Styro Stone ja THERMODOM

No onhan se valettu betoniseinä lujuudeltaan ihan ylivertainen. Hyödyllinen jos on maanpaineseiniä tai kivirakenteisia välipohjia.

Mutta en kyllä ole oikein lämmennyt noille styroksiharkoille. Mielestäni on edelleen fiksumpaa käyttää valuharkkoja, joissa eriste jää betonikuorien väliin.

valuharkko... kirjoitti:

No onhan se valettu betoniseinä lujuudeltaan ihan ylivertainen. Hyödyllinen jos on maanpaineseiniä tai kivirakenteisia välipohjia.

Mutta en kyllä ole oikein lämmennyt noille styroksiharkoille. Mielestäni on edelleen fiksumpaa käyttää valuharkkoja, joissa eriste jää betonikuorien väliin.

Lue lisää

Milloin Tuolla valubetonin lujuudella on mitään merkitystä kun verrataan harkkoon. Molemmat kestävät potkut ja nojailut ja molempiin saa oikeilla kiinnikkeillä kiinnitettyä vaikka mitä. Eiköhän rakentamisen ja suunnittelun helppous ja energiatehokkuus ole ne tärkeimmät asiat.

Harkko on hyvä kirjoitti:

Milloin Tuolla valubetonin lujuudella on mitään merkitystä kun verrataan harkkoon. Molemmat kestävät potkut ja nojailut ja molempiin saa oikeilla kiinnikkeillä kiinnitettyä vaikka mitä. Eiköhän rakentamisen ja suunnittelun helppous ja energiatehokkuus ole ne tärkeimmät asiat.

Lue lisää

Pitääkö tämä toista? Maanpaineseinät ja kiviset välipohjat.

opettele lukemaan kirjoitti:

Pitääkö tämä toista? Maanpaineseinät ja kiviset välipohjat.

Maapaineseinissä jos niitä on, niin ok tuote... Löytyy toki joiltain toimittajiltakin valmiit elementit tuohon. Välipohjissa seinärakenteella ei ole merkitystä onko harkkoa tai valubetonia. Jos näin ajattelemme, on valuharkko marginaalituote joka on paikallaan/ perusteltua vain äärimmäisissä olosuhteissa.

Totta toinen puoli kirjoitti:

Maapaineseinissä jos niitä on, niin ok tuote... Löytyy toki joiltain toimittajiltakin valmiit elementit tuohon. Välipohjissa seinärakenteella ei ole merkitystä onko harkkoa tai valubetonia. Jos näin ajattelemme, on valuharkko marginaalituote joka on paikallaan/ perusteltua vain äärimmäisissä olosuhteissa.

Lue lisää

Tiiveys. Papanaharkosta menee kusin juosten läipi. Kylmäsillat, muuratussa harkossa jokainen laastikerros on kylmäsilta.

lisää? kirjoitti:

Tiiveys. Papanaharkosta menee kusin juosten läipi. Kylmäsillat, muuratussa harkossa jokainen laastikerros on kylmäsilta.

Totta kai lujuudella on merkitystä ja halkeamien pysyminen poissa on myös rakenteen etu. Betoni eristeen sisällä on parempi paikka, ei jäädy koskaan.
Sitten tulee kylmäsillattomuus ja ilmatiiveys, joissa rakenne on ylivoimainen.
Jos eristeharkko rakennetta verrataan valettavaan kiviharkkoon on raudoituksen tarve vähäisempi, eikä erikoispalkkeja tarvita. Valettaessa isompi valuaukko on lyömätön eikä holvaa.
Työn inhimillisyys tulee sitten kaupan päälle ja työstäminen on helpompaa kaikissa vaiheissa.
6 runkoa kasanneena on homman oppinut jo kohtuullisen hyvin, tärkeää on suunnittelu moduliin harkon korkeudelle. Vaikka leikkaaminen helppoa tuhraantuu aikaa turhaan veistelyyn ja tukemistakin tarvitaan enemmän.

lisää? kirjoitti:

Tiiveys. Papanaharkosta menee kusin juosten läipi. Kylmäsillat, muuratussa harkossa jokainen laastikerros on kylmäsilta.

Eikös papanaharkossa ole parempi u-arvo kuin valetussa? Kuinka siinä voi olla silloin kylmäsiltoja?

Tonnin stiflat kirjoitti:

Eikös papanaharkossa ole parempi u-arvo kuin valetussa? Kuinka siinä voi olla silloin kylmäsiltoja?

Kyllä papuharkossa on parempi U-arvo kuin valetussa. Mutta ei se papu silti mitään hyvää eristettä ole. Jos muurauksessa laitetaan eristeen kohdalle villa tai uretaani huonosti, niin jäähän siihen eristeen kohdalle rako, jossa onkin sitten vain laastia molemmin puolin sisäilman ja ulkoilman välillä.

