Löytyykö ketään, jolla olisi alapohja toteutettu täysin tuulettuvana, teräspaalutettuna rossirakenteena? Millaiseen alapohja-/lattiarakenteeseen päädyitte ja miten toteutitte eristyksen?
Täysin tuulettuva alapohja
Huipulla tuulee
13
2910
Vastaukset
- BetoniNikke
Tee alapohja ontelo- tai massiivibetonilaatasta. Eristeet laatan alle.
Lyhyt oppimäärä tuulettuvista alapohjista ohessa. Niitä on kahdenlaisia:
* rossipohja tai ryömintätilallinen (rajoitetusti tuulettuva)
* ulkoilmaan rajoittuva (täysin tuulettuva)
Tuo osittain tuulettuva tarkoittaa perusmuuria/sokkelia, jossa on niitä "kissanluukkuja" ja sen energiatalous perustuu paljolti siihen, ettei sen ryömintätilan lämpötila vajoa pakkasella ihan niin alas kuin ulkoilman. Kun sokkeli otetaan pois eli taloa kannattelee seinien alla olevat kehäpalkit, tuulettuu alapuoli estoitta ja silloin pitää alapohja eristää paremmin (sama vaatimustaso kuin yläpohjalla).
Teräspaalut taas ovat perustamistapa, jonka voi yhdistää molempiin eli:
* teräspaalut sokkelipalkit rossipohja
* teräspaalut kehäpalkit tuulettuva alapohja
Kehäpalkit voivat olla vapaasti puuta, betonia tai terästä eli vaihtoehtoja riittää.
Ja kaikki tuo olettaen, että tuo paalutus oli se lähtökohta....
...ja siten vielä yksi perustamistapa: teräspaalut eivät täysin poissulje myöskään "maanvaraista" laattaa, sillä Legalett-perustus yhdistää maanvaraisen laata paalutuksiin kokolailla onnistuneella tavalla.- pkojyf
mikähän mahtaa olla osittain tuulettuvassa rossipohjassa talvella, kun sisäpuolelta menee sokkeli huurteeseen, siis luukut on kiinni talvella..
- normi kemiaa
pkojyf kirjoitti:
mikähän mahtaa olla osittain tuulettuvassa rossipohjassa talvella, kun sisäpuolelta menee sokkeli huurteeseen, siis luukut on kiinni talvella..
Pakkasenpuolella oleva sokkeli ja maaperästä nouseva kosteus tai sisätiloista tuleva lämpövuoto eli kylminpinta ottaa itseensä kosteuden eli kuuran.
Eipä syytä huoleen koska harvemmin se sokkeli on vettäimevää materiaalia. - pkojyf
normi kemiaa kirjoitti:
Pakkasenpuolella oleva sokkeli ja maaperästä nouseva kosteus tai sisätiloista tuleva lämpövuoto eli kylminpinta ottaa itseensä kosteuden eli kuuran.
Eipä syytä huoleen koska harvemmin se sokkeli on vettäimevää materiaalia.Se siinä vähän jänskättää, kun betoni sokkelin päällä on puurossi.
Miten olis mahdollista poistaa maakosteus? Salaojat tehty ja pohjan kosteus prosentti on 50 ainakin nyt -10c ulkona.
Mitäs mieltä olette radonista, kun luukut on talvella kiinni tai vain vähän vetoa... Eikös rossi ,muuten ole hyvä? Juuri radonin takia pkojyf kirjoitti:
Se siinä vähän jänskättää, kun betoni sokkelin päällä on puurossi.
Miten olis mahdollista poistaa maakosteus? Salaojat tehty ja pohjan kosteus prosentti on 50 ainakin nyt -10c ulkona.
Mitäs mieltä olette radonista, kun luukut on talvella kiinni tai vain vähän vetoa... Eikös rossi ,muuten ole hyvä? Juuri radonin takiaHuurteesta kannattaa muistaa, että se syntyy ilmassa olevan kosteuden härmistyessä kylmiin pintoihin. Sokkeli on kylmä, mikä on luonnollista, mutta se huolenaihe onkin se, että siinä ilmassa on sitä kosteutta - ja se ilmahan on tekemisissä sen puurossinkin kanssa. Jos sattuu lisäksi ulkoseinälinjoilla sopivia kylmäsiltoja olemaan, että se puupalkistokin pääsee kovin kylmäksi muotoutumaan, niin eikö ole riski myös siitä, että sitä huurretta kertyy myös puurossiin...
