Muuttoliikkeet ja kuntatalous Turun seudulla ke 15.10.

Vs-tieto

Muuttoliikkeet ja kuntatalous Turun seudulla
-esitelmä- ja keskustelutilaisuus

keskiviikkona 15.10.2014 klo 17−20

Nuorten taide- ja toimintatalo Vimman sali,
Aurakatu 16, 2 krs., Turku


OHJELMA

Aloitussanat Pauliina de Anna, Meidän Turku−Vårt Åbo ry,
puheenjohtaja

Esitelmä Muuttoliikkeiden taloudelliset vaikutukset Turun seudulla
Erikoistutkija, FT Hannu Kytö, Kuluttajatutkimuskeskus

Keskustelua


Poliitikkopaneeli:Miten Turun seudulla voitaisiin harjoittaa järkevää yhteistyötä?

Kaarinan, Naantalin , Raision ja Turun kunnallisten luottamushenkilöiden edustajina
Jere Järvinen (sd.), Sanna Vauranoja (kok.)
Jan Lindström (kok.)
Mika Koivisto (ps.), Hannele Lehto-Laurila (sd.)
Pirjo Rinne (vas.), Jukka Vornanen (vihr.)
Moderoi Maarit Nermes, Meidän Turku−Vårt Åbo ry, varapuheenjohtaja

Tervetuloa!

Turun kaupunki on tukenut tilaisuuden järjestämistä.
Järj. Meidän Turku-Vårt Åbo ry

7

96

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Vs-tieto

      Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Hannu Kytö on julkaissut yhdessä tutkimusavustaja Monika Kral-Leszczynskan kanssa Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät -selvityksen. Tutkimuksen on rahoittanut Kunnallisalan kehittämissäätiö (www.kaks.fi). Raportti on ladattavissa:
      http://www.kaks.fi/sites/default/files/TutkJulk_76_net.pdf

      Tutkimuksen mukaan kunnan kaavoitus- ja asuntopolitiikalla näyttää olevan suuri vaikutus muuttovirtojen toivottuihin rakenteisiin. Kunnat ovat saaneet hyvinä pitämiään muuttajia sitä enemmän, mitä enemmän pientaloja ne ovat kaavoittaneet. Muuttovoittoa saaneiden kuntien on kuitenkin rakennettava uusille asukkaille lisää palveluja niin, että etenkin runsaasti lapsiperheitä keränneet kunnat ovat voineet joutua maksajan asemaan.

      Lähes puolet kunnista voitti vuosien 2001–2010 aikana nettomuutossa kunnallisveronalaisia nettotuloja yhteensä noin 3,1 miljardia euroa. Hieman yli puolet kunnista kuului häviäjiin, jotka menettivät yhteensä noin 1,7 miljardin euron edestä verotettavia tuloja. Maakunnista Uusimaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme ja Keski-Suomi saivat nettomuuton seurauksena lisää kunnallisveronalaisia tuloja muiden maakuntien kuuluessa menettäjiin.

      Keskustelu Turun seudun muuttoliikkeen voittajista ja häviäjistä on tärkeää, koska yhteistyömuotojen löytäminen on takkuillut. Lisäksi pakkoliitospuheet ovat saaneet Turun naapurikuntien päättäjät takajaloilleen.

      • Seuraan mielenkiinnolla

        Yhteistyön takkuilusta voi olla montaa mieltä ja myös sen kannattavuudessa. Tähänastisissa yhteistyökuvioissa on ainakin kaikki kallistunut ja veronmaksajien kustannukset kasvaneet, joka näkyy myös kiristyvässä verotuksessa.
        Verotulojakaan ei voi tarkastella pelkästään ansioverotulojen kautta, on otettava huomioon myös yhteisöverot, kiinteistöverot jne...
        Pitäisi myös tarkastella kuinka paljon kuntien välinen kilpailu on painanut kustannuksia alas ja parantanut palvelujen laatua.
        Monta tuottavaa yritystäkin olisi jäännyt kokonaan perustamatta Turun tonttipolitiikalla.
        Välillä tuntuu, että tutkijaksi voi ryhtyä kuka tahansa maisterin paperit saannut ja alkaa antamaan lausuntoja.
        Sote vouhotuksestakin tulee mitä ilmeiemmin kallis pommi veronmaksajien maksettavaksi, se siitä suuruuden ekonomiasta. Viemäriputken vetäminen vähän kauemmas näyttäisi kuitenkin olevan paljon halvempaa, kuin kiskojen vetäminen ja ahtaille tonteille slummien rakentaminen.
        Kaarinan suunta on jo monasti oikeaksi todettu ja jatkukoon edelleen, Nermes voi hyvin muuttaa Varissuolle radan varteen.


    • Kukin omillaan

      Mitä yhteistyö sitten hyödyttää? Jospa jokainen kaupunki ja kunta perustaisi omat palvelunsa itse. Täysin oma terveydenhuolto sairaaloineen, koulutus eskarista lukioon, oma vesilaitos, vedenpuhdistamo, julkinen liikenne, sosiaalitoimi kaikkine erityispalveluineen, monipuoliset liikuntapalvelut, ja mitä kaikkea kuntalaiset elämässään käyttävätkään.

      Ja käytössä asukkaalla olisi vain oman kunnan palvelut omana tai ostettuna. Ei tarvitsisi keskustella kuntaliitoksista ja siitä, miten käytetään naapurikunnan lukioita, luistinkenttiä, uimahalleja, kirjastoja jne.