Huolellisesti muurattuna ja saumat hyvin villoitettuna/vaahdotettuna papuharkosta saa ihan hyvän seinän.

Mutta ainakin itse olisin 100% ajasta valvomassa muurareita, etteivät fuskaa siinä eristeen villoittamisessa tai vaahdotuksessa.

Jaakko rakentaa kirjoitti:

Totta kai lujuudella on merkitystä ja halkeamien pysyminen poissa on myös rakenteen etu. Betoni eristeen sisällä on parempi paikka, ei jäädy koskaan.
Sitten tulee kylmäsillattomuus ja ilmatiiveys, joissa rakenne on ylivoimainen.
Jos eristeharkko rakennetta verrataan valettavaan kiviharkkoon on raudoituksen tarve vähäisempi, eikä erikoispalkkeja tarvita. Valettaessa isompi valuaukko on lyömätön eikä holvaa.
Työn inhimillisyys tulee sitten kaupan päälle ja työstäminen on helpompaa kaikissa vaiheissa.
6 runkoa kasanneena on homman oppinut jo kohtuullisen hyvin, tärkeää on suunnittelu moduliin harkon korkeudelle. Vaikka leikkaaminen helppoa tuhraantuu aikaa turhaan veistelyyn ja tukemistakin tarvitaan enemmän.

Lue lisää

Jäätyy suomessa. Jos betoni on eristeen keskellä, niin jos sisällä on 22 lämmintä ja ulkona 22 pakkasta, niin betoni on silloin nollalämpötilassa... mitähän tuo tekee betonille kun lämpötila sahaa kovimman talven edes takaisin jäätymisen ja sulamisen rajoilla?

Ylivoimainen puutaloon tai kevytsoraharkkon nähden, mutta ei valettuun betoniharkkoon nähden. Sille se häviää, styrox harkossa on siltoja läpi seinän. Eihän EPS ole höyrynvstukseltaan kovin kummoinen, selvästi enemmän vuotava rakenne kuin betonisessa valuharkossa.

Itseä kyllä eniten hirvittää tuollaisen pahviseinäin valu. Minkälaisia valukorkeuksia ne kestää ja miten paljon niitä pitää tukea? Omassa projektissa käytin betonisia valuharkkoja ja niitäkin hajosi pari, mutta sehän hoitui sillä kun roppasi siihen kohtaa lankun kiinni. Se myös yllätti miten lujille puusta ja vanerista tehdytkin muotitukset joutuivat betonin paneesta.

Tarttuuko rappaus suoraan tuohon styroksiin? Vai pitääkö siihen tehdä jotain kiinnikkeitä betoniin asti? Entä jos haluaa puuverhouksen? Sisäseinät pitää ilmeisesti levyttää? Kipselevyt laastilla kiinni? Mitenkäs keittiön kaapit ja mut raskaat kiinnitykset laitetaan seinälle?

Aika paljon saa styroksi seinät tulla halvemmaksi ennen kuin päätyisin niihin.

Kypsyttelen tässä ajatusta uudesta talosta ja se on selvää että se on jonkusortin kivitalo. Lammi on kerran rakentaneena vahvasti ehdolla, mutta on kuulema nykyisin aika kallis.

sfsdfs kirjoitti:

Kyllä papuharkossa on parempi U-arvo kuin valetussa. Mutta ei se papu silti mitään hyvää eristettä ole. Jos muurauksessa laitetaan eristeen kohdalle villa tai uretaani huonosti, niin jäähän siihen eristeen kohdalle rako, jossa onkin sitten vain laastia molemmin puolin sisäilman ja ulkoilman välillä.

Huolellisesti muurattuna ja saumat hyvin villoitettuna/vaahdotettuna papuharkosta saa ihan hyvän seinän.

Mutta ainakin itse olisin 100% ajasta valvomassa muurareita, etteivät fuskaa siinä eristeen villoittamisessa tai vaahdotuksessa.

Lue lisää

Eihän se kahden laastiin väliin jäävä ilmakaan mikään kylmäsilta ole vaan eristettä.

Minusta vaan muuraaminen on paljon kovempi homma kuin muottihakkojen latominen ja betonin valaminen niihin.

Itse en ainakaan edes miettisi asiaa jos tulee kellariseiniä, ehdottomasti eristetty valuharkko. Yksikerroksissa talossa sitten okeastaan ihan sama miten tekee.

Vaihtoehtoja... kirjoitti:

Jäätyy suomessa. Jos betoni on eristeen keskellä, niin jos sisällä on 22 lämmintä ja ulkona 22 pakkasta, niin betoni on silloin nollalämpötilassa... mitähän tuo tekee betonille kun lämpötila sahaa kovimman talven edes takaisin jäätymisen ja sulamisen rajoilla?

