Siitä koirien vapaanapidosta!!

Sepä se, ei ollut koirien oikea omistaja vaan omistajan isä joilla koirat hoidossa. Tunnen koirien omistajan ja tiedän että osaa koiria käsitellä ja kouluttaa ne, mutta koira voi keksiä kaikenlaista siltikin. Olin itekin niin järkyttynyt etten osannut sanoa oikein mitään. No, otan kuitenkin omistajaan yhteyttä kun tunnen hänet, saa ainakin tietää mitä hänen "kiltit" koiransa tekivät.

Sinä: pää kiinni.

2 koiran omistaja kirjoitti:

Sinä: pää kiinni.

Miksi kuljet toisten pihalla , tottakai koirat saa tiluksiaan puolustaa. Ja voi että, mun koiran kimppuun on käyty erittäin pahasti ja monesti ku ollaan käyty koirapuistossas, mutta silti edelleen jaksaa ja haluaa koirapuistoilla, mitään kivempaa se ei tiedäkkään. Traumat jää koiralle jos sinä ylireagoit tilannetta ja pelkäät. Henkisesti vahva koira ei traumatisoidu.

Jos minäkin olisin vaan heti säälinyt koiraani ja surrut, olisi se koira voinut vielä pahemmin ja varmasti vihannut koko koirapuistoa. Koirien väliset kärhämät ja tappelut on normaalia . Niin ne luonnossakin käyttäytyy. Ihmiset vaan on liian herkkiksiä. Ei kukaan koira oikeasti tappaa halua. Ihmiset vaan menee aina paniikkiin ja huolissaan repii koiraansa irti tilanteesta, joka ruokkii sitä itse tilannetta.

Unohda tapahtuma ja mene eteenpäin, näin minäkin olen tehnyt. Koirastani on kasvanut vahva koira pääkopastaan, olen jopa mielissäni että on saanut kohdata niitä epäsosiaalisuuden huippuja. Nykyään koiraani ei kiusaa kukaan, hieman se ärähtää tai antaa "ilmeen" ja toinen koira tajuaa että tuo kannattaa jättää rauhaan. Ikinä en ole koirien välisiin kinasteluihin puuttunu, koska koira ei tapa, ellei ole joku amerikkalainen pittbulli jota koiratappeluissa käytetään. Terveisin: terrieri-mixin omistaja.

eteenpäin vaa! kirjoitti:

Miksi kuljet toisten pihalla , tottakai koirat saa tiluksiaan puolustaa. Ja voi että, mun koiran kimppuun on käyty erittäin pahasti ja monesti ku ollaan käyty koirapuistossas, mutta silti edelleen jaksaa ja haluaa koirapuistoilla, mitään kivempaa se ei tiedäkkään. Traumat jää koiralle jos sinä ylireagoit tilannetta ja pelkäät. Henkisesti vahva koira ei traumatisoidu.

Jos minäkin olisin vaan heti säälinyt koiraani ja surrut, olisi se koira voinut vielä pahemmin ja varmasti vihannut koko koirapuistoa. Koirien väliset kärhämät ja tappelut on normaalia . Niin ne luonnossakin käyttäytyy. Ihmiset vaan on liian herkkiksiä. Ei kukaan koira oikeasti tappaa halua. Ihmiset vaan menee aina paniikkiin ja huolissaan repii koiraansa irti tilanteesta, joka ruokkii sitä itse tilannetta.

Unohda tapahtuma ja mene eteenpäin, näin minäkin olen tehnyt. Koirastani on kasvanut vahva koira pääkopastaan, olen jopa mielissäni että on saanut kohdata niitä epäsosiaalisuuden huippuja. Nykyään koiraani ei kiusaa kukaan, hieman se ärähtää tai antaa "ilmeen" ja toinen koira tajuaa että tuo kannattaa jättää rauhaan. Ikinä en ole koirien välisiin kinasteluihin puuttunu, koska koira ei tapa, ellei ole joku amerikkalainen pittbulli jota koiratappeluissa käytetään. Terveisin: terrieri-mixin omistaja.

Lue lisää

"Ei kukaan koira oikeasti tappaa halua."

Ai, kyllä niitä ainakin noissa hyökkäyksissä aika usein kuolee. Ei kyllä itselle ole tullut mieleen että antaisin koirani käyttäytyä jotenkin epäsosiaalisesti ja vielä vähemmän että antaisin jonkun sosiopaatin sosiopaattikoiran vapaasti raadella omaani. Puutun siis aina, oman hengenmenon uhallakin kaikkeen omaa koiraani vastaan tehtyyn kapinointiin.

