannattaisiko perehtyä että mihin ja minkä takia sitä painoa on tullut?
Yhteen pahaan kolariin joutuneena ajelen mieluimmin isolla autolla, kuin pienellä autolla. Tulipa samaa kaistaa vastaan minkä kokoinen auto tahansa.
"Yhtään ei ajateltu, että voisiko sitä kolaria mahdollisesti jotenkin estää tulemasta tai muuten vaikuttaa kolarin seurauksiin. "
Kolareitten tapahtumisia tietysti voi estää, mutta siinä paras työkalu taitaa kuitenkin olla liikennesuunnittelu ja säännöt. Nykytekniikalla tosin on mahdollista puuttua myös kuskin tekemiin virheisiin. 50 Vuotta sitten ei tekniikka antanut siihen oikein mahdollisuuksia, mutta jo silloin jenkkiautoissa hyvin yleiset ohjaus-ja jarrutehostimet, ilmastoinnit, hiljaisuus, ajo-ominaisuudet ja yleinen mukavuus tuskin ainakaan pahentivat asiaa. Ellei niitten tuomaa hyötyä ulosmitata kasvaneilla nopeuksilla, kuten uusien autojen ajamiseen sekaantuvien varusteitten hyödyt tupataan kuittaamaan.
Ps. Nuo kertomasi kulutuslukemat ovat niin maltillisia, että miten olisi auton merkki ja malli?Auto on Peugeot 205 vm -89 1,4 litran TU3A-moottorilla, kaasutinmallia. Muuten täysin vakio, mutta sytytystulppien kärjet viilattu wanhojen kilpatulppien malliin, millä en kyllä usko olevan mihinkään mitään vaikutusta. Matkamittarissa 450 000 km.
Ei avattu konetta, vaikka nykyään joskus syökin öljyä ja joskus taas ei. Venttiilit säädetty km-lukemalla noin 60 000 ja tarkastettu noin 350 000 km:n kohdalla; ei säätötarvetta. Ilmanputsari uusittu viimeksi noin lukemalla 100 000 km, bensasuodin tehtaalla asennettu.
50 v sitten vain muutamilla Amerikan autoilla olen ajanut enkä niilläkään paljoa, myönnän. Kuitenkin silloinen uusi Ford Mustang oli erittäin epävakaa ajettava. Ei tahtonut leveäkään tie riittää. Joku muu on kertonut toista; en tiedä oliko kyseisessä yksilössä joku vika (auraus pielessä?). Ja jarrut lähes yhtä tyhjän kanssa. Tehoa kyllä löytyi moottorista...
Ei ollut Ford Cometkaan häävi.
Hiljaisia saattoivat ollakin, en muista enää niin tarkkaan. - Amerikan herkkuva;)
sitroen. kirjoitti:
Auto on Peugeot 205 vm -89 1,4 litran TU3A-moottorilla, kaasutinmallia. Muuten täysin vakio, mutta sytytystulppien kärjet viilattu wanhojen kilpatulppien malliin, millä en kyllä usko olevan mihinkään mitään vaikutusta. Matkamittarissa 450 000 km.
Ei avattu konetta, vaikka nykyään joskus syökin öljyä ja joskus taas ei. Venttiilit säädetty km-lukemalla noin 60 000 ja tarkastettu noin 350 000 km:n kohdalla; ei säätötarvetta. Ilmanputsari uusittu viimeksi noin lukemalla 100 000 km, bensasuodin tehtaalla asennettu.
50 v sitten vain muutamilla Amerikan autoilla olen ajanut enkä niilläkään paljoa, myönnän. Kuitenkin silloinen uusi Ford Mustang oli erittäin epävakaa ajettava. Ei tahtonut leveäkään tie riittää. Joku muu on kertonut toista; en tiedä oliko kyseisessä yksilössä joku vika (auraus pielessä?). Ja jarrut lähes yhtä tyhjän kanssa. Tehoa kyllä löytyi moottorista...
Ei ollut Ford Cometkaan häävi.
Hiljaisia saattoivat ollakin, en muista enää niin tarkkaan.205 Pösöllä saattaa olla mahdollista päästä kertomiisi kulutuksiin, mutta mitään keskikulutuksia ne eivät ole. Uskon pitkin hampain.
