Kuinkahan paljon nykyrahaksi muutettuna olisi nyt nuo Suomen hävityn sodan jälkeen 1944 saamat sotakorvaukset?
Pystyisiköhän Suomi nykyään niistä sotakorvauksista nykyään edes suoriutumaan yhtään mitenkään?
Suomen sotakorvaukset
....................
68
2679
Vastaukset
- Lähteitä
Muutamasta lähteestä löysin arvion, jonka mukaan 1944 sotakorvaukset ovat noin 4 milj euroa nykyrahassa.
Korvaukset toimitettiin noin viidessä vuodessa. Kuka tästä sitten rikastui ja kuka köyhtyi, sitä voisi hieman tutkia. Suomen teollisuus varmaan rikastui ainakin jossain määrin tavaratoimituksista, joita valtio siltä osti. Työmies sai palkkaa ainakin jossain määrin.
Yhteiskunta eli "säästöliekillä" eikä tuottanut juurikaan palveluja kansalaisille. Opetus sentään toimi ja terveydenhuolto jossain määrin.- Myytti
Sotakorvauksista.
19. syyskuuta 1952 Urho Kekkonen piti radiopuheen, jossa hän ilmoitti viimeisen sotakorvausjunan ylittäneen rajan Vaalimaalla. Kekkonen osallistui sotakorvausmyytin rakentamiseen sanomalla, että "laina" oli nyt maksettu, vaikka kyse oli pakon edessä ja vastikkeetta tehdystä tavaraviennistä.
Profesori Sakari Heikkinen on huomauttanut, että aiheesta on tehty oikeastaan vain kaksi kunnon tutkimusteosta, joista toinen on väitöskirja. Silti liki jokainen hiukankin valveutunut suomalainen tietää paljon sotakorvauksista ja on innokas niistä keskustelemaankin. Varsin yleisessä tiedossa on, ettei yksikään muu maa toisen maailmansodan jälkeen maksanut sille määrättyjä maksuja täysmääräisesti niin kuin Suomi teki.
Ylpeyden aiheella ja muillakin mielikuvilla sotakorvaukset saatiin kääntymään positiiviseksi kokemukseksi. Kärjistetysti sanoen syntyi tunnelma, että Suomen sotakorvaukset olivat jotain ainutkertaista ja että Suomi maksoi enemmän kuin mikään häviäjämaa koskaan. Luullaan että sotakorvaukset olisivat olleet jopa positiivinen asia suomalaiselle teollisuudelle, eteenkin metalliteollisuudelle.
Kyseessä oli osa määrätietoista toimintaa, jolla korostettiin Suomen erillisyyttä Saksasta sekä sitä, että korvauksia maksettiin vain Neuvostoliitolle. Kuitenkin alkujaan niiden määrääjinä olivat kaikki sodan voittajaliittoutuneet, mitä dosentti Antti Kuusterä keskiviikkona korosti.
Myytti sotakorvausten vaikutuksesta maamme metalliteollisuuden nousuun ei kestä kriittistä tarkastelua. Todellisuudessa metalliteollisuus oli jo ennen sotia kaikkein nopeimmin kasvava teollisuudenhaara ja Suomella oli jo olemassa metalliteollisuus kun sotakorvausten maksaminen alkoi. Ilman tuota tosiasiaa Suomi ei olisikaan koskaan selvinnyt sotakorvauksista.
Sotakorvausmyytti on osa Paasikiven-Kekkosen ajan "menestyskertomusta" jossa pyrittiin esittämään kaikki idänkauppaan liittyvä myönteisessä valossa. Metalliteollisuuden esimerkki osoitti että SOTEVA osasi taitavasti hyödyntää jo sotien aikana kehittynyttä propagandaa ja manipulointia. Aivopesu onnistui jokseenkin täydellisesti ja on luultavaa että kansalaisten ylivoimainen enemmistö uskoo vilpittöminä hölmöinä tänäänkin että sotakorvaukset saattoivat olla Suomen nousemisessa pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi merkittävässäkin roolissa. Tämä seikka osoittaa sen, vaikka suomalaiset ovat kovia lukemaan historiaa, että historiantutkimuksellamme on vielä paljon kiviä käännettävänä. - Sotakorvaukset
Myytti kirjoitti:
Sotakorvauksista.
19. syyskuuta 1952 Urho Kekkonen piti radiopuheen, jossa hän ilmoitti viimeisen sotakorvausjunan ylittäneen rajan Vaalimaalla. Kekkonen osallistui sotakorvausmyytin rakentamiseen sanomalla, että "laina" oli nyt maksettu, vaikka kyse oli pakon edessä ja vastikkeetta tehdystä tavaraviennistä.
Profesori Sakari Heikkinen on huomauttanut, että aiheesta on tehty oikeastaan vain kaksi kunnon tutkimusteosta, joista toinen on väitöskirja. Silti liki jokainen hiukankin valveutunut suomalainen tietää paljon sotakorvauksista ja on innokas niistä keskustelemaankin. Varsin yleisessä tiedossa on, ettei yksikään muu maa toisen maailmansodan jälkeen maksanut sille määrättyjä maksuja täysmääräisesti niin kuin Suomi teki.
Ylpeyden aiheella ja muillakin mielikuvilla sotakorvaukset saatiin kääntymään positiiviseksi kokemukseksi. Kärjistetysti sanoen syntyi tunnelma, että Suomen sotakorvaukset olivat jotain ainutkertaista ja että Suomi maksoi enemmän kuin mikään häviäjämaa koskaan. Luullaan että sotakorvaukset olisivat olleet jopa positiivinen asia suomalaiselle teollisuudelle, eteenkin metalliteollisuudelle.
Kyseessä oli osa määrätietoista toimintaa, jolla korostettiin Suomen erillisyyttä Saksasta sekä sitä, että korvauksia maksettiin vain Neuvostoliitolle. Kuitenkin alkujaan niiden määrääjinä olivat kaikki sodan voittajaliittoutuneet, mitä dosentti Antti Kuusterä keskiviikkona korosti.
Myytti sotakorvausten vaikutuksesta maamme metalliteollisuuden nousuun ei kestä kriittistä tarkastelua. Todellisuudessa metalliteollisuus oli jo ennen sotia kaikkein nopeimmin kasvava teollisuudenhaara ja Suomella oli jo olemassa metalliteollisuus kun sotakorvausten maksaminen alkoi. Ilman tuota tosiasiaa Suomi ei olisikaan koskaan selvinnyt sotakorvauksista.
Sotakorvausmyytti on osa Paasikiven-Kekkosen ajan "menestyskertomusta" jossa pyrittiin esittämään kaikki idänkauppaan liittyvä myönteisessä valossa. Metalliteollisuuden esimerkki osoitti että SOTEVA osasi taitavasti hyödyntää jo sotien aikana kehittynyttä propagandaa ja manipulointia. Aivopesu onnistui jokseenkin täydellisesti ja on luultavaa että kansalaisten ylivoimainen enemmistö uskoo vilpittöminä hölmöinä tänäänkin että sotakorvaukset saattoivat olla Suomen nousemisessa pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi merkittävässäkin roolissa. Tämä seikka osoittaa sen, vaikka suomalaiset ovat kovia lukemaan historiaa, että historiantutkimuksellamme on vielä paljon kiviä käännettävänä.Vuoden 1944 välirauhansopimuksen mukaisesti määrättiin Suomen maksettavaksi 300 miljoonan Yhdysvaltojen dollarin arvoiset sotakorvaukset. Summa oli vuoden 1938 hintatasossa ja toimitusaika oli kuusi vuotta. Aika pidennettiin myöhemmin kahdeksaksi vuodeksi.
