keuhkoahtauma jo nyt?

Mykoplasma?
http://www.avainapteekit.fi/oma-terveys/vilustuminen/miten-mykoplasma-tunnistetaan-ja-hoidetaan


Miten tautia hoidetaan?
Mikrobilääkkeistä tehokkaita ovat doksisykliini ja erytromysiini.

Antibiooteista makrolidit, tetrasykliinit ja fluorokinolonit tehoavat MP:aan.

Mykoplasman hoitoon kannattaa perehtyä täällä (Lääkäri Olli Sovijärven näkemys asiaan):
https://soundcloud.com/helsinki-paleo/helsinki-paleo-podcast-episode15

Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.

C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.

C-vitamiinia 500-1000mg / vrk
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk, kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1
Omega-3 rasvahappoja

D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.

Muut saa todella edullisesti esim. Citymarketin luontaistuotehyllystä.

Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.

Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16 vähintään kädet ja jalat paljaina.

Huonoin tilanne on afrikkalaista syntyperää olevilla maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.

D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.

Miksi Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.

Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.

Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l.

Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!

Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.

Joka toinen astma on ALLERGIAA.

Astman, reuman ja suolisto-ongelmien takana ruokavalio – "Lääkärit antavat väärää tietoa"
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1624947/astman-reuman-suolisto-ongelmien-takana-ruokavalio---laakarit-antavat-vaaraa-tietoa


Ravinnolla on merkittävä vaikutus aivan kaikkiin sairauksiin ja niiden ehkäisyyn.

Lääkkeitä syödään sitten tarvittaessa.

Yleensä lääkitys vähenee, kun ruokavalio ja muu elämä on kunnossa. Ja potilaskin voi paljon paremmin kuin pelkällä lääkityksellä.

Mutta kertooko lääkäri tästä mitään?

Nykylääketieteessä tutkitaan vain lääkkeitä, jotka voidaan patentoida ja jotka tuovat rahaa.

Viljat tai maitotuotteet pois vähintään 4 viikoksi. Kokeile miten vaikuttaa. Voi olla, että kummatkaan ei sovi.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/viljat.htm

http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalsium.htm


Tärkeä D-vitamiini tulehduksen hoidossa:

Uuden tutkimuksen mukaan runsas D-vitamiini helpottaa astmaa. Se esimerkiksi parantaa keuhkojen toimintakykyä ja astmahoidon tehokkuutta.
http://www.tohtori.fi/?page=3509935&id=0546887


Astman oireet lievenevät ja infektiot jäävät pois. Nyt uudet tieteelliset tutkimukset vahvistavat, että D-vitamiinilisä on todella tarpeen sekä lapsi- että aikuispotilaille. Mitä enemmän veressä on D-vitamiinia, sitä lievemmät ovat oireet ja sitä paremmin lääkitys auttaa, kertoivat amerikkalaisen National Jewish Health -instituutin tutkijat viime viikolla American Academy of Allergy, Asthma, and Immunology -kongressissa.
http://terveyshymy.fi/tohtori-tolonen/d-vitamiini-auttaa-astmassa


Dear Dr Cannell: D for childhood asthma
http://blog.vitamindcouncil.org/2012/08/16/dear-dr-cannell-d-for-childhood-asthma/

1 µg (mikrogramma) = 40 IU tai KY (kansainvälinen yksikkö)

10 µg (mikrogramma) = 400 IU tai KY (kansainvälinen yksikkö)

10 ng/ml = 25 nmol/L

50 ng/ml = 125 nmol/L


Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247


On useampia tutkimuksia, joiden mukaan Omega-3 rasvahapot ja D-vitamiini voivat ehkäistä ja lievittää astman oireita.


Kortikosteroideilla hoidetuilla astmaa sairastavilla lapsilla D-vitamiinin puute näyttäisi liittyvän luuston huonoon mineralisoitumiseen. Laajassa yhdysvaltalaistutkimuksessa seurattiin 780:tä iältään 5 - 12-vuotiasta astmaa sairastavaa lasta yli neljän vuoden ajan. Seerumin D-vitamiinipitoisuus mitattiin kertaalleen tutkimuksen alussa. Luustontiheyttä seurattiin vuosittain DEXA:lla. Kun (pahentuneen) astman hoidossa käytettiin myös suun kautta otettavia kortikosteroideja, osoittautui luun mineralisoituminen sitä heikommaksi, mitä useamman kortikosteroidikuurin lapset olivat saaneet. Tämä kortikosteroidiannokseen liittyvä vaikutus ilmeni erityisesti pojilla, joilla seerumin D-vitamiinipitoisuudet olivat pienet. (Tse SM ym. J Allergy Clin Immunol 2012;130:53)


"Astmaa sairastavat lapset, joiden veressä on D-vitamiinia alle 75 nmol/l, ovat alttiita pahoille astmakohtauksille, ilmenee Pittsburghin lastensairaalan tutkimuksesta. Yhdysvaltain terveysvirasto (National Institutes of Health, NIH) rahoitti tätä tutkimusta, joka tehtiin San Juanissa, Puerto Ricon pääkaupungissa, leveysasteella 18, jossa aurinko paistaa paljon ja korkealta. Tiedot tukevat muita tutkimuksia ja käytännön kokemuksia astman D-vitamiinihoidosta. Seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) tulisi mitata ja nostaa 125–150 nmoliin/l. Siihen voidaan tarvita D-vitamiinia 100–150 mikrogrammaa päivässä."
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2395

D-vitamiini ehkäisee tupakoinnin aiheuttamia vaurioita keuhkoissa, osoittaa uusi amerikkalainen väestötutkimus. Sen tekivät Bostonin yliopisto ja Brigham and Women´s Hospital, ja hanketta rahoitti Yhdysvaltain terveysvirasto. Tulos vahvistaa aikaisempia havaintoja D-vitamiinin suojavaikutuksesta keuhkoahtaumataudissa ja puoltaa reilua D-vitamiinilisää eritoten tupakoitsijoille. Viranomaissuositus (10 µg/vrk) ei riitä tupakoitsijoille, vaan tarve on todennäköisesti vähintään 100 µg päivässä.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2365