Mietin vaan, kun selvittelyn jälkeen huomasi, että monissa maissa tuntuu olevan niin, että kaikki alottavat insinöörin tutkinnolla ja halutkaat jatkavat diplomi-insinööreiksi.
Miksi insinöörin ja diplomi-insinöörin tutkinnot ovat erikseen?
Mietin vaan
41
2518
Vastaukset
- 7+16
Vai ensiksi tekniikan kandidaatiksi ja sitten diplomi-insinööriksi?
- Vastaan vain
Aivan siitä syystä, että maiden koulutusrakenne on Suomesta poikkeava. Olisit selvitellyt samalla tämänkin asian, niin ei tarvitsisi kysellä.
- 11+11
Koska tekniikan kandidaatti jo itsessään on laajempi ja syventävämpi mitä pelkkä insinöörin tutkinto. Eli tekniikan kandi valmentaa jo alusta lähtien esim. tutkijan työhön, kun taas insinöörin tutkinto on enemmän käytännön työelämään painottuva tutkinto. Esim. ensimmäisenä vuotena Yliopistossa tulevat matikan kurssit on aivan eri tasolla kun matikka pelkässä insinöörintutkinnossa.
- Dippa
Monessa maassa on mahdollista suorittaa B.Sc/B.Eng ja sen jälkeen M.Sc/M.Eng juuri kuten suomessakin. Sanan varsinaisessa merkityksessähän insinöörin titteli ei ota kantaa kumpi koulutus on taustalla.
PS.
Kandi ei saa käyttää titteliä Insinööri, eli kandi ei ole vielä insinööri. - 23+3
Dippa kirjoitti:
Monessa maassa on mahdollista suorittaa B.Sc/B.Eng ja sen jälkeen M.Sc/M.Eng juuri kuten suomessakin. Sanan varsinaisessa merkityksessähän insinöörin titteli ei ota kantaa kumpi koulutus on taustalla.
PS.
Kandi ei saa käyttää titteliä Insinööri, eli kandi ei ole vielä insinööri.Mutta oikeastaan noilla titteleillä (normaalijärkiselle) nyt ei sinällään ole niin yhtään mitään väliä, vaan tiedoilla jotka tutkinnosta saat ja jos on jo kandin saanut käytyä, niin sillon tietenkin vielä käydään se DI-vaihe, että sinällään sillä nyt ei niin paljon merkitystä ole, että kandi ei ole virallisesti insinööri, kun kuitenkin koko tutkinto tähtää DI-tutkintoon. Sillon jos haluaa valmistua nopeammin niin valittee AMK:n.
- Painoteukset hukassa
Aimminhan insinööri- ja diplomi-insinööritutkintoa erotti se, että diplomi-insinööriopinnoissa oli tarkoitus perehtyä nimenomaan tekniikkaan liittyvään tieteelliseen tietämykseen ja tutkinto painottui tekniikan tiettellisteoreettiseen puoleen. Diplomi-insinööritutkinto oli sen vuoksi aina myös hyvinkin matemaattispainotteinen (lukuun ottamatta tuotantotaloutta) tutkinto. Insinööriopinnot olivat puolestaan edellistä käytännönläheisempiä ainakin matemaatisen ja tieteellisen osuuden osalta.
Iteselleni on viimeaikoina tullut kuitenkin sellainen vaikutelma, että nykyisin monet diplomi-insinööritutkinnotkin (lukuun ottamatta teknillistä fysiikkaa) on mahdollista suorittaa melko kevyellä matemaattiikan opinnoilla eikä luonnotieteissäkään (fysiikka, kemia) perehdytä suppeahkoja peruskursseja pidemmälle.... Tälläisten diplomi-insinööriopintojen ero insinööriopintoihin on siten ilmeisesti vain opiskeluajan pituudessa, ei opintojen painotuksessa tieteellisen tiedon ja käytännön työelämän välillä. - Oxford
Duaalimallilla annetaan tasoitusta niille maille, joissa koulutetaan suoraan maisteriksi. Onko varaa ottaa mallia luokkayhteiskunta Saksasta joka asiassa. Aines ei yksinkertaisesti riitä. Ymmärrän kyllä hallinnon alan huolen yhdistymisestä aiheutuvien säästöjen vaikutuksista heidän toimeentuloonsa.