Ensimmäisenä sotakorvausvuonna jouduttiin luovuttamaan puutavaran sekä metsätalous- ja metalliteollisuuden tuotteiden lisäksi 119 alusta, mikä oli neljäsosa Suomen jo sodan johdosta puoleen supistuneesta kauppalaivastosta.
Toisesta korvausvuodesta lähtien luovutukset olivat uustuotantoa, pääasiassa metalliteollisuuden tuotteita. Tämä vaati metalliteollisuutemme olennaista laajentamista, sillä ennen sotia sen osuus maamme tuotannosta oli vain 3,7%. Esimerkkinä eräistä luovutetuista sotakorvaustuotteista ovat 535 erilaista alusta, 52500 sähkömoottoria, 1140 muuntaja-asemaa ja 30 täydellistä tehdaslaitosta voima-asemineen. Toimitukset eivät olleet aina helppoja, sillä monet tarvittavat raaka-aineet olivat tuontitavaraa. Toimitetut määrät olivat niin suuria, että muun muassa luovutetuista laivoista olisi muodostunut 20 kilometriä pitkä yhtenäinen laivajono ja rautatiekuljetuksiin tarvittiin yhteensä 141490 rautatievaunun kuljetussuoritus.
Sotakorvausten kustannukset olivat ensimmäisinä korvausvuosina noin 15% valtion menoista. Samaan aikaan oli käynnissä suuria voimavaroja vaatinut maamme jälleenrakentaminen. Menojen kattamiseksi oli säädettävä uusia veroja ja otettava ulkomaista lainaa. Sotakorvaukset olivat ankara rasite maamme taloudelle, mutta ne eivät voineet estää maan jälleenrakentamista ja siirtoväen asuttamista. Sotakorvauksista oli maallemme välillisesti myös hyötyä, sillä metalliteollisuuden pakollisen kehittämisen seurauksena Suomella olivat jo vuoden 1949 lopussa pohjoismaiden uudenaikaisimmat telakat ja konepaja- sekä valimoteollisuus.
Suomi oli hoitanut loppuun sotakorvauksensa 18.9.1952, jolloin viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman. Sotakorvaustaakasta selviäminen kunnialla perustui ennen kaikkea suomalaisten velvollisuudentuntoon. Henkilökohtainen etu sai väistyä yhteisen edun tieltä. Tämä veteraanisukupolven suoritus on esimerkki siitä, mihin yhteiseen päämäärään pyrkivä kansa pystyy myös rauhan aikana. - oikeat syyt oli
Sotakorvaukset kirjoitti:
Vuoden 1944 välirauhansopimuksen mukaisesti määrättiin Suomen maksettavaksi 300 miljoonan Yhdysvaltojen dollarin arvoiset sotakorvaukset. Summa oli vuoden 1938 hintatasossa ja toimitusaika oli kuusi vuotta. Aika pidennettiin myöhemmin kahdeksaksi vuodeksi.
Ensimmäisenä sotakorvausvuonna jouduttiin luovuttamaan puutavaran sekä metsätalous- ja metalliteollisuuden tuotteiden lisäksi 119 alusta, mikä oli neljäsosa Suomen jo sodan johdosta puoleen supistuneesta kauppalaivastosta.
Toisesta korvausvuodesta lähtien luovutukset olivat uustuotantoa, pääasiassa metalliteollisuuden tuotteita. Tämä vaati metalliteollisuutemme olennaista laajentamista, sillä ennen sotia sen osuus maamme tuotannosta oli vain 3,7%. Esimerkkinä eräistä luovutetuista sotakorvaustuotteista ovat 535 erilaista alusta, 52500 sähkömoottoria, 1140 muuntaja-asemaa ja 30 täydellistä tehdaslaitosta voima-asemineen. Toimitukset eivät olleet aina helppoja, sillä monet tarvittavat raaka-aineet olivat tuontitavaraa. Toimitetut määrät olivat niin suuria, että muun muassa luovutetuista laivoista olisi muodostunut 20 kilometriä pitkä yhtenäinen laivajono ja rautatiekuljetuksiin tarvittiin yhteensä 141490 rautatievaunun kuljetussuoritus.
Sotakorvausten kustannukset olivat ensimmäisinä korvausvuosina noin 15% valtion menoista. Samaan aikaan oli käynnissä suuria voimavaroja vaatinut maamme jälleenrakentaminen. Menojen kattamiseksi oli säädettävä uusia veroja ja otettava ulkomaista lainaa. Sotakorvaukset olivat ankara rasite maamme taloudelle, mutta ne eivät voineet estää maan jälleenrakentamista ja siirtoväen asuttamista. Sotakorvauksista oli maallemme välillisesti myös hyötyä, sillä metalliteollisuuden pakollisen kehittämisen seurauksena Suomella olivat jo vuoden 1949 lopussa pohjoismaiden uudenaikaisimmat telakat ja konepaja- sekä valimoteollisuus.
Suomi oli hoitanut loppuun sotakorvauksensa 18.9.1952, jolloin viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman. Sotakorvaustaakasta selviäminen kunnialla perustui ennen kaikkea suomalaisten velvollisuudentuntoon. Henkilökohtainen etu sai väistyä yhteisen edun tieltä. Tämä veteraanisukupolven suoritus on esimerkki siitä, mihin yhteiseen päämäärään pyrkivä kansa pystyy myös rauhan aikana."Sotakorvaustaakasta selviäminen kunnialla perustui ennen kaikkea suomalaisten velvollisuudentuntoon."
Sotakorvaustaakan maksaminen perustui pakkoon sekä suomalaisten kollektiiviseen syyllisyydentuntoon. Oltiinhan kuitenkin käyty vähän hyökkäilemässä vierailla mailla ja siitä piti rangaistus kärsiä. - Näin se vain on
Sotakorvaukset kirjoitti:
Vuoden 1944 välirauhansopimuksen mukaisesti määrättiin Suomen maksettavaksi 300 miljoonan Yhdysvaltojen dollarin arvoiset sotakorvaukset. Summa oli vuoden 1938 hintatasossa ja toimitusaika oli kuusi vuotta. Aika pidennettiin myöhemmin kahdeksaksi vuodeksi.
Ensimmäisenä sotakorvausvuonna jouduttiin luovuttamaan puutavaran sekä metsätalous- ja metalliteollisuuden tuotteiden lisäksi 119 alusta, mikä oli neljäsosa Suomen jo sodan johdosta puoleen supistuneesta kauppalaivastosta.
Toisesta korvausvuodesta lähtien luovutukset olivat uustuotantoa, pääasiassa metalliteollisuuden tuotteita. Tämä vaati metalliteollisuutemme olennaista laajentamista, sillä ennen sotia sen osuus maamme tuotannosta oli vain 3,7%. Esimerkkinä eräistä luovutetuista sotakorvaustuotteista ovat 535 erilaista alusta, 52500 sähkömoottoria, 1140 muuntaja-asemaa ja 30 täydellistä tehdaslaitosta voima-asemineen. Toimitukset eivät olleet aina helppoja, sillä monet tarvittavat raaka-aineet olivat tuontitavaraa. Toimitetut määrät olivat niin suuria, että muun muassa luovutetuista laivoista olisi muodostunut 20 kilometriä pitkä yhtenäinen laivajono ja rautatiekuljetuksiin tarvittiin yhteensä 141490 rautatievaunun kuljetussuoritus.
