Uskontojen haitat pohdinnassa

Tähän avaukseen sain ajatuksen toiselta ateistilta joka epäilee väitettäni siitä, että uskonnot olisivat keskimäärin ihmiskunnalle haitallisia. Ruodin siis hieman kyseistä asiaa.

Perus lähtökohta uskonnoille ja uskonnollisen Jumalauskon suosiolle lienee psykologinen. Ihmiset kokevat saavansa uskosta lohtua ja turvaa. Tämä onkin totta eikä sitä voi edes ateisti kieltää. Yksi osa lohtua ja turvaa syntyy uskonnon antaessa elämälle raamit erilaisine dogmeineen. Keskeistä tässä on uskonnon pyhät kirjoitukset. Koska maailma on epäoikeudenmukainen, julma ja kompleksinen, toimii usko uskontoon tavallaan ihmismielen defenssinä jonka avulla henkilö voi kestää paremmin elämän ongelmia joista kuolevaisuutemme hyväksyminen on myös keskeinen.

Jotta uskonto voisi tuottaa ihmisille ne riittävät raamit jota siltä toivotaan, on lähes väistämätöntä että omaa uskontoa tulee pitää totuutena ja muita uskontoja väärinä. Myöskään pyhiä kirjoituksia ei voida lähteä kyseenalaistamaan koska ne antavat uskossa elämälle ne raamit. Tästä seuraa väistämättä se, että uskova pitää omaa uskontoaan totuutena, ja muita uskontoja väärinä. Toiset hyökkäävät rajummin toisia uskontoja kohtaan kuin toiset, mutta lähes kaikki toivovat oman uskontonsa leviävän ja muiden kuihtuvan. Siinä vaiheessa kun uskova alkaa suhtautua muihin uskontoihin tasaveroisesti pitäen niitä omansa kanssa yhdenveroisena, katoaa koko uskonnon merkitys psyykkisenä demenssinä samalla raamien kanssa.

Tästä seuraa sellainen ongelma, että uskonnot eivät globaalisti yhdistä ihmisiä vaan paremminkin erottavat ihmisiä toisistaan. Myös monessa uskonnossa uskonnosta eronneita aletaan karttaa ja demonisoida. Jopa omia perheenjäseniä. Uskonnot antavat ihmisille siis näennäisturvaa myös yhteisönä. Mitä tiiviimpi ja sulkeutuneempi uskonto on, sitä enemmän lienee sen antama psyykkinen kokemus yhteenkuuluvuudesta, turvasta ja totuudesta. Mitä enemmän ihminen näkee ja suhtautuu maailmaansa kompleksisena epävarmana paikkana joka on jatkuvassa liikkeessä, ja josta ei tunnu saavan mitään otetta, sitä enemmän hän lienee kokevan epävarmuutta. Uskontojen voidaan ajatella olevan pakoa tästä.

Vaikka uskonnot antavat ihmisille lohtua ja turvaa, on tällä kaikella myös hintansa. Se hinta on ihmiskunnan kannalta kallis. Itse jaan uskontojen aiheuttamat haitat kahteen ryhmään. Toinen osa on näkyviä tai välittömiä haittoja joista eniten kuulemme kritiikkiäkin esitettävän. Toinen osa on sellaisia haittoja joiden olemassaolosta ei usein edes tiedetä, koska ne ilmenevät vain tiettyjen sellaisten hyvien asioiden puuttumisena joita ei tiedetty välttämättä edes menetetyn uskontojen vuoksi.

Uskonnot ovat pääsääntöisesti aika vanhoja eikä esimerkiksi islamin tai kristinuskon kirjoituksien voida ajatella näkevän ihmisyyttä niin moniulotteisesti kuin me tänään sen näemme. Esimerkiksi tuomitsemme orjuuden joka raamatun aikana oli niin yleistä että raamattuun kirjattiin ohjeet orjille ja isännille. Ihmisiä myös kivitettiin mm. homoseksuaalisuudesta. Raamatussa kuten monissa pyhissä kirjoituksissa on tiettyjä selkeitä universaaleja hyviä moraalisääntöjä jotka useimmat ihmiset oppivat ilman uskontoakin. Kuitenkin suurin ongelma syntyy näissä kirjoituksissa siitä, että ne antavat ihmisyydestä varsin suppean käsityksen ja ulkoistavat ihmisen moraalikäsityksen uskonnon pyhiin kirjoituksiin jotka ovat yleensä aika vanhoja. Tämän seurauksia me näemme lähes kaikkialla. Kukapa ei olisi kuullut kuinka uskonnolliset tuomitsevat vaikkapa homoutta ja näin ymmärtämättömyyttään tuottavat heille pahaa oloa. Kukapa ei olisi kuullut kunniamurhista tai vaikkapa uskonnosta eronneiden perheenjäsenien karttamisesta tai vaikkapa naisen uupumisesta synnytyskoneena uskonkäsitysten vuoksi? Puhumattakaan uskonsodista joita historiamme tuntee paljon. Yksi vakava ongelma uskonnoissa on se, että jotta ne voisi antaa niitä psyykkisiä hyötyjä niihin uskoville, tulee uskontoon ja sen dogmeihin suhtautua varsin kritiikittömästi. Tämä kritiikittömyys näkyy siten, että vaikka uskovan itsensä kannalta loogisinta olisi olla kaikkein kriittisin juuri sitä uskontoa kohtaan mihin hän kuuluu ja johon hän uhraa elämästään aikaa ja voimavaroja, on hän juuri sitä kohtaan kritiikittömin. Kun ihminen on kritiikitön käsityksiään kohtaan, on hän samalla myös avuton löytämään paljoakaan uutta ja avartavaa.


jatkuu...

34

161

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mielenkiintoisempaa kuin luetella uskontojen näkyviä haittoja, on pohtia mitä ihmiskunta voisi saavuttaa ilman uskontoja. Jos ajattelemme esimerkiksi lääketieteen kehitystä niin se oli alkujaan hyvin uskomuspainotteista. Ihmiselle on ollut ominaista selittää asioita mitä emme ymmärrä, erilaisin Jumalin, hengin tai demonein. Sairaista saatettiin manata ulos sairauden henkiä tai tehdä erilaisia riittejä. Mikäli emme olisi asettaneet tietoa uskon edelle, olisi lääketiede edelleen kehittymätöntä. Näen uskonnon siitä ongelmallisena että se antaa näennäistä turvaa ja lohtua ihmiselle joka on usein hänelle itselleen lopulta haitaksi. Ihmisen tulisi mielestäni joko tehdä kaikkensa muuttaakseen elämäänsä ja kohdata pelkonsa, tai sitten hyväksyä asiat joita ei kykene muuttamaan. Moniko ihminen esimerkiksi rukoilee apua erilaisiin ongelmiinsa vuosikausia, vaikka hän voisi tehdä itsekin asioilleen jotain? Ajatellaampa henkilöä joka on menettänyt molemmat jalkansa. Hän uskoo että Jumala kykenee parantamaan hänet ja hän on lukenut monia “todistuksia” ihmeparantumisista. Hän rukoilee vuodesta toiseen mutta jalat pysyvät poissa. Hän siis elättelee toivoa epärealistisessa asiassa ja joutuu pettymään alituiseen. Luultavasti jos hän olisi hyväksynyt että hän on pysyvästi jalaton, hän olisi nopeammin voinut keskittyä elämänlaatunsa kohentamiseen niissä puitteissa mikä hänelle on mahdollista. On asioita joissa on hyvä päästää irti jotta voi vapautua niistä. Vaikka usko uskontoon antaa lohtua, on myös sillä kääntöpuolensa. Se passivoi monia ja pitää heikkoja ihmisiä heikkoina koska heidän ei koskaan tarvitse kohdata todellisuutta. Vain kohtaamalla todellisuus voi muuttaa sitä, tai hyväksyä se.