- 14+15
"Iteselleni on viimeaikoina tullut kuitenkin sellainen vaikutelma, että nykyisin monet diplomi-insinööritutkinnotkin (lukuun ottamatta teknillistä fysiikkaa) on mahdollista suorittaa melko kevyellä matemaattiikan opinnoilla eikä luonnotieteissäkään (fysiikka, kemia) perehdytä suppeahkoja peruskursseja pidemmälle..."
No en nyt tiedä mitä tarkoitat "suppealla" tai "kevyellä" kyllä esim. usean muuttujan differentiaaliyhtälöt kuuluu jokaisen DI-linjan pakolliseen vaatimukseen, että se on sen verran pitkälle menevää matematiikkaa kun tekniikan kannalta on tarpeellista. Matemaattisten lauseiden todistaminen kuten "Todista, että 1 1=2" on sitten niille opiskelijoille, jotka opiskelee nimenomaan puhdasta matematiikkaa. Minusta on aika typerää sanoa, että DI-puolen matikankurssit olis muka jotain "suppeaa" matematiikkaa. Ei se kyllä mitään suppeaa ole.- Valitettava totuus
Sattumalta tunnen sekä sen matematiikan, jonka itse aikoinaan opiskelin että myös nykyiset kurssit. Taso ja myös laajuus nykyään ovat todella vaatimattomampia verrattuna aiempaan. Ymmärrän hyvin syytkin: kurssimuotoisen lukion matematiikalla ja nykyisillä sisäänottomäärillä ei kerta kaikkiaan voida vaatia enempää, muuten saanto jäisi kovin vaatimattomaksi.
- AhYes,ThatWasIn60'S
Valitettava totuus kirjoitti:
Sattumalta tunnen sekä sen matematiikan, jonka itse aikoinaan opiskelin että myös nykyiset kurssit. Taso ja myös laajuus nykyään ovat todella vaatimattomampia verrattuna aiempaan. Ymmärrän hyvin syytkin: kurssimuotoisen lukion matematiikalla ja nykyisillä sisäänottomäärillä ei kerta kaikkiaan voida vaatia enempää, muuten saanto jäisi kovin vaatimattomaksi.
Ja enää ei leipäkään maistu leivältä ja kouluun hiihdettiin kesät talvet..
Armeija kesti yli vuoden ja sivaria ei ollut olemassakaan! - Valitettava totuus
AhYes,ThatWasIn60'S kirjoitti:
Ja enää ei leipäkään maistu leivältä ja kouluun hiihdettiin kesät talvet..
Armeija kesti yli vuoden ja sivaria ei ollut olemassakaan!Vaikka se sinua ketuttaakin, niin totta asia kuitenkin on. Insinöörimatematiikkoja jouduttiin helpottamaan, kun niistä tuli este liian monen opintojen etenemiselle.
- Insko
Valitettava totuus kirjoitti:
Vaikka se sinua ketuttaakin, niin totta asia kuitenkin on. Insinöörimatematiikkoja jouduttiin helpottamaan, kun niistä tuli este liian monen opintojen etenemiselle.
Matematiikka on vain yksi osa-alue, fysiikka on tärkeämpää. Sitäpaitsi matikkaa suorastaan kielletään käyttämästä, koska siihen palaa aikaa. Integraalien pyörittäjille on annettu potkut ainakin metallialalla.
- Valitettava totuus
Insko kirjoitti:
Matematiikka on vain yksi osa-alue, fysiikka on tärkeämpää. Sitäpaitsi matikkaa suorastaan kielletään käyttämästä, koska siihen palaa aikaa. Integraalien pyörittäjille on annettu potkut ainakin metallialalla.