Sotakorvausten kustannukset olivat ensimmäisinä korvausvuosina noin 15% valtion menoista. Samaan aikaan oli käynnissä suuria voimavaroja vaatinut maamme jälleenrakentaminen. Menojen kattamiseksi oli säädettävä uusia veroja ja otettava ulkomaista lainaa. Sotakorvaukset olivat ankara rasite maamme taloudelle, mutta ne eivät voineet estää maan jälleenrakentamista ja siirtoväen asuttamista. Sotakorvauksista oli maallemme välillisesti myös hyötyä, sillä metalliteollisuuden pakollisen kehittämisen seurauksena Suomella olivat jo vuoden 1949 lopussa pohjoismaiden uudenaikaisimmat telakat ja konepaja- sekä valimoteollisuus.
Suomi oli hoitanut loppuun sotakorvauksensa 18.9.1952, jolloin viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman. Sotakorvaustaakasta selviäminen kunnialla perustui ennen kaikkea suomalaisten velvollisuudentuntoon. Henkilökohtainen etu sai väistyä yhteisen edun tieltä. Tämä veteraanisukupolven suoritus on esimerkki siitä, mihin yhteiseen päämäärään pyrkivä kansa pystyy myös rauhan aikana."Sotakorvausten kustannukset olivat ensimmäisinä korvausvuosina noin 15% valtion menoista. Samaan aikaan oli käynnissä suuria voimavaroja vaatinut maamme jälleenrakentaminen. Menojen kattamiseksi oli säädettävä uusia veroja ja otettava ulkomaista lainaa. Sotakorvaukset olivat ankara rasite maamme taloudelle, mutta ne eivät voineet estää maan jälleenrakentamista ja siirtoväen asuttamista. Sotakorvauksista oli maallemme välillisesti myös hyötyä, sillä metalliteollisuuden pakollisen kehittämisen seurauksena Suomella olivat jo vuoden 1949 lopussa pohjoismaiden uudenaikaisimmat telakat ja konepaja- sekä valimoteollisuus."
Sotakorvauksien hyöty oli aivan olematon. Enemmän hyödyttäisiin jos Suomi alkaisi tehdä aseita omalle armeijalleen miljardien edessä. Silloin sentään aseet jäisivät omaan käyttöön eikä niitä vietäisi pois. Toki aseiden tekeminen työllistäisi mutta voisi rahat fiksumminkin käyttää. Sotakorvausten hyödyllisyys on suuri myytti. Paljon hyödyllisempää olisi ollut jos ne resurssit olisi käytetty oman maan hyväksi. - ohhoh!
oikeat syyt oli kirjoitti:
"Sotakorvaustaakasta selviäminen kunnialla perustui ennen kaikkea suomalaisten velvollisuudentuntoon."
Sotakorvaustaakan maksaminen perustui pakkoon sekä suomalaisten kollektiiviseen syyllisyydentuntoon. Oltiinhan kuitenkin käyty vähän hyökkäilemässä vierailla mailla ja siitä piti rangaistus kärsiä."Sotakorvaustaakan maksaminen perustui pakkoon"
Mihinkähän pakkoon se sitten oikein perustui?
Vaikuttiko Suomen hävityt sodat tuohon kyseiseen asiaan mitenkään? - xgbgfxb
ohhoh! kirjoitti:
"Sotakorvaustaakan maksaminen perustui pakkoon"
Mihinkähän pakkoon se sitten oikein perustui?
Vaikuttiko Suomen hävityt sodat tuohon kyseiseen asiaan mitenkään?Neljän valtion perustamaan sotaoikeuden komitean.
Eli!
Usa:n, Britannian, Ranskan ja Neuvostoliiton pakottamina.
Jos Suomi ei olisi suostunu.
Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen kokonaan vuonna 1956 Kaikkien näitten maitten luvalla.
Koska Suomella annettiin takaraja maksuajalle..
- vaikka kuinka monta
Olet liian tyhmä ymmärtääkseen paljonko.
- voi ressukkaa
Et näköjään tyhmyyttäsi tajua lainkaan eroa vuoden 1944 ja nykypäivän välillä. Suomen maksukyky oli silloin vain murto-osa nykyisestä. Sotakorvaukset maksettiin hampaat irvessä ja oltiin suunnattoman helpottuneita, kun ne loppuivat.
Suomi oli muuten ainoa valtio joka maksoi sotakorvauksensa täysimääräisesti - ne miljardi hehtaari
voi ressukkaa kirjoitti:
Et näköjään tyhmyyttäsi tajua lainkaan eroa vuoden 1944 ja nykypäivän välillä. Suomen maksukyky oli silloin vain murto-osa nykyisestä. Sotakorvaukset maksettiin hampaat irvessä ja oltiin suunnattoman helpottuneita, kun ne loppuivat.
Suomi oli muuten ainoa valtio joka maksoi sotakorvauksensa täysimääräisestiJa sinä et tajua dementiasi vakavuutta.
- tiesitkö muuten?
ne miljardi hehtaari kirjoitti:
Ja sinä et tajua dementiasi vakavuutta.
Että vain ääretön avuttomuutesi ylittää loputtoman tyhmyytesi.
- ryppyhehtaarit
tiesitkö muuten? kirjoitti:
Että vain ääretön avuttomuutesi ylittää loputtoman tyhmyytesi.
Ota se letku pois peräaukostas ettei kusta mene rapistuneisiin aivoihisi.
- koita kestää apina
ryppyhehtaarit kirjoitti:
Ota se letku pois peräaukostas ettei kusta mene rapistuneisiin aivoihisi.
Soitin sinulle jo ambulanssin.
- haiset pissalle
koita kestää apina kirjoitti:
Soitin sinulle jo ambulanssin.
Mitä soitit? Suutasi sillä letkullako.
- hävisit luuseri !!!
haiset pissalle kirjoitti:
Mitä soitit? Suutasi sillä letkullako.
Suur-Suomea lähdettiin hakemaan mutta käteen jäi Tynkä-Suomi. Tätä natsisuomen väärää valintaa nyt sitten puolustellaan sillä että Stalin aikoi aina miehittää Suomen. Tätä ideologiaa palvelee myös satu torjuntavoitosta.
Puna-armeija ei aikonut miehittää Suomea vaan Neuvostoliiton johdossa tahdottiin hyvät suhteet suomalaisiin. Kun fasistiset järjestöt oli lakkautettu Suomesta, alkoi YYA-yhteistyö. Siispä kiitos ei enää koskaan hurraaisänmaallisuutta. Venäjä suuri - Suomi pieni. - olet hullu
hävisit luuseri !!! kirjoitti:
Suur-Suomea lähdettiin hakemaan mutta käteen jäi Tynkä-Suomi. Tätä natsisuomen väärää valintaa nyt sitten puolustellaan sillä että Stalin aikoi aina miehittää Suomen. Tätä ideologiaa palvelee myös satu torjuntavoitosta.
Puna-armeija ei aikonut miehittää Suomea vaan Neuvostoliiton johdossa tahdottiin hyvät suhteet suomalaisiin. Kun fasistiset järjestöt oli lakkautettu Suomesta, alkoi YYA-yhteistyö. Siispä kiitos ei enää koskaan hurraaisänmaallisuutta. Venäjä suuri - Suomi pieni.Vedä se letku perseestäs ryssä.