      Uskonnot toimivat tässä mielessä ikään kuin turvatynnyreinä joihin piiloutumalla ihminen voi kokea elämänsä turvallisemmaksi sillä hinnalla että hänen maailmankäsityksensä on omiaan pysymään suppeana. En suinkaan tarkoita että kaikki uskovat olisivat tynnyrissä eläneitä ihmisiä, vaan että uskonnot ovat omiaan lisäämään tätä. Kun ihminen ensisijaisesti ohjautuu uskolla hän väistämättä syrjäyttää silloin jossain määrin tietoa. Esimerkiksi monet ikävät ilmiöt kuten vaikkapa rasismi, perustunee ennakkoluuloihin ja uskomuksiin. Uskonnot suosivat ihmisessä sulkeutunutta ajattelua koska avara suhtautuminen asioihin ei pysy enää uskonnon asettamien raamien sisällä. Tämä ilmenee myös siten että usein kuulee sanottavan että uskoa tulee ylläpitää tai vahvistaa. Usko ei voi vahvistua tai pysyä lujana uskontoon ja sen kirjoituksiin, jos maailmankuva ja käsitys ihmisyydestä runsaasti laajenee. Kuitenkin ihmiskunta tarvitsisi mahdollisimman avaran käsityksen ihmisyydestä jotta voisimme kohdella erilaisia ihmisiä mahdollisimman hyvin ja yrittää ymmärtää heitä.

      Pohdittaessa moraalia, on mielestäni uskonnoissa suuria riskejä. Kuten monet asiat uskonnoissa, myös moraali ulkoistetaan pyhiin kirjoituksiin. Kun vanhojen pyhien kirjoitusten säännöt ja ohjeet otetaan kyseenalaistamatta hyvinä neuvoina vastaan, ei seuraukset ole aina mielekkäitä. Mielestäni hyvää olisi jos jokainen yksilö pysähtyy pohtimaan oikean ja väärän eroa aina tapauskohtaisesti eikä ota asiaa kuin valmiiksi annettuna mistään teoksesta. Esimerkiksi moni uskonto tuomitsee homouden ja saa siten aikaan sellaista suhtautumista homoihin, jonka homot kokevat hyvin ahdistavana. Tätäkin kysymystä pohtiessa ilman pyhää kirjoitusta, päätyy helposti johtopäätökseen että homous on homoseksuaaleille normaali asia eikä se meiltä heteroilta ole mitenkään pois eikä vahingoita edes ketään. Tämä ajattelu näkyy sitten normaalina suhtautumisena homoseksuaaleihin tavallisina kanssaihmisinä joilla on tietty eroavaisuus seksuaalielämän saralla, ja joka ei edes kuulu muille ihmisille. Kääntöpuolena on monien uskonnollisten tahojen suhtautuminen heihin vakavan synnintekijän tavalla joka näkyy välillä jopa sellaisena henkisenä väkivaltana kuin “eheyttämisyrityksinä”. Tällaiset “eheyttämiset” on erittäin vahingollisia ja aiheuttaneet paljon itsemurhia koska seksuaalinen identiteetti ei muutu vaikka luotaisiin ryhmäpainetta ja rukoiltaisiin sen muuttamiseksi. Pelottavan moni kristitty suhtautuu suopeasti tällaiseen toimintaan joka ilmentää hyvin heidän heikkoa käsitystään ihmisyydestä ja näkyy taatusti myös muussakin toiminnassa.

      jatkuu...

      • Vaikka esimerkiksi raamattu antaa sitä selvät tekstit kuinka Jumala luonne on väkivaltaan taipuvainen ja palvontaa vaativa, on siihen uskovien käsitys kuitenkin edelleen se, että Jumala on rakastava ja oikeudenmukainen hahmo. Raamattu kuvailee monissa kohdin kuinka Jumala tappoi ihmisiä ja pieniä lapsia ja toteutti erilaisia hirmutekoja. Tämä mielestäni osoittaa vahvasti sen, että ihminen näkee asiat sellaisena kuin haluaa, jos motiivi on tarpeeksi suuri. Silloin paha voi muuttua hyväksi ja päinvastoin. Tässä mielessä uskonnot eksyttävät ihmisiä pois itsestään ja omastatunnostaan varsin tehokkaasti. Maailmanhistoria on täynnä tästä seuranneita asioita. Käyttääkseni natsikorttia, on myös natsismi lähes suoraan rinnastettavissa uskonnoissa ilmeneviin piirteisiin palvoa ja ottaa asiat annettuina. Milgramin tottelevaisuuskoe on tästä oiva esimerkki. Kun riittävän suuri auktoriteetti antaa käskyjä, ihminen on valmis usein tekemään vastoin omaatuntoaan ja moraaliaan.

        Näen, että ideaali maailma olisi paikka jossa olisimme luoneet maailman riittävän hyväksi paikaksi elää, jolloin ihmisillä ei olisi niin suurta tarvetta paeta todellista elämää uskontojen tynnyreihin saamaan näennäisturvaa ja pelkäämään maailman näkemistä avarana paikkana. Ideaali maailmassa ei voisi syntyä uskontojen välisiä konflikteja tai rasismia koska käsityksemme ihmisyydestä ja moninaisuudesta olisi tietoon perustuvaa ja tietoa suosivaa. Erityisesti se, että me ihmiset tiedostamme omaavamme alkukantaisia primitiivisiä piirteitä voi auttaa meitä väistämään niiden tuottamat ongelmat ainakin osittain.


        Mitä enemmän uskonnot saavat vaikuttaa maailmassa ajattelumme tai suhtautumiseen toisiimme, sitä vähemmän me voimme ihmisiä jalostua henkisesti ja sitä useampi haaskaa elämänsä turhuuteen. Joku varmasti sanoisi, että uskonto ja usko on jokaisen oikeus. Totta, jokaisella on oikeus uskoa miten haluaa, mutta miksi meidän tulisi suosia sitä että uskonnot saavat monen ihmisen käyttämään turhuuteen ison osan elämäänsä? Ainakin allekirjoittanut tulee aina surulliseksi kun näkee suuria telttakokouksia tuhansine autoineen tai suuria ihmisjoukkoja polvistuneena rukoilemassa fiktiivisiä Jumaluuksia. Se, että jokin asia on ihmisten keskuudessa yleistä ja suosittua, ei tee asiasta hyvää tai välttämätöntä. Aikoinaan varmasti orjuutta tai rasismiakaan arvostelevia ei katsottu hyvällä. Jokainen joka suhtautuu yleisesti ottaen uskontoihin sangen positiivisesti, voi kysyä itseltään, että toivoisiko hän että hänen oma lapsensa käyttäisi ainutkertaisen elämänsä fiktiivisten olentojen palvontaan, vai ehkä siihen että hän tekisi elämästään oman näköistään ja toteuttaisi itseään ja olisi valmiimpi jakamaan sitä hyvää oloaan myös muille, saatuaan itse toteuttaa itseään?

        Uskonnot eivät siinäkään mielessä ole tarpeellisia että ateistit kykenevät elämään ihan onnellista ja mielekästä elämää ilman uskoa. Vaikka uskonnoista on jotain hyötyjä kuten esimerkiksi yhteisöllisyyden kokeminen, ei niitä voi juuri laskea vain uskonnon saavutuksiksi koska sitä voi kokea ilmankin uskontoa. On jokseenkin selvää, että kun miettii uskontoja historia muistaen, tai uskontojen moninaiset konkreettiset haitat suhteessa vähiin hyötyihin, unohtamatta sitä, kuinka paljon uskontojen vuoksi voimme jäädä ihmiskuntana saavuttamatta, ei liene epäselvää että lienee syytä toivoa että yhä harvempi ihminen saa kulttuurinsa tai perheensa perintönä uskonnollisuuden.