Ei matematiikan opiskelussa insinööritieteissä tärkein pointti olekaan matematiikan vaan loogisen ajattelun oppiminen. Metallialan tilanteesta päätellen analyyttisen ja loogisen ajattelun harrastajat on alalta ikävinä ihmisinä poistettukin.
- Tulet joskus oppimaa
Valitettava totuus kirjoitti:
Ei matematiikan opiskelussa insinööritieteissä tärkein pointti olekaan matematiikan vaan loogisen ajattelun oppiminen. Metallialan tilanteesta päätellen analyyttisen ja loogisen ajattelun harrastajat on alalta ikävinä ihmisinä poistettukin.
Juuri näin, analyyttinen ajattelija on tällainen atomitason nyhertäjä. Looginen ajattelu on taas itsestään selvyyksien jauhamista.
Matematiikan opiskelu ei kehitä ongelman ratkaisutaitoa, vaan fysiikan opiskelu. Matematiikka onkin tärkeämpää kauppatieteilijöille, jotka ovat diplomi-insinööreihin verrattuna ällistyttävän laskutaitoisia.
Metallialan tilanne johtuu enemmän täysin muista syistä. Siellä arvostettaisinn teoriaa, jos siitä olisi käytännön hyötyä. Siis kaikilla aloilla on sama, ensikäden tieto on sillä, joka toimittaa tilauksen. Integraalin pyörittäjä on avustavassa roolissa. - Valitettava totuus
Tulet joskus oppimaa kirjoitti:
Juuri näin, analyyttinen ajattelija on tällainen atomitason nyhertäjä. Looginen ajattelu on taas itsestään selvyyksien jauhamista.
Matematiikan opiskelu ei kehitä ongelman ratkaisutaitoa, vaan fysiikan opiskelu. Matematiikka onkin tärkeämpää kauppatieteilijöille, jotka ovat diplomi-insinööreihin verrattuna ällistyttävän laskutaitoisia.
Metallialan tilanne johtuu enemmän täysin muista syistä. Siellä arvostettaisinn teoriaa, jos siitä olisi käytännön hyötyä. Siis kaikilla aloilla on sama, ensikäden tieto on sillä, joka toimittaa tilauksen. Integraalin pyörittäjä on avustavassa roolissa.Olen jo oppinut, että ne tilauksen toimittajat toimittavat useinkin tilauksen värkistä, jollaista firma ei ole koskaan toimittanut ja saattaa tehdä tiukkaa tämäkin toimitus.
Tämä siksi, että arvon myyntitykit eivät ole vaivautuneet opiskelemaan myymiensä tuotteiden periaatteita sille tasolle, että edes ymmärtäisivät, mikä niissä on helppoa toteuttaa ja mikä taas lähes mahdotonta. Siksi osaava ostaja on vienyt myyntitykkiä kuin litran mittaa ja on jo lähtöarvoisesti tiedossa, että katteen saamiseksi täytyy integraalin vääntäjien tehdä taas ihmeitä. - Infinitesimal lotto
Valitettava totuus kirjoitti:
Olen jo oppinut, että ne tilauksen toimittajat toimittavat useinkin tilauksen värkistä, jollaista firma ei ole koskaan toimittanut ja saattaa tehdä tiukkaa tämäkin toimitus.
Tämä siksi, että arvon myyntitykit eivät ole vaivautuneet opiskelemaan myymiensä tuotteiden periaatteita sille tasolle, että edes ymmärtäisivät, mikä niissä on helppoa toteuttaa ja mikä taas lähes mahdotonta. Siksi osaava ostaja on vienyt myyntitykkiä kuin litran mittaa ja on jo lähtöarvoisesti tiedossa, että katteen saamiseksi täytyy integraalin vääntäjien tehdä taas ihmeitä.Mainitsemiasi asioita valmistavien yritysten ulosliputus alkoi jo kymmenen vuotta sitten, että niistä voit vain haaveilla tai kuulla tuotantotalouden luennoilla.