- Vain Suomessa
on siunaus antaa ilmaiseksi 8 vuoden teollisuustuotanto sen sijaan että se myytäisiin
- ehdot on ehdot
Ehdot täytettiin ja miehitystä ei tullut. Ei ryppyinen hullun kälätyksesi tätä muuta,
- älä itke ruma lapsi
ehdot on ehdot kirjoitti:
Ehdot täytettiin ja miehitystä ei tullut. Ei ryppyinen hullun kälätyksesi tätä muuta,
Olisi nyt vain maa nimeltä Suomi aikoinaan voittanut sotimansa sodat.
Niin ei nyt sitten sinunkaan enää tarvitsisi parkua pahaa oloasi täällä vielä 70 vuotta myöhemmin tapahtuneesta. - olet täysin sekaisin
älä itke ruma lapsi kirjoitti:
Olisi nyt vain maa nimeltä Suomi aikoinaan voittanut sotimansa sodat.
Niin ei nyt sitten sinunkaan enää tarvitsisi parkua pahaa oloasi täällä vielä 70 vuotta myöhemmin tapahtuneesta.Tuliko sitä miehitystä vai ei.
- älä itke ruma lapsi
olet täysin sekaisin kirjoitti:
Tuliko sitä miehitystä vai ei.
Turpiin tuli aikoinaan suomipojalle niin että "nuppi tutisi."
- joo-o1
Eikö teollisuus tuottanut näinä vuosina mitään muuta kuin sotakorvaustavaraa?
- siege'
Pystyisi. Googlettelin sitä vähän, kun kiinnosti itseänikin. Sitä ei tarkasti pysty laskemaan. Valuuttamuutoksen voi tietysti laskea se on tuolla
http://www.kysy.fi/kysymys/kuinka-paljon-ja-kauan-suomi-maksoi-sotavelkoja-n-liitolle-jatkosodan-jalkeen
Jos lasketaan kansantuotteen mukaan, sen arvo suurimmillaan oli 4-6% BKT:sta. Vuoden 2012 BKT oli 192,5 mrd siitä 6% on 11,5 mrd.
Kun sotakorvauksia maksettiin 7 vuotta kovilla ovat silloin olleet ja koville ottaisi nykyäänkin.- siege'
vielä, jos tuo olisi myyty länteen olisi kansamme elintaso noussut kohisten sodan jälkeen
- siege'
vielä, jos tuo olisi myyty länteen olisi kansamme elintaso noussut kohisten sodan jälkeen
- Koetinkivi
Maa joka maksoi velkansa. Sanoissa on ainakin oikeistolaisissa piireissä valtava tunnelataus Suomessa, joka on nykyään nyt kumminkin vielä pakkotakaamassa miljardeilla euroilla etelän maiden velkoja.
60 vuotta sitten syyskuun 19. päivänä pääministeri Urho Kekkonen pääsi kuitenkin kertomaan suomalaisille, että kaikki velat on itänaapurille maksettu. Suomi oli ainoa maa II maailmansodan jälkeen, joka maksoi sille tuomitut sotakorvaukset täysimääräisesti.
Sotakorvausten todellisesta hinnasta ja merkityksestä Suomelle on väännetty kättä jatkuvasti.
Suomen sodat 1939–1952 tulivat maksamaan huikeat 95 miljardia markkaa eli kaksi miljardia dollaria vuoden 1938 rahassa,konkreettisemmin Suomen 2,5 vuoden bruttokansantuote meni sotaan ja sodan aiheuttamien tuhojen korjaamiseen.
Siitä summasta sotakorvaukset tulivat maksamaan lähes 10 miljardia markkaa eli yli 500 miljoonaa dollaria samassa rahassa. - sekoilet taas
Koetinkivi kirjoitti:
Maa joka maksoi velkansa. Sanoissa on ainakin oikeistolaisissa piireissä valtava tunnelataus Suomessa, joka on nykyään nyt kumminkin vielä pakkotakaamassa miljardeilla euroilla etelän maiden velkoja.
60 vuotta sitten syyskuun 19. päivänä pääministeri Urho Kekkonen pääsi kuitenkin kertomaan suomalaisille, että kaikki velat on itänaapurille maksettu. Suomi oli ainoa maa II maailmansodan jälkeen, joka maksoi sille tuomitut sotakorvaukset täysimääräisesti.
Sotakorvausten todellisesta hinnasta ja merkityksestä Suomelle on väännetty kättä jatkuvasti.
Suomen sodat 1939–1952 tulivat maksamaan huikeat 95 miljardia markkaa eli kaksi miljardia dollaria vuoden 1938 rahassa,konkreettisemmin Suomen 2,5 vuoden bruttokansantuote meni sotaan ja sodan aiheuttamien tuhojen korjaamiseen.
Siitä summasta sotakorvaukset tulivat maksamaan lähes 10 miljardia markkaa eli yli 500 miljoonaa dollaria samassa rahassa.Ja mitenhän itäsaksalaiset olisi pystyneet niitä maksamaan kaltaisesi tollojen siellä määrätessä. Neuvostoliitto järjesti tietyn maksun omalla vyöhykkeellään. Maksuja kiristettiin tuntuvasti vuoden 1949 jälkeen.
- siege'
Koetinkivi kirjoitti:
Maa joka maksoi velkansa. Sanoissa on ainakin oikeistolaisissa piireissä valtava tunnelataus Suomessa, joka on nykyään nyt kumminkin vielä pakkotakaamassa miljardeilla euroilla etelän maiden velkoja.
60 vuotta sitten syyskuun 19. päivänä pääministeri Urho Kekkonen pääsi kuitenkin kertomaan suomalaisille, että kaikki velat on itänaapurille maksettu. Suomi oli ainoa maa II maailmansodan jälkeen, joka maksoi sille tuomitut sotakorvaukset täysimääräisesti.
Sotakorvausten todellisesta hinnasta ja merkityksestä Suomelle on väännetty kättä jatkuvasti.
Suomen sodat 1939–1952 tulivat maksamaan huikeat 95 miljardia markkaa eli kaksi miljardia dollaria vuoden 1938 rahassa,konkreettisemmin Suomen 2,5 vuoden bruttokansantuote meni sotaan ja sodan aiheuttamien tuhojen korjaamiseen.
Siitä summasta sotakorvaukset tulivat maksamaan lähes 10 miljardia markkaa eli yli 500 miljoonaa dollaria samassa rahassa."Maa joka maksoi velkansa. Sanoissa on ainakin oikeistolaisissa piireissä valtava tunnelataus Suomessa"
Mikä olisi ollut vaitoehto? Miehitys? Marshall apuakaan ei neukut sallineet Suomelle
"Siitä summasta sotakorvaukset tulivat maksamaan lähes 10 miljardia markkaa eli yli 500 miljoonaa dollaria samassa rahassa"
Mistä tuon keksit?
Jos lasketaan kansantuotteen mukaan, sen arvo suurimmillaan oli 4-6% BKT:sta. Vuoden 2012 BKT oli 192,5 mrd siitä 6% on 11,5 mrd. - rosvo on rosvo
sekoilet taas kirjoitti:
Ja mitenhän itäsaksalaiset olisi pystyneet niitä maksamaan kaltaisesi tollojen siellä määrätessä. Neuvostoliitto järjesti tietyn maksun omalla vyöhykkeellään. Maksuja kiristettiin tuntuvasti vuoden 1949 jälkeen.