Jotkut osat viestissäsi oli silti asiaakin. Ei kannata tapahtumaa jälkikäteen turhaan surra ja surkutella koiraa tapahtuneen vuoksi(tai voihan sitä tietty kotona hellyttelyhetkissä antaa koiran vähän filmata). Eikä hermoilla oman koiran käytöstä tapahtuneen jälkeen, jos muutoksia tapahtuu, niin niistä ohjataan vain eleettömästi pois.

Ps. Jos nyt sattuu tie kotiin kulkemaan toisen pihan ohi, niin tottakai siitä kuljetaan. Aloittajahan sanoi että "pihan ohi, keskellä tietä". Yleinen tie, varsinkaan sen keskusta ei ole yhdenkään koiran reviiriä, vaikka rekku kuinkakin luulisi omistavansa sen.

Dear dog hater! Ihana tuo sinun asenteesi, niin tekisi mieli halata sinua, kun noin ahdistunut olet. Oletko elänyt elämäsi aina noin vihaisena ja katkerana, sekä ilman rakkautta? Hankippa itsellesi koira, niin saat vilpitöntä ja pyyteetöntä läheisyyttä, hellyyttä ja rakkautta joka päivä!

Hanki kuule oma elämä,ja vaikka lemmikki kultakala ;)

Hei sinä raukka syrjäytynyt ihminen, joka kirjoittelet tänne keskellä yksinäistä yötäsi. Elämäsi täytyy olla TODELLA tyhjää, kun et sille muuta sisältöä keksi kuin koirattomana tällä palstalla roikkumisen.

Tyhjä elämä, tyhjä mies. Ei ihmme, että nainen jätti sinut ja oli mieluummin koiransa kuin sinun seurassa.

Minä en tehnyt tässä mitään väärää eikä koirani vaan se toinen koira. Ja tilannetta ette nähneet, joten turha tulla taas viisastelemaan ja mussuttamaan. JA KÄVELIN TIELLÄ JOKA ON KAIKKIEN KÄYTÖSSÄ, EN HEIDÄN PIHALLAAN, TIETENKÄÄN EN NIIN TYHMÄ OLE V****!!

Ja tunnen koirat ennestään, tiedän että ovat hyviä hurttia, ei ole siitä kyse. Yritin tässä vaan muistuttaa että vaikka koirasi olisi toooosi älykäs ja tottelevainen, älä pidä sitä vapaana jos et katso mitä se tekee! Koska me oltiin tässä todellakin syytön osapuoli joten viisastelijoiden ei tarvi tulla tähän keskusteluun mukaan.

Ja kyllä, koirani on todella arka, ja juuri on yritetty siihen panostaa ettei olisi, ja sit käy näin. Todellakin tulee haukkumaan kaikki v*tun vastaantulijat ja siitä on vaikea opettaa pois koska traumat jäi. Se on täysin varma.

Ja. Koiran omistajan kanssa asia on puitu, lupasi maksaa oma-aloitteisesti ell-maksut jos on aihetta jne, onneksi ei ole. Koira EI OLISI laskenut koiraani irti jos en olisi repinyt isoa irti.

2 koiran omistaja kirjoitti:

Minä en tehnyt tässä mitään väärää eikä koirani vaan se toinen koira. Ja tilannetta ette nähneet, joten turha tulla taas viisastelemaan ja mussuttamaan. JA KÄVELIN TIELLÄ JOKA ON KAIKKIEN KÄYTÖSSÄ, EN HEIDÄN PIHALLAAN, TIETENKÄÄN EN NIIN TYHMÄ OLE V****!!

Ja tunnen koirat ennestään, tiedän että ovat hyviä hurttia, ei ole siitä kyse. Yritin tässä vaan muistuttaa että vaikka koirasi olisi toooosi älykäs ja tottelevainen, älä pidä sitä vapaana jos et katso mitä se tekee! Koska me oltiin tässä todellakin syytön osapuoli joten viisastelijoiden ei tarvi tulla tähän keskusteluun mukaan.

Ja kyllä, koirani on todella arka, ja juuri on yritetty siihen panostaa ettei olisi, ja sit käy näin. Todellakin tulee haukkumaan kaikki v*tun vastaantulijat ja siitä on vaikea opettaa pois koska traumat jäi. Se on täysin varma.

