Onko liian aikaista?

Kyllä masentuu taas kun lukee näitä. Muhun on yrittänyt tutustua jo ainakin 200 muijaa elämäni aikana, siis ilman omaa aloitetta, mut meen kaikkia karkuun vaikka ulkonäkö ja luonne näyttää riittävän tosi hyvin. Jotkut vaan uskaltaa seurustella tai tutustua toiseen, mä en ole vielä koskaan siihen pystynyt, se on tosi vaikeeta ja pelottavaa mulle. Ikää tuli kesällä 30 v. Ja tohon en osaa sanoa onko 15-vuotiaat liian nuoria kihlautumaan, ehkä.. Nuoret hätäilee muutenkin tosi aikasin nykyään. Mua rupes kiinnostamaan tytöt ekan kerran vasta tosissaan joskus 27-vuotiaana. Sitä ennen ei kerennyt kyllä millään niitä asioita miettimään, oli kokoajan melkein jossain menossa omissa puuhissa.

every second here makes my heart beat faster.

Ei kihlauksessa ole kyse siitä että lupautuu menemään naimisiiin JOSKUS. Kunnioitettava häiden järjestely aika on noin 3-4 kuukautta.

Pakkoko on tehdä itsestään pelle, ja rumentaa kaunis kihalus asia?

Vaikket sinä nää loppua suhtelleenne, niin minä näen.

google mainostaa.tapaa thai-naisia.höllää ja tsiikaile.tsori.urpo oon.olkaa ja nauttikkaa!!!!

spördö!he he.kuka vittu meist on se hörhö joka heittää spördöö??????

Viestin aloittaja:

Ei ole liian aikaista. Jos se teille molemmille sopii tuo ajankohta, niin antakaa palaa vain. :)

Itse olen 28-vuotias nainen ja tutustuin 28.03.2012 yhteen 33-vuotiaaseen mieheen, tapasimme livenä 28.03.2012, aloimme seurustelemaan 28.03.2012, muutimme yhteen 10.05.2012 ja menimme kihloihin 12.06.2012.

Parisuhteessa olemme olleet nyt 1v 5kk, Avoliitossa 1v 3kk & Kihloissa 1v 2kk

Ja olemme onnellisia toistemme kanssa. Häitä olisi ollut tarkoitus tälle kesälle viettää, mutta emme viettäneet, sillä minä halusin / haluan hidastaa tahtia.

Edellisen miehen kanssa aloimme seurustelemaan 22.02.2008, menimme kihloihin 29.02.2008 ja muutimme yhteen 10.03.2008 ja syyskuussa 2009 erosimme. Tosin syy ei ollut minussa, eikä suhteemme etenemisessä, vaan toisessa naisessa, josta tämä mies oli kiinnostunut, mutta kun ei itselleen saanut, niin alkoi kanssani. Tämä nainen oli lapsensa isän kanssa ja mies alkoi siksi kanssani. Heti kun tämä nainen jätti lapsensa isän, niin tämä mies ja tämä nainen alkoi seurustelemaan keskenään. Menivät kihloihin lokakuussa 2009, maistraatissa naimisiin joulukuussa 2009, kirkkohäitä juhlittiin heinäkuussa 2010 (jos muistan oikein) ja he menivät kirkossa naimisiin joulukuussa 2010 (jos muistan oikein) ja heille syntyi yhteinen lapsi kesällä 2011.

Onneksi tiedän nykyisen mieheni ja tunnen sen verran hyvin, joten tiedän ettei hän tekisi ikimaailmassa minulle mitään nuin julmaa.

Onko aloittaja jo jakanut naapurin urpoillekin pillanderia?

Jos te olette rehellisiä toisillenne kumpikin ja kumpainenkin tietää että se varmasti on se mitä kumpikin haluaa niin toivotan teille onnea se oletteko valmiita sitoutumaan toinen toiseenne sillä lailla ei selviä muutoin kuin kokeilemalla

Puske kakkoseen, Jurpo.

hei 15v tyttö. olen itse aikuinen 44v mies. iso lihava ja komea karski mies. minulla oma talo ja kesämökki joen rannalla.
ilmoita minulle kun täytät 16 niin mennään me kihloihin.
se on laillinen suojaikäraja.
donfleming2121@gmail.com

Kivikautisten villien juttuja. Älkää enää ikinä sanoko, että "oikeesti"!
Tutkikaa luonneidentiteettinne, ja katsokaa miten luonteet sopii! Miksiköhän hallitus ei auta kansaa tässä? Miksi kansan pitää pysyä näissä asioissa kivikaudella, ja avioerojen määrä 50%?! Henkinen kärsimys, joka voi johtaa itsemurhaan, on uskottavuutta?

Eikö ole varoitettu:

"Minä vannotan teitä, Jerusalemin tyttäret: Miksi teidän pitäisi herättää rakkautta, ennenkun se sopii? (Salomon laulu 8:4)"
Ja: "Jos ihminen jättää huomioimatta älynsä, hänestä tulee pedon kaltainen, vaistojensa orja. Kun paritteluhalu voittaa eläimen, se pariutuu ensimmäisen saatavilla olevan parin kanssa yhteensopivuudesta riippumatta. Älynsä ohjaamana ihmiset osoittivat varovaisuutta valitessaan puolison elämänkumppanikseen... Taivas järjestää ihmisille avioliitot". (Akeidat Yitzchak 9:1:4)

Onko siis uskottavampaa olla "jumalaton" ja "tietämätön", ja nauttia henkisestä tuskasta?