Ei itäsaksalaiset maksaneet korvauksia. Stalinhan oli rosvo, ryssät vei sieltä kaikki arvokkaan jonka saivat irti.
- helppoa....
siege' kirjoitti:
"Maa joka maksoi velkansa. Sanoissa on ainakin oikeistolaisissa piireissä valtava tunnelataus Suomessa"
Mikä olisi ollut vaitoehto? Miehitys? Marshall apuakaan ei neukut sallineet Suomelle
"Siitä summasta sotakorvaukset tulivat maksamaan lähes 10 miljardia markkaa eli yli 500 miljoonaa dollaria samassa rahassa"
Mistä tuon keksit?
Jos lasketaan kansantuotteen mukaan, sen arvo suurimmillaan oli 4-6% BKT:sta. Vuoden 2012 BKT oli 192,5 mrd siitä 6% on 11,5 mrd."Mikä olisi ollut vaitoehto? Miehitys?"
Ei,vaan sopia asiat diplomaattisesti neuvottelemalla, ja näin sitten Suomi olisi säästynyt sodilta vallan kokonaan.
Näin helppoa se vain olisi ollut todellisuudessa. - makso mitä makso
rosvo on rosvo kirjoitti:
Ei itäsaksalaiset maksaneet korvauksia. Stalinhan oli rosvo, ryssät vei sieltä kaikki arvokkaan jonka saivat irti.
Toki vei. Ongelman näille arojen veitikoille aiheutti kuitenkin se, että laivanrakennusta lukuunottamatta enemmistö Saksan teollisuudesta sijaitsi lännessä. Jälleen kohtalo ja luonto veti arojen pyörylä päätä turpaan kovemmin mitä mongooli satoja vuosia aiemmin. Hitler ei sodan aikana pitänyt käytännössä lainkaan tehtaita idässä. Liittoutuneet tuhosi sen mitä piti. Arojen elukoilla ei ollut enää laivanrakennusta lukuunottamatta ryöstettävää. Laivanrakennuksen Stalin luovutti puolalaisille tunnetuin seurauksin.
- Saatavat
helppoa.... kirjoitti:
"Mikä olisi ollut vaitoehto? Miehitys?"
Ei,vaan sopia asiat diplomaattisesti neuvottelemalla, ja näin sitten Suomi olisi säästynyt sodilta vallan kokonaan.
Näin helppoa se vain olisi ollut todellisuudessa."Ei,vaan sopia asiat diplomaattisesti neuvottelemalla, ja näin sitten Suomi olisi säästynyt sodilta vallan kokonaan."
Väärin:
Neuvostoliitto tarvitsi kipesti apua maan jälleen rakentamisesksi ja se olisi ottanut "saatavansa" vaikka pakolla eikä muut liitoutuneet maat olisi siitä välittäneet. - voi sinnuu..
Saatavat kirjoitti:
"Ei,vaan sopia asiat diplomaattisesti neuvottelemalla, ja näin sitten Suomi olisi säästynyt sodilta vallan kokonaan."
Väärin:
Neuvostoliitto tarvitsi kipesti apua maan jälleen rakentamisesksi ja se olisi ottanut "saatavansa" vaikka pakolla eikä muut liitoutuneet maat olisi siitä välittäneet."Neuvostoliitto tarvitsi kipesti apua maan jälleen rakentamisesksi ja se olisi ottanut "saatavansa" vaikka pakolla eikä muut liitoutuneet maat olisi siitä välittäneet. "
Totta kai liittolaiset aina auttavat toisiaan parhaan kykynsä mukaan.
- betterdeadthanred
Suomalaisista ihmisistä olisi saattanut tulla vaan aika laiskoja ja saamattomia täällä meillä Suomessa jos Suomi olisikin voittanut kaikki sodat ja Neuvostoliitto oltaisi määrätty maksamaan meille sotakorvauksia.
- Kovat sotakorvaukset
Toisen maailmansodan jälkeen rauhansopimuksessa Suomi määrättiin maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia. Nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 450 miljardia euroa.
Rauhansopimuksen toimeenpanoa valvomaan määrättiin liittoutuneiden valvontakomissio, jonka puheenjohtajana toimi kenraalieversti Andrei Ždanov. Kun valvontakomission puheenjohtaja saapui Helsinkiin lokakuussa 1944, valvontakomission oli annettava tarkka selonteko Suomen talouden tilasta. Ždanov oli kiinnostunut siitä, kykeneekö Suomi ylipäätään maksamaan ja vaati, että oli aloitettava tiedustelutoiminta, joka kohdistui talouteen.
Sotakorvausten summa oli alun alkaen 300 miljoonaa dollaria, mutta Yhdysvaltojen salaisen tiedusteluraportin mukaan Neuvostoliitto vaati summan ennen sotia olevalle hintatasolle, joka puolestaan vuoden 1944 hinnoilla liki kaksinkertaisti summan. Suomessa olevien saksalaisten pääomien arvo määräytyi myös ennen sotia olleen hintatason mukaan.
Neuvostoliiton tavoitteena oli saada mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman lyhyessä ajassa. Neuvostoliitolla oli vaikeuksia saada lainoja ulkomailta, ja vaikka Yhdysvallat oli luvannut lainata miljardi dollaria, se ei lopulta taipunutkaan lainanantoon. Neuvostoliitto ei näin ollen saanut muualta valuuttaa kuin sotakorvauksista ja Saksan varojen takavarikoinnista.
Neuvostoliitto päätti laittaa sotakorvausten pääpainon paperi- ja selluloosateollisuuteen. Se ei kuitenkaan aikonut ottaa vain tuotteita vaan se vaati myös tuotantovälineitä ja teknologiaa. Mutta kun Iso-Britannia ilmoitti, että se haluaa jatkossakin ostaa Suomelta puunjalostustuotteita, Neuvostoliitto taipui ja painotti sotakorvauksia metalliteollisuuden suuntaan.
Suosittuja metalliteollisuuden tuotteita olivat Suomesta toimitettu rautatiekalusto, joista halutuimpia olivat PT-4 - merkkiset veturit, joita Neuvostoliittoon toimitettiin peräti 572 kappaletta. Tilaajan vaatimuksesta kustakin veturista annettiin viidet piirustukset, joiden mukaan Neuvostoliitossa tehtiin myöhemmin vielä 1700 vastavaa veturia.
Suomalainen puutaloteollisuus otettiin myös osaksi sotakorvauksia. Suomalaisvalmisteisia puutaloja ja puurakennuksia nousi eri puolille Neuvostoliittoa. Esimerkiksi Terijoelle rakennettiin kokonainen mökkikylä kodeiksi. Muutoinkin suomalainen puutaloteollisuuden sotakorvaustuotanto lähti nopeasti liikkeelle. Kun kesällä 1945 Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvosto päätti rakentaa tiedeakatemian jäsenille datshoja Kellomäkeen, ne olivat valmiita jo kesällä 1946. Suomalaiset toimittivat taloja myös suljettuun ydinasekaupunkiin Saroviin. Yhdessä näistä taloista asui myös akateemikko Andrei Saharov. Puutaloja päätyi muun muassa Kazakstaniin, jonne esimerkiksi Ekibastuzin vankileirille pystytettiin suomalaisparakkeja.