Ylivoimainen puutaloon tai kevytsoraharkkon nähden, mutta ei valettuun betoniharkkoon nähden. Sille se häviää, styrox harkossa on siltoja läpi seinän. Eihän EPS ole höyrynvstukseltaan kovin kummoinen, selvästi enemmän vuotava rakenne kuin betonisessa valuharkossa.

Itseä kyllä eniten hirvittää tuollaisen pahviseinäin valu. Minkälaisia valukorkeuksia ne kestää ja miten paljon niitä pitää tukea? Omassa projektissa käytin betonisia valuharkkoja ja niitäkin hajosi pari, mutta sehän hoitui sillä kun roppasi siihen kohtaa lankun kiinni. Se myös yllätti miten lujille puusta ja vanerista tehdytkin muotitukset joutuivat betonin paneesta.

Tarttuuko rappaus suoraan tuohon styroksiin? Vai pitääkö siihen tehdä jotain kiinnikkeitä betoniin asti? Entä jos haluaa puuverhouksen? Sisäseinät pitää ilmeisesti levyttää? Kipselevyt laastilla kiinni? Mitenkäs keittiön kaapit ja mut raskaat kiinnitykset laitetaan seinälle?

Aika paljon saa styroksi seinät tulla halvemmaksi ennen kuin päätyisin niihin.

Kypsyttelen tässä ajatusta uudesta talosta ja se on selvää että se on jonkusortin kivitalo. Lammi on kerran rakentaneena vahvasti ehdolla, mutta on kuulema nykyisin aika kallis.

Lue lisää

Suomessa 22 asteen pakkaset ovat kyllä murto-osan vuodesta mahdollisia. Lisäksi on otettava huomioon että betoni varaa lämpöä runkoon. Ei mene käytännössä runko eps-valumuoteilla koskaan pakkaselle. Usein myös ulkopuolinen eriste on sisäpuolista paksumpaa.
Yleistä on 15 cm eristyspaksuus kylmäsillattomana, veikkaan betonin lämpötilan olevan varsin korkean ympäri vuoden.
Rappausalustana eristepinta on kuivana ja lämpimänä kivipintaa paljon parempi, lisäksi vielä kosteutta imemätön, eikä jäädy.
Valukorkeudet ovat 3 metriä kerralla eps-valumuoteilla, eivätkä holvaa, vältytään kiviharkolla tyypillisiltä rotankoloilta, joissa raudat ruostuvat.
Kantava runko on lujaa teräsbetonia ja vielä lisäksi talon paino on puolet kiviharkkotalon painosta, jolloin rakenteiden kustannuksessa säästyy pitkä penni.
Miljoonat ihmiset maailmassa eivät voi olla väärässä, googletappa vaikka eps-blocks, niin tietoa löytyy.

Jaakko rakentaa kirjoitti:

Suomessa 22 asteen pakkaset ovat kyllä murto-osan vuodesta mahdollisia. Lisäksi on otettava huomioon että betoni varaa lämpöä runkoon. Ei mene käytännössä runko eps-valumuoteilla koskaan pakkaselle. Usein myös ulkopuolinen eriste on sisäpuolista paksumpaa.
Yleistä on 15 cm eristyspaksuus kylmäsillattomana, veikkaan betonin lämpötilan olevan varsin korkean ympäri vuoden.
Rappausalustana eristepinta on kuivana ja lämpimänä kivipintaa paljon parempi, lisäksi vielä kosteutta imemätön, eikä jäädy.
Valukorkeudet ovat 3 metriä kerralla eps-valumuoteilla, eivätkä holvaa, vältytään kiviharkolla tyypillisiltä rotankoloilta, joissa raudat ruostuvat.
Kantava runko on lujaa teräsbetonia ja vielä lisäksi talon paino on puolet kiviharkkotalon painosta, jolloin rakenteiden kustannuksessa säästyy pitkä penni.
Miljoonat ihmiset maailmassa eivät voi olla väärässä, googletappa vaikka eps-blocks, niin tietoa löytyy.

Lue lisää

Jätit ilmeisesti tarkoituksella kommentoimatta sisäpuolen levytykset ja raskaiden kalusteiden kiinnityksen....

Jotenkin on vaikea uskoa että syroksmuotit kesäisi paremmin valuja kuin betonivaluharkot.

Raudat on betonivaluharkoissa aina kiven sisällä, eikös ne styroxharkoissa ole vain osittani beototnoituja ja monesta kohti styroksia vasten?

Styroksmuotit tulee varmaan halvemmaksi, mutta en oikein usko että se on myös parempi.

Vaihtoehtoja... kirjoitti:

Jätit ilmeisesti tarkoituksella kommentoimatta sisäpuolen levytykset ja raskaiden kalusteiden kiinnityksen....

Jotenkin on vaikea uskoa että syroksmuotit kesäisi paremmin valuja kuin betonivaluharkot.

Raudat on betonivaluharkoissa aina kiven sisällä, eikös ne styroxharkoissa ole vain osittani beototnoituja ja monesta kohti styroksia vasten?