Uloslyöntikisassa pärjäävät parhaiten ne, jotka eivät rakettitieteeseen sotkeennu. Kunnon teollisuusmyyjä vaistoaa sekunnin murto-osassa, kenelle saa kaupan ja taatusti tietää, kuka pyrkii vain vedättämään. Kassavirran laskemiseen ei tarvita kuin lomake. Optimoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset, miten saat edes selville funktion, millä perusteella hybridikattila kuluttaa energiaa. Asian tutkiminen vaatii laboratorion.
- Painotukset hukassa
Varmaankin työelämässä metallialalla ja konetekniikassa ei juurikaan (ollenkaan)tarvita korkeamman matematiikan taitoja eikä 1900-luvun fysiikkaa... Olen tästä kanssasi aivan samaa mieltä. Edellinen pätee monen muunkin tekniikan alan työtehtäviin ja siksi nimenomaan hyvien opisto-insinöörien (AMK-insinöörien) kouluttaminen on massakoulutuksena perusteltua, ei diplomi-insinöörien massakoulutus.
Toisaalta Suomessakin olisi aina oltava edes pienehkö ryhmä ihmisiä, joiden ymmärrys yltää käytännön töissä tarvittavaa perustasoa syvemmälle jopa tieteellisen ajattelun ja näkymien osalta. Historia on osoittanut, että juuri tällaiset diplomi-insinöörit ovat olleet keskeisessä asemassa esim. edesmennyttä Nokia-ihmettä synnytettäessä ja siten töitä on saatu näille tuhansille käytännön työelämän puurtajille vuosikymmenien ajaksi. Diplomi-insinöörien massakoulutuksen myötä saatamme kuitenkin samalla menettää ymmärryksen terävimmän kärjen, jos kaikki koulutus latistetaan työelämän välittömiä tarpeita vastaavaksi, ja se olisi katastrofi hiipuvalle teollisuudellemme pitkällä aikavälillä.- Eräs vm. 1991
Pientä pohdintaa tuon matematiikan ja AMK:n suhteen.
AMK:n pääsee jo lyhyellä lukion matematiikalla ja sillä oppimäärällä ei saisi missään tapauksessa päästää tekniseen yliopistoon ilman matemaattisia taso- ja kypsyysnäyttöjä. Syy juurikin siinä, että yliopiston matemaattinen taso on romahtanut näiden alisuoriutujien kasvaneen joukon vuoksi.
Heikomman aineksen vuoksi on alettu karsia myös muiden kurssien tasoa. Tämä on faktaa, sillä yliopisto saa julkista rahoitustaan tutkintojen suorittaneitten nuppiluvun, ei laadukkaiden suoritusten, perusteella.
Edes nykyinen pitkä matematiikka ei vaadi kovin suuria ponnisteluja ja silläkin pohjalla moni tekniseen opiskelemaan päässyt on aivan sitten pihalla jo A-kurssien kanssa. B-matikat käydäänkin sitten moneen kertaan tenttimässä kesäyliopistossa ja lopulta joku säälistä päästää viimein tenteistä läpi. Antaisitko sinä tällaisen "insinööriehdokkaan" mitoitettavaksi esimerkiksi riippusillan konstruktiot? Sama kuin lähihoitajasta koulutettaisiin pikakurssilla aivokirurgi. No, läppä - totta kuitenkin toinen puoli!
En tarkoita missään tapauksessa sitä, että olisin parempi tai edes viisaampi ihminen kuin AMK-insinööri. Korostan vain, että diplomi-insinöörin on syytä osata ja nauttia käytännön ongelmien mallintamisesta matemaattiseen muotoon, jonka laatija osaa itse myös ratkaista. Arvioiden myös ratkaisun järkevyyttä ja todenperäisyyttä ilman valmiita kaavoja tai ratkaisuja. Tosielämässä uusien asioiden kanssa painittessa valmiita malleja ei nimittäin ole. Heikko matemaattinen osaaminen johtaa joko yli tai alimitoitukseen, eli erittäin kalliiseen ratkaisuun tai vaihtoehtoisesti muuhun katastrofiin. Harvemmin kuitenkaan oikeaan ratkaisuun!