Laivanrakennusteollisuus otettiin täysipainoisesti sotakorvausten piiriin Ždanovin vaatimusten mukaisesti. Neuvostoliitto oli saanut suomalaisia kauppalaivoja sotasaaliina, mutta Suomi myös rakensi laivoja Neuvostoliitolle. Suomi toimitti Neuvostoliittoon esimerkiksi 91 puurakenteista kuunaria, joista osa toimi koululaivoina ja yksi päätyi jopa neuvostoliittolaiseen elokuvaan. Kaikkiaan Suomesta toimitettiin Neuvostoliittoon 535 erilaista alusta.
Viimeinen sotakorvaustavaroita kuljettanut tavarajuna lähti Vainikkalan asemalta 18.9.1952.
Arvo Tuomisen osin dramatisoidussa dokumentissa nähdään myös joitakin yhä olemassaolevia suomalaisten valmistamia sotakorvaustuotteita, joista jokunen on saatu takaisin Suomeen.- HuhHuh
" Nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 450 miljardia euroa."
Huh huh eipäs nyt liioitella, suuri luku minkä olen nähnyt on 19 mdr € - kallista oli
HuhHuh kirjoitti:
" Nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 450 miljardia euroa."
Huh huh eipäs nyt liioitella, suuri luku minkä olen nähnyt on 19 mdr €Kun keskustellaan tuosta 450 miljardista eurosta.
Niin se on varmasti sen Suomen hävittyjen sotien kokonaishinta.
Kalliiksi tuli vat hävityt sodat Suomelle. - Kyseenalaista
kallista oli kirjoitti:
Kun keskustellaan tuosta 450 miljardista eurosta.
Niin se on varmasti sen Suomen hävittyjen sotien kokonaishinta.
Kalliiksi tuli vat hävityt sodat Suomelle.Mutta miksi Suomi on sitten vielä maailman paras maa maailmassa:
http://mag.newsweek.com/2010/08/15/interactive-infographic-of-the-worlds-best-countries.html
http://ffp.statesindex.org/rankings-2013-sortable
Näiden listojenkin mukaan? Esimerkiksi virolaiset joutuvat vielä(kin) kauan maksamaan siitä että liittyivät Neuvostoliittoon. - voi sinnuu
Kyseenalaista kirjoitti:
Mutta miksi Suomi on sitten vielä maailman paras maa maailmassa:
http://mag.newsweek.com/2010/08/15/interactive-infographic-of-the-worlds-best-countries.html
http://ffp.statesindex.org/rankings-2013-sortable
Näiden listojenkin mukaan? Esimerkiksi virolaiset joutuvat vielä(kin) kauan maksamaan siitä että liittyivät Neuvostoliittoon.Ei kannata nyt aina uskoa ihan kaikkea mitä eri medioissa kerrotaan.
- siege'
HuhHuh kirjoitti:
" Nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 450 miljardia euroa."
Huh huh eipäs nyt liioitella, suuri luku minkä olen nähnyt on 19 mdr €Ei sitä pysty laskemaan.
Eräs arviointi, jonka jo ylempänä esitinkin on verrata sitä BKT:n. Siten laskettuna se oli pahimpina vuosina n. 11,5 mrd/vuosi nykyrahana. - Ei 450000000000
HuhHuh kirjoitti:
" Nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 450 miljardia euroa."
Huh huh eipäs nyt liioitella, suuri luku minkä olen nähnyt on 19 mdr €Nykyrahana sotakorvaukset olivat n. 4-5 miljardia euroa.
Suomi on ottanut vuosina 2012-2013 valtiolle syömävelkaa yhteensä 15 miljardia euroa. Kyllä nekin pitää maksaa takaisin vai onko Kreikan tie meidän tiemme.
- toden suoltaja
Paljonkohan Saksan tulisi maksaa meille Lapin polttamisesta.Eivätkä ne ketaleet ole ruokkojakaan maksaneet tekemistään tuhansista lapsista. Tulisi iso potti siitäkin.
- siege'
Äläs ny. Saihan siinä nuorimpien äidetkin suureen tarpeeseensa(Vanhala)
- voi sinnuu
siege' kirjoitti:
Äläs ny. Saihan siinä nuorimpien äidetkin suureen tarpeeseensa(Vanhala)
etkö sinä muka tiedä että raiskaushan on rikos.
- Viivytys tarpeen
Paikkojen tuohoaminen on normaalia viivytystaktiikkaa, viholliselle ei jätetä etenmisteitä mutta saksalaiset tekevät sen vain perusteellisemmin, koska pelkäsivät neuvostoliittolaisten miehittävän Suomen.
Päämaja oli hyväksynyt saksalaisten suunnitelman hävityksestä mutta toivoivat, että sillat räjäytettäisiin vain osittain eikä suoritettaisi täydellistä hävitystä.
Suomalsiset eivät hävittäneet itä-karjalassa muuta kuin viivytystä vareten siltoja ja sotilaallisesti tärkeitä paikkoja, koska Mannerheim tiesi hävityksestä lankeavan laskun suomalaisille. - tarpeentarpeen
Viivytys tarpeen kirjoitti:
Paikkojen tuohoaminen on normaalia viivytystaktiikkaa, viholliselle ei jätetä etenmisteitä mutta saksalaiset tekevät sen vain perusteellisemmin, koska pelkäsivät neuvostoliittolaisten miehittävän Suomen.
Päämaja oli hyväksynyt saksalaisten suunnitelman hävityksestä mutta toivoivat, että sillat räjäytettäisiin vain osittain eikä suoritettaisi täydellistä hävitystä.
Suomalsiset eivät hävittäneet itä-karjalassa muuta kuin viivytystä vareten siltoja ja sotilaallisesti tärkeitä paikkoja, koska Mannerheim tiesi hävityksestä lankeavan laskun suomalaisille.Saksalaiset hävittivät Lappia järjestelmällisesti kokonaan siitä riippumatta oliko suomalaista sotaväkeä sillä suunnallakaan. Ei syrjäkylien polttaminen ennen ollut normaalia viivytystaktiikkaa vaikka se näköjään nimim. "viivytys tarpeen" mielestä sitä oli.
- Suomen sotakorvaus
Laitanpa tähän hieman tarkemmat lukemat sotakorvauksista. Ne on tuosta kesällä ostamastani Maa, joka maksoi velkansa - Suomen sotakorvaukset 1944-1952 -kirjasta
Suomen sotakorvaukset 1944-1952
Vesterinen Jukka: Maa, joka maksoi velkansa - Suomen sotakorvaukset 1944-1952
Alfamer, 2012, 175 s., 1. p.
Sivulla 13 kerrotaan näin:
"Tarkimmin viime vuosien taloudellisia menetyksiä on arvioinut taloushistorian professorina Jyväskylän yliopistossa työskentelevä Ilkka Nummela kirjassaan Inter arma silent revisores nationum: toisen maailmansodan aiheuttama taloudellinen rasitus Suomessa 1939-1952 (Jyväskylän yliopisto 1993)
Nummela laskee vuosien 1939-1945 sotien tulleen kaikkinensa maksamaan Suomelle 95 miljardia markkaa, kaksi miljardia dollaria, vuoden 1938 hintatasossa. Summa vastasi kahden ja puolen vuoden bruttokansantuotetta. Suurin kustannus oli maanpuolustus, 41 prosenttia. Alueluovutusten osuus kokonaiskustannuksista oli 34 prosenttia. Kolmanneksi suurin menoerä, 12 prosenttia, olivat sotakorvaukset.