Ja. Koiran omistajan kanssa asia on puitu, lupasi maksaa oma-aloitteisesti ell-maksut jos on aihetta jne, onneksi ei ole. Koira EI OLISI laskenut koiraani irti jos en olisi repinyt isoa irti.

Lue lisää

"Ja tunnen koirat ennestään, tiedän että ovat hyviä hurttia, ei ole siitä kyse. Yritin tässä vaan muistuttaa että vaikka koirasi olisi toooosi älykäs ja tottelevainen, älä pidä sitä vapaana jos et katso mitä se tekee!"

Ok, tällainen käytös kuuluu siis hyvien hurttien toimintamalleihin. No sehän ei ole yhtään uutta, koirat nyt vaan ovat syntyjään kaikkein väkivaltaisin domestinen eläinlaji.

Toiseksi, sitä koiraa ei saa koskaan pitää vapaana, onko selvä??(no ehkä jossain taajaman ulkopuolella maan omistajan luvalla. Mutta ei kaupungissa muualla kuin häkissä, kotonaan tai koirapuistossa. Muualla on sit pidettävä kiinni, vaikka turhaa tätä on täällä jankuttaa, kun koiraharrastajia ei lain noudattaminen kiinnosta..)

Otapa huomioon tämä asetelma:

Pentuni 6kk - 4kg - arka kaikkia koiria kohtaan
vastaan
Aikuinen bokseri (ikä noin 2-3v) - n.40kg

Yleinen tie, ei-kenenkään-maata. Yllättäen puskan takaa pihasta, ilman varoitusta, 2 isoa koiraa ryntää luokse. Uros ei tule kiinni, narttu haistaa sekunnin pentua ja saman tien niskaan kiinni. Kun revin nartun irti pennustani, pentu säntää karkuun omaan pihaan ja kiljuu kuin syötävä. Pidän narttua kiinni ja tässä vaiheessa urosbokseri vuorostaan syöksyy pentuni perään, mutta onneksi pysähtyy kun sitä huudetaan nimeltä. Tällä uroksella ollut aikaisemminkin muiden urosten kanssa ongelmia joten luulin että nyt tulee ruumiita.

Tällä nartulla ei ole koskaan ennen ollut muiden koirien kanssa ongelmia, uroksesta kyllä tiedettiin. Pidän nartusta kiinni kunnes tilanne on ohi ja koirien sen hetkinen hoitaja tuli paikalle. Narttu ei ollut minulle yhtään vihainen, tuijotti vain minun koiraani.

Ei kannata vähätellä ollenkaan tuollaista, kokoerokin koirilla oli niin hurja että vaikka olisi leikkiäkin niin helposti lähtee pieneltä henki!!

2 koiran omistaja kirjoitti:

Otapa huomioon tämä asetelma:

Pentuni 6kk - 4kg - arka kaikkia koiria kohtaan
vastaan
Aikuinen bokseri (ikä noin 2-3v) - n.40kg

Yleinen tie, ei-kenenkään-maata. Yllättäen puskan takaa pihasta, ilman varoitusta, 2 isoa koiraa ryntää luokse. Uros ei tule kiinni, narttu haistaa sekunnin pentua ja saman tien niskaan kiinni. Kun revin nartun irti pennustani, pentu säntää karkuun omaan pihaan ja kiljuu kuin syötävä. Pidän narttua kiinni ja tässä vaiheessa urosbokseri vuorostaan syöksyy pentuni perään, mutta onneksi pysähtyy kun sitä huudetaan nimeltä. Tällä uroksella ollut aikaisemminkin muiden urosten kanssa ongelmia joten luulin että nyt tulee ruumiita.

Tällä nartulla ei ole koskaan ennen ollut muiden koirien kanssa ongelmia, uroksesta kyllä tiedettiin. Pidän nartusta kiinni kunnes tilanne on ohi ja koirien sen hetkinen hoitaja tuli paikalle. Narttu ei ollut minulle yhtään vihainen, tuijotti vain minun koiraani.

Ei kannata vähätellä ollenkaan tuollaista, kokoerokin koirilla oli niin hurja että vaikka olisi leikkiäkin niin helposti lähtee pieneltä henki!!

Lue lisää

Korjaus edelliseen eli hyökännyt bokseri on noin 4-6v, menee jo koirien iät sekaisin, henkilö kun omistaa 3 koiraa.