Styroksmuotit tulee varmaan halvemmaksi, mutta en oikein usko että se on myös parempi.

Lue lisää

Sisäpuolen voi aivan hyvin myös rapata, kuten missä tahansa kivitalossa. Usein vaan halutaan säästää rahaa tai tapetoida pinnat. Erillaiset sisustuskivet ja laatat ovat myös nykyisin muotia.
Suomessakin näitä taloja on jo satoja, maailmalla miljoonia, kaikissa on kaapit seinillä. Kiinnikkeitä on nykymaailmassa vaikka minkälaisia, kiinnittäminen ei ole minkäänlainen ongelma.
On ne kaapit saatu Siporexissakin pysymään, vaikka melkoista hötöä onkin.
Raudoitukselle eps-valumuoteissa on omat paikkansa valmiina, joissa pysyvät hienosti paikoillaan. Valaminen puolet suurempaan valuaukkoon ilman holvaamisen vaaraa on toista maata, eikä muottia tarvitse kastella. Eristemateriaalin tiheys on samaa luokkaa betonin kanssa, hyvin on teräksen ilmatiiveys hallinnassa. Varmasti paremmin kuin puristetussa hiekassa, jota kiviset valuharkot edustavat, papuharkoista puhumattakaan.
Palkkeja varten on olemassa myös muovivälikkeellisiä versioita, jolloin rautaa mahtuu pidempääkin palkkia varten.
Rautaa myös paksun nyrjähtämättömän betonirakeen ansiosta tarvitaan noin puolet vähemmän kuin valettavissa kivissä.
Ei voi kuin ihmetellä miksi joku haluaa nostella noita selänmurskaaja harkkoja ja niellä pölyä, tehden kaiken vaikeimman kautta. Voimien sitten uupuessa seisoo näitä kiviharkkotyömaita vuosia vaiheessa, sen näkee hyvin aiemmassa eteläisen Suomen asuinalueilla.

Jaakko rakentaa kirjoitti:

Sisäpuolen voi aivan hyvin myös rapata, kuten missä tahansa kivitalossa. Usein vaan halutaan säästää rahaa tai tapetoida pinnat. Erillaiset sisustuskivet ja laatat ovat myös nykyisin muotia.
Suomessakin näitä taloja on jo satoja, maailmalla miljoonia, kaikissa on kaapit seinillä. Kiinnikkeitä on nykymaailmassa vaikka minkälaisia, kiinnittäminen ei ole minkäänlainen ongelma.
On ne kaapit saatu Siporexissakin pysymään, vaikka melkoista hötöä onkin.
Raudoitukselle eps-valumuoteissa on omat paikkansa valmiina, joissa pysyvät hienosti paikoillaan. Valaminen puolet suurempaan valuaukkoon ilman holvaamisen vaaraa on toista maata, eikä muottia tarvitse kastella. Eristemateriaalin tiheys on samaa luokkaa betonin kanssa, hyvin on teräksen ilmatiiveys hallinnassa. Varmasti paremmin kuin puristetussa hiekassa, jota kiviset valuharkot edustavat, papuharkoista puhumattakaan.
Palkkeja varten on olemassa myös muovivälikkeellisiä versioita, jolloin rautaa mahtuu pidempääkin palkkia varten.
Rautaa myös paksun nyrjähtämättömän betonirakeen ansiosta tarvitaan noin puolet vähemmän kuin valettavissa kivissä.
Ei voi kuin ihmetellä miksi joku haluaa nostella noita selänmurskaaja harkkoja ja niellä pölyä, tehden kaiken vaikeimman kautta. Voimien sitten uupuessa seisoo näitä kiviharkkotyömaita vuosia vaiheessa, sen näkee hyvin aiemmassa eteläisen Suomen asuinalueilla.

Lue lisää

Siporexikin on lujaa ainetta EPS muoviin verrattuna.

Jos kerran olet ammattilainen, niin etkö voi ihan vain yksinkertaisesti sanoa miten kettiön kaapit kiinitettään EPS harkkoseinään? Vai onko se ammattisalaisuus?

Et saanu myytyä minulle EPS harkkotaloa.