Päivitä silti edes hiukan tuoreempaan, kolaritilanteessa mahdollisuutesi ovat samaa luokkaa kuin lumipallolla helvetissä. Olisi sääli menettää hyvä inttämiskaveri;)
Olen itsekin ajanut huonoajoisella Mustangilla, mutta silloin oli syynä leveät puolivyörenkaat, joita mielestäni ei olisi koskaan saanut edes valmistaa.
Niin kuin varmasti monessa muussakin tapauksessa, niihin ei vielä -70 luvulla tahtonut saada kunnollisia renkaita = Kunnolliset vyörenkaat olivat niissä kokoluokissa järjettömän kalliita.
Esimerkiksi Mustangin rumpujarrut kyllä riittivät normaaliliikenteen sekaan, mutta vapailla nopeusrjoituksilla eivät. Jos oli raskinut tilata levyjarruilla, ne olivat hyvät, isot levyt ja nelimäntäiset satulat. Levyjarrullisistakin suurin osa oli ilman tehostajaa, silloin ne eivät olleet mitkään tyttöjen jarrut, ne vaativat hirveästi poljinvoimaa, mutta niillä kyllä pysähtyy. Tehostettuna ne olivat todella hyvät. Niin hyvät että TM moitti niitä luonnollisesti ylitehostetuiksi.
Lisäksi täytyy muistaa, että Suomen teillä esiintyneet jenkit olivat järkiään halvimmasta päästä mitä valmistajalta löytyy: Comet, American, Valiant, Dart, jopa tuo puheena ollut Mustang, joka sekin on ilman varusteita ollut Jenkeissä todella halpa auto. Ja Suomeen tuoduistahan yleensä lähes kaikki varusteet oli raksittu pois, jarruja myöten, eivätkä ne siten anna ainakaan parasta kuvaa auton todellisista ominaisuuksista. - nauttikaa romiksella
HEhehhhh... kirjoitti:
Miksi sunnuntai-auton pitäisi kiihtyä nopeasti ? Mitä kauemmin matka kestää, sen pitempi nautinto !
juu ja sitten ollaan muiden jaloissa noilla jenkkirimpuloilla, paaliin kaikki vanhat jenkkin dinosaurukset.
Amerikan herkkuva;) kirjoitti:
205 Pösöllä saattaa olla mahdollista päästä kertomiisi kulutuksiin, mutta mitään keskikulutuksia ne eivät ole. Uskon pitkin hampain.
Päivitä silti edes hiukan tuoreempaan, kolaritilanteessa mahdollisuutesi ovat samaa luokkaa kuin lumipallolla helvetissä. Olisi sääli menettää hyvä inttämiskaveri;)
Olen itsekin ajanut huonoajoisella Mustangilla, mutta silloin oli syynä leveät puolivyörenkaat, joita mielestäni ei olisi koskaan saanut edes valmistaa.
Niin kuin varmasti monessa muussakin tapauksessa, niihin ei vielä -70 luvulla tahtonut saada kunnollisia renkaita = Kunnolliset vyörenkaat olivat niissä kokoluokissa järjettömän kalliita.
Esimerkiksi Mustangin rumpujarrut kyllä riittivät normaaliliikenteen sekaan, mutta vapailla nopeusrjoituksilla eivät. Jos oli raskinut tilata levyjarruilla, ne olivat hyvät, isot levyt ja nelimäntäiset satulat. Levyjarrullisistakin suurin osa oli ilman tehostajaa, silloin ne eivät olleet mitkään tyttöjen jarrut, ne vaativat hirveästi poljinvoimaa, mutta niillä kyllä pysähtyy. Tehostettuna ne olivat todella hyvät. Niin hyvät että TM moitti niitä luonnollisesti ylitehostetuiksi.
Lisäksi täytyy muistaa, että Suomen teillä esiintyneet jenkit olivat järkiään halvimmasta päästä mitä valmistajalta löytyy: Comet, American, Valiant, Dart, jopa tuo puheena ollut Mustang, joka sekin on ilman varusteita ollut Jenkeissä todella halpa auto. Ja Suomeen tuoduistahan yleensä lähes kaikki varusteet oli raksittu pois, jarruja myöten, eivätkä ne siten anna ainakaan parasta kuvaa auton todellisista ominaisuuksista.Kyse olikin vain tästä yhdestä 1000 km:n matkasta. Toki kaupunkiajo, lyhyet ajot, talviajo ym nostavat keskikulutusta. Samoin ylinopeudet, koska auton ilmanvastuskerroin ei ole kovin kehuttava (en nyt muista, paljonko).