2 koiran omistaja kirjoitti:

Otapa huomioon tämä asetelma:

Pentuni 6kk - 4kg - arka kaikkia koiria kohtaan
vastaan
Aikuinen bokseri (ikä noin 2-3v) - n.40kg

Yleinen tie, ei-kenenkään-maata. Yllättäen puskan takaa pihasta, ilman varoitusta, 2 isoa koiraa ryntää luokse. Uros ei tule kiinni, narttu haistaa sekunnin pentua ja saman tien niskaan kiinni. Kun revin nartun irti pennustani, pentu säntää karkuun omaan pihaan ja kiljuu kuin syötävä. Pidän narttua kiinni ja tässä vaiheessa urosbokseri vuorostaan syöksyy pentuni perään, mutta onneksi pysähtyy kun sitä huudetaan nimeltä. Tällä uroksella ollut aikaisemminkin muiden urosten kanssa ongelmia joten luulin että nyt tulee ruumiita.

Tällä nartulla ei ole koskaan ennen ollut muiden koirien kanssa ongelmia, uroksesta kyllä tiedettiin. Pidän nartusta kiinni kunnes tilanne on ohi ja koirien sen hetkinen hoitaja tuli paikalle. Narttu ei ollut minulle yhtään vihainen, tuijotti vain minun koiraani.

Ei kannata vähätellä ollenkaan tuollaista, kokoerokin koirilla oli niin hurja että vaikka olisi leikkiäkin niin helposti lähtee pieneltä henki!!

Lue lisää

Hei! Erityisesti aran koiran kanssa se jatkokoulutus on erittäin tärkeää, ei saa jäädä ajatukseen, että nyt on traumoja, joista ei ikinä pääse ohitse. KOirasi vaistoa sen, ja oman jännityksesi ja pelkosi, joka pahentaa kierrettä. Tieädn tämän ihan omalta kohdalta, ja se prosessi ei ole välttämättä ihan nopea. Omallani meni vuosi päästä tapahtumapaikan pelosta ohitse (pieni koira, jonka päälle hyökkäsi pihasta suoraan iso koira, ja tosiaan omani oli toipilas tosi pitkään sen jälkeen, ei onneksi kuollut. Myös toinen koirani, keskikokoinen joutui samassa rytäyksessä uhriksi, mutta onneksi sain apukäsia paikalle, niin kenenkään henki ei mennyt. Sain myös itse puremia). Ja miten sain lopulta asian unohtumaan; Ensisijaisen tärkeää oli, että koiran omistaja teki kaikkensa, ettei ikinä enä pääse vastaavaa tapahtumaan, koiraa ei siis silloin lopetettu, mutta olivat järkyttyneitä, ja ottivat hoitoon omalta osaltaan asiat. Alussa siis vain reippaasti ohiteltiin tuota paikkaa, alkuun yksi koira kerrallaan, etteivät vahvista toinen toistensa pelkoa. Muutaman kerran pienempi meinasi, että tuonne ei tula, mutta rohkaisin kävelemään vaan, ja pikkuhiljaa, kun mitään ei tapahtunutkaan, ja ohituksen jälkeen tapahtui aina kivaa, alkoi sujumaan. Alkuun koira kyllä visusti piti silmällä, ettei se koira vaan sieltä tule taas, ei se häntäheiluen pitään aikaan ohi kulkenut. Mutta minulle riitti se, että tuli reippaasti, eikä laittanut liinoja kiinni. Kyllä se eka kerroilla meinasi itseäänkin laittaa pelottamaan, nuo kauhun hetket muistui mieleen, joten omien tunnetilojen hallintaankin piti keskittyä. Tähän tosiaan auttoi se, että pystyin luottamaan tuon ison koiran omistajiin. Ja he olivat oikeasti valmiita auttamaan. Samaan aikaan lisättiin yhteislenkkejä samanrotuisten, mutta ehdottoman luotettavien kanssa. Meinasi lähteä tuo pelko yleistymään myös muihin samannäköisiin koiriin. Ja toistojen kautta koko ongelma poistui.