Jaakko rakentaa kirjoitti:

Sisäpuolen voi aivan hyvin myös rapata, kuten missä tahansa kivitalossa. Usein vaan halutaan säästää rahaa tai tapetoida pinnat. Erillaiset sisustuskivet ja laatat ovat myös nykyisin muotia.
Suomessakin näitä taloja on jo satoja, maailmalla miljoonia, kaikissa on kaapit seinillä. Kiinnikkeitä on nykymaailmassa vaikka minkälaisia, kiinnittäminen ei ole minkäänlainen ongelma.
On ne kaapit saatu Siporexissakin pysymään, vaikka melkoista hötöä onkin.
Raudoitukselle eps-valumuoteissa on omat paikkansa valmiina, joissa pysyvät hienosti paikoillaan. Valaminen puolet suurempaan valuaukkoon ilman holvaamisen vaaraa on toista maata, eikä muottia tarvitse kastella. Eristemateriaalin tiheys on samaa luokkaa betonin kanssa, hyvin on teräksen ilmatiiveys hallinnassa. Varmasti paremmin kuin puristetussa hiekassa, jota kiviset valuharkot edustavat, papuharkoista puhumattakaan.
Palkkeja varten on olemassa myös muovivälikkeellisiä versioita, jolloin rautaa mahtuu pidempääkin palkkia varten.
Rautaa myös paksun nyrjähtämättömän betonirakeen ansiosta tarvitaan noin puolet vähemmän kuin valettavissa kivissä.
Ei voi kuin ihmetellä miksi joku haluaa nostella noita selänmurskaaja harkkoja ja niellä pölyä, tehden kaiken vaikeimman kautta. Voimien sitten uupuessa seisoo näitä kiviharkkotyömaita vuosia vaiheessa, sen näkee hyvin aiemmassa eteläisen Suomen asuinalueilla.

Lue lisää

Jos EPS harkon TIHEYS on sama kuin bentin, niin eikös ne harkot ole sitten myös ihan yhtä painavia?

Mulla meni Lammi kellarin latomiseen 10 päivää, kaksi varvia päivässä. Lisäksi kaksi päivää valuihin ja kaksi päivää valujen valmisteluuihin. Leppoivineen vajaan kuukauden homma. Hauis kyllä kasvoi niin että T-paidat alkoi puristaa hihoista.

vaihtoehtoja.. kirjoitti:

Siporexikin on lujaa ainetta EPS muoviin verrattuna.

Jos kerran olet ammattilainen, niin etkö voi ihan vain yksinkertaisesti sanoa miten kettiön kaapit kiinitettään EPS harkkoseinään? Vai onko se ammattisalaisuus?

Et saanu myytyä minulle EPS harkkotaloa.

Lue lisää

Keittiön seinät levytetään vanerilla...

Näin olen nähnyt kirjoitti:

Keittiön seinät levytetään vanerilla...

Minua pännii myös EPS-harkkokauppiaiden puheessa tämä jargoni: "Kiinnityksiin löytyy ratkaisut, joten sitä on turha murehtia".

... mutta sitten KUKAAN ei uskalla pistää yksinkertaista listausta tyypillisimmistä kiinnitettävistä asioista. Mikä ihmeen valtiosalaisuus se on, kun ainakin itselleni suurin ongelma EPS harkoissa on juuri kiinitys?

Siis:

- Miten raskaat kalusteet kiinnitetään?

- Miten taulutelevisio? Huom! Tämän paikkaa voidaan haluta vaihtaa ajanmyötä

- Jalkalistat, muuten kuin liimaamalla, mikä on helvettiä

- Ulkovalaisimet ulkoseinässä?

- Jos tarvitaan lautaverhous... miten koolaukset kiinnitetään?

- Raskas peili tai taulu?

sdsda kirjoitti:

Minua pännii myös EPS-harkkokauppiaiden puheessa tämä jargoni: "Kiinnityksiin löytyy ratkaisut, joten sitä on turha murehtia".

... mutta sitten KUKAAN ei uskalla pistää yksinkertaista listausta tyypillisimmistä kiinnitettävistä asioista. Mikä ihmeen valtiosalaisuus se on, kun ainakin itselleni suurin ongelma EPS harkoissa on juuri kiinitys?

Siis:

- Miten raskaat kalusteet kiinnitetään?

- Miten taulutelevisio? Huom! Tämän paikkaa voidaan haluta vaihtaa ajanmyötä

- Jalkalistat, muuten kuin liimaamalla, mikä on helvettiä

- Ulkovalaisimet ulkoseinässä?

- Jos tarvitaan lautaverhous... miten koolaukset kiinnitetään?

- Raskas peili tai taulu?

Lue lisää

Kiinitys styroksiin on ongelmallista, eikä siihen ole mitään mitään hyvää ratkaisua. Siksi aihetta vältellään.

EPS muottiharkko saa olla todella paljon halvempi kuin kuin betonivaluharkko, ennen kuin lankeaisi siihen. 20 tonnin rungosta kun ei älyttömiä säästetä jos ajatellaan kokonaiskustannuksia.

Lammi rulettaa kirjoitti:

Kiinitys styroksiin on ongelmallista, eikä siihen ole mitään mitään hyvää ratkaisua. Siksi aihetta vältellään.

EPS muottiharkko saa olla todella paljon halvempi kuin kuin betonivaluharkko, ennen kuin lankeaisi siihen. 20 tonnin rungosta kun ei älyttömiä säästetä jos ajatellaan kokonaiskustannuksia.