Uudempaan en viitsi päivittää, koska vanha olen jo itsekin eikä poistumiseni tästä kaikesta aiheuta kenellekään menetyksen tunteita. Ja tiedän, ettei Pösöäni ole tarkoitettu kolaroitavaksi. Ehkä tämä tieto vähän vähentää omaa riskinottoani tien päällä?- iwoejgoiergjorejbioe
sitroen kirjoitti:
Kyse olikin vain tästä yhdestä 1000 km:n matkasta. Toki kaupunkiajo, lyhyet ajot, talviajo ym nostavat keskikulutusta. Samoin ylinopeudet, koska auton ilmanvastuskerroin ei ole kovin kehuttava (en nyt muista, paljonko).
Uudempaan en viitsi päivittää, koska vanha olen jo itsekin eikä poistumiseni tästä kaikesta aiheuta kenellekään menetyksen tunteita. Ja tiedän, ettei Pösöäni ole tarkoitettu kolaroitavaksi. Ehkä tämä tieto vähän vähentää omaa riskinottoani tien päällä?205 GTi:llä on varmasti ajettu monta kolaria ja jotkut ovat selviytyneet jopa hengissä kertomaan kokemuksestaan, esim. tämän omistaja eräällä tietämälläni brittifoorumilla, perä karkasi luistoon ja kylki osui puuhun:
http://i184.photobucket.com/albums/x174/scalainj/Models/Models 4/19-09-05-001.jpg - 205gti 1.9 -89
iwoejgoiergjorejbioe kirjoitti:
205 GTi:llä on varmasti ajettu monta kolaria ja jotkut ovat selviytyneet jopa hengissä kertomaan kokemuksestaan, esim. tämän omistaja eräällä tietämälläni brittifoorumilla, perä karkasi luistoon ja kylki osui puuhun:
http://i184.photobucket.com/albums/x174/scalainj/Models/Models 4/19-09-05-001.jpgMinulla ollut 10-vuotta 205gti harraste pelinä, eli kesä ajossa, ja tuo vehje on uskomattoman suuntavakaa ja hyvä ajettava, pikku kirpuksi, varmasti paras kokoluokassaan, 01 avensis joka käyttöautona niin vikura perke...kun 120kmh nopeuksiin mennään mutta pösö menee vakaasti vaikka 200kmh lyö pönttöön niin menee suoraan ja hienosti, mutta jos kolariin joutuu niin...siinä kyllä huonosti käy tuolla kirpulla..., eli varovasti....
- sitroen.
Just joo kirjoitti:
En epäile sivistystasoasi.
Mutta muistan vanhan jenkkiautoilijoitten sananlaskun: Jos oma autosi ei kulje yhtä vähällä polttoaineella kuin kaverin auto, tee niin kuin kaverikin tekee: Valehtele.Minä sensijaan en epäile sivistystasoasi. En yhtään...
- kuka käski mennä ost
Jyväskyläläinen taksimies ajo edellisellä automaattivaihteisella E mersulla 1,5MKm jollonka siitä laukes vaihdelaatikko. Kyseinen lauennut vaihdeloota löytyy tätänykyä saksasta mersun museosta. Oli kuule iso juttu ksml.ssa.
Tosin minun ooppelin romusta jossa oli GM.n pitkälle kehitetty (siis amerikkalainen) automaattiloota 180tkm alotti polttelee vikavaloa sillon tällön ja kylmänä oli aivan jumissa. Laatikolle tehtiin vaikka mitä niin ei mikskään muuttunut lopulta lakkas vaihtamasta kokonaan. Sen jälkeen vaihtelin käsin vaihteita kunnes kuulu hirvee pamahdus ja ykkös vaihde hävis. Työpaikan pihassa päätti vielä pakkikin hävis mutta se tuli myöhemmin takas. Ajelin sillä tuollein kun siitä petti kannentiiviste. Ooppelin romu oli lähes kuollut 260tkm kohilla jollonka lähti pihasta varaosa autoks. Eli osta ennemin mulkosilmä e mersu kun ooppeli.- GMtrucks
Nämäkin lootat ovat taatusti yksilöitä ja ei tämä mersun 1,5miljoonaa ajettu loota olisi tuonne museoon päässyt jos se olisi mersulaatikkojen normaali ikä. Käsittääkseni ooppelilla on kuitenkin ihan aito saksalainen automerkki, josta vain muutama malli on tehty amerikoissa..ei pelkkä vaihelaatikko. Tosin 60-luvulla ooppeliin sai muutamiin malleihin chevyn pikkulohkoja...muttamutta asiasta poiketen on niillä chevyilläkin kahta miljoonaa mailia ajettu myöskin.