Sittemmin yhdeksänviikkoinen pentuni säikähti todella pahasti jäätyään ison koiran runnomaksi. Tuossa tilanteessa se huusi kuin syötävä, ja pakeni paikalta. Tarkastin vammat, ja kun mitään ei tullut alettiin hoitamaan tilannetta samantien, eli ei kun metsään takaisin, ja tavallaan "pakotettiin" pentu voittamaan pelkonsa, eli rentoutumaan tuon koiran lähellä. Alussa oli välimatkaa, ja ei siinä mennyt kuin vartti, kun penikka oli jo unohtanut, ja meni itse sen ison koiran luo. Tämän jälkeen tehtiin muutaman päivän välein pari yhteislenkkiä ja thats it. Koiralle ei jäänyt minkäänlaisia pelkoja. Koira tosin on muutoinkin reipas ja rohkea luonteeltaan. Mutta takuulla, jos olisin alkanut panikoimaan ja pelkäämään itse, ei koira traumaansa olisi voittanut. SEn verran paljon olen koirien kanssa näiden kahdenkymmenen vuoden aikana touhunnut, ja monenlaisiin tilanteisiin joutunut, että olen oppinut se tärkeän asian, että pelkotilat ja muut traumat normaali koira pystyy voittamaan ja unohtamaan, jos omistaja käärii hihat, ja päättää auttaa koiraansa fiksusti ne unohtamaan. Ei sitä verta nenästä pidä kaivaa, mutta hihat on käärittävä, ja mahdollisimman nopeasti. Alkuvaiheessa vaan ei tilanne saa toistua pitkään aikaan, tai tulee takapakkia. Eli, jos ei voi luottaa niihin koiriin taikka omistajaan, niin en lähtisi suoriltaan riskeeraamaan samalla paikalla. Mutta ilmeisesti aloittaja tuntee, ja tilanne olisi hoidettavissa altistuksen ja sellaisen kautta. Ja yksi koira kerrallaan, valitettavasti ne "kiltitkin" osaavat olla aika petoja, ja lauma lisää riskiä. Homma on oltava ihmisillä hanskassa. Ja epäonnistumisten jälkeen on vain palattava takaisin, ja aloitettava alusta.

vastaanpa minäkin kirjoitti:

Hei! Erityisesti aran koiran kanssa se jatkokoulutus on erittäin tärkeää, ei saa jäädä ajatukseen, että nyt on traumoja, joista ei ikinä pääse ohitse. KOirasi vaistoa sen, ja oman jännityksesi ja pelkosi, joka pahentaa kierrettä. Tieädn tämän ihan omalta kohdalta, ja se prosessi ei ole välttämättä ihan nopea. Omallani meni vuosi päästä tapahtumapaikan pelosta ohitse (pieni koira, jonka päälle hyökkäsi pihasta suoraan iso koira, ja tosiaan omani oli toipilas tosi pitkään sen jälkeen, ei onneksi kuollut. Myös toinen koirani, keskikokoinen joutui samassa rytäyksessä uhriksi, mutta onneksi sain apukäsia paikalle, niin kenenkään henki ei mennyt. Sain myös itse puremia). Ja miten sain lopulta asian unohtumaan; Ensisijaisen tärkeää oli, että koiran omistaja teki kaikkensa, ettei ikinä enä pääse vastaavaa tapahtumaan, koiraa ei siis silloin lopetettu, mutta olivat järkyttyneitä, ja ottivat hoitoon omalta osaltaan asiat. Alussa siis vain reippaasti ohiteltiin tuota paikkaa, alkuun yksi koira kerrallaan, etteivät vahvista toinen toistensa pelkoa. Muutaman kerran pienempi meinasi, että tuonne ei tula, mutta rohkaisin kävelemään vaan, ja pikkuhiljaa, kun mitään ei tapahtunutkaan, ja ohituksen jälkeen tapahtui aina kivaa, alkoi sujumaan. Alkuun koira kyllä visusti piti silmällä, ettei se koira vaan sieltä tule taas, ei se häntäheiluen pitään aikaan ohi kulkenut. Mutta minulle riitti se, että tuli reippaasti, eikä laittanut liinoja kiinni. Kyllä se eka kerroilla meinasi itseäänkin laittaa pelottamaan, nuo kauhun hetket muistui mieleen, joten omien tunnetilojen hallintaankin piti keskittyä. Tähän tosiaan auttoi se, että pystyin luottamaan tuon ison koiran omistajiin. Ja he olivat oikeasti valmiita auttamaan. Samaan aikaan lisättiin yhteislenkkejä samanrotuisten, mutta ehdottoman luotettavien kanssa. Meinasi lähteä tuo pelko yleistymään myös muihin samannäköisiin koiriin. Ja toistojen kautta koko ongelma poistui.