Lue lisää

Kiinnitykset ovat todellakin varmasti ihan helvettiä. Kuulostaa painajaiselta kaikenlaiset vaneriviritykset pellit kipsilevyjen takana. Niiden kanssa menee aikaa ja rahaa taatusti tuntuvasti.

Ilma on ihan hyvä eriste. Itseasiassa about kaikki eristeet perustuvat siihen, ettei ilma liiku, mutta sitä ilmaa on eristeessä.

Toisin sanoen: ilma on about kaikissa eristeissä se itse eriste. Erilaiset materiaalit vain pitävät sen ilman erilailla paikallaan. 100mm papuharkkoa 200mm ilmaa 100mm papuharkkoa on ihan kelvollinen eriste, jos vain ei täällä vauhkottaisi U-arvojen perään niin paljon.

Tarkoitin sillä, että papuharkkojen kanssa pitää eristeen tiivistys tehdä hyvin sitä, että todellinen U-arvo on paljon nimellistä huonompi, jos tuossa kohtaa muuraaja fuskaa pahasti.

Veikkaan että 200mm papuharkkoa keskellä 200mm ilmaa on U-arvoltaan jotain 0,40. Jos jokainen vaakasauma pystysauma harkoissa on tuota eristysarvoa, niin seinän kokonaisu U-arvo ei varmasti ole 0,12, mitä näille papuharkoille lupaillaan... veikkaisin jotain 0,22 tms...

Ilmahan se toimii eristeenä villassa ja styroksissakin.

Turussa on kai joskus 50-luvun alussa rakennettu ns. ruotsalaistalokylä, jossa on eräänlaisia älvärin esi-isä. Talot on puurakenteisia, eikä niissä ole kuulema lainkaan eristeitä, vaan ontot sienä, koteloitu ilma toimii eristeenä.

Tietysti kaikki rakentaminen pitää tehdä valmistajan ohjeiden mukaan, mutta kyllä papanaharkko itsesään on jo aika hyvä eristen, kun pinnat on ympäriltä slammattu tai rapattu umpeen.

Itse olen aika pitkälti sitä mietlä että Lammin (tai vastaava) eristetty valuharkko on kuitenkin kivitalon materiaalien "mersu".

Olen kyllä valmis kokeilemaan seuraavassa talossa jotain muutakin runkomateriialia, jos sille löytyy hyvät perusteet.

vaihtoehtoja.. kirjoitti:

Turussa on kai joskus 50-luvun alussa rakennettu ns. ruotsalaistalokylä, jossa on eräänlaisia älvärin esi-isä. Talot on puurakenteisia, eikä niissä ole kuulema lainkaan eristeitä, vaan ontot sienä, koteloitu ilma toimii eristeenä.

Tietysti kaikki rakentaminen pitää tehdä valmistajan ohjeiden mukaan, mutta kyllä papanaharkko itsesään on jo aika hyvä eristen, kun pinnat on ympäriltä slammattu tai rapattu umpeen.

Itse olen aika pitkälti sitä mietlä että Lammin (tai vastaava) eristetty valuharkko on kuitenkin kivitalon materiaalien "mersu".

Olen kyllä valmis kokeilemaan seuraavassa talossa jotain muutakin runkomateriialia, jos sille löytyy hyvät perusteet.

Lue lisää

Kokeileppa kevytbetonia... Jos Lammi on mersu, niin se on bemari tai Audi... Riippuu toimittajasta.

vaihtoehtoja.. kirjoitti:

Turussa on kai joskus 50-luvun alussa rakennettu ns. ruotsalaistalokylä, jossa on eräänlaisia älvärin esi-isä. Talot on puurakenteisia, eikä niissä ole kuulema lainkaan eristeitä, vaan ontot sienä, koteloitu ilma toimii eristeenä.

Tietysti kaikki rakentaminen pitää tehdä valmistajan ohjeiden mukaan, mutta kyllä papanaharkko itsesään on jo aika hyvä eristen, kun pinnat on ympäriltä slammattu tai rapattu umpeen.

Itse olen aika pitkälti sitä mietlä että Lammin (tai vastaava) eristetty valuharkko on kuitenkin kivitalon materiaalien "mersu".

Olen kyllä valmis kokeilemaan seuraavassa talossa jotain muutakin runkomateriialia, jos sille löytyy hyvät perusteet.

Lue lisää

Rakentamisen määräykset ovat jo sitä luokkaa, että saadakseen edes rakennusluvan on haihattelut unohdettava. Eristettä on löydyttävä ja paljon.
Valubetoni harkkoa ei voi sanoa mersuksi, kyllä se on keskiajalta jo ajatuksena älyttömällä ihmistä rassaavana rakennustapana. Työläs ja kaikella tapaa hankala ja lopputuloskin korkeintaan keskitasoa.
Paljon täällä haukutulla Siporexillakin oli sentään joku idea, samoin kevytsoraharkoilla. Eps-harkot valtaavat nyt markkinoita vuorostaan kohtuullisen nerokkaalla idealla.