        Kokonaan toinen asia on uskominen Jumalaan ilman uskontoa. Uskonnoton Jumalausko on mielestäni rehellisin ja hyödyllisin tapa uskoa Jumalaan josta ei ole paljoakaan haittoja. Tämä siksi että uskonnottomassa Jumalauskossa yksilö joutuu pohtimaan itsekin asioita ja mm. moraalia koska asiat eivät tule hänelle kuin annettuina valmiina. Hän ei voi myös suhtautua toisinuskoviin kielteisesti, koska ei itsekään ole varma Jumalansa luonteesta tai omien käsitystensä oikeellisuudesta. Aina kun ihminen työskentelee itsensä ja ajatustensa kanssa, hän kehittyy ja löytää uutta. Tässä mielessä uskonnoton Jumalausko tai ateismi on mielestäni hyvää maaperää ihmiselle tuottavia. Aika keskeistä on se, että kun asetamme tiedon suosimisen itsemme mielyttämisen edelle, joudumme kohtaamaan toki ikäviä asioita, mutta saamme myös enemmän valmiuksia muuttaa maailmaa. Samalla myös opimme sietämään ikäviä asioita paremmin kuin pakenemalla niitä itseä mielyttäviin uskomuksiin. Elämä on parasta siedätyshoitoa epävarmuuden kohtaamisen pelkoon. Maailma ilman uskontoja ei ole täydellinen, mutta se on parempi paikka.


      • no voi huh huh
        Koala_puussa kirjoitti:

        Vaikka esimerkiksi raamattu antaa sitä selvät tekstit kuinka Jumala luonne on väkivaltaan taipuvainen ja palvontaa vaativa, on siihen uskovien käsitys kuitenkin edelleen se, että Jumala on rakastava ja oikeudenmukainen hahmo. Raamattu kuvailee monissa kohdin kuinka Jumala tappoi ihmisiä ja pieniä lapsia ja toteutti erilaisia hirmutekoja. Tämä mielestäni osoittaa vahvasti sen, että ihminen näkee asiat sellaisena kuin haluaa, jos motiivi on tarpeeksi suuri. Silloin paha voi muuttua hyväksi ja päinvastoin. Tässä mielessä uskonnot eksyttävät ihmisiä pois itsestään ja omastatunnostaan varsin tehokkaasti. Maailmanhistoria on täynnä tästä seuranneita asioita. Käyttääkseni natsikorttia, on myös natsismi lähes suoraan rinnastettavissa uskonnoissa ilmeneviin piirteisiin palvoa ja ottaa asiat annettuina. Milgramin tottelevaisuuskoe on tästä oiva esimerkki. Kun riittävän suuri auktoriteetti antaa käskyjä, ihminen on valmis usein tekemään vastoin omaatuntoaan ja moraaliaan.

        Näen, että ideaali maailma olisi paikka jossa olisimme luoneet maailman riittävän hyväksi paikaksi elää, jolloin ihmisillä ei olisi niin suurta tarvetta paeta todellista elämää uskontojen tynnyreihin saamaan näennäisturvaa ja pelkäämään maailman näkemistä avarana paikkana. Ideaali maailmassa ei voisi syntyä uskontojen välisiä konflikteja tai rasismia koska käsityksemme ihmisyydestä ja moninaisuudesta olisi tietoon perustuvaa ja tietoa suosivaa. Erityisesti se, että me ihmiset tiedostamme omaavamme alkukantaisia primitiivisiä piirteitä voi auttaa meitä väistämään niiden tuottamat ongelmat ainakin osittain.


        Mitä enemmän uskonnot saavat vaikuttaa maailmassa ajattelumme tai suhtautumiseen toisiimme, sitä vähemmän me voimme ihmisiä jalostua henkisesti ja sitä useampi haaskaa elämänsä turhuuteen. Joku varmasti sanoisi, että uskonto ja usko on jokaisen oikeus. Totta, jokaisella on oikeus uskoa miten haluaa, mutta miksi meidän tulisi suosia sitä että uskonnot saavat monen ihmisen käyttämään turhuuteen ison osan elämäänsä? Ainakin allekirjoittanut tulee aina surulliseksi kun näkee suuria telttakokouksia tuhansine autoineen tai suuria ihmisjoukkoja polvistuneena rukoilemassa fiktiivisiä Jumaluuksia. Se, että jokin asia on ihmisten keskuudessa yleistä ja suosittua, ei tee asiasta hyvää tai välttämätöntä. Aikoinaan varmasti orjuutta tai rasismiakaan arvostelevia ei katsottu hyvällä. Jokainen joka suhtautuu yleisesti ottaen uskontoihin sangen positiivisesti, voi kysyä itseltään, että toivoisiko hän että hänen oma lapsensa käyttäisi ainutkertaisen elämänsä fiktiivisten olentojen palvontaan, vai ehkä siihen että hän tekisi elämästään oman näköistään ja toteuttaisi itseään ja olisi valmiimpi jakamaan sitä hyvää oloaan myös muille, saatuaan itse toteuttaa itseään?

        Uskonnot eivät siinäkään mielessä ole tarpeellisia että ateistit kykenevät elämään ihan onnellista ja mielekästä elämää ilman uskoa. Vaikka uskonnoista on jotain hyötyjä kuten esimerkiksi yhteisöllisyyden kokeminen, ei niitä voi juuri laskea vain uskonnon saavutuksiksi koska sitä voi kokea ilmankin uskontoa. On jokseenkin selvää, että kun miettii uskontoja historia muistaen, tai uskontojen moninaiset konkreettiset haitat suhteessa vähiin hyötyihin, unohtamatta sitä, kuinka paljon uskontojen vuoksi voimme jäädä ihmiskuntana saavuttamatta, ei liene epäselvää että lienee syytä toivoa että yhä harvempi ihminen saa kulttuurinsa tai perheensa perintönä uskonnollisuuden.

        Kokonaan toinen asia on uskominen Jumalaan ilman uskontoa. Uskonnoton Jumalausko on mielestäni rehellisin ja hyödyllisin tapa uskoa Jumalaan josta ei ole paljoakaan haittoja. Tämä siksi että uskonnottomassa Jumalauskossa yksilö joutuu pohtimaan itsekin asioita ja mm. moraalia koska asiat eivät tule hänelle kuin annettuina valmiina. Hän ei voi myös suhtautua toisinuskoviin kielteisesti, koska ei itsekään ole varma Jumalansa luonteesta tai omien käsitystensä oikeellisuudesta. Aina kun ihminen työskentelee itsensä ja ajatustensa kanssa, hän kehittyy ja löytää uutta. Tässä mielessä uskonnoton Jumalausko tai ateismi on mielestäni hyvää maaperää ihmiselle tuottavia. Aika keskeistä on se, että kun asetamme tiedon suosimisen itsemme mielyttämisen edelle, joudumme kohtaamaan toki ikäviä asioita, mutta saamme myös enemmän valmiuksia muuttaa maailmaa. Samalla myös opimme sietämään ikäviä asioita paremmin kuin pakenemalla niitä itseä mielyttäviin uskomuksiin. Elämä on parasta siedätyshoitoa epävarmuuden kohtaamisen pelkoon. Maailma ilman uskontoja ei ole täydellinen, mutta se on parempi paikka.

        Voi, nää on jotenkin niin hellyttäviä. Tulee mieleen balttis jolla ei kaikki muumit enää laaksossa. Kauhea paatos on mutta ei oikein tiedä minne sitä suunnata. Mene kuule vaikka johonkin vapaaehtoistoimintaan siellä saa purettua energiaa.


      • *Faith*
        Koala_puussa kirjoitti:

        Vaikka esimerkiksi raamattu antaa sitä selvät tekstit kuinka Jumala luonne on väkivaltaan taipuvainen ja palvontaa vaativa, on siihen uskovien käsitys kuitenkin edelleen se, että Jumala on rakastava ja oikeudenmukainen hahmo. Raamattu kuvailee monissa kohdin kuinka Jumala tappoi ihmisiä ja pieniä lapsia ja toteutti erilaisia hirmutekoja. Tämä mielestäni osoittaa vahvasti sen, että ihminen näkee asiat sellaisena kuin haluaa, jos motiivi on tarpeeksi suuri. Silloin paha voi muuttua hyväksi ja päinvastoin. Tässä mielessä uskonnot eksyttävät ihmisiä pois itsestään ja omastatunnostaan varsin tehokkaasti. Maailmanhistoria on täynnä tästä seuranneita asioita. Käyttääkseni natsikorttia, on myös natsismi lähes suoraan rinnastettavissa uskonnoissa ilmeneviin piirteisiin palvoa ja ottaa asiat annettuina. Milgramin tottelevaisuuskoe on tästä oiva esimerkki. Kun riittävän suuri auktoriteetti antaa käskyjä, ihminen on valmis usein tekemään vastoin omaatuntoaan ja moraaliaan.