Tuo huurre myös viittaa siihen, että ryömintätilan ilmanvaihto ei ole riittävä, joten ainakin tuossa tapauksessa se rossipohja menettää myös "hyvät" radon-ominaisuutensa.- miten sitten
rauno_kangas kirjoitti:
Huurteesta kannattaa muistaa, että se syntyy ilmassa olevan kosteuden härmistyessä kylmiin pintoihin. Sokkeli on kylmä, mikä on luonnollista, mutta se huolenaihe onkin se, että siinä ilmassa on sitä kosteutta - ja se ilmahan on tekemisissä sen puurossinkin kanssa. Jos sattuu lisäksi ulkoseinälinjoilla sopivia kylmäsiltoja olemaan, että se puupalkistokin pääsee kovin kylmäksi muotoutumaan, niin eikö ole riski myös siitä, että sitä huurretta kertyy myös puurossiin...
Tuo huurre myös viittaa siihen, että ryömintätilan ilmanvaihto ei ole riittävä, joten ainakin tuossa tapauksessa se rossipohja menettää myös "hyvät" radon-ominaisuutensa.tuulettuvuutta voi parantaa jos tuuletus osoittautuu riittämättömäksi ?
miten sitten kirjoitti:
tuulettuvuutta voi parantaa jos tuuletus osoittautuu riittämättömäksi ?
Tuulettuvuutta toki voi parantaa, jos se osoittautuu riittämättömäksi. Toisaalta rossipohjan energiatalous perustuu osaltaan "riittämättömään" tuuletukseen - siis eräänlainen noidankehä. Ryömintätilallisen alapohjan (siis sen rajoitetusti tuulettuvan) ideana on se, että kovilla pakkasilla sen ryömintätilan lämpötila ei ole sama kuin ulkoilman vaan selvästi ylempi.
Parit tilaelementtitoimittajat ovat jopa pienentäneet ryömintätilan ilmanvaihdon normia pienemmäksi ja hallinneet ryömintätilan kosteutta kosteudenpoistajalaitteistoilla - vaihtelevalla menestyksellä. Ryömintätilan voi myös varustaa ilmanvaihdolla, mutta se taas kuulostaa kovin monimutkaiselta.
Laitetaan vielä energianormien vertailu-u-arvot tähän suuruusluokkia kuvaamaan:
* yläpohja 0,09 W/m2K
* ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,09 W/m2K (tää siis se esteettä tuulettuva)
* ryömintätilaan rajoittuva alapohja 0,17 W/m2K
* ulkoseinä 0,17 W/m2K
Eli rossipohjalta vaaditaan puolet vähemmän eristävyyttä...- timpurievp
pkojyf kirjoitti:
mikähän mahtaa olla osittain tuulettuvassa rossipohjassa talvella, kun sisäpuolelta menee sokkeli huurteeseen, siis luukut on kiinni talvella..
Meneehän ne sokkelit kuuraan mutta ei siitä ole mitään haittaa. Kun järvet jäätyy niin luukut kiinni ja järvien sulaessa luukut auki. Mulla on 115 vuotta vanha talo rossipohjalla ja sokkelikivet on olleet kuurassa sisäpuolelta, alapohja on ihan terve.
- auvvo
timpurievp kirjoitti:
Meneehän ne sokkelit kuuraan mutta ei siitä ole mitään haittaa. Kun järvet jäätyy niin luukut kiinni ja järvien sulaessa luukut auki. Mulla on 115 vuotta vanha talo rossipohjalla ja sokkelikivet on olleet kuurassa sisäpuolelta, alapohja on ihan terve.
Jep. Mutta sitä myös miettineenä, jos luukut on täysin auki vastaako se sitten täysin tuulettuvaa pilareilla olevaa rossia? Entäs tuleeko näissä sitten kastepiste johonkin muualle vai tuleeko silloinkin kuuraa sokkeliin?
- jalmarip
36 teräspaalua, antura 40x50, sokkeli harkoista, ontelolaatat. eristys ontelon yläpuolella, 150mm styroksia, ryömintätilassa lekasora muut perus asiat.
en ole katunut. - tepe
Rakennuspaikan valinta on kaiken aa ja oo. Ennen osattiin rakentaa oikealle paikalle kuten varmaan Raunokin tietää mutta nykyään pitää väkisin tehdä kaikenlaisten hötteikköjen päälle ja lyödä paalua ettei alapohja märkäne.
- auvvo
Eikös kuitenkin sodan jälkeiset saaneet tonttinsa aika huonoistakin paikoista..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 406983
- 323938
- 453330
- 402939
- 172716
- 372238
- 162196
- 412143
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons482077- 402038