Ben Palikka kirjoitti:

Rakentamisen määräykset ovat jo sitä luokkaa, että saadakseen edes rakennusluvan on haihattelut unohdettava. Eristettä on löydyttävä ja paljon.
Valubetoni harkkoa ei voi sanoa mersuksi, kyllä se on keskiajalta jo ajatuksena älyttömällä ihmistä rassaavana rakennustapana. Työläs ja kaikella tapaa hankala ja lopputuloskin korkeintaan keskitasoa.
Paljon täällä haukutulla Siporexillakin oli sentään joku idea, samoin kevytsoraharkoilla. Eps-harkot valtaavat nyt markkinoita vuorostaan kohtuullisen nerokkaalla idealla.

Lue lisää

Paljonko EPS harkot maksaa? Onko joku laskenut kilohintaa? Ei kai pitisi ihan kauhesti poiketa EPS levyjen kilohinnasta? Jos poikkeaa niin melkein kaikki ero on ilmaa.

kiinnostaa varauksin kirjoitti:

Paljonko EPS harkot maksaa? Onko joku laskenut kilohintaa? Ei kai pitisi ihan kauhesti poiketa EPS levyjen kilohinnasta? Jos poikkeaa niin melkein kaikki ero on ilmaa.

Joskus kysyin jollain messuilla pari vuotta sitten ja silloin sanoivat hinnaksi 75 €/m2, mikä on mielestäni järkyttävän kallis. Toivottavasti muistan väärin.

Oikea varaus on kirjoitti:

Joskus kysyin jollain messuilla pari vuotta sitten ja silloin sanoivat hinnaksi 75 €/m2, mikä on mielestäni järkyttävän kallis. Toivottavasti muistan väärin.

Hinnat ovat samaa luokkaa valettavien kiviharkkojen kanssa, jotkut ulkomailta kaukaa tuodut ovat rahtien ja tilaa vievän rakenteen vuoksi kalliimpia.
Eristyskyky on kyllä paljon parempi valettavaa kiviharkkoa.
Harkkojen raaka-aine menekki on tuplat, koska materiaalin tulee olla valupaineen keston takia olla merkittävästi lujempaa. Se kaksinkertaistaa hinnan ja loput ovat veroja ja veroluonteisia maksuja.
Markkinoilla voi olla myös Virolaisia heikosta materiaalista säästämällä valmistettuja versioita ja ainakin yhdestä Ruotsalaisesta muotikkeessa on raaka-ainetta säästetty jättämällä koloja muotin sisälle.
Eps-harkkojen hinta määräytyy myös eristyskyvyn mukaan, on laitettava raaka-ainetta enemmän tai kalliimpaa eristävämpää raaka-ainetta.
Kiviharkon puristettu hiekka on raaka-aine kustannuksiltaa eps-harkon raaka-ainetta halvempaa, kauhistelkaa mielummin Siporexin hintaa.

Oikea varaus on kirjoitti:

Joskus kysyin jollain messuilla pari vuotta sitten ja silloin sanoivat hinnaksi 75 €/m2, mikä on mielestäni järkyttävän kallis. Toivottavasti muistan väärin.

Tuo hinta oli varmaan sellainen ns. "messutarjous".

http://aurinkotalot.nettisivu.org/tuotteita/

Tuossa on joku EPS muottiharkku. Perusharkon hinnaksi kerrotaan 33€/neliö. Mutta kyllähän tuokin hinta nousee kun pitää ostaa erikseen aukkojenylitysmuottejan yms.

Onko jollakin jotain sanottavaa juuri tästä valmisteesta?

Mitäs Lammin kivistä on pitnyt viimeaikoina maksaa? Paljonko maksaa eristetty valuharkko kappaleelta tai neliöltä?

tehtaan työntekijä kirjoitti:

Hinnat ovat samaa luokkaa valettavien kiviharkkojen kanssa, jotkut ulkomailta kaukaa tuodut ovat rahtien ja tilaa vievän rakenteen vuoksi kalliimpia.
Eristyskyky on kyllä paljon parempi valettavaa kiviharkkoa.
Harkkojen raaka-aine menekki on tuplat, koska materiaalin tulee olla valupaineen keston takia olla merkittävästi lujempaa. Se kaksinkertaistaa hinnan ja loput ovat veroja ja veroluonteisia maksuja.
Markkinoilla voi olla myös Virolaisia heikosta materiaalista säästämällä valmistettuja versioita ja ainakin yhdestä Ruotsalaisesta muotikkeessa on raaka-ainetta säästetty jättämällä koloja muotin sisälle.
Eps-harkkojen hinta määräytyy myös eristyskyvyn mukaan, on laitettava raaka-ainetta enemmän tai kalliimpaa eristävämpää raaka-ainetta.
Kiviharkon puristettu hiekka on raaka-aine kustannuksiltaa eps-harkon raaka-ainetta halvempaa, kauhistelkaa mielummin Siporexin hintaa.