        Näen, että ideaali maailma olisi paikka jossa olisimme luoneet maailman riittävän hyväksi paikaksi elää, jolloin ihmisillä ei olisi niin suurta tarvetta paeta todellista elämää uskontojen tynnyreihin saamaan näennäisturvaa ja pelkäämään maailman näkemistä avarana paikkana. Ideaali maailmassa ei voisi syntyä uskontojen välisiä konflikteja tai rasismia koska käsityksemme ihmisyydestä ja moninaisuudesta olisi tietoon perustuvaa ja tietoa suosivaa. Erityisesti se, että me ihmiset tiedostamme omaavamme alkukantaisia primitiivisiä piirteitä voi auttaa meitä väistämään niiden tuottamat ongelmat ainakin osittain.


        Mitä enemmän uskonnot saavat vaikuttaa maailmassa ajattelumme tai suhtautumiseen toisiimme, sitä vähemmän me voimme ihmisiä jalostua henkisesti ja sitä useampi haaskaa elämänsä turhuuteen. Joku varmasti sanoisi, että uskonto ja usko on jokaisen oikeus. Totta, jokaisella on oikeus uskoa miten haluaa, mutta miksi meidän tulisi suosia sitä että uskonnot saavat monen ihmisen käyttämään turhuuteen ison osan elämäänsä? Ainakin allekirjoittanut tulee aina surulliseksi kun näkee suuria telttakokouksia tuhansine autoineen tai suuria ihmisjoukkoja polvistuneena rukoilemassa fiktiivisiä Jumaluuksia. Se, että jokin asia on ihmisten keskuudessa yleistä ja suosittua, ei tee asiasta hyvää tai välttämätöntä. Aikoinaan varmasti orjuutta tai rasismiakaan arvostelevia ei katsottu hyvällä. Jokainen joka suhtautuu yleisesti ottaen uskontoihin sangen positiivisesti, voi kysyä itseltään, että toivoisiko hän että hänen oma lapsensa käyttäisi ainutkertaisen elämänsä fiktiivisten olentojen palvontaan, vai ehkä siihen että hän tekisi elämästään oman näköistään ja toteuttaisi itseään ja olisi valmiimpi jakamaan sitä hyvää oloaan myös muille, saatuaan itse toteuttaa itseään?

        Uskonnot eivät siinäkään mielessä ole tarpeellisia että ateistit kykenevät elämään ihan onnellista ja mielekästä elämää ilman uskoa. Vaikka uskonnoista on jotain hyötyjä kuten esimerkiksi yhteisöllisyyden kokeminen, ei niitä voi juuri laskea vain uskonnon saavutuksiksi koska sitä voi kokea ilmankin uskontoa. On jokseenkin selvää, että kun miettii uskontoja historia muistaen, tai uskontojen moninaiset konkreettiset haitat suhteessa vähiin hyötyihin, unohtamatta sitä, kuinka paljon uskontojen vuoksi voimme jäädä ihmiskuntana saavuttamatta, ei liene epäselvää että lienee syytä toivoa että yhä harvempi ihminen saa kulttuurinsa tai perheensa perintönä uskonnollisuuden.

        Kokonaan toinen asia on uskominen Jumalaan ilman uskontoa. Uskonnoton Jumalausko on mielestäni rehellisin ja hyödyllisin tapa uskoa Jumalaan josta ei ole paljoakaan haittoja. Tämä siksi että uskonnottomassa Jumalauskossa yksilö joutuu pohtimaan itsekin asioita ja mm. moraalia koska asiat eivät tule hänelle kuin annettuina valmiina. Hän ei voi myös suhtautua toisinuskoviin kielteisesti, koska ei itsekään ole varma Jumalansa luonteesta tai omien käsitystensä oikeellisuudesta. Aina kun ihminen työskentelee itsensä ja ajatustensa kanssa, hän kehittyy ja löytää uutta. Tässä mielessä uskonnoton Jumalausko tai ateismi on mielestäni hyvää maaperää ihmiselle tuottavia. Aika keskeistä on se, että kun asetamme tiedon suosimisen itsemme mielyttämisen edelle, joudumme kohtaamaan toki ikäviä asioita, mutta saamme myös enemmän valmiuksia muuttaa maailmaa. Samalla myös opimme sietämään ikäviä asioita paremmin kuin pakenemalla niitä itseä mielyttäviin uskomuksiin. Elämä on parasta siedätyshoitoa epävarmuuden kohtaamisen pelkoon. Maailma ilman uskontoja ei ole täydellinen, mutta se on parempi paikka.

        Yhdyn edelliseen kommentoijaan.

        Etsi oma elämä!


      • *Faith* kirjoitti:

        Yhdyn edelliseen kommentoijaan.

        Etsi oma elämä!

        "Yhdyn edelliseen kommentoijaan.

        Etsi oma elämä!"

        Jos julistaisin Jeesusta täällä uskovana niin sanoisitko minulle että etsi oma elämä? Tuskin.


      • no voi huh huh kirjoitti:

        Voi, nää on jotenkin niin hellyttäviä. Tulee mieleen balttis jolla ei kaikki muumit enää laaksossa. Kauhea paatos on mutta ei oikein tiedä minne sitä suunnata. Mene kuule vaikka johonkin vapaaehtoistoimintaan siellä saa purettua energiaa.

        "Voi, nää on jotenkin niin hellyttäviä. Tulee mieleen balttis jolla ei kaikki muumit enää laaksossa. Kauhea paatos on mutta ei oikein tiedä minne sitä suunnata. Mene kuule vaikka johonkin vapaaehtoistoimintaan siellä saa purettua energiaa"

        Niin, jos uskovana kirjoittaisin yhtä pitkästi ja suuremalla paatoksella, niin et pitäisi sitä hellyttävänä vaan kehuisit suureksi evankelistaksi. Etkä sanoisi että suuntaan energianikaan väärin.

        Paljon tuohon ei kulunut energiaa, noin 40 minuuttia. Se on vähän tärkeän asian puolesta.


      • no voi huh huh
        Koala_puussa kirjoitti:

        "Voi, nää on jotenkin niin hellyttäviä. Tulee mieleen balttis jolla ei kaikki muumit enää laaksossa. Kauhea paatos on mutta ei oikein tiedä minne sitä suunnata. Mene kuule vaikka johonkin vapaaehtoistoimintaan siellä saa purettua energiaa"

        Niin, jos uskovana kirjoittaisin yhtä pitkästi ja suuremalla paatoksella, niin et pitäisi sitä hellyttävänä vaan kehuisit suureksi evankelistaksi. Etkä sanoisi että suuntaan energianikaan väärin.

        Paljon tuohon ei kulunut energiaa, noin 40 minuuttia. Se on vähän tärkeän asian puolesta.

        Niin no ensinäkin en ole uskova eli vaikka kirjoittisit joyain uskovien tekstiä niin tulos olisi sama. Nääs päästään pipi on aina pipi oli uskova tai ei, kuka jumaliste täysijärkinen tuhlaa 40 min perjantai iltana mokomaan mitään sanomattomaan shaisseen jonka jo jokainen tietää. Olet siis mielestäni ihan balttiksen veroinen tuhnu ja häpeäksi tämän palstan ateisteille.


      • *Faith*
        Koala_puussa kirjoitti:

        "Yhdyn edelliseen kommentoijaan.

        Etsi oma elämä!"

        Jos julistaisin Jeesusta täällä uskovana niin sanoisitko minulle että etsi oma elämä? Tuskin.