- Luitteko oikein..
Aloittaja valitti kumien laadusta , mutta totesi nykyautojen moottorin olevan kestäviä. On totta, että nykykumit eivät ole kumia ja nykyautojen alusta heloineen on tavattoman hento ja herkkä vikaantumaan.
Kyllä joissakin automaleissa myös ruostuminen on aika nopeaa nykyään.
Ruotsalaiset 90-luvun volvot kuten 940 jne. olivat kestävyydessä aivan omaa luokkaansa, toki Japsimoottori kestää, mutta ne korit...- totuus asiaan
totuus kumista verraten nykymateriaaleihin, kumi hapertuu ja kuivuu verraten nopeasti ja nykyiset materiaalit ovat huomattavasti kestävämpiä ja niiden ominaisuuksia voidaan muokata tarpeen mukaan, kuten maastureiden modifioinnissa tehdään. Tuo luulo, että nuo 50-luvut kumit kestäsivät pidempään on puppua. Ennenvanhaan nivelien kumipuslat olivat ihmisen polven kokoisia ja alustarakenteet sellaiseia ettei niihin kohdistunut samanlaisia rasituksia kuin nykyään. Nyt alustassa on huomattavasti enemmän niveliä ja tankoja ym. joilla saadaan satakertaa parempi ajettavuus autoihin kuin muinoin ja siksi nivelien ja puslien ei tarvitse olla niin suuria ja ei sinne mitään polven kokoisia möttejä mahtuisikaan. Toki eri aikoina on tehty huonoja arvioita ja tietyissä automalleissa on niitä huonosti kestäviä puslia, mutta sellaiset asiat korjataan viimeistään seuraavassa päivityksessä.
Eli halutaanko huonoja ajettavia, epätaloudellisia, laiskoja ja turvattomia autoja ennemmin kuin nykyautoja, siinäpä kysymys??!! - Retkuilija
totuus asiaan kirjoitti:
totuus kumista verraten nykymateriaaleihin, kumi hapertuu ja kuivuu verraten nopeasti ja nykyiset materiaalit ovat huomattavasti kestävämpiä ja niiden ominaisuuksia voidaan muokata tarpeen mukaan, kuten maastureiden modifioinnissa tehdään. Tuo luulo, että nuo 50-luvut kumit kestäsivät pidempään on puppua. Ennenvanhaan nivelien kumipuslat olivat ihmisen polven kokoisia ja alustarakenteet sellaiseia ettei niihin kohdistunut samanlaisia rasituksia kuin nykyään. Nyt alustassa on huomattavasti enemmän niveliä ja tankoja ym. joilla saadaan satakertaa parempi ajettavuus autoihin kuin muinoin ja siksi nivelien ja puslien ei tarvitse olla niin suuria ja ei sinne mitään polven kokoisia möttejä mahtuisikaan. Toki eri aikoina on tehty huonoja arvioita ja tietyissä automalleissa on niitä huonosti kestäviä puslia, mutta sellaiset asiat korjataan viimeistään seuraavassa päivityksessä.
Eli halutaanko huonoja ajettavia, epätaloudellisia, laiskoja ja turvattomia autoja ennemmin kuin nykyautoja, siinäpä kysymys??!!Ainakin B koppa manta ja ascona ovat edelleen helvetin hyviä autoja ajaa ikäisekseen.
Moi, olen samaa mieltä Luitteko oikein kirjoittajan kanssa, kestävyydeltään parhaat autot tulevat Ruotsista, ja 90- luvun volvo 940 on todennäköisesti paras auto kestävyydeltään.
Toki on muitakin kestäviä autoja, Esim 80-90 luvun mersut kestävät paljon ajoa, moottori on diesel malleissa vähintään yhtä vahva kuin volvon 900- sarjan bensa kone, mutta mersun kori ei kestä niin hyvin kuin volvossa, joten pidän volvoa parempana.- tulevaisuus on edess
Näinhän se on, mutta onko paluuta vanhaan? Pelkäämpä ettei ole, joten miksi haikailla sellaista johon ei ole mahdollisuutta, vaan katsotaan eteenpäin ja unohdetaan turhat muistot.