Siksi matematiikan, fysiikan eikä liioin kemian tasosta saa tinkiä teknisen yliopiston opetuksessa.
Titteleistä omaa pohdintaa. Insinööri tarkoittaa tekniikan perusteita monipuolisesti ymmärtävää nimikettä. Diplomin saadakseen pitää osata itsekin tuottaa ja ymmärtää tekniikkaa tieteenkin näkökulmasta. Tuon syvemmän teknisen tietämyksen osoituksena laittaisin itse teknisen yliopiston insinööritittelin etuliitteeksi sanan "diplomi".
Mikä tässä on niin vaikeata ymmärtää ja /tai hyväksyä?
PS. Mieti tätä, kun seuraavan kerran itse ajat korkealla olevaa riippusiltaa pitkin.. - DIvm1986
Eräs vm. 1991 kirjoitti:
Pientä pohdintaa tuon matematiikan ja AMK:n suhteen.
AMK:n pääsee jo lyhyellä lukion matematiikalla ja sillä oppimäärällä ei saisi missään tapauksessa päästää tekniseen yliopistoon ilman matemaattisia taso- ja kypsyysnäyttöjä. Syy juurikin siinä, että yliopiston matemaattinen taso on romahtanut näiden alisuoriutujien kasvaneen joukon vuoksi.
Heikomman aineksen vuoksi on alettu karsia myös muiden kurssien tasoa. Tämä on faktaa, sillä yliopisto saa julkista rahoitustaan tutkintojen suorittaneitten nuppiluvun, ei laadukkaiden suoritusten, perusteella.
Edes nykyinen pitkä matematiikka ei vaadi kovin suuria ponnisteluja ja silläkin pohjalla moni tekniseen opiskelemaan päässyt on aivan sitten pihalla jo A-kurssien kanssa. B-matikat käydäänkin sitten moneen kertaan tenttimässä kesäyliopistossa ja lopulta joku säälistä päästää viimein tenteistä läpi. Antaisitko sinä tällaisen "insinööriehdokkaan" mitoitettavaksi esimerkiksi riippusillan konstruktiot? Sama kuin lähihoitajasta koulutettaisiin pikakurssilla aivokirurgi. No, läppä - totta kuitenkin toinen puoli!
En tarkoita missään tapauksessa sitä, että olisin parempi tai edes viisaampi ihminen kuin AMK-insinööri. Korostan vain, että diplomi-insinöörin on syytä osata ja nauttia käytännön ongelmien mallintamisesta matemaattiseen muotoon, jonka laatija osaa itse myös ratkaista. Arvioiden myös ratkaisun järkevyyttä ja todenperäisyyttä ilman valmiita kaavoja tai ratkaisuja. Tosielämässä uusien asioiden kanssa painittessa valmiita malleja ei nimittäin ole. Heikko matemaattinen osaaminen johtaa joko yli tai alimitoitukseen, eli erittäin kalliiseen ratkaisuun tai vaihtoehtoisesti muuhun katastrofiin. Harvemmin kuitenkaan oikeaan ratkaisuun!
Siksi matematiikan, fysiikan eikä liioin kemian tasosta saa tinkiä teknisen yliopiston opetuksessa.
Titteleistä omaa pohdintaa. Insinööri tarkoittaa tekniikan perusteita monipuolisesti ymmärtävää nimikettä. Diplomin saadakseen pitää osata itsekin tuottaa ja ymmärtää tekniikkaa tieteenkin näkökulmasta. Tuon syvemmän teknisen tietämyksen osoituksena laittaisin itse teknisen yliopiston insinööritittelin etuliitteeksi sanan "diplomi".
Mikä tässä on niin vaikeata ymmärtää ja /tai hyväksyä?