        En niin, koska ethän sinä silloin tuhraisi elämääsi tuollaiseen turhanpäiväiseen märehtimiseen. Jos sinun mielestäsi uskonnoista on haittaa, so what?

        Minusta uskonnoista on silkkaa hyötyä. Kun ihmiset tietävät että Jumala näkee kaiken, ei tarvita tiukkaa kansalaisvalvontaa ja kalliita valvontasysteemejä korvaamaan Jumalan kaikennnäkevää silmää kaikennäkevillä ihmissilmillä.


      • höpsis nyt
        *Faith* kirjoitti:

        En niin, koska ethän sinä silloin tuhraisi elämääsi tuollaiseen turhanpäiväiseen märehtimiseen. Jos sinun mielestäsi uskonnoista on haittaa, so what?

        Minusta uskonnoista on silkkaa hyötyä. Kun ihmiset tietävät että Jumala näkee kaiken, ei tarvita tiukkaa kansalaisvalvontaa ja kalliita valvontasysteemejä korvaamaan Jumalan kaikennnäkevää silmää kaikennäkevillä ihmissilmillä.

        Heh... Onko tuo pelko siitä, että Jumala näkee estänyt uskovia aina ryhtymästä rikoksiin? Ei.

        Olin kerran uskonnollisessa tilaisuudessa jossa esipuhuja kertoi pääpuhujan vauraan elämän olevan lahja ja Jumalan siunaus. Pääpuhuja oli Arto Merisalo. Nyt tiedämme, että vauraus oli hankittu rikoksilla eikä Merisalo & kumppanit ollut asialla edes ensimmäistä kertaa, historia talousrikosten saralla oli aika kattava. Nauratti jo tuolloin ja ei mennyt kuin kuukausia niin Merisalo pidätettiin.


      • *Faith*
        höpsis nyt kirjoitti:

        Heh... Onko tuo pelko siitä, että Jumala näkee estänyt uskovia aina ryhtymästä rikoksiin? Ei.

        Olin kerran uskonnollisessa tilaisuudessa jossa esipuhuja kertoi pääpuhujan vauraan elämän olevan lahja ja Jumalan siunaus. Pääpuhuja oli Arto Merisalo. Nyt tiedämme, että vauraus oli hankittu rikoksilla eikä Merisalo & kumppanit ollut asialla edes ensimmäistä kertaa, historia talousrikosten saralla oli aika kattava. Nauratti jo tuolloin ja ei mennyt kuin kuukausia niin Merisalo pidätettiin.

        Usko ja uskonnollisuus ovat kaksi eri asiaa.

        Uskova elää ihmisiksi, uskonnollinen välttämättä ei.


      • *Faith*
        höpsis nyt kirjoitti:

        Heh... Onko tuo pelko siitä, että Jumala näkee estänyt uskovia aina ryhtymästä rikoksiin? Ei.

        Olin kerran uskonnollisessa tilaisuudessa jossa esipuhuja kertoi pääpuhujan vauraan elämän olevan lahja ja Jumalan siunaus. Pääpuhuja oli Arto Merisalo. Nyt tiedämme, että vauraus oli hankittu rikoksilla eikä Merisalo & kumppanit ollut asialla edes ensimmäistä kertaa, historia talousrikosten saralla oli aika kattava. Nauratti jo tuolloin ja ei mennyt kuin kuukausia niin Merisalo pidätettiin.

        Esim. Afrikan maihin, joihin on haluttu rakentaa järjestäytynyt yhteiskunta, on täytynyt viedä ensin kristinusko, eikä länsimaista demokratiaakaan olisi ilman kristinuskoa.


      • Perusteletko?
        *Faith* kirjoitti:

        Esim. Afrikan maihin, joihin on haluttu rakentaa järjestäytynyt yhteiskunta, on täytynyt viedä ensin kristinusko, eikä länsimaista demokratiaakaan olisi ilman kristinuskoa.

        Perusteletko tuon väitteesi ettei demokratiaa olisi ilman kristinuskoa? Käsite, ei tosin aivan sellaisena kuin me sen käsitämme ei ole peräisin kristillisyydestä eikä ihmisoikeuksien ja demokratian nousu lähtenyt Euroopassa liikkeelle kristillisyydestä. Onko historian opinnot nyt heikot? Eli perusteletko lähdeviitteineen, kiitos.


      • *Faith*
        Perusteletko? kirjoitti:

        Perusteletko tuon väitteesi ettei demokratiaa olisi ilman kristinuskoa? Käsite, ei tosin aivan sellaisena kuin me sen käsitämme ei ole peräisin kristillisyydestä eikä ihmisoikeuksien ja demokratian nousu lähtenyt Euroopassa liikkeelle kristillisyydestä. Onko historian opinnot nyt heikot? Eli perusteletko lähdeviitteineen, kiitos.

        Jos olet asiasta eri mieltä, yritä itse perustella väitteesi.


      • sun vuorosi
        *Faith* kirjoitti:

        Jos olet asiasta eri mieltä, yritä itse perustella väitteesi.

        Sama laulu sulla kuin ennenkin. Et perustele väitteitäs. Olet palstalla mm. mustamaalamnut ateisteja täysin valheellisin perustein tieteeseen vetoamalla. Silloinkin jäi viitteet puuttumaan, intit vain: etsikää itse. Valehtelit Abbasta löytyvän jotain pornokuvia. Valehtelit. Intit: etsikää itse. Tätä harrastat, valehtelet ja vetäydyt siilipuolustukseen.

        Olet sä kanssa. Jokainen joka tuntee historiaa tietää ettei väitteesi ole aivan nyt noin kuin väität. Mitäpä jos kerrankin toisit esiin omat lähteesi? Olet paskanpuhuja ja luultavasti suuri valehtelija, ei tarvitse katsoa kun mitä olet kirjoitellu.


      • *Faith*
        sun vuorosi kirjoitti:

        Sama laulu sulla kuin ennenkin. Et perustele väitteitäs. Olet palstalla mm. mustamaalamnut ateisteja täysin valheellisin perustein tieteeseen vetoamalla. Silloinkin jäi viitteet puuttumaan, intit vain: etsikää itse. Valehtelit Abbasta löytyvän jotain pornokuvia. Valehtelit. Intit: etsikää itse. Tätä harrastat, valehtelet ja vetäydyt siilipuolustukseen.

        Olet sä kanssa. Jokainen joka tuntee historiaa tietää ettei väitteesi ole aivan nyt noin kuin väität. Mitäpä jos kerrankin toisit esiin omat lähteesi? Olet paskanpuhuja ja luultavasti suuri valehtelija, ei tarvitse katsoa kun mitä olet kirjoitellu.

        No niin. Nyt riittää.


      • gev (ei kirj.)
        *Faith* kirjoitti:

        Esim. Afrikan maihin, joihin on haluttu rakentaa järjestäytynyt yhteiskunta, on täytynyt viedä ensin kristinusko, eikä länsimaista demokratiaakaan olisi ilman kristinuskoa.

        "Esim. Afrikan maihin, joihin on haluttu rakentaa järjestäytynyt yhteiskunta, on täytynyt viedä ensin kristinusko, eikä länsimaista demokratiaakaan olisi ilman kristinuskoa."

        Hyvin näyttää toimivan. Tässä vajaa puoli vuotta sitten ilmesty liveleaks.com nimiselle sivulle video, jossa Keniassa kristityt polttivat ihmisiä noitina eläviltä nuotiossa. Jos he yrittivät paeta, heitä hakattiin kepeillä ja potkittiin takaisin tuleen. Muuten laittaisin videon tähän, mutta on sen verran rankkaa materiaalia, että se olisi mitä luultavimmin sääntöjen vastaista. Googlesta löytyy video, jos kestää katsoa, hakusanoilla "christians burn witches in kenya".

        Niin, pelkkää hyväähän he vain tarkoittivat, vai mitä? Ihan sallittua?


