Mitä mieltä?

pälpätipääp

Erosin noin vuosi sitten exästä ja en sen kummemmin häntä takaisin haikaile, mutta itsesyytökset on taas nostaneet päätään.

Olen älyttömän kiltti ihminen pohjimmiltani ja siksi hieman paha mieli, jos exäni pitää minua kauheana päällepäsmärinä ja nalkuttavana akkana ja pitää minua syypäänä suhteemme kariutumiseen.

Kyllä, sanoin hänelle suhteemme epäkohdista ja välillä vähän äkäiseenkin sävyyn huomautin asioista (ei tullut sen kummempaa reagointia, kuin syvemmälle luolaan kaivautuminen) ja kyselin häneltäkin, että mitä valitettavaa hänellä meidän suhteesta on, koska huomasin että kaikki ei todellakaan ollut hyvin.

En saanut vastausta ja muutenkaan keskustelusta ei tullut oikein mitään, kun hän pelkäsi riitelyä aivan älyttömästi. Ilmaa puhdistavia riitoja meille ei siis koskaan ehtinyt tulla vaikka useamman vuoden oltiin yhdessä. Ei riidat nyt mitään välttämättömiä ole, mutta sellainen avoin kertominen omista fiiliksistä, kompromissien tekeminen, yhdessä ratkaisujen keksiminen jäi meiltä tekemättä.

itselleni jäi aivan paska akka fiilis kun otin asiat puheeksi, ja hän esiintyi kuin olisi reppana jolle vain ilkeä akka nalkuttaa. Eikö siihen voi vastata? Tai sanoa omaa mielipidettä asiasta? Sanoa vaikka, että nyt turpa kiinni, en kuuntele tuollaista.

Jos en olisi minä puhunut mitään ja ottanut asioita esille tehtäisiin varmaan kumpikin hiljaista kuolemaa sohvan nurkassa, kun kumpikaan ei uskalla sanoa mitään ettei vaan tule riitaa, eikä kumpikaan loukkaa toista...

Mitä mieltä te olette tällaisesta kuviosta. Olen varma, että muitakin henkilöitä on, joilla ollut tällainen issue.

En väitä, että olisin mikään äiti teresa tai syytön eroon, en missään nimessä. Mussa on älyttömästi virheitä. Mutta olisin mielihyvin ottanut vastaan rakentavaa kritiikkiä häneltä, jotta oltais voitu yhdessä tukea toinen toistemme kasvua...

4

172

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hmm.

      Pariterapia olis ollut paikallaan kun kommunikointi ei sujunut. Toki vois olettaa että mies osallistuu keskustellen jos suhde kiinnostaa. Ehkä tilanne oli hankala sinulle, etkä enää jaksanut.

    • asasdgsd

      Et sinä ole kiltti jos nalkutat kuin valurautaämmä ja jätitkin vielä miehes.

    • mennyt on mennyttä

      Kun erosta on jo vuosi, etkä haikaile häntä takaisin, voisit lopettaa asian märehtimisen ja katsoa elämää eteenpäin.. Juuri noinhan suhteet kariutuu, epäkohtia ei pystytä selvittämään, on nalkutusta tai vaikenemista. Ei kai haittaa vaikka hän pitää sinua ilkeänä akkana, mennyt on mennyttä ja itse tiedät mitä pohjimmiltasi olet. Ei meistä kenestäkään aina tykätä, ja se on vain kestettävä, että aina on joku joka ajattelee meistä myös ikävästi.

      Totta kai omat toiveet pitää sanoa ääneen ja epäkohdat yrittää korjata, mutta jossakin on myös raja, jossa vaatimuksia onkin liikaa, ja valittaja näkee asioita vain itsensä kannalta. Jos haluat itsellesi kasvua tästä kokemuksesta, näe oma osuutesi ongelmissa, Ex-miehen vikojen miettiminen ei johda mihinkään. Tai totea yksinkertaisesti: ei sovittu yhteen, ja unohda koko juttu. Jonkun toisen kanssa sujuu paremmin.

    • alkuperräinen

      mennyt on mennyttä. nimenomaan itseänihän tässä syytän...

      Koitan vain saada jonkinlaista tasapainoa ja tolkkua asiaan, sillä järki kuitenkin sanoo, että parisuhde ongelmiin tarvitaan kaksi. Kaikki ei siis voi olla yksin syytäni, vaikka siltä tuntuisikin.

      Haen kai täältä jonkinlaisia oivalluksia asian suhteen, että voisin sen jättää rauhaan.

      Kiitos muillekkin kommentoijille. Asiallisia vastauksia lukuunottamatta tämä valurautaämmä... Arvasinkin, että joku kääntää sen juuri noin. En ole ylpeä nalkutuksestani, mutta voin kertoa, että olin miehelle todella kiltti, sillä nalkutettavaa oli noin 80 % enemmänkin mistä mainitsin... En koskaan puuttunut hänen alkoholinkäyttöönsä, addiktioihinsa, hänen persoonaansa en IKINÄ haukkunut, ainoastaan tekemisiä ja tekemättäjättämisiä. Ainoat asiat joista mainitsin oli ajankäyttö, siisteys ja vastuuttomuus.

      On aika siirtyä eteenpäin, mutta hän oli loppujenlopuksi suuri rakkauteni ja olin elämäni onnellisin ekat puolitoistavuotta yhdessä. Ei sellaista noin vain voi unohtaa ja koska häntä edelleen jollain tavoin rakastaa, niin toki tuntuu kamalalta, jos on onnistunut loukkaamaan toista niin pahasti, että tämä kaiken sen rakkauden jälkeen vihaa tai halveksii.

      Mutta sekin on vain hyväksyttävä ja käytävä läpi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Huomenta ihana

      Kauniskasvoinen ihanuus 😘 saan sut vielä
      Ikävä
      45
      7352
    2. Hei rakas...

      Miten on työpäivä sujunut? Rakastan sinua 💗
      Ikävä
      32
      4068
    3. Ei tämä etene ikinä

      Kun kumpikaan ei enää ota yhteyttä. Mä en ainakaan uskalla.
      Ikävä
      57
      3605
    4. Edelleen sitä on vaikea uskoa

      Että olisit oikeasti rakastunut muhun
      Ikävä
      50
      3120
    5. Vitsi mihin menit. Heti takasin.

      Mä näin sut tuu takasin! Oli kiire, niin en ehtiny sin perään!
      Ikävä
      17
      2806
    6. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      53
      2307
    7. Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...

      Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons
      Suomalaiset julkkikset
      49
      2299
    8. Toiveikas vai toivoton

      torstai? Ajatuksia?
      Ikävä
      37
      2258
    9. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      43
      2248
    10. Mukavaa päivää

      Mun rakkauden kohteelle ❤️ toivottavasti olet onnellinen
      Ikävä
      16
      2236
    Aihe