Sittemmin yhdeksänviikkoinen pentuni säikähti todella pahasti jäätyään ison koiran runnomaksi. Tuossa tilanteessa se huusi kuin syötävä, ja pakeni paikalta. Tarkastin vammat, ja kun mitään ei tullut alettiin hoitamaan tilannetta samantien, eli ei kun metsään takaisin, ja tavallaan "pakotettiin" pentu voittamaan pelkonsa, eli rentoutumaan tuon koiran lähellä. Alussa oli välimatkaa, ja ei siinä mennyt kuin vartti, kun penikka oli jo unohtanut, ja meni itse sen ison koiran luo. Tämän jälkeen tehtiin muutaman päivän välein pari yhteislenkkiä ja thats it. Koiralle ei jäänyt minkäänlaisia pelkoja. Koira tosin on muutoinkin reipas ja rohkea luonteeltaan. Mutta takuulla, jos olisin alkanut panikoimaan ja pelkäämään itse, ei koira traumaansa olisi voittanut. SEn verran paljon olen koirien kanssa näiden kahdenkymmenen vuoden aikana touhunnut, ja monenlaisiin tilanteisiin joutunut, että olen oppinut se tärkeän asian, että pelkotilat ja muut traumat normaali koira pystyy voittamaan ja unohtamaan, jos omistaja käärii hihat, ja päättää auttaa koiraansa fiksusti ne unohtamaan. Ei sitä verta nenästä pidä kaivaa, mutta hihat on käärittävä, ja mahdollisimman nopeasti. Alkuvaiheessa vaan ei tilanne saa toistua pitkään aikaan, tai tulee takapakkia. Eli, jos ei voi luottaa niihin koiriin taikka omistajaan, niin en lähtisi suoriltaan riskeeraamaan samalla paikalla. Mutta ilmeisesti aloittaja tuntee, ja tilanne olisi hoidettavissa altistuksen ja sellaisen kautta. Ja yksi koira kerrallaan, valitettavasti ne "kiltitkin" osaavat olla aika petoja, ja lauma lisää riskiä. Homma on oltava ihmisillä hanskassa. Ja epäonnistumisten jälkeen on vain palattava takaisin, ja aloitettava alusta.

Lue lisää

Jatkoa edelliseen...

Kirjoitin liian pitkän viestin, ja se loppuosa katosi sitten siinä jakaessa valitettavasti. Lisään siis tähän vielä jotain ajatuksia nopeasti.

Eli loppuosassa kirjoitin, että en halua väheksyä kokemaasi, aloittaja. Haluaisin kuitenkin rohkaista siihen, että uskaltaisit nyt alkaa hoitamaan sen ongelman pois. Erityisesti, jos koiralla on arkuuteen taipumusta, niin sen tärkeämpää on miettiä, miten noissa tilanteissa toimii jatkossa, ja miten saa koiran itseluottamusta ja luottamusta ihmiseen parannettua. On paljon laajempi juttu, kuin tämä yksi traumasta selviytyminen, mutta kannattaa. Nimittäin suurin osa aroista koirista on ihmisen arkuuttamia. Tarkoitan sitä, että jos koira on hiukan arkailevampi ja arempi, niin silloin ihmisen täytyy osata rohkaista sitä, eikä vahingossakaan vahvistaa sitä arkuutta. Vaatii aikaa ja paljon työtä, mutta kannattaa. Varsinkin nuoren koiran kanssa. Jo puolen vuodenkin työ on merkityksellinen, kun koiralla on vuosia vaikka kuinka ja paljon jäljellä. Ja kun kyseessä on pentu, on onnistuminenkin helpompaa. Liian moni omistaja vaan alkaa käärimään arkaa koiraa pumpuliin, vaikka pitäisi tehdä täysin päinvastoin. Arkuudella ei ole tapana hävitä mihinkään itsekseen, valitettavasti sillä on vahva taipumus lisääntyä, jos ongelmaan ei kiinnitä huomiota. Ja kuten ylempänäkin kerroin, meilläkin koko eroa oli noissa kahdessa tapauksessa tosi paljon. Eli riskit olivat suuret, ja tosiaan tuo pikkukoira oli oikeasti lähellä menehtyä, uskon, että sen pelasti vain se, että osasin itse reagoida nopeasti ja oikein, ja toinen merkittävä asia oli se, että sain aika nopeasti siihen toisen käsiparin auttamaan. Yksin en olisi kauan pystynyt siinä tilanteessa selviytymään. Onnekseni myöskin tuo pienempi koirani meni ilmeisesti tajuttomaksi ja kun se veltostui, tämä hyökkääjä vaihtoi kohteeksi tuon toisen, isomman koiramme. Uskon vakaasti, että tämä pelasti sen pienemmän hengen. Ja tosiaan, saimme koiran hoitoon melko nopeasti. Ja tässäkin oli tuuria, kun saimme apua, niin hyökkäävän omistajalta kuin sivullisiltakin, ja sain soitettua itse kotiin puolisolle, että nyt äkkiä päivystävälle lääkärille yhteystiedot, selvitä, mistä löytyy, ja ilmoita, että lähdemme tulemaan. Ja sain heti kuskinkin avukseni, itse en olisi pystynyt shokkitilassa ajamaan yhtään mihinkään, mutta pystyin kuitenkin toimimaan vielä järkevästi. Olen vieläkin kiitollinen näille auttajille. JOiden joukkoon kuului myöskin tuon hyökänneen koiran omistajat. Lähes yhtä shokissa olivat kuin minäkin. Mutta kuitenkin toimintakykyisiä ja yhteistyöhaluisia! Tämä episodi ei jättänyt meidän naapurustoon mielestäni minkäänlaisia kaunoja ja jälkiä. Tapahtui tällainen, mutta se hoidettiin, ja tapahtunut ei uusiutunut ikinä enää.

Aivan, niin voi isommaltakin mennä sisuskalut kun tosissan purraan, saati pienemmältä.
Ja miten niin hyvin koulutettuja, kun hyökitään päälle aiheetta, purraan ja riepotellaa; pikkasen tainut jäädä pinnalliseksi tuokin....

Kertoo paljon ihmisten käsityksestä mitä on asiantunteva ja tasokas koulutus. Sosiaalistamiseen vastataan yleensä "en katsonut tarpeelliseksi kun olen niin pätevä (omasta mielestäni)".

Vitikonpaarustaja kirjoitti:

Aivan, niin voi isommaltakin mennä sisuskalut kun tosissan purraan, saati pienemmältä.
Ja miten niin hyvin koulutettuja, kun hyökitään päälle aiheetta, purraan ja riepotellaa; pikkasen tainut jäädä pinnalliseksi tuokin....

Kertoo paljon ihmisten käsityksestä mitä on asiantunteva ja tasokas koulutus. Sosiaalistamiseen vastataan yleensä "en katsonut tarpeelliseksi kun olen niin pätevä (omasta mielestäni)".

Lue lisää

Hyvin koulutetulla tarkoitan sitä että koirat ovat tottelevaisia, pysyvät omalla pihalla vapaana (yleensä siis), ei ole ollut minkäänlaisia rähinöitä tätä ennen paitsi siis sillä uroksella.
Eli ei ollut odotettavissa että varsinkaan tämä narttu kimppuun hyökkäisi kun ei normaalisti ole mitään ongelmia kenenkään kanssa.
Ja edelleen, koirien omistaja on kyllä laatuneiti koirankoulutusasioissa ja tiedän että on hurttansa opettanut hyvin tavoille. Ideana tässä alunperin mulla vaan oli se että vaikka oma koira (tai no tässä tapauksessa hoitokoira) tuntuisi siltä ettei ikinä voi tehdä mitään pahaa, ei välttämättä asia niin ole. Ja nämäkin 2 koiraa mitkä tuohon tilanteeseen tulivat, selkeästi innostivat toisiaan siinä pikkukähinässä, uros katseli ja pyöri ympärillä kun toinen retuutti pentua, ja kun narttu irrotti, syöksyi uros pakenevan uhrin perään.

2 koiran omistaja kirjoitti:

Hyvin koulutetulla tarkoitan sitä että koirat ovat tottelevaisia, pysyvät omalla pihalla vapaana (yleensä siis), ei ole ollut minkäänlaisia rähinöitä tätä ennen paitsi siis sillä uroksella.
Eli ei ollut odotettavissa että varsinkaan tämä narttu kimppuun hyökkäisi kun ei normaalisti ole mitään ongelmia kenenkään kanssa.
Ja edelleen, koirien omistaja on kyllä laatuneiti koirankoulutusasioissa ja tiedän että on hurttansa opettanut hyvin tavoille. Ideana tässä alunperin mulla vaan oli se että vaikka oma koira (tai no tässä tapauksessa hoitokoira) tuntuisi siltä ettei ikinä voi tehdä mitään pahaa, ei välttämättä asia niin ole. Ja nämäkin 2 koiraa mitkä tuohon tilanteeseen tulivat, selkeästi innostivat toisiaan siinä pikkukähinässä, uros katseli ja pyöri ympärillä kun toinen retuutti pentua, ja kun narttu irrotti, syöksyi uros pakenevan uhrin perään.

Lue lisää

niin siis oli ollut ongelmia jo aikaisemmin ja miten niin yleensä pysyvät... Ja jätetään pihalle valvomatta vaikka on ollut rähinöitä aikaisemminkin?!

Kuuluisat viimeiset sanat: Ihan koulutettuja, ei ne yleensä , paitsi sitä, tota ja tätä.

Ihmiset elävät omassa pikkukuplassaan, eivätkä suostu vastaanottamaan varoittavia merkejä, vaikka niitä sataisi.

suomutaa kirjoitti:

niin siis oli ollut ongelmia jo aikaisemmin ja miten niin yleensä pysyvät... Ja jätetään pihalle valvomatta vaikka on ollut rähinöitä aikaisemminkin?!

Kuuluisat viimeiset sanat: Ihan koulutettuja, ei ne yleensä , paitsi sitä, tota ja tätä.

Ihmiset elävät omassa pikkukuplassaan, eivätkä suostu vastaanottamaan varoittavia merkejä, vaikka niitä sataisi.

Lue lisää

Niin, siis NARTTU hyökkäsi, ja sillä EI ole ollut aikaisemmin ongelmia minkään koiran/ihmisen kanssa. Ja ikäkin meni vielä väärin, eli on siis 7v.
UROKSELLA on ollut ongelmia, ja se EI hyökännyt, tai siis lähti perään mutta kumminkin.
Tämä selvennykseksi.

Ja koirat ei olleet keskenään pihalla vaan hoitajansa kanssa, joka tosin oli varmaan takapihalla tai jossain kun ei heti tullut paikalle, mistä minä tiedän missä oli.

Ja yleensä pysyvät pihalla, ELI ovat pysyneet valvomatta pihassa TÄHÄN päivään asti.

Niin kuin tuossa aiemmin joku jo kirjoittikin pitkään ohjeistusta, minusta on nyt turha vatvoa tapahtunutta. Vahinko, mikä vahinko.

Aloittaja, nyt sinun pitää alkaa tehdä tosissasi töitä estääksesi pentusi henkisen vaurioitumisen tapahtuman seurauksena.

Ensimmäinen ja tärkein on se, että SINUN pitää muuttaa ASENNETTASI tapahtumaan. Hoet täällä, että nyt on peli menetetty. EI OLE. Se on nyt sinusta kiinni, ei muusta.

Mieti, kuinka paljon koiria pelastetaan järkyttävistä olosuhteista. Ne ovat kokeneet ehkä vuosikausien kidutusta. Mutta niistäkin saa vielä kunnon koiria oikealla hoidolla.

Ensin pitää sen hoitajan uskoa, että koira voi parantua.

terve koira kirjoitti:

Niin kuin tuossa aiemmin joku jo kirjoittikin pitkään ohjeistusta, minusta on nyt turha vatvoa tapahtunutta. Vahinko, mikä vahinko.

Aloittaja, nyt sinun pitää alkaa tehdä tosissasi töitä estääksesi pentusi henkisen vaurioitumisen tapahtuman seurauksena.

Ensimmäinen ja tärkein on se, että SINUN pitää muuttaa ASENNETTASI tapahtumaan. Hoet täällä, että nyt on peli menetetty. EI OLE. Se on nyt sinusta kiinni, ei muusta.

Mieti, kuinka paljon koiria pelastetaan järkyttävistä olosuhteista. Ne ovat kokeneet ehkä vuosikausien kidutusta. Mutta niistäkin saa vielä kunnon koiria oikealla hoidolla.

Ensin pitää sen hoitajan uskoa, että koira voi parantua.

Lue lisää

En muuten ole kertaakaan sanonut että peli on menetetty enkä asiaa hirveämmin vatvo, keskustelen vaan täällä kun tuli keskustelu aloitettua.
Ja koira on tapahtuneen jälkeen nähnyt muitakin koiria, kaikkihan se haukkuu, mutta ryttykuonot on nyt niitä joista menee paniikkiin. Eikä mene lähelle mielellään ollenkaan.

Ja kyllä tästä parannutaan, tietenkin, se vaan on eri asia kuinka kauan siinä menee.