Vuonna 1918 varsinaiseen sisällissodan taistelutoimintaan osallistumaton suomenruotsalaisista koostunut pataljoona suoritti laajamittaisen etnisen puhdistuksen Etelä-Suomessa.
Kohteena olivat punaiset tai punaisiksi epäillyt sekä muutamat valkoisetkin suomalaiset. Vihdissä nämä suomenruotsalaiset ehtivät teloittaa yli 60 asukasta ennen kuin suomalaiset karkottivat pataljoonan pois. Kaikkiaan Länsi-Uudenmaan pataljoona teloitti toukokuussa vähintään 200 miestä ja naista, lähes kaikki suomenkielisiä.
Huhtikuun 1918 lopulla Forssaan saapui Saariston vapaaehtoisjoukko, jota johti kreivi Carl August Ehrensvärd. Yksikkö muodosti omista lähinnä ruotsalaisista upseereistaan sotatuomioistuimen. Sotatuomioistuin määräsi yli 200 punaista teloitettavaksi, joista 13 oli naisia ja nuorin vain 16-vuotias.
Valkoisten joukossa olleet ruotsalaissotilaat syyllistyivät raakoihin sotarikoksiin kostaessaan aiemman kapinallishallinnon alueella eläneille siviileille, joista valtaosa oli täysin syyttömiä ihmisiä. Masentavimpia esimerkkejä ovat tapaukset, joissa teloitettavien etnisyys tarkistettiin: ruotsin kieltä osaavat otettiin sivuun ja pelkkää suomea taitavat ammuttiin.
Ruotsalaissotilaat syyllistyivät Suomessa suomalaisten naisten ja tyttöjen joukkoraiskauksiin. Lahdessa sotilaat raiskasivat metsässä 150 naista ja tyttöä, iältään 14-25-vuotiaita. Lopuksi naiset ammuttiin. Asialla oli August Ehrensvärdin johtama saaristolaisten vapaaehtoisjoukko.
Suomenruotsalainen vapaaehtoisjoukko eteni vuoden 1918 huhtikuun puolivälissä lähes taisteluitta Turkuun, josta se sai lisävahvistusta ja jatkoi Loimaan kautta Forssaan. Punaisten sotilaat eivät murhanneet tai vanginneet joukko-osaston sotilaita, mutta silti vapaaehtoisjoukko tappoi "punaisia" (= syyttömiä siviilejä) silmittömästi. Tekojen laittomuus havaittiin myöhemmin ja Forssan-Jokioisten sotatuomioistuimen pöytäkirjat hävitettiin.
Lähteet: Tauno Tukkinen: Teloittajien edessä. Ihmiskohtaloita Karjalohjalla, Sammatissa, Nummella, Pusulassa, Nurmijärvellä, Vihdissä ja Inkoossa 1918. Omakustanne, 1999.
Tauno Tukkinen: Mäkeen mäkeen vaan. Punaisten henkilötappiot Forssassa, Jokioisissa ja Tammelassa 1918. TT Karjalohja 2001.
http://suom.webs.com/
Jos nykyiset suomenruotsalaiset tosiaan periytyvät edellä mainituista kansanmurhaajista, jotka eivät osallistuneet rehelliseen taisteluun tai sotatoimiin vaan ainoastaan jälkikäteen joukolla, oma selusta varmasti turvattuna, teloittivat toisella puolella taistelleita, niin ovatpa melkoiset geenit saaneet. Todellinen "bättre folk"!
Suomenruotsalaiset kansanmurhaajien perillisiä?
bättrefolk
3
168
Vastaukset
- :-)
Varken bättre eller sämre.- Nyt eletään 2014.- Oletko hereillä???? Aika entinen ei koskaan palaa !
- huhhuhuh
Niin moniko suomenkielinen siellä veljiään lahtas? Aika moni. Kirjotapa heistä myös.
- pär samuelsson
Det stämmer. Jag vill också ha brösten. Min pappa och jag har simbyxorna på bilen. Min valkandidat har många gånger simmat, byxorna nej. På gålvet jag har pengar och benen. Ryggen jag har inte.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 975839
Toiselle puolikkaalleni
Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j663218- 2063163
Näin susta unta
Teit siinä temppuja ja kurkit huomaanko. Niinkuin sun tarttis sitä epäillä. Öitä tuimalle!183155Niin voimakkaat tunteet
Että ajattelin hänen olevan se elämän rakkaus. Silmien edessä vikitteli toista ja hyvästelemättä hylkäs niin tyhjyys jäi162465Nainen, sinä viisas ja ymmärtäväinen
sekä hyvällä huumorintajulla varustettu. Kun kaikki muut ovat kaikonneet, vain sinä olet jäljellä. Ellet kestä kirjoituk232416Katu täyttyy askelista...
Hyvää sunnuntaita ja hyvää jatkoa jos näin...Vettä sataa, mutta hyvä vaan, ainakin kasveille.282293- 2511899
Puhe on halpaa
Katso mitä hän tekee.Teot kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.Uskokaa punaisia lippuja.Hyvää yötä.441546- 61348