- Juu ja eii
Mulla jäi talonkulmalle vanhuuden leppon 95-vuoden 940 .automaatti. eikä sen pelleissä ja pohjassa ole ruostetta ja toimii muutenkin. Kilometrejä on yli 450-tuhatta, kone käy nätisti, eikä öljynvaihtovälillä tarvinnut lisätä (15000)
Tälläinen auto vie 10l /sadalle ja kyyti on yhä hyvää. Silti ostin nykyaikaisen 30kilomarkan auton,jotenkin kaipaan tämän melupellen tilalle yhä volvoa...volvosta olisi saanut vaihdossa 1000€uroa...laatu/hintasuhde on mahtava !..silti kukaan ei osta, koska on vanhaaikaisen näköinen..heh
Luulen , että volvo on ajokunnossa vielä, kun uusi autoni romutetaan ! - s a a b
Juu ja eii kirjoitti:
Mulla jäi talonkulmalle vanhuuden leppon 95-vuoden 940 .automaatti. eikä sen pelleissä ja pohjassa ole ruostetta ja toimii muutenkin. Kilometrejä on yli 450-tuhatta, kone käy nätisti, eikä öljynvaihtovälillä tarvinnut lisätä (15000)
Tälläinen auto vie 10l /sadalle ja kyyti on yhä hyvää. Silti ostin nykyaikaisen 30kilomarkan auton,jotenkin kaipaan tämän melupellen tilalle yhä volvoa...volvosta olisi saanut vaihdossa 1000€uroa...laatu/hintasuhde on mahtava !..silti kukaan ei osta, koska on vanhaaikaisen näköinen..heh
Luulen , että volvo on ajokunnossa vielä, kun uusi autoni romutetaan !Ei taida ruotsista enää autoja saada, on merkit lopetettu tai muutettu itäautoiksi.
Valitettavasti.
- -
Suurin syy miksi "nykyautot" meluaa ja tuntuvat karkeilta on suomen tiet, nämä nastoilla raiskatut raideradat.
Vanhemmat ruotsalaiset autot oli suunniteltu karkeille pohjolan teille, toisin on nykyään ,kun leveät (W-nopeusluokan) renkaat ja alusta on suunniteltu euroopan sileille teille.
Tänne ei sovi nyky-auto ! - ilmaa väliin
Koskahan suomessakin saa tarvikkeena autoon kuin autoon ilmajousituksen...amerikassa saa tarvikkeina niitä erittäin vanhoihinkin peleihin !
http://koti.mbnet.fi/~vwgolf/harrastukset/ilmajousitus/ilmajousitus.htm- sitroen.
Kun saisi edes ilmakumirenkaat... Näkyy muoti menevän ontelorenkaitten kautta umpikumirenkaisiin takaisin. Nyt jo uusissa malleissa kumit on trukin kumit ja vanteet mallia sontakärry... Saattaa vedota hyvinkin teinien tunteisiin, mutta järkeä niistä ainakin puuttuu.
- jokumuu.
sitroen. kirjoitti:
Kun saisi edes ilmakumirenkaat... Näkyy muoti menevän ontelorenkaitten kautta umpikumirenkaisiin takaisin. Nyt jo uusissa malleissa kumit on trukin kumit ja vanteet mallia sontakärry... Saattaa vedota hyvinkin teinien tunteisiin, mutta järkeä niistä ainakin puuttuu.
Taitaa niitä uusia autoja kumminkin ostaa pääosin ihan muut kuin teinit. Käytännön syistä.
- Minen hyväksy nykyme
Nelipyöränesttetoimiset jarrut ovat humpuukia. Vanhat kunnon mekaaniset takapyöräjarrut olivat varmatoimiset, eivätkä vuotaneet! Starttimoottori? Pyh!! Mokomaa humpuukia. Veivikäynnistys toimii aina! Lämmityslaite. Kuka muka semmosta tarvii!!?? Tuulisuoja ja turkki toimii aina varmasti.
Kyllä 50v himmelilirularuautot kaikenlaisine humputuksineen ovat roskaa. Minä suostun ajamaan vain vähintään 120 vuotta vanhoilla autoilla. Niissä on sitä jotakin!!
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne1197546Mies vinkkinä sulle
Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista786604- 955264
- 524615
Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee494266- 2304159
- 444095
Odotan että sanot
Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san283948- 583080
- 482576