      Jokainen kunta voisi itse päättää, mitä asukkailleen tarjoaa ja paljonko veroja halutaan kerätä siihen tarkoitukseen.

    • pöydällenosto

      ylösviesti

      • Kuka tietää mitä tapahtu

        Yhteistyö on varmasti joskus perusteltuakin, mutta ei itseisarvo. Suuret yhteistyöorganisaatiot elävät helposti omaa elämäänsä laskuja lähetellen. Kilpailu puuttuu ja hinnat karkaavat käsistä ja hallinto moniportaistuu.
        Sote homma on varmasti yksi, joka on tuomittu epäonnistumaan. Mitä suuremmat rahavirrat, sitä enemmän kiinnostavat kaiken maailman koijareita.
        Rahan tulisi seurata veronmaksajaa ja päätösvalta palvelujen hankinta paikasta tulisi olla veronmaksajalla. Näin ainoastaan syntyy tehoa, palvelualttiutta ja työn tuottavuutta.
        Virkamiehillä kun pelkästään on päätösvalta, niin oma palkka nousee ja kaverit hankitaan töihin oleskelemaan.


    • up1

      joo

      • Muutos 2014

        Olemassa oleva tilannehan on sellainen, että Kaarinassa tehdään päätökset kuntalaisten palveluista, miten ne tuotetaan. Homma perustuu Suomen perustuslakiiin.
        Nykyisen hallituksen toimet ovat täysin perustuslainkin vastaisia, niin sanottu sote uudistus ja Suur Turku touhut. Määräämisvaltaa ollaan viemässä kuntalaisilta Neuvosto johto tyyliin.
        Yhteistyö itse päättäen onkin sitten eri asia, mutta siinäkin valta karkaa helposti yhteisen osakeyhtiön hallituksille ja johtajille. Yhteistyö yritykset ilman kilpailua potevat helposti mammuttitautia. Kallista tulee ja lähetetty lasku on maksettava.
        Oikeampi suunta on että raha seuraa kuntalaista, niin saadaan tervettä kilpailua. Vesihuollossa se on tietysti vaikeampaa, mutta tarvittaessa onnistuu sielläkin, vaikka tuolla sähkönjakelun mallilla ainakin jotenkin.
        Koulupalveluita onkin myyty kunnissa jo ristiin, mutta mahdollisuuksia olis kehittää sielläkin.
        Kuntapalveluissa on varmasti tehostamisen varaa ja kilpailua kuntien välillä tulisi mielummin lisätä, kuin vähentää. Veroäyreihin ja verotukseen tulisi sada vaikuttavia eroja, jotta herätys kunnankin päättäjille lopulta tulisi.
        Kunta voisi hyvin mainostaa , muuta tänne meillä on halvinta asua ja palvelusi hoituu nopeammin. Periaatteessa kuntien touhut Suomessa ovat jotenkin jämähtäneet ja urautuneet, innovatiivisuus on lähes nolla. Saattaa johtua siitäkin, että kuntien johtoon ja myös työntekijöiksi hakeutuu pelkästään turvallisuus ajatteluun pystyviä henkilöitä. Varma työpaikka ja pitkät lomat viehättävät.
        Tietysti kuntien työt ovat tiukasti säädeltyjä valtion toimesta ja jopa Elyt sun muut fossiilit voivat kaataa hankkeita, sekä pitkittää.
        Nykyisen hallituksen hengiltä leikkaaminen pelkästään ei varmasti riitä, pitäisi keksiä jotain uutta ja kilpailu käynnistää sitä automaattisesti.
        Nermes tyyli on väärä tyyli peräisin Venäjän vallan ajoilta. Virkamies antaa mahtikäskyjä ja tuhat voutia kyttää pienemmällä palkalla. Sitten siihen vielä hieman demokratiaa ja valitetaan jopa virkamihet keskenään, lakimiehet rahastaa ja kansa maksaa.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa

      En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod
      Ikävä
      22
      4024
    2. Huomenta ihana

      Kauniskasvoinen ihanuus 😘 saan sut vielä
      Ikävä
      18
      3056
    3. Seiska: Anne Kukkohovi myy pikkuhousujaan ja antaa penisarvioita

      Melko hupaisaa: https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ex-huippumalli-anne-kukkohovin-amerikan-valloitus-vastatuulessa-myy
      Maailman menoa
      389
      2179
    4. Nainen, sellaista tässä ajattelin

      Minulla on olo, että täällä on edelleen joku, jolla on jotain käsiteltävää. Hän ei ole päässyt lähtemään vielä vaan jost
      Ikävä
      239
      1919
    5. Hei rakas...

      Miten on työpäivä sujunut? Rakastan sinua 💗
      Ikävä
      27
      1871
    6. Edelleen sitä on vaikea uskoa

      Että olisit oikeasti rakastunut muhun
      Ikävä
      31
      1747
    7. Toiveikas vai toivoton

      torstai? Ajatuksia?
      Ikävä
      32
      1629
    8. Vitsi mihin menit. Heti takasin.

      Mä näin sut tuu takasin! Oli kiire, niin en ehtiny sin perään!
      Ikävä
      14
      1387
    9. Kulujen jako parisuhteessa

      Hei, miten teillä jaetaan kulut parisuhteessa? Työttömyyttä ja opiskelua tulee omalla kohdalla jatkumaan vielä jonkin ai
      Parisuhde
      68
      1240
    10. Mukavaa päivää

      Mun rakkauden kohteelle ❤️ toivottavasti olet onnellinen
      Ikävä
      12
      1201
    Aihe