PS. Mieti tätä, kun seuraavan kerran itse ajat korkealla olevaa riippusiltaa pitkin..No olipas harvinaisen epäkypsä ja tekoviisas kannanotto.
Saat yhden säälipisteen tästä:
"En tarkoita missään tapauksessa sitä, että olisin parempi tai edes viisaampi ihminen kuin AMK-insinööri." - Toinen pappa
DIvm1986 kirjoitti:
No olipas harvinaisen epäkypsä ja tekoviisas kannanotto.
Saat yhden säälipisteen tästä:
"En tarkoita missään tapauksessa sitä, että olisin parempi tai edes viisaampi ihminen kuin AMK-insinööri."Vm. 1991 kirjoitti täyttä asiaa. Matematiikan lisäksi yliopistossa korostetaan muutenkin tieteen ja teorian tuntemusta, ja on tilanteita, joissa näitä tarvitaan.
Ikä ja kokemus ovat myös arvokkaita monissa töissä, muttei silloin, kun niistä seuraa ylimielinen asenne nuorempia kohtaan. - Sääli vaan itteäs :P
DIvm1986 kirjoitti:
No olipas harvinaisen epäkypsä ja tekoviisas kannanotto.
Saat yhden säälipisteen tästä:
"En tarkoita missään tapauksessa sitä, että olisin parempi tai edes viisaampi ihminen kuin AMK-insinööri."Se piski älähti, johon kalikka kopsahti. Matemaattisten taitojen lisäksi ulosanti oksennuksen tasoa ;)
Kyllä tuo eräs asiaa kirjottaa. - Juustonakki
Sääli vaan itteäs :P kirjoitti:
Se piski älähti, johon kalikka kopsahti. Matemaattisten taitojen lisäksi ulosanti oksennuksen tasoa ;)
Kyllä tuo eräs asiaa kirjottaa.Taisit vähän provosoitua kun kirjotit neljä viestiä eri nimimerkillä tunnin sisään. trolololololol
- Taas eräs tällainen
Juustonakki kirjoitti:
Taisit vähän provosoitua kun kirjotit neljä viestiä eri nimimerkillä tunnin sisään. trolololololol
Voipa olla niinkin tai sitten ei. Osaan kuitenkin laskea, toisin kuin eräs amis-trolli... Pysy aiheessa :-------------------)
- tty, titipä hyvinnii
Juustonakki kirjoitti:
Taisit vähän provosoitua kun kirjotit neljä viestiä eri nimimerkillä tunnin sisään. trolololololol
Sitä jäin pohtimaan, että eihän sitä kukaan mitään luonnonlahjoilleen (lue: lahjattomuudelleen) voi.
Menee kuitenkin kaiken ymmärrykseni ohi, miksi kukaan sellaista lahjattomuuttansa palstalla jatkuvasti haluaa esitellä. Miksi? - TyötönNarkkari
Taas eräs tällainen kirjoitti:
Voipa olla niinkin tai sitten ei. Osaan kuitenkin laskea, toisin kuin eräs amis-trolli... Pysy aiheessa :-------------------)
Tosta sun ritarillisesta kirjotuksesta paisto kakka niin pahasti läpi, että oli pakko testata saisko tökkimällä vähän jotain realistisempaa esille.
Saat kutsua vaikka työttömäksi narkkariksi. Point proven. - aMk-tunkio
TyötönNarkkari kirjoitti:
Tosta sun ritarillisesta kirjotuksesta paisto kakka niin pahasti läpi, että oli pakko testata saisko tökkimällä vähän jotain realistisempaa esille.
Saat kutsua vaikka työttömäksi narkkariksi. Point proven.Pakko myöntää, että laskutaitosi hipoo surkeuden ja naurettavuuden rajaa :)
- O' let him preach!!!
Huvittavaa lukea näitä keskusteluja, kun teekkarinnulikat vm.1991 arvostelevat ehkä jo 15 vuotta R&D hommia tehneitä AMK-insinöörejä.
