Nyt tarvitaan hyviä neuvoja! 1,5 v poikani on väkivaltainen. Väkivaltaisuus leimahtaa usein yhtäkkiä ja joskus ilman selvää syytä. Väkivaltaisuuteen ei liity raivokohtauksia tai isoja tunteita vaan vaikuttavat olevan impulsiivisia kohtauksia. Yhtäkkiä saattaa tukistaa, nipistää, repiä, purra. Toki toimii näin myös jos jokin ei miellytä, ja silloinkin toimii väkivaltaisesti mutta ilman mitään huutoa/ raivoa... Äiti ja muutama muu lapsi ja aikuinen joutuu uhriksi ja on tullut pelottavaa jälkeä, ruhjeita ja verinaarmuja yms...Tilanne on sellainen että kohta emme pääse kotoa mihinkään kun pelottaa että keneen seuraavaksi sattuu :( Mitä teen?
Ulkopuolista arviota olemme pyytäneet ja annetut ohjeet eivät ole auttaneet. Olemme kokeilleet perinteisiä keinoja kuten: jämäkkä EI katsekontaktilla ja pois tilanteesta, minuutin jäähyt, hellien tapojen opettaminen (näytetään miten silitetään lyömisen sijaan) jne.
Poika on tosi fiksu ja kiltti helppo lapsi, mutta väkivaltainen. Sosiaalisissa tavoissa tai käytöksessä ei ole muuta poikkeavaa.
Apua, mitä nyt???
1,5v väkivaltainen poika :(
8
227
Vastaukset
- jhggjhg
Syliin.
"Olemme kokeilleet perinteisiä keinoja kuten: jämäkkä EI katsekontaktilla ja pois tilanteesta, minuutin jäähyt, hellien tapojen opettaminen (näytetään miten silitetään lyömisen sijaan) jne."
HALOO! Lapsi on 1,5-vuotias.- Ideat loppu :(
Poikaa hellitään paljon, mutta sylissä hän ei viihdy. Kun hänet ottaa syliin niin poika heti nipistää ja raapii. Aikuiset saavat pahiten pojalta turpaansa juuri kun yrittävät sylitellä. Äidin syli kelpaa kyllä jos on paha mieli tai jännittää, mutta muuten haluaa touhuta ja leikkiä. Että HALOO vaan sullekin, ei 1,5v poika ole enää sylivauva ;) Jos tarkoitit että ota syliin rauhoittumaan jäähylle niin sitäkin on tehty mutta jätettiin pois kun ei auttanut tilannetta mitenkään.
- 123321
Miksi syliin? Kyllä 1,5-vuotiasta saa jo komentaa ja pitääkin, jos satuttaa toisia... minulla itselläni on vähän vanhempi tyttö ja joskus saattaa hampaat irvessä nipistää ja läpsiä ja kiellän heti ja sanon että nyt äitiä sattuu. Jos lapsi on tempperamenttisempi niin on tärkeää että on johdonmukaiset, selkeät ja jämäkät otteet vanhemmalla puuttua peliin.
Mun mielestä aloittaja on tehnyt ihan oikein, kannattaa löytää vain sellainen tapa jota käytät joka kerta kun lapsi tekee jotain väärää. Toistoa toiston perään. Uskon että on vain joku vaihe, että helpottaa kyllä jos vain pitää säännöistä kiinni niistä lipsumatta.- Ideat loppu :(
Tällä hetkellä teemme neuvolan ohjeen mukaan eli sanomme katsekontaktin pitäen EI ja poistamme tilanteesta. Tätä on nyt toistettu ja toistettu, mutta tilanteet on olleet tosi pahoja ja kun ihmisille tulee ruhjeita niin pelottaa että jollekin käy vielä tosi huonosti ennenkuin tämä vaihe alkaa laantumaan. Jotenkin myös tuntuu niin hassulle toistaa tätä kuviota kun itsensä pahasti satuttanut on siinä vieressä murjottuna ja itse vaan sanot jotain EI saa, Tätiin sattuu ja nostat lapsen pois...
- tyttö nyt 3v.