      • *Faith*
        gev (ei kirj.) kirjoitti:

        "Esim. Afrikan maihin, joihin on haluttu rakentaa järjestäytynyt yhteiskunta, on täytynyt viedä ensin kristinusko, eikä länsimaista demokratiaakaan olisi ilman kristinuskoa."

        Hyvin näyttää toimivan. Tässä vajaa puoli vuotta sitten ilmesty liveleaks.com nimiselle sivulle video, jossa Keniassa kristityt polttivat ihmisiä noitina eläviltä nuotiossa. Jos he yrittivät paeta, heitä hakattiin kepeillä ja potkittiin takaisin tuleen. Muuten laittaisin videon tähän, mutta on sen verran rankkaa materiaalia, että se olisi mitä luultavimmin sääntöjen vastaista. Googlesta löytyy video, jos kestää katsoa, hakusanoilla "christians burn witches in kenya".

        Niin, pelkkää hyväähän he vain tarkoittivat, vai mitä? Ihan sallittua?

        Ei kristitty tappaa saa.


      • gev (ei kirj.)
        *Faith* kirjoitti:

        Ei kristitty tappaa saa.

        Ei edes demoneita ja noitia eiväthän ne ole ihmisiä? Kivittäminen ei ole tappamistä, jos kohde kuolee?


      • Jumalan murharyhmä
        *Faith* kirjoitti:

        Ei kristitty tappaa saa.

        "Ei kristitty tappaa saa."

        Ei, vaan kristityn nimenomaan pitää tappaa. Ja Jumala häntä siinä auttaa. Raamatusta voit lukea tästä lukuisia esimerkkejä. Sitten voit miettiä esim. USA:n armeijaa ja muslimien tappamista sekä kylttejä, joissa kiitetään Jumalaa AIDSista, jotta homot kuolisivat.

        On aivan sama, mitä ohjeita kristityillä on Raamatussa. Vain sillä on väliä, miten he todella toimivat.


      • *Faith*
        Jumalan murharyhmä kirjoitti:

        "Ei kristitty tappaa saa."

        Ei, vaan kristityn nimenomaan pitää tappaa. Ja Jumala häntä siinä auttaa. Raamatusta voit lukea tästä lukuisia esimerkkejä. Sitten voit miettiä esim. USA:n armeijaa ja muslimien tappamista sekä kylttejä, joissa kiitetään Jumalaa AIDSista, jotta homot kuolisivat.

        On aivan sama, mitä ohjeita kristityillä on Raamatussa. Vain sillä on väliä, miten he todella toimivat.

        Jopas taas liioitellaan.


      • sama laulu edelleen
        *Faith* kirjoitti:

        No niin. Nyt riittää.

        Et kestä totuutta? Säälittävä. Tuo nyt riittää on yksi vakiovastaukses kun sulta perätää faktoja. Perusteletko jo vai itketkö ja vikisetkö kuin akka? Olisko sitä linkkiä tieteelliseen tutkimukseen jonka väitit olevan jossa niputetiin yhteen homot, ateisti, mieliairaat ja mitä lie muuta. Valehtelit silloinkin. Tai ne linkit Abbasta jotka piti löytyy helposti mutta kukaan muu kun sä ei niitä löytänyt. Olet menettänyt uskotavuutes jo aika päivää sit.


      • katso usaa
        *Faith* kirjoitti:

        En niin, koska ethän sinä silloin tuhraisi elämääsi tuollaiseen turhanpäiväiseen märehtimiseen. Jos sinun mielestäsi uskonnoista on haittaa, so what?

        Minusta uskonnoista on silkkaa hyötyä. Kun ihmiset tietävät että Jumala näkee kaiken, ei tarvita tiukkaa kansalaisvalvontaa ja kalliita valvontasysteemejä korvaamaan Jumalan kaikennnäkevää silmää kaikennäkevillä ihmissilmillä.

        faith ei taida tietää että vankiloissa on suurin osa uskovia. tilastotiedot ei myös kerro että uskonnottomimmissa valtioissa olisi enemmän rikoksia. esim jenkit on erittäin uskonnollinen valtio ja rikostilastot aivan huikeat


      • usan uskovat
        *Faith* kirjoitti:

        En niin, koska ethän sinä silloin tuhraisi elämääsi tuollaiseen turhanpäiväiseen märehtimiseen. Jos sinun mielestäsi uskonnoista on haittaa, so what?

        Minusta uskonnoista on silkkaa hyötyä. Kun ihmiset tietävät että Jumala näkee kaiken, ei tarvita tiukkaa kansalaisvalvontaa ja kalliita valvontasysteemejä korvaamaan Jumalan kaikennnäkevää silmää kaikennäkevillä ihmissilmillä.

        niin eihän esimerkiksi usassa tarvita edes poliisia kun kansa on erittäin uskonnollista ja rikoksia ei ole tapahtunut miesmuistiin. eivät tee rikoksia lainkaan kun uskovat jumalan valvovaan silmään.


    • Hei koala_puussa,
      kirjoititpa melkoisen romaanin :). Mitenkään en pysty kommentoimaan kaikkia näkökulmia ja puolia monipuolisessa tekstissäsi.

      Osin ymmärrän näkemyksiäsi, osin olen jopa samaa mieltä, mutta isolta osin myös omat kokemukseni ja ajatukset ovat kanssasi päinvastaiset.

      Ehkä eniten eri mieltä kanssasi olen siitä musta-valkoasettelusta, jossa uskonto on kaiken pahan alkujuuri ja ilman uskontoa ihmiset pystyisivät toimimaan loogisesti ja järkevästi. Siis, pohjimmainen kysymys on minusta: millainen on ihminen? Uskon, että jos uskontoja ei olisi, suurin osa ihmisistä perustaisi silti arkipäivän toimintansa joidenkin lentävien lauseiden, perimätiedon ja "kaikki näin tekee" - tiedon varaan. Uskonto on minusta ihmisessä sisäsyntyisesti.

      Toinen puoli asiaa on se, että - ymmärrettävää kyllä - sivuutat kirjoituksessasi kokonaan hengellisten kokemusten merkityksen. On ihan tutkimuksin todettu, että terve uskonnollisuus lisää ihmisen hyvinvointia. Useimmilla uskonnollisilla ihmisillä on uskonnollisia kokemuksia, kokemusta pyhän läsnäolosta, enkeleistä, henkiolennoista, jne. Kristityillä nämä kokemukset tietenkin ovat esim. kokemusta Pyhän Hengen läheisyydestä, liikutusta ehtoollisella, kokemuksia rukousvastauksista, jne.

      Samaa mieltä taas olen kanssasi ainakin ihmisen jatkuvasta tarpeesta kehittää itseään ja omaa ajatteluaan. Liitän sen Raamatusta löytyvään kehotukseen kasvaa uskossa, hengelliseen aikuisuuteen. Kyllä minun tuntemaani kristinuskoon kuuluu nimenomaan ajatus (joka löytyy sekin Raamatusta) siitä, että "koetelkaa kaikki ja pitäkää se, mikä on hyvää". Eli siis että ajatuksia, opetuksia ja dogmeja tulee arvioida.

      Ja nyt vertaan uskontoa harrastukseen, mutta silti. Moni ihminen elää onnellisena ilman pitsinnypläystä, sellon soittoa tai leipomista. Toiset taas eivät pysty elämään ilman niitä. Ei se, että jotkut ovat tyytyväisiä elämäänsä ilman uskontoa, tarkoita mitään kaikkien ihmisten osalta. Ihmiset ovat erilaisia.

      Monta asiaa, joita kuvailet ateismin suurimpina saavutuksina, voi minusta yhtä hyvin pitää onnistuneen ja terveen hengellisyyden tuloksina.

      Mutta siis, mihin kohtaan tekstissäsi erityisesti olisit toivonut tarttumista?