Nummela on laskenut myös sotakorvausten kokonaisarvion vuosittaisten tuotantokustannusten mukaan ja päätyy summaan 512,6 miljoonaa dollaria, 9,7 miljardia vuoden 1938 markkaa. Tämän laskelman mukaan sotakorvausten arvo vastaa vuoden 2012 rahassa lähes neljää miljardia euroa."- 090909
4 miljardia euroa on pelkkä taskuraha nykyaikana.
- 2.5 v brt
090909 kirjoitti:
4 miljardia euroa on pelkkä taskuraha nykyaikana.
Sinä typerys et näemmä ymmärrä lukemaasi:
"Nummela laskee vuosien 1939-1945 sotien tulleen kaikkinensa maksamaan Suomelle 95 miljardia markkaa, kaksi miljardia dollaria, vuoden 1938 hintatasossa. Summa vastasi kahden ja puolen vuoden bruttokansantuotetta."
Kyllä kahden ja puolen vuoden BRUTTOKANSANTUOTE OLI isO SUMMA TUOLLOINKIN! - totta turiset
2.5 v brt kirjoitti:
Sinä typerys et näemmä ymmärrä lukemaasi:
"Nummela laskee vuosien 1939-1945 sotien tulleen kaikkinensa maksamaan Suomelle 95 miljardia markkaa, kaksi miljardia dollaria, vuoden 1938 hintatasossa. Summa vastasi kahden ja puolen vuoden bruttokansantuotetta."
Kyllä kahden ja puolen vuoden BRUTTOKANSANTUOTE OLI isO SUMMA TUOLLOINKIN!"Kyllä kahden ja puolen vuoden BRUTTOKANSANTUOTE OLI isO SUMMA TUOLLOINKIN! "
Juuri noin.Totta turiset.
Ja on ainakin minun mielestäni tuo mainitsemasi 95 miljadia markkaa todella iso summa vielä nykyäänkin. - Noin 4 miljardia
2.5 v brt kirjoitti:
Sinä typerys et näemmä ymmärrä lukemaasi:
"Nummela laskee vuosien 1939-1945 sotien tulleen kaikkinensa maksamaan Suomelle 95 miljardia markkaa, kaksi miljardia dollaria, vuoden 1938 hintatasossa. Summa vastasi kahden ja puolen vuoden bruttokansantuotetta."
Kyllä kahden ja puolen vuoden BRUTTOKANSANTUOTE OLI isO SUMMA TUOLLOINKIN!Tuosta 95 miljardin summasta sotakorvaukset olivat 12%:a. Ajatelkaahan kuinka yksi valtion monopoliyhtiö aikoinaan osti Saksasta samalla summa pelkkää ilmaa. Soneran kuuluisa ilmakuoppa maksoi kuta kuinkin sotakorvausten verran.
"Nummela on laskenut myös sotakorvausten kokonaisarvion vuosittaisten tuotantokustannusten mukaan ja päätyy summaan 512,6 miljoonaa dollaria, 9,7 miljardia vuoden 1938 markkaa. Tämän laskelman mukaan sotakorvausten arvo vastaa vuoden 2012 rahassa lähes neljää miljardia euroa." - Saksan Ilmakuoppa
Noin 4 miljardia kirjoitti:
Tuosta 95 miljardin summasta sotakorvaukset olivat 12%:a. Ajatelkaahan kuinka yksi valtion monopoliyhtiö aikoinaan osti Saksasta samalla summa pelkkää ilmaa. Soneran kuuluisa ilmakuoppa maksoi kuta kuinkin sotakorvausten verran.
"Nummela on laskenut myös sotakorvausten kokonaisarvion vuosittaisten tuotantokustannusten mukaan ja päätyy summaan 512,6 miljoonaa dollaria, 9,7 miljardia vuoden 1938 markkaa. Tämän laskelman mukaan sotakorvausten arvo vastaa vuoden 2012 rahassa lähes neljää miljardia euroa."Eipä siis ihme, että Tele (joku prkleen Sonera) menikin Ruotsiin pilkkahinnalla. Se firma maksaa tuota miljardivelkaansa vuosikymmenet. Yksi ainoa kaheli toimitusjohtaja harhautti hallintoneuvostoa (=eläkeläisten ja sivuraiteella istuvien poliitikkojen yms. tollojen kumileimasin) vei valtion yhtiön kuralle ja samalla meni viranomaisrunkoverkko "vihollismaan hallintaan", ja nyt se pitää rakentaa kokonaan uudestaan!
Firmalle tuli kauhistus eteen kun umts-lupa edellyttikin tukiasemaverkon rakentamista määräajassa ja se olisi maksanut monta kertaa enemmän kuin pelkkä "ilmakuoppa". OLISIKOHAN kannattanut lukea lupaehdot ennen kaupantekoa?
Saipahan Saksa lopulta maksun Suomelle 1944 myymistään aseista!!!
- IlmakuopanUhri
TeliaSonerasta tuli Telia Company
12.4.2016
Ruotsalaisen teleoperaattorin TeliaSoneran yhtiökokous on päättänyt vaihtaa yhtiön nimeä. Uusi nimi on Telia Company.
Vaihdos on yhtiön hallituksen esityksen mukainen.
TeliaSonera syntyi vuonna 2002, kun Telia osti suomalaisen Soneran. Kauppa pelasti Soneran, joka oli joutunut vaikeuksiin ostettuaan arvottomaksi osoittautuneen kolmannen sukupolven 3G-matkapuhelinverkon toimiluvan Saksasta 3,5 miljardilla eurolla.
Suomen valtio kuuluu edelleen TeliaSoneran suurimpiin osakkeenomistajiin, vaikka valtion pörssiomistuksia hallinnoiva Solidium on myynyt yhtiön osakkeita runsaasti viime vuosina.
Yhtiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa Marie Ehrling ja varapuheenjohtajana Nokian entinen toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo.
IL
http://m.iltalehti.fi/talous/2016041221407323_ta.shtml - HäpeäOllaSuomalainen
Sotakorvaukset perustuivat ja entisestään tukivat suomalaista alamaisuutta. Siinä missä muut hävinneet maat nauroivat korvausvaatimuksille, Suomi jälleen päkisti peräsuoli pitkällä näkävyötä kiristäen viimeisenkin vaaditun killingin. Ei sillä väliä että oma kansa taantui kehitysmaatasolle kunhan taas saatiin pari hyvää sanaa ja päähäntaputusta ulkomailta. Ikävä kyllä jatkamme edelleen tanakasti tällä spanielilinjalla.
- Suomi-voitti
Sinä saat vapaasti hävetä niin paljon kuin huvittaa. Se on sinun ongelmasi.
- Koko-LVM-budjettipotti
Tuo loppusumma on hieman hankala suhteuttaa eurolleen esimerkiksi nykyrahaan, siis vuoden 2017 euromäärään. Syynä on se, että yhtäällä ilmoitetaan vuoden 1938 hintatason US-dollarit ja toisaalla puhutaan milloin minkäkin vuoden suhdeluvuista BKT:hen.