Ideat loppu :( kirjoitti:
Tällä hetkellä teemme neuvolan ohjeen mukaan eli sanomme katsekontaktin pitäen EI ja poistamme tilanteesta. Tätä on nyt toistettu ja toistettu, mutta tilanteet on olleet tosi pahoja ja kun ihmisille tulee ruhjeita niin pelottaa että jollekin käy vielä tosi huonosti ennenkuin tämä vaihe alkaa laantumaan. Jotenkin myös tuntuu niin hassulle toistaa tätä kuviota kun itsensä pahasti satuttanut on siinä vieressä murjottuna ja itse vaan sanot jotain EI saa, Tätiin sattuu ja nostat lapsen pois...
Meillä tytöllä oli saman ikäisenä puremis vaihe puri kaikkia ja lujaa! Ei auttanut mitkään keinot, loppujen lopuksi kerran näykkäsin hellästi itse takaisin (ei jäänyt jälkeä, ja todella hellästi mutta niin että tunsi näykkäsyn), kysyin sen jälkeen että ei ollu kivaa? Tyttö vastas ei ja lopetti puremisen..
- Ideat loppu
tyttö nyt 3v. kirjoitti:
Meillä tytöllä oli saman ikäisenä puremis vaihe puri kaikkia ja lujaa! Ei auttanut mitkään keinot, loppujen lopuksi kerran näykkäsin hellästi itse takaisin (ei jäänyt jälkeä, ja todella hellästi mutta niin että tunsi näykkäsyn), kysyin sen jälkeen että ei ollu kivaa? Tyttö vastas ei ja lopetti puremisen..
Tätäkin on kokeiltu että saa omaa lääkettään, mutta sillä ei ole ollut poikaan mitään vaikutusta :/ Päätettiin ettei satuteta itse meidän poikaa, jotta ei sitten ainakaan meiltä saisi mallia väkivaltaiseen käyttäytymiseen.
Uskon kuitenkin että monella lapsella vinkkisi toimii. Harmi kyllä meillä ei... - Hyvien lasten äiti
Ideat loppu kirjoitti:
Tätäkin on kokeiltu että saa omaa lääkettään, mutta sillä ei ole ollut poikaan mitään vaikutusta :/ Päätettiin ettei satuteta itse meidän poikaa, jotta ei sitten ainakaan meiltä saisi mallia väkivaltaiseen käyttäytymiseen.
Uskon kuitenkin että monella lapsella vinkkisi toimii. Harmi kyllä meillä ei...Mahtaisiko auttaa, jos kokeilisi palkitsemista? Jos koko päivä on mennyt ilman väkivaltaa, saa illalla jätskin iltapalan jälkiruuaksi. Lyhyet (yksi päivä) aikavälit, jätskin saa todellakin vain silloin, jos on mennyt väkivallatta! Iltapalan yhteydessä voidaan muistella päivän tapahtumia, onko oltu kiltisti. Jos ei ole onnistunut, niin huomenna varmaan jo tuuraa, vai mitä? Jos äiti huomaa väkivaltaisuuden olevan heräämässä, hän yrittää nopeasti siirtää huomion johonkin muuhun "että saadaan illalla jätski".
Palkitsemisena esimerkiksi jätski on varmaan parempi kuin esimerkiksi yleisesti (vähän vanhemmilla lapsilla) käytetty tarrojen keruu. Puolitoistavuotias elää vielä kovinkin hetkessä tai ainakin lyhyissä aikayksiköissä ja hänelle luultavasti ihan konkreettinen suhteellisen nopeasti saavutettava palkinto olisi motivoivin.
Minusta myös voisi monissa tilanteissa lapsen ollessa rauhallinen kiinnittää huomiota siihen, että toista sattuu. Jos vaikka telkkarissa näkee jonkun kaatuvan, voi olla korostetun pahoillaan hänen puolestaan ja toivoa kovasti, että vaan ei olisi sattunut tai tullut mustelmaa. Ehkäpä lapsi tällä tavoin hiljalleen oppisi empatiaa.
Uskoisin kuitenkin, että kyseessä on joku vaihe, joka menee ajallaan ohi. On tietenkin rankkaa niin kauan kuin se on päällä! Osaatko ajatella, että lapsen lähipiirissä jonkun aikuisen tai isomman lapsen käytös antaisi jollakin tavalla aihetta tai mallia väkivaltaisuuteen?