"ihminen kuin AMK-insinööri. Korostan vain, että diplomi-insinöörin on syytä osata ja nauttia käytännön ongelmien mallintamisesta matemaattiseen muotoon, jonka laatija osaa itse myös ratkaista. Arvioiden myös ratkaisun järkevyyttä ja todenperäisyyttä ilman valmiita kaavoja tai ratkaisuja. Tosielämässä uusien asioiden kanssa painittessa valmiita malleja ei nimittäin ole."
Hiljaa salissa, nyt puhuu kokemuksen syvä rintaääni.- DI-pappa
Enpä haluaisi työskennellä kanssasi. Pari vuosikymmentä R&D-töitä tehneenä olen nähnyt, miten tärkeitä nuorten usko itseensä ja mahdollisuuksiinsa ovat mille tahansa työpaikalle. Sieltä, missä jäärät keskittyvät arvovaltataisteluihin, pakenee lopulta kaikki osaaminen ja luovuus.
- yX tEEKKARI nari
Ja tätä se teettää, mistä papat kirjottaa.
Ainakin meikäläinen arvio amk:laisille perin yliluonnollisilla matemaattistieteellisillä kyvyillä, et toi vm -91 on jo 4k paremmalla puolella.
Elikkäs ruuttaas turpas rullalle hra teknikko ;)
- Puurot ja vellit
Vastaus tähän kysymykseen on helppo antaa: diplomi-insinöörin tutkinto ei ole niinkään pidemmälle opiskeltu insinööritutkinto vaan tutkinnot ovat ainakin aiemmin eriytyneet heti alkuvaiheistaan alkaen siten, että di-opinnoissa opiskellaan erityisesti matematiikkaa ja myös fysiikkaa pidemmälle kuin amk-insinöörin opinnoissa. Nämä matemaattispainotteiset opinnot tehdään nimenomaan opintojen alkuvaiheesssa eikä loppuvaiheessa. Tämän vuoksi di-opintojen alkuvaihetta ei voi korvata kaikille yhteisellä insinööriopinnoilla.
Näin siis ainakin aiemmin asia on ollut ja ainakin periaatteessa kuuluisi olla edelleenkin, mutta tämä eroavuus on ehkä viimevuosina kuitenkin hämärtynyt niissä diplomi-insinööriopinnoissa, joista matemaattista osuutta on karsittu pois. - Nokian saaga wcpaper
Unohtakaa matikat ja fysiikat, olen kyllä huomannut, miten di:t rakastavat lukion matikan opetustaan, mutta kyse on tekniikan myymisestä. Tuotabtotalouskin arveluttaa, koska siinä on tekniikan opetus sivuaineissa. Tällaiset tutat ekonomi hakkaa 10-0.
- Nähty on
Hakkaa missä hakkaa. Tekniikkaan tai sen myyntiin liittyvissä asiaoissa parhaimmat tutat osaavat sentään perusterminologian, ekonomit eivät edes sitä.
Jos on kyse sinkkiämpäreitä mutkikkaamman tekniikan myynnistä, niin ekonomien myymistä saa aina jännittää sitä, onko myyty sellaista, jota firma on edes joskus tehnyt, vai onko myyty sellaista, joka vaatii muutaman vuoden tuotekehityksen. - Höhöhhöö
Nähty on kirjoitti:
Hakkaa missä hakkaa. Tekniikkaan tai sen myyntiin liittyvissä asiaoissa parhaimmat tutat osaavat sentään perusterminologian, ekonomit eivät edes sitä.
Jos on kyse sinkkiämpäreitä mutkikkaamman tekniikan myynnistä, niin ekonomien myymistä saa aina jännittää sitä, onko myyty sellaista, jota firma on edes joskus tehnyt, vai onko myyty sellaista, joka vaatii muutaman vuoden tuotekehityksen.Sanoisinpa, että taloustiede tai rahoitus innostaa isommankin yrityksen terävää päätä enemmän kuin mutterikauppa.