Edellä esitellyt asiantuntija-arviot 9,7 miljardista vuoden 1938 markasta olisi 3,35 miljardia euroa vuonna 2017. Laskurina on http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
Tuo 3,35 miljardia euroa on aika tarkkaan sama summa, jonka esim. Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa hallinnonalalleen eli 3,37 miljardin euron määrärahoja vuodelle 2018. - paljonko-on-paljon
MMM 1953 -vuosikirjassa mainitaan Suomen sotakorvausten kokonaissummaksi noin 215 miljardia markkaa vuoden 1952 rahassa. Se tekee tuon
em. http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN laskurin mukaan noin 6,9 miljardia euroa vuoden 2018 rahassa,
On muistettava, että tuo laskuri kertoo rahan ostovoimasta eli tämän vuoden 6,9 miljardilla eurolla sai ostettua kotimaan markkinassa suunnilleen saman verran tavaraa kuin vuonna 1952 noin 215 miljardilla markalla.
Esim. ruokakaupan tiski ovat/olivat tyyten erilaisia maksupaikkoja kuin tavaravirrat Suomesta Neuvostoliittoon monen korvausvuoden aikana noin 70 vuotta sitten.
Eli hieman yksinkertaisemmat rahasummat tuolla laskurilla: 100 markalla vuonna 1952 sai ostettua tavaraa saman verran kuin 3,21 eurolla vuonna 2018.
Noo, paljonko on paljon? Uusien suihkuhävittäjien tuleva hinta on hyvinkin noin 10 mrd. euroa. Esim. maamme valtion budjettiesitys ensi vuodelle 2019 on noin 54-55 mrd. euroa.- tuonkinkokenut
"Eli hieman yksinkertaisemmat rahasummat tuolla laskurilla: 100 markalla vuonna 1952 sai ostettua tavaraa saman verran kuin 3,21 eurolla vuonna 2018."
Tavaravalikoima 1952 oli hieman kapoisampi kuin nyt 2018. 100 markkaa oli suuri raha. Keskipalkka oli n. 30 000 markkaa eli n. 960 euroa vuodessa.
- kyllä.kyrsii
Suomi maksoi toveri Kataisen innostamana Kreikan ja muutaman muunkin maan velkoja Keski-Euroopan suurpankeille enemmän kuin mitä olivat sotakorvaukset mutta siitä ei volloteta läheskään niin paljoa kuin sotakorvauksista. Pohjolassa oli Suomi ainoa joka osallistui maksamiseen, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti eivät. Onko meillä siis viisaat vaiko hullut johtajat maatamme johtamassa ? Saatiinpahan lisää ulkomaan velkaa yli 10 mrd. euroo. Mutta ei se mitään, lapsemme ja lastemme lapset maksavatl.
- meillä.on.vastuu
Mutta sakemannit eivät suostu maksamaan Kreikalle sotakorvauksia, eikä Puolalle ym.
Mutta meillä suomalaisilla on vastuu...
- PaljonkoOliPaljon
Laivatkin oli kalliita siihen aikaan... Suomen vuosibudjetteihin verrattuna.
Lehtitietojen mukaan Suomen kaavailemat uuden hävittäjälentokoneet maksaisivat n. 10 mdr € eli 20% Suomen valtiontalouden vuosibudjetista, joka on n. 50 mrd €.
Suhteellisen kalliita olivat aikoinaan hankitut 2 uivaa tykkilauttaa, joita virheellisesti kutsuttiin jopa panssarilaivoiksikin. Kahden laivan silloinen hinta oli n. 10% Suomen valtion vuosibudjetista.
Laivaston hankintoihin, lähinna kahteen tykkilauttaan, käytettiin 1930 -luvulla valtavat rahasummat, liki 10% valtion yhden vuoden budjetista.
Tarkastellaanpa tuolloisia hintoja ja vuosibudjettia:
Tässä mainiossa Niklanderin kirjassa, Meidän panssarilaivamme, on tarkasti kerrottuna panssarilaivojemme kaikki vaiheet ja ennen kaikkea niiden suunnittelu ja rakentaminen. Rakennepiirroksia on sivukaupalla ja yksityiskohtaisia tietoja valtavasti.
Sivulla 266 laskettu yhden laivan hinnaksi 210 miljoonaa silloista markkaa ja kaksi laivaa maksoi siis 420 miljoonaa. Panssarilaivojen rakennusvuosina silloinen valtion vuosibudjetti oli noin 4 miljardia eli laivat maksoivat noin 10% valtion vuosibudjetista. Toki tuo tasaantui useamman vuoden osalle, mutta summa on melkoinen nykyrahassakin. Tuolloin, vuonna 1996, hinnaksi on laskettu noin yksi miljardi silloista "nykymarkkaa"! Summa voisi olla helposti jotain 1 miljardin "inflaatioeuron" luokkaa tämän päivän rahassa. Sillä rahalla saisi varmaankin aika paljon tavallista aseistusta. Laivojen hintaahan laskettiin tarkkaan juuri Väinämöisen myynnin takia. Se kyllä taidettiin antaa NL:lle aivan liian halvalla... mutta piano säästyi! Se kun oli miehistön itsensä hankkima ja ostama.
Niklander, Tauno: Meidän panssarilaivamme. Helsinki : T. Niklander, 1996. 290 s. - ikävää-asiaa
Sotakorvaukset olivat pieni osa Suomen alkaman Jatkosodan kokonaiskuluista. Näitä kuluja ei kuitenkaan kukaan muistele kun olisivat kai ikäviä asioita muistella. Paljonkohan tuo sota mahtoi maksaa nykyrahassa, aika paljon kai.
- ketaleen_ikiliikkuja
Mä voisin taas pitkästä aikaa olla Ketaleen kanssa jossakin samaa mieltä. Palstan joka alan asiantuntijan terävä ja tarkka analyysi ; " Paljonkohan tuo sota mahtoi maksaa nykyrahassa, aika paljon kai." Ei sitä kukaan varmasti paremmin pysty analysoimaan, ainakaan sellainen joka on opetellut ulkoa about 6 lukua (niistäkin valtaosa väärin) , joita muistin virkistykseksi tänne päivittäin viskoo.
Muutenhan palstan yksinäinen vajakkistallarimme onkin taas tapansa mukaan ulapalla, kuten tahattoman hauskuuttajan kuuluukin.
- vääryysontapahtunut
Venäjän olisi pitänyt maksaa sotakorvaukset suomelle koska aloitti sodan.
Myös niistä maista jotka suomi joutui luovuttamaan venäjälle helppo on pienenpää maata painostaa.- Anonyymi
Suomi on käynyt 27 sotaa. Voittoja 0, häviöitä 27, mutta kunniakkasti melkein yksi tasapeli.
- Anonyymi
Suomi menetti yli puolet Laatokka järvestä. Suomen nykyiset kaikki järvet vesineen
mahtuisi yli neljä kertaiseti Laatokkajärveen. Kysynkin kuinka paljon Suomi menetti kaloja "väenkalat" mukaanlukien ja mitä ne kulta dollareissa maksoivat kerta saaliina?
Jokuset vanhat romutus kuntoiset höyrylaivojen menetykset ei ole mitään kaloihin verrattuna kun vielä meni kutukalatkin ! - Anonyymi
Venäjän isonvihan ajan teoista pitää vaatia korvaukset
- Anonyymi
Voitetun stalininHyökkäys sodan Ryssä Maksaa
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa
En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod285702- 335100
- 292924
- 342414
- 372098
- 152048
- 281730
En ole koskaan kokenut
Ennen mitään tällaista rakastumista. Tiedän että kaipaan sinua varmaan loppu elämän. Toivottavasti ei tarvitsisi vain ka191667- 121661
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons351579