      Sinikka-pappi

      • "Ehkä eniten eri mieltä kanssasi olen siitä musta-valkoasettelusta, jossa uskonto on kaiken pahan alkujuuri ja ilman uskontoa ihmiset pystyisivät toimimaan loogisesti ja järkevästi"

        Valitettavaa jos näin päädyit ajattelmaan. Mielestäni lopussakin totesin ettei uskonnoton maailma ole täydellinen sekään. Uskonnot ei suonkaan edusta kuin yhtä osaa maailman pahuudesta. Keskeistä on kuitenkin se että se olisi verrattain helposti vähennettävissä.

        "Siis, pohjimmainen kysymys on minusta: millainen on ihminen? Uskon, että jos uskontoja ei olisi, suurin osa ihmisistä perustaisi silti arkipäivän toimintansa joidenkin lentävien lauseiden, perimätiedon ja "kaikki näin tekee" - tiedon varaan. Uskonto on minusta ihmisessä sisäsyntyisesti."

        Varmasti osittain totta. Kuitenkin tiedostamisen kautta tämäkin olisi osittain vältettävissä. Taipumus uskoon on ihmisessä sisäsyntyisesti mutta niin on taipumus väkivaltaankin. Silti tiedämme että väkivalta ei ole hyväksi.

        "Toinen puoli asiaa on se, että - ymmärrettävää kyllä - sivuutat kirjoituksessasi kokonaan hengellisten kokemusten merkityksen. On ihan tutkimuksin todettu, että terve uskonnollisuus lisää ihmisen hyvinvointia. Useimmilla uskonnollisilla ihmisillä on uskonnollisia kokemuksia, kokemusta pyhän läsnäolosta, enkeleistä, henkiolennoista, jne. Kristityillä nämä kokemukset tietenkin ovat esim. kokemusta Pyhän Hengen läheisyydestä, liikutusta ehtoollisella, kokemuksia rukousvastauksista, jne"

        Tiedän tämän mutta käsitän ne tietynlaisena vahvistusilluusiniona joka seuraa uskomista ja asioiden hengellistämistä. Joillakin tämä on yleisempää kuin toisilla. Esimerkiksi ns. kolmannen miehen kokemuksia on tiede osannut selittää ja tutkia. Tämä antaa viitteet epäillä näiden kokemusten Jumalalähtöisyyttä. Mutta ei kuitenkaan yksilön kokemuksina niitä voi kieltää.

        "Monta asiaa, joita kuvailet ateismin suurimpina saavutuksina, voi minusta yhtä hyvin pitää onnistuneen ja terveen hengellisyyden tuloksina."

        En siis laita ateismin saavutuksiksi juuri mitään tässä. Ne asiat mitä voimme saavuttaa enemmän ilman uskontoja, ei sinällään tule ateismin saavutuksiksi vaan ihmisten saavutuksiksi. Viittasin lopussa uskonnottomaan Jumalauskoon jonka näen uskontoja hyödyllisempänä


        "Mutta siis, mihin kohtaan tekstissäsi erityisesti olisit toivonut tarttumista?"

        En mihinkään erityiseen. Mukava kuitenkin kuulla näkemyksiä siitä ja altistaa teksti kritiikille.


    • uskonnot olisivat keskimäärin ihmiskunnalle haitallisia

      En sanoisi uskontojen syyksi että ihminen on se mikä on? Eikö pikemminkin ihminen tehnyt uskonnot omiin tarpeisiinsa? Kestääkseen ja selittääkseen itselleen omat kokemuksensa. Nyt mielipiteet hajautuu kun useimmat pystyvät vertaamaan omia kokemuksiaan kaverin selityksiin. Olipa aatesuunta mikä tahansa.

      "Keskeistä tässä on uskonnon pyhät kirjoitukset."
      Yleistän mutta sanon kuitenkin "Tieteen pyhät kirjoitukset " Siis nykyisen tieteen käyttämä kieli avautuu todella harvoille. Sitä pidetään selviönä (lukijan tyhmyytenä) ja tutkijat kiittelevät tiedeystäviään jotka kansanomaistavat eli selittävät suurin piirtein sinne päin mitä esim. hiukkasfysikasta voidaan sanoa ilman huippumatemaattisia malleja. Sitä pidetään suuressa arvossa?

      Jos Raamattu luettaisiin symboliikan opaskirjana olisi moni kohta varsin toisenlainen, mutta tämä taas valitaan itsestään selvästi jopa typeryytenä.

      Koala_puusa olet valinnut ajatuksen
      "Siinä vaiheessa kun uskova alkaa suhtautua muihin uskontoihin tasaveroisesti pitäen niitä omansa kanssa yhdenveroisena, katoaa koko uskonnon merkitys psyykkisenä demenssinä samalla raamien kanssa."

      Olen 1993 vuonna ollut Kouvolassa neljän viikonloppuna kokoonnuimme usean eri uskonto ja aatessuunan kanssa jokainen vuorollaan kuvaili oman aatteensa kulmakiviä. lopuksi jouduimme toteamaan että todelliset eroavudet ovat hyvin pieniä. Joten siitä alkaen on minulle ollut selvää että minkä syvemmin tuntee jonkun aatesunan sitä helpompi on ymmärtää muita.

      Tietenkin olisi ollut mahdollista esim. 1991-92 vaikuttaa poliittisiin päätöksiin ettei pankeille olisi annettu yksiselitteistä valtaa määrätä pienet ja keskisuurset yritykset epävarmoiksi maksajiksi. Joka aiheutti kymeniä itsemurhia ja muuta vastaavaa monien vuosien ajan. Näissä olisi vieläkin keskusteltavaa, ja opittavaa. Pitäisin tällaisa päätöksiä olennaisempana kuin jotain sukupuoli kysymyksiä.
      Uskonsodat ei ikinä ole olleet yksin uskonsotia, siis ihminen on tässäkin tehnyt uskonnon tekosyyksi vallatakseen alueita, onko se uskonnon syy??
      Kyllä rahan ja vallan käyttö ihmisyyttä vastaan on kurjistanut ihmiskuntaa monin tavoin, ei tietenkän tee uskontojen väärinkäytölle oikeutusta.

      ""Hän rukoilee vuodesta toiseen mutta jalat pysyvät poissa. Hän siis elättelee toivoa epärealistisessa asiassa ja joutuu pettymään alituiseen""

      Eikö tämäkin ohje sovi kaikkeen mahdolliseen? Voin mielessäni kokea että suomi24palstalla moni kirjoittelee vuodesta toiseen uskoen saavansa jotain aikaan tai vastineeksi. Miten on pitääkö minun tietää mitä (tästä sinä tai) joku saa jostakin "rukouksesta"? Jos tuosta pyörätuolikaverista oli se hyöty ettei sellainen käytös ole ainakaan sinulle sopiva. Eikö se ole sinulle arvokasta? Mitä hän siitä sai? Kuka meistä todella tietää? Olisiko hän ollut jotenkin hyödyllisempi,- ja kenelle, - tervein jaloin. Olisi hyvinkin tehnyt firmassaan itsarin 90 luvun kriiseissä?

      ""Uskonnot suosivat ihmisessä sulkeutunutta ajattelua koska avara suhtautuminen asioihin""

      Kaikenkaikkiaan ihmisellä on uskonnostaan johtuen tai sitä huolimatta yhteinen kuvitelma että elämällä minun ajatteluni mukaisesti maailma olisi parempi paikka.

      Juuri tästä olen kaikille uskonnoille ja itselleni kiitollinen ja olenkin sanonut olevani rusinapulla uskovainen.

      Paljon hyviä kysymyksiä sinulla kyllä. Minulla ei ole juuri vastauksia, kysymyksiä... ehkä?

    • Marsilainen Kummitus

      Minkä tahansa maailmankatsomuksen tai uskomusjärjestelmän hyödyllisyys varmaan riippuu olennaisesti siitä, onko se totta. Jos Jumala on olemassa, lienee itsestäänselvästi hyödyllistä uskoa Häneen. Jos taas Jumalaa ei ole ja Raamattu on vain kokoelma vuosituhansia vanhoja ihmisten ajatuksia, lienee vähintäänkin riskaabelia sitoa moraali nykyaikana Raamattuun.