- Ja taas tätä amk:a
Höhöhhöö kirjoitti:
Sanoisinpa, että taloustiede tai rahoitus innostaa isommankin yrityksen terävää päätä enemmän kuin mutterikauppa.
Mitä se Upsalan ekonomiopiskelija koittaa taas säätää?
Jos nuon kova myyntitykki ja aika on rahaa, niin mitä pelle notkuu palstalla... takas tivoliin ja ota porsastelijapoitsu lääkkees ;9) niin palaat maan pinnalle. - Pokapooka
Ja taas tätä amk:a kirjoitti:
Mitä se Upsalan ekonomiopiskelija koittaa taas säätää?
Jos nuon kova myyntitykki ja aika on rahaa, niin mitä pelle notkuu palstalla... takas tivoliin ja ota porsastelijapoitsu lääkkees ;9) niin palaat maan pinnalle.Diplomi-insinööri saa ottaa kovasti lääkettä ennen kuin myynti sujuu.
- 6-0 dipoille
Pokapooka kirjoitti:
Diplomi-insinööri saa ottaa kovasti lääkettä ennen kuin myynti sujuu.
Heikkolahjaisinkin dippa kyykkää räkäkännissä mennen tullen vähintään kolme terävintä kauppispoitsua.
Tais hivellä, kun ammattiopistokoululaista kehastiin Upsalan ekonomiksi... BuaaAAH ;9) - Otapub
6-0 dipoille kirjoitti:
Heikkolahjaisinkin dippa kyykkää räkäkännissä mennen tullen vähintään kolme terävintä kauppispoitsua.
Tais hivellä, kun ammattiopistokoululaista kehastiin Upsalan ekonomiksi... BuaaAAH ;9)Diplomi-insinöörit ovat tunnetusti kilpailleet viinapäästä taiteilijoiden kanssa.
- Ota siekii
Otapub kirjoitti:
Diplomi-insinöörit ovat tunnetusti kilpailleet viinapäästä taiteilijoiden kanssa.
Ja meitin älykkäimpien tulot vetää vertoja suosituimpien artistien vastaaville ilman lavalla raakkumista :)
- teekKari
Otapub kirjoitti:
Diplomi-insinöörit ovat tunnetusti kilpailleet viinapäästä taiteilijoiden kanssa.
Ei enää oo pitkään aikaan tarttennu. Myöntävät raasut amatöörit tappionsa.
- asodkap90s
Suomessa onkin jo joka ikisessä kylässä vähintään yksi AMK joka kouluttaa insinöörejä liukuhihnalla. Opettajina parhaimmillaan jotain "teollisuuskonkareita". Olisikin mahtavaa kun näille annettaisiin vielä DI status.
Terve tuloa vaan Otaniemeen vääntämään sitä helppoa matikkaa ja fysiikkaa. Kun aines kuitenkin lähtökohtaisesti AMK:ta kovempaa ja meilläkin alle puolet ylipäätään selviytyi koulutusohjelman loppuun. Keskivalmistuminen oli jossain 6 vuoden paikkeilla. Mutta joo eihän tosta tarvi tehdä mitään numeroa kun keskimääräinen AMK-inssi rykäsee tutkinnon alle 4:ssä vuodessa.
Ja ihan vertailun vuoksi olen opettanut kahtakin AMK-inssikaveria matikankursseista läpi. Ei voida samana päivänä verrata vaikeusasteita polin L-matikankursseihin. Toki varmaan joku raksa tai paperipuoli Otaniemessäkin aika kuraa. - 7+15
Matematiikan tarpeesta tekniikan alalla voisin todeta ainakin itse käyttäväni matikkaa joka päivä. Mutta olenkin tutkija. Materiaalialalla.
Väittäisin, että laaja perusopetus matematiikan ja fysiikan osalta DI:n tutkinnossa valmentaa laajempaa tehtäväkenttää varten kuin insinöörin käytännönläheisempi koulutus.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 467515
- 334143
- 573655
- 503160
- 172836
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons562426- 542358
- 402309
- 432288
- 162256