Tuolla aikaisemmin joku puhui temperamenttisuudesta. Se on täysin eri asia kuin väkivaltaisuus. - Ideat loppu :/
Hyvien lasten äiti kirjoitti:
Mahtaisiko auttaa, jos kokeilisi palkitsemista? Jos koko päivä on mennyt ilman väkivaltaa, saa illalla jätskin iltapalan jälkiruuaksi. Lyhyet (yksi päivä) aikavälit, jätskin saa todellakin vain silloin, jos on mennyt väkivallatta! Iltapalan yhteydessä voidaan muistella päivän tapahtumia, onko oltu kiltisti. Jos ei ole onnistunut, niin huomenna varmaan jo tuuraa, vai mitä? Jos äiti huomaa väkivaltaisuuden olevan heräämässä, hän yrittää nopeasti siirtää huomion johonkin muuhun "että saadaan illalla jätski".
Palkitsemisena esimerkiksi jätski on varmaan parempi kuin esimerkiksi yleisesti (vähän vanhemmilla lapsilla) käytetty tarrojen keruu. Puolitoistavuotias elää vielä kovinkin hetkessä tai ainakin lyhyissä aikayksiköissä ja hänelle luultavasti ihan konkreettinen suhteellisen nopeasti saavutettava palkinto olisi motivoivin.
Minusta myös voisi monissa tilanteissa lapsen ollessa rauhallinen kiinnittää huomiota siihen, että toista sattuu. Jos vaikka telkkarissa näkee jonkun kaatuvan, voi olla korostetun pahoillaan hänen puolestaan ja toivoa kovasti, että vaan ei olisi sattunut tai tullut mustelmaa. Ehkäpä lapsi tällä tavoin hiljalleen oppisi empatiaa.
Uskoisin kuitenkin, että kyseessä on joku vaihe, joka menee ajallaan ohi. On tietenkin rankkaa niin kauan kuin se on päällä! Osaatko ajatella, että lapsen lähipiirissä jonkun aikuisen tai isomman lapsen käytös antaisi jollakin tavalla aihetta tai mallia väkivaltaisuuteen?
Tuolla aikaisemmin joku puhui temperamenttisuudesta. Se on täysin eri asia kuin väkivaltaisuus.Palkitseminen on hieno idea mutta palkinto pitäisi tulla melkeinpä heti jotta pikkuinen muistaa ja ymmärtää mistä palkitaan. Hän ei vielä osaa odottaa päivän lopussa tapahtuvaa palkintoa (onkohan tämä normaalia?). Sokeriherkkuja hän ei saa vielä, mutta voisin miettiä jonkin palkinnon mistä hän tykkää ja palkitsisin vaikka jos parin minuutin leikkihetki onnistuu. Ongelmana vaan on ettei kukaan äiti suostu edes tuohonkaan enää, koska poikani tekee väkivallan tekonsa nopeasti ja hurjasti ja ilman ennakkovaroitusta. Emme siis ehdi ennakoida ja pysäyttää tekoa ennenkuin on liian myöhäistä. Eräs tuttu äiti vitsaili että suostuu leikkihetkeen jos hänen pojalleen laitetaan päälle talvihaalari ja myssy - sitten ei kävisi niin pahasti!
Pojalla ei ole sisaruksia tai ketään muutakaan jolta oppia väkivaltaista käytöstä. Televisiotakaan emme ole antaneet katsoa vielä muuten kuin jos ollaan vierailulla ja tv on siellä päällä. En tiedä mistä tämä tulee :/
Olet oikeassa että temperamentti ei ole sama asia kuin väkivaltaisuus! Poikani on niin kiltti ja ihana enkeli muuten, ei hermostu helposyi, on kärsivällinen, itkut rauhoittuu helposti ja nopeasti. Eli temperamentista ei ole nyt kyse.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Epäily: Oppilas puukotti kolmea Pirkkalan koululla
Tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin kolme oppilasta on loukkaantunut puukotuksessa Pirkkalan Vähäjärven koululla. Myös e3188170Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne1006418Jos olisit täällä
Tosin en tiiä miks oisit. (Ja hävettää muutenkin kun ei muka muulla tavoin osaa kertoa tätäkään) Jos jollain pienellä1743693- 732622
Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee402500- 452363
Odotan että sanot
Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san222206- 1122082
Pirkkalan koulussa puukotus, oppilas puukotti kolmea
Ilmeisesti tyttöjä ollut kohteena.1962024- 481595