Lue lisää

"puristettua hiekkaa"

No nyt on EPS myyyjä keksinyt ihan uuden termin :) Tarkoitatko tuolla betoni, kaasubetonia vai huokoistettua betonia?

Itseäni ei juurikaan viehätä ajatus EPS seinien vaneroinnista keittiön kiintokalusteita varten.

Entäs esimerkiksi saunatilat ja pesutilat? Mitä eritysjärjestelyitä tehdään saunan seinään? EPS ei varmaan saa olla eristeenä 140 asteen tilassa?

Mutta hyvä että valuharkoille tulee kilpailijita, jos se auttaisi pitämään hinnat kurissa.

aika kallista kirjoitti:

Tuo hinta oli varmaan sellainen ns. "messutarjous".

http://aurinkotalot.nettisivu.org/tuotteita/

Tuossa on joku EPS muottiharkku. Perusharkon hinnaksi kerrotaan 33€/neliö. Mutta kyllähän tuokin hinta nousee kun pitää ostaa erikseen aukkojenylitysmuottejan yms.

Onko jollakin jotain sanottavaa juuri tästä valmisteesta?

Mitäs Lammin kivistä on pitnyt viimeaikoina maksaa? Paljonko maksaa eristetty valuharkko kappaleelta tai neliöltä?

Lue lisää

Itseäni kiinnosti nuo EPS harkot aikansa. Mutta toimittajat ovat liian epämääräisiä ja hinnat lähinnä valtiosalaisuuksia.

Tulevan taloni rakenne on 90% todennäköisyydellä: runkotiilistä muurattu runko, ulkopuolelle 200mm EPS eristystä ja päälle rappaus.

Runkotiiliin löytyy aukonylityspalkit valmiina ja ohutmuurauksena laastia menee suhteellisen vähän. Lisäksi runko on 130mm paksu ja koko seinän paksuus (rappauksineen) noin 350mm.

Rakenteen laskennallinen U-arvo on mitä on... olisiko 0,16 tms... mutta tiiviydeltään ja kylmäsillattomuudeltaan tuo on aika ylivoimainen rakenne. Lisäksi rakentamisen nopeus pitäisi olla aika hyvä, kun aukot ylitetään valmispalkeilla ja tiilet ovat todella mittatarkkoja.

Ja sisäpuolella on hyvä tasainen tiilipinta, jonka voi tasoittaa. Siihen on ilo propata keittiökaapit roikkumaan.

Pitäköön EPS miehet leegonsa.

sdfss kirjoitti:

Itseäni kiinnosti nuo EPS harkot aikansa. Mutta toimittajat ovat liian epämääräisiä ja hinnat lähinnä valtiosalaisuuksia.

Tulevan taloni rakenne on 90% todennäköisyydellä: runkotiilistä muurattu runko, ulkopuolelle 200mm EPS eristystä ja päälle rappaus.

Runkotiiliin löytyy aukonylityspalkit valmiina ja ohutmuurauksena laastia menee suhteellisen vähän. Lisäksi runko on 130mm paksu ja koko seinän paksuus (rappauksineen) noin 350mm.

Rakenteen laskennallinen U-arvo on mitä on... olisiko 0,16 tms... mutta tiiviydeltään ja kylmäsillattomuudeltaan tuo on aika ylivoimainen rakenne. Lisäksi rakentamisen nopeus pitäisi olla aika hyvä, kun aukot ylitetään valmispalkeilla ja tiilet ovat todella mittatarkkoja.

Ja sisäpuolella on hyvä tasainen tiilipinta, jonka voi tasoittaa. Siihen on ilo propata keittiökaapit roikkumaan.

Pitäköön EPS miehet leegonsa.

Lue lisää

Merkillistä touhua tämä rakentaminen miltei ainoa kriteeri on hinta ja sekin monasti jonkun rakennusosan hinta. Sähkörasiasta voi kyllä maksaa nelinkertaisen hinnan ei tunnu missään. Harkon kun saa halvalla niin ei mitään väliä vaikka lopputulos maksaisi puoli miljoonaa.
Huomaa hyvin kuinka yksinkertaista sakkia on liikkeellä, rakentamaan lähdetään kun harkon kappale hinta on halpa. Olkoon Virolaista roskaa tai mitä vaan. Lopputuloksena katastrooffi ja liian usein avioero.
Kaikkia myyjiä ja toimijoita haukutaan vedättäjäksi sun muiksi ja itse sitten ollaan pulmusia. Hiekasta ja sementistä ne kaikki kivitalot tehdään, toiset puristavat niitä hydraulisesti kasaan, toisissa runko valetaan.
Lopputuloksena kivitalo kuitenkin on kohtuullisen turvallinen, pitkäikäinen ja hoitovapaa.