      Moraalisia valintoja tekevällä ihmisellä on nähdäkseni velvollisuus ainakin pyrkiä siihen, että hänen valintansa olisivat oikeita. Tämän vuoksi näen moraalisesti vääränä sitoa omat valinnat sellaiseen auktoriteettiin, jonka olemassaolosta ei ole riittävää todistusaineistoa. Jokaisen uskonnon tai ismin edustaja voi pohtia, miksi juuri hänen maailmankatsomuksensa olisi perustellummin tosi kuin jonkun toisen.

    • onko se totta

      Juuri näin ja minä en keksi muuta totuuden mittaria muuta kuin sen "mikä toimii" Menee tuohon omien kokemusten piikkiin. Vain minä voin todella tietää mikä minusta tuntuu "hyvältä"?

      Vanhemmiten yhä enemmän huomaan että hyvää on se minkä sinäkin tunnet ja koet "hyvänä"

      Olen täällä vain ollakseni avuksi. Autaessani autan samalla ja yhtä paljon itseäni.

    • Marsilainen Kummitus

      "Juuri näin ja minä en keksi muuta totuuden mittaria muuta kuin sen "mikä toimii" Menee tuohon omien kokemusten piikkiin. Vain minä voin todella tietää mikä minusta tuntuu "hyvältä"?"

      Ihmisen on kyllä helppo nähdä totena se, minkä kokee toimivan omalla kohdallaan. Toisaalta luullakseni jokaisen uskonnon edustajat kokevat juuri oman uskontonsa toimivan omalla kohdallaan. Eli toimivuus saattaa olla lopulta melko epäluotettava totuuden mittari.

      Voisi ajatella, että jokaisella on oikeus uskoa siihen, minkä kokee itselleen toimivaksi. Toinen kysymys taas on, antaako minun kokemukseni jonkin asian toimivuudesta minulle oikeuden esimerkiksi moralisoida muita siitä, etteivät he koe tai usko samoin.

    • Arvidsson

      Ateistit yhteiskunnat ovat aiheuttaneet äärettömästi vaikeuksia asukkaille. Tiedämme kyllä näitä valtioita, jotka laittavat uskovat "kuriin". Se tapahtuu pääosin väkivaltaisesti. Näitä valtioita on ollut Euroopassakin. Ihminen on uskonnollinen. Ateistit ovat yrittäneet kuitata uskonasiat usein palvomalla johtajiaan. Tänä päivänä pahin esimerkki on Pohjois-Korea. Mistä on saatu nyt vimma pyrkiä jumalattomaan maailmaan? Jos halutaan vapaaseen yhteiskuntaan, silloin tulee ihmisten saada olla vapaita ja toimia tarpeittensa harjoittamisen. Tietysti yhteiskunnassa pitää olla lait, joilla määritellään miten eletään. Eikö nyt luotetakaan demokratiaan? Uskonnosta voi tulla olla ongelma, jos esim. valtio määrää jonkun uskonnon.

      Esim. tästä on ilman muuta islam. Jos muslimi kääntyy mm. kristityksi, siinä voi menettää henkensä. Venäjällä ordotoksikirkko, joka jo tsaarin aikana vainosi muita uskovia, pyrkii nyt samaan asemaan. Muita uskovia ahdistellaan ja kirkko on saanut valtion mukaan. Uskonvainot voivat olla todella vakavia.

      Intiassa hindut ovat hyökänneet nykyisin kristittyjä vastaan, jolloin kristityt ovat paenneet metsiin.
      Vainoja oli Suomessakin, kun täällä ei ollut uskonnonvapauslakia 1920-luvulle asti. Körttiläisiä sakotettiin Pohjanmaalla aikoinaan, kun järjestivät seuroja koteihin. Vieläkin maassamme on kirkolla erikoisoikeuksia, joita arkkipiispa nyt pyrkii oikomaan. Uskonnon- ja sananvapaus tulee olla jokaisella.

      • Mä en näkisi Hitleriä, Stalinia, Pol Potia, Lutheria, Paaveja, eräitä kuninkaita hihhuleina tai tietyn aatteen edustajina. Minä näkisin heidät fundiksina, jotka näkivät vain yhden totuuden. Fundamentalistuus tuntuu olevan se vaaratekijä noissa uskonnoissa ja aatteissa. Yksi totuus ja muut voi sen avulla demonisoida piruksi.

        Hitler teki samoin kuin teki Luther. Luther teki samoin kuin teki Stalin. Stalin teki samoin kuin teki Paavit. He kaikki demonisoi vastustajansa, kuten tekee nykypäivänkin hihhulit. He väittävät heidän olevan Stanan/kommunistien/kapitalistien palveluksessa ja siten arvottomia. EI ihminen noin vain säntää surmaan ihmisiä ellei ihmisiä ole ensin "maalattu" vihollisiksi. Kaikki hirmuteot onnistuivat siksi, kun ihmiset uskoivat noita vajakkkeja ja heidän väitteitänsä siitä, että toiset ihmiset on huonompia kuin toiset. Kristinusko väittää edelleen sitä.


    • tissi

      Koala_puussa

    • Nyt minun täytyy kyllä sanoa, että minusta koala_puussa nimenomaan ei kiihkoillut. Kovin eri mieltä olemme joistakin asioista, mutta minusta hän kirjoitti asiansa sinällään nätisti ja asiapitoisesti, puhuen nimenomaan asioista yleisellä tasolla, ei haukkuen ketään uskovaan henkilökohtaisesti. En ihan nyt ymmärrä, miksi tässä niin kovasti todetaan hänen kiihkoilevan, kun itse en näe teksteissä kiihkoa ollenkaan. Mitä se kertoo meistä kristityistä, jos emme pysty edes asiallisesti keskustelemaan niiden kanssa, jotka uskovat eri tavoin? Eikö meidän pitäisi kunnioittaa kaikkia ihmisiä? (Pätee muuten myös niihin muihin kristittyihin, jotka uskovat eri tavalla kuin me itse.)

      Sinikka-pappi

      • Hyvä Sinikka!

        Sinikka - pappi on oikeassa. Heteronormatiiviset kristityt jotka pitävät Raamatun kirjoituksia pyhinä ovat häiriintyneitä. Feministi-liberaalinen raamatun (pienellä) tulkinta osoittaa tasapainoista ja tervettä suhdetta uskontoon.

        Onneksi tällä palstalla käy kommentoimassa vain näitä viisaita ja avara-katseisia pappeja.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.

      Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j
      Maailman menoa
      739
      5003
    2. Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen

      Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.
      Maailman menoa
      673
      4239
    3. Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?

      Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.
      Ikävä
      173
      2321
    4. Harmi että

      Pidät niin vastenmielisenä. Olen minäkin välissä ollut ihan kamala sinulle ja ihmetellyt miten voit minusta tykätä. Se o
      Ikävä
      19
      2125
    5. MTV: Katri Helena repäisee kunnolla - Aivan uudessa roolissa TV:ssä - Tätä ei arvannut!

      No nyt iskelmälegenda ja koko kansan Katri Helena kyllä repäisee kunnolla! Upeaa heittäytymistä, Katri Helena! Lue, mis
      Suomalaiset julkkikset
      40
      1898
    6. Miten saisin

      Sinut omakseni?
      Ikävä
      96
      1716
    7. TELIA pakottaa 4G-liittymiä väkisin 5G-liittymiin, vaihtaa ilman lupaa

      Ihmisten sopimuksia! https://www.is.fi/digitoday/mobiili/art-2000011063159.html "Telia on lähettänyt osalle 4g-asiakka
      Maailman menoa
      171
      1493
    8. OP Kaskimaa

      Niin sitten pankki vaihtaa nimeään ja pääkonttori siirtyy ties minne. Pulkkisen visio, Kainuu ei kelvannut.
      Kuhmo
      30
      1218
    9. Ajattele miten

      Paljon ottajia sinulla olisi
      Ikävä
      92
      1203
    10. Viimeiset helmiterveiset

      kaivatullesi tähän alas 🙇💙
      Ikävä
      94